Ero sivun ”Husain ibn Ali (Mekan šarif)” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 15: Rivi 15:
*[[Abdullah ibn Husain]], Transjordanin emiiri, Jordanian kuningas
*[[Abdullah ibn Husain]], Transjordanin emiiri, Jordanian kuningas
*[[Feisal ibn Husain]], Irakin kuningas
*[[Feisal ibn Husain]], Irakin kuningas
*prinssi [[Zeid ibn Huseyin]] , kuningas [[Feisal]]in seuraaja hänen salamurhansa jälkeen [[1958]], muttei ikinä hallinnut tasavallaksi julistettua Irakia.
*prinssi [[Zeid ibn Huseyin]] , kuningas [[Feisal II]]:in seuraaja hänen salamurhansa jälkeen [[1958]], muttei ikinä hallinnut tasavallaksi julistettua Irakia.
*[[Ali ibn Husain]], [[Hijaz]]in viimeinen kuningas
*[[Ali ibn Husain]], [[Hijaz]]in viimeinen kuningas
*Hassan ibn Husain, kuoli nuorena
*Hassan ibn Husain, kuoli nuorena

Versio 12. huhtikuuta 2006 kello 08.01

Husain ibn Ali (arab. حسین بن علی‎; Ḥusayn ibn ʿAlī, n. 18531931) oli Mekan šarif, vuodesta 1908 Mekan emiiri ja vuodesta 1917 Hijazin kuningas. Vuonna 1924 hän julisti itsensä kaikkien muslimien kalifiksi. Hän hallitsi Hijazia vuoteen 1924, jolloin Abdul Aziz al Saud voitti hänet ja hän luovutti kaikki maalliset arvonimensä pojalleen Alille.

Husain ibn Ali syntyi Konstantinopolissa, Osmanien valtakunnassa. Hän oli profeetta Muhammadin tyttären Fatiman jälkeläinen. Suku oli vuodesta 1201 ollut Mekan ja Medinan šarif, pyhien paikkojen suojelija. Vuonna 1517 šarif oli joutunut tunnustamaan turkkilaisten osmanien kalifin herruuden.

Šarif Husain ibn Ali kapinoi vuonna 1915 osmanien valtaa vastaan ympärysvaltojen puolella suuressa arabikapinassa. Husain ibn Ali liittoutui ensimmäisen maailmansodan aikana Saksan ja Ottomaanien valtakunnan puolella, mutta kun brittien komissaari McMahon lupasi arabeille itsenäisen Egyptistä Persiaan ulottuvan valtakunnan, Husain suostui kapinoimaan turkkilaisia vastaan.

Husain ibn Ali oli arabikapinan virallinen johtaja. Sodan jälkeen osmanien maat asetettiin kuitenkin Kansainliitossa Ranskan ja Britannian valvontaan mandaattijärjestelmällä, mistä syystä hän ei suostunut ratifioimaan Versaillesin rauhansopimusta.

Husain ibn Ali julisti itsensä lokakuussa 1916 kaikkien arabien kuninkaaksi. Tämä johti konfliktiin Ibn Saudin kanssa, jota vastaan Husain oli taistellut ennen maailmansotaa osmanien puolella. Suurvallat eivät tunnustaneet kuin Hijazin kuninkuuden. Kun Turkin suuri kansalliskokous julisti kalifaatin puretuksi maaliskuussa 1924, Husain ibn Ali julisti itsensä kalifiksi Mekassa. Häntä ei otettu vakavasti ja Saudit ajoivat hänet Arabiasta samana vuonna. Husain ibn Ali pakeni Kyprokselle, myöhemmin hän asettui Jordaniaaan, jossa hänen poikansa Abdullah ibn Husain hallitsi. Hänen poikansa Ali ibn Husain otti 1924 lyhyeksi aikaa valtaistuimen, mutta joutui pakenemaan ibn Saudia ja wahhabiitteja ja luopui asemastaan seuraavana vuonna.

Husain ibn Ali käytti kalifin arvonimeä vielä asuessaan Ammanissa. Hän kuoli 1931.

Husain ibn Alilla oli neljä vaimoa, ja hän sai viisi poikaa ja kolme tytärtä: