Ero sivun ”Rippi” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
kuva
MerlIwBot (keskustelu | muokkaukset)
p Botti poisti: gd:Peanas
Rivi 77: Rivi 77:
[[es:Penitencia]]
[[es:Penitencia]]
[[fr:Pénitence]]
[[fr:Pénitence]]
[[gd:Peanas]]
[[pl:Sakrament pokuty i pojednania]]
[[pl:Sakrament pokuty i pojednania]]
[[pt:Penitência]]
[[pt:Penitência]]

Versio 9. huhtikuuta 2011 kello 21.51

Ortodoksinen pappi kuuntelee synnintunnustusta.

Rippi on kristinuskossa synnintunnustus, katumus, kääntymys ja siihen liittyvä synninpäästö. Katolisessa kirkossa ja ortodoksisessa kirkossa katumus on yksi mysteerioista eli sakramenteista. Evankelis-luterilaisessa kirkossa rippi ei ole sakramentti.[1]

Julkirippi

Luterilaisen kirkon vanhoissa katekismuksissa julkirippiä – jossa pahennusta herättänyt seurakuntalainen tunnustaa julkisesti seurakunnan edessä rikkomuksensa ja saa synninpäästön – pidettiin hyödyllisenä. Upsalan arkkipiispan Olaus Svebiliuksen mukaan julkisynnin tehneen julkirippi on ”ei ainoastansa tarpeellinen, vaan myös hyödyllinen; sillä siitä ihminen saa sydämessänsä lohdutuksen ja omalletunnollensa rauhan ja levon.” Hänen mukaansa sitomista ”ei ole kadotukseksi annettu, vaan sielun parannukseksi ja ojentamiseksi.”[2] Suomen evankelis-luterilaisen kirkon jumalanpalveluselämästä julkirippi poistettiin 1800-luvulla[3].

Rippisalaisuus

Pääartikkeli: Rippisalaisuus

Rippisalaisuus on papin velvollisuus pitää ehdottomasti salassa kaikki ripissä kuulemansa.[1] Suomessa evankelis-luterilaisen ja ortodoksisen kirkon papeilla on ripistä ja sielunhoidollisesta keskustelusta ehdoton, kirkkolaissa säädetty vaitiolovelvollisuus. Pappi ei saa ilmaista ripissä tai sielunhoidossa ilmaistua asiaa eikä myöskään henkilöä. Pappi ei siten voi kertoa käyneensä tietyn henkilön kanssa sielunhoidollista keskustelua. Ripissä kuultua asiaa ei saa paljastaa minkään syyn nojalla, olipa tunnustettu rikos miten törkeä hyvänsä. Rippisalaisuutta ei saa paljastaa edes ripittäytyvän suostumuksella. Jos ripittäytyjä antaa tiedon rikoksesta, joka on tekeillä, papin tulee ilmoittaa viranomaisille asiasta siten, ettei ripittäytyjän henkilöllisyys paljastu.[4][5]

Katso myös

Lähteet

  1. a b Spectrum tietokeskus. 16. osa, Pienhakusanat ja hakemisto: Pl–ö. Espoo: WSOY, 1983. ISBN 951-0-07255-9.
  2. Svebilius, Olaus: Viides pääkappale Svebiliuksen katekismus. Katekismus.net. Viitattu 28.5.2010.
  3. Herttoniemen seurakunta herttoniemi.kirkkohelsinki.net. Viitattu 28.5.2010.
  4. Kirkkolaki (1054/1993), 5:2§ Finlex. Viitattu 6.4.2010.
  5. Laki ortodoksisesta kirkosta (985/2006) Finlex. Viitattu 6.4.2010.

Kirjallisuutta

Aiheesta muualla

Tämä kristinuskoon liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.