Gepidit

539-551

Gepidit olivat itägermaanista kieltä puhuva kansainvaellusajan heimo, josta tuli kuuluisa sen voitettua hunnit näiden johtajan Attilan kuoleman jälkeen. Gepidien ensimmäiset asuinalueet olivat Veiksel-joen suulla.

Gepidit mainittiin ensimmäistä kertaa vuoden 260 jaa. tienoilla, kun he osallistuivat Daakian valloitukseen goottien liittolaisina. Heidän ensimmäinen kuninkaansa, Fastida, laajensi gepidien vaikutusvaltaa hyökäten burgundien kimppuun, tuhoten heidät lähes täysin 200-luvulla. Tämän jälkeen he pyysivät gooteilta heidän alueitaan, mutta gootit torjuivat heidät taistelussa. Goottien tavoin gepidit käännytettiin areiolaiseen kristinuskoon.

Vuonna 375 gepidit joutuivat hunnien vallan alle ostrogootti-kuninkaidensa mukana. Heistä tuli hunnien suosimia vasalleja. Gepidit osallistuivat vuonna 451 kuninkaansa Ardarikin johdolla Katalaunien kenttien taisteluun Galliassa, Seinejoen itäpuolella Attilan johtamien hunnien liittolaisina. Hunnien hävittyä taistelun gepidit ja monet muut hunnien alaiset kansat kääntyivät hunneja vastaan ja kukistivat nämä vuonna 454 Nedao-joen taistelussa. Voiton jälkeen gepidit löysivät uuden kotimaan itselleen Karpaateilta.

Ei kestänyt kauan, kun vanha riita gepidien ja ostrogoottien välillä puhkesi, ja gepidit ajettiin kotimailtaan pois vuonna 504 goottikuninkaan Teoderik Suuren johdolla.

Vuonna 537 gepidit asettuivat rikkaalle alueelle Belgradin ympärille. Vuonna 546 Bysantin valtakunta liittoutui langobardien kanssa, tarkoituksenaan ajaa gepidit pois seudulta. Astfeldin taistelussa gepidit kärsivät murskatappion, ja vuonna 567 langobardit olivat kukistaneet gepidit täysin.