Ero sivun ”Pussieläimet” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
p r2.7.1) (Botti lisäsi: als:Beutelsäuger |
mainittu istutuksia ym. |
||
| Rivi 34: | Rivi 34: | ||
Lahkoista [[pussirotat]] eli opossumit, [[pussipäästäiset]] ja silkkipussirottien ainoa laji [[chilenpussirotta]] elävät [[Amerikan manner|Amerikan mantereella]], muut neljä lahkoa puolestaan Australiassa ja Uudessa-Guineassa. Aikaisemmin vallinneen luokittelun mukaan lahkot oli jaettu kahden ylälahkon, ''Ameridelphia'':n ja ''Australidelphia'':n kesken.<ref name="palaeos">{{Verkkoviite | Osoite= http://www.palaeos.com/Vertebrates/Units/Unit440/440.100.html| Nimeke= A Metatherian Cladogram| Julkaisu= Palaeos.com| Julkaisija= PALAEOS: The history of life on Earth| Viitattu= 1.11.2010| Kieli= {{en}} }}</ref> Ensin mainittuun luettiin pussirotat ja pussipäästäiset, jälkimmäiseen kaikki muut pussieläimet, myös amerikkalainen chilenpussirotta.<ref name="palaeos"/> |
Lahkoista [[pussirotat]] eli opossumit, [[pussipäästäiset]] ja silkkipussirottien ainoa laji [[chilenpussirotta]] elävät [[Amerikan manner|Amerikan mantereella]], muut neljä lahkoa puolestaan Australiassa ja Uudessa-Guineassa. Aikaisemmin vallinneen luokittelun mukaan lahkot oli jaettu kahden ylälahkon, ''Ameridelphia'':n ja ''Australidelphia'':n kesken.<ref name="palaeos">{{Verkkoviite | Osoite= http://www.palaeos.com/Vertebrates/Units/Unit440/440.100.html| Nimeke= A Metatherian Cladogram| Julkaisu= Palaeos.com| Julkaisija= PALAEOS: The history of life on Earth| Viitattu= 1.11.2010| Kieli= {{en}} }}</ref> Ensin mainittuun luettiin pussirotat ja pussipäästäiset, jälkimmäiseen kaikki muut pussieläimet, myös amerikkalainen chilenpussirotta.<ref name="palaeos"/> |
||
== Evoluutio == |
== Evoluutio ja levinneisyys == |
||
[[Tiedosto:Marsupial biogeography present day - dymaxion map.png|thumb|Pussieläinten nykyinen levinneisyys: luontainen sinisellä ja siirtoistutuksista aiheutunut vihreällä.]] |
[[Tiedosto:Marsupial biogeography present day - dymaxion map.png|thumb|Pussieläinten nykyinen levinneisyys: luontainen sinisellä ja siirtoistutuksista aiheutunut vihreällä.]] |
||
| Rivi 40: | Rivi 40: | ||
Useimmilla mantereilla istukalliset nisäkkäät olivat paljon menestyksekkäämpiä ja pussieläimet katosivat. Etelä-Amerikassa opossumit saivat kuitenkin vankan jalansijan ja [[tertiäärikausi|tertiäärikaudella]] pussieläimistä kehittyi myös saalistajia, kuten esimerkiksi sapelihampainen ''[[Thylacosmilus]]''. Australiassa istukalliset nisäkkäät eivät menestyneet, vaan pussieläimet ja nokkaeläimet hallitsivat tertiäärikauden ajan. Australian istukalliset nisäkkäät ovat muuttaneet mantereelle myöhemmin. |
Useimmilla mantereilla istukalliset nisäkkäät olivat paljon menestyksekkäämpiä ja pussieläimet katosivat. Etelä-Amerikassa opossumit saivat kuitenkin vankan jalansijan ja [[tertiäärikausi|tertiäärikaudella]] pussieläimistä kehittyi myös saalistajia, kuten esimerkiksi sapelihampainen ''[[Thylacosmilus]]''. Australiassa istukalliset nisäkkäät eivät menestyneet, vaan pussieläimet ja nokkaeläimet hallitsivat tertiäärikauden ajan. Australian istukalliset nisäkkäät ovat muuttaneet mantereelle myöhemmin. |
||
Viime vuosisatojen aikana ihmisen toiminta on vaikuttanut monien pussieläinlajien levinneisyyteen. Useat lajit ovat uhanalaistuneet ja muutamat, kuten [[pussihukka]], [[aavikkopussimäyrä]] ja [[leveäotsapäästäiskenguru]], ovat kuolleet [[sukupuutto]]on. Ihminen on kuitenkin myös tarkoituksellisesti [[Siirtoistutus|siirtoistuttanut]] joitain pussieläimiä niiden luontaisten elinalueiden ulkopuolelle. Esimerkiksi [[Virginianopossumi|virginianopossumeja]] on viety Pohjois-Amerikan länsiosiin ja [[Uusi-Seelanti|Uuteen-Seelantiin]],<ref name="Nurminen1987">{{Kirjaviite | Tekijä = Nurminen, Matti (toim.)| Nimeke = Maailman eläimet: Nisäkkäät 2 | Vuosi = 1987 |Sivu =390–397, 463| Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija = Tammi | Tunniste = ISBN 951-30-6531-6 }}</ref> [[punakaulakenguru]]ita [[Yhdistynyt kuningaskunta|Britanniaan]] sekä [[Parmavallabi|parmavallebeja]], [[damavallabi|damavallabeja]] ja [[kettukusu]]ja Uuteen-Seelantiin<ref>[http://www.bucknell.edu/msw3/browse.asp?id=11000268 Wilson & Reeder (2005): ''Macropus rufogriseus'']</ref><ref>[http://www.bucknell.edu/msw3/browse.asp?id=11000261 Wilson & Reeder (2005): ''Macropus parma'']</ref><ref>{{IUCN|41512|''Macropus eugenii''|3.4.2011}}</ref><ref>[http://www.bucknell.edu/msw3/browse.asp?s=y&id=11000089 Wilson & Reeder (2005): ''Trichosurus vulpecula'']</ref>. |
|||
== Katso myös == |
== Katso myös == |
||
Versio 3. huhtikuuta 2011 kello 15.10
| Pussieläimet | |
|---|---|
 Punajättikenguruita (Macropus rufus) |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
| Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
| Luokka: | Nisäkkäät Mammalia |
| Alaluokka: | Synnyttävät nisäkkäät Theria |
| Osaluokka: |
Pussieläimet Metatheria Huxley, 1880 [1] |
| Synonyymit | |
| Lahkot [1] | |
|
|
| Katso myös | |
Pussieläimet (Metatheria,[1] aiemmin Marsupialia) ovat nisäkkäitä, joiden naarailla on sikiön kasvattamista ja poikasen kantamista varten erityinen pussi vatsan seudulla. Pussieläinten naarailla on kaksi emätintä ja uroksilla puolestaan kaksihaarainen siitin.
Pussieläinten sikiöt syntyvät pian hedelmöityksen jälkeen hyvin kehittymättöminä, mutta kuitenkin kykenevinä liikkumaan niin, että ne voivat siirtyä emän vatsaa pitkin ryömien pussiin. Pussissa ne tarrautuvat nisään ja pysyvät kiinni siinä tiiviisti seuraavat viikot.
Luokittelu
Pussieläinten asema nisäkkäiden tieteellisessä luokittelussa on muuttunut useaan kertaan. Aluksi pussieläimet (Marsupialia) oli vain yksi nisäkkäiden lahkoista muun muassa jyrsijöiden ja sorkkaeläinten rinnalla. Pian kuitenkin pussieläinten anatomian ja lisääntymistapojen havaittiin poikkeavan huomattavasti muista lahkoista, jolloin ne erotettiin istukkanisäkkäistä erilliseen istukattomien nisäkkäiden (Metatheria) osaluokkaan, sen ainoaksi lahkoksi.[2] Nykyisin vallitsevassa luokituksessa "Marsupialia"-nimeä pidetään vain Metatheria-osaluokan vanhentuneena synonyymina, ja elossa olevien pussieläinlajien katsotaan jakautuvan kaikkiaan seitsemään eri lahkoon.[1]
Lahkoista pussirotat eli opossumit, pussipäästäiset ja silkkipussirottien ainoa laji chilenpussirotta elävät Amerikan mantereella, muut neljä lahkoa puolestaan Australiassa ja Uudessa-Guineassa. Aikaisemmin vallinneen luokittelun mukaan lahkot oli jaettu kahden ylälahkon, Ameridelphia:n ja Australidelphia:n kesken.[3] Ensin mainittuun luettiin pussirotat ja pussipäästäiset, jälkimmäiseen kaikki muut pussieläimet, myös amerikkalainen chilenpussirotta.[3]
Evoluutio ja levinneisyys
Fossiiliaineiston todisteet, jotka ensimmäisenä julkaisi tutkija M. J. Spechtt, eivät tue enää ennen yleistä käsitystä pussieläimistä istukallisten nisäkkäiden primitiivisinä edeltäjinä. Molemmat nisäkkäiden tärkeimmät osaluokat (kolmas ryhmä on nokkaeläimet) näyttävät kehittyneen samoihin aikoihin mesotsooisella maailmankaudella ja ne ovat olleet kilpailijoita siitä lähtien.
Useimmilla mantereilla istukalliset nisäkkäät olivat paljon menestyksekkäämpiä ja pussieläimet katosivat. Etelä-Amerikassa opossumit saivat kuitenkin vankan jalansijan ja tertiäärikaudella pussieläimistä kehittyi myös saalistajia, kuten esimerkiksi sapelihampainen Thylacosmilus. Australiassa istukalliset nisäkkäät eivät menestyneet, vaan pussieläimet ja nokkaeläimet hallitsivat tertiäärikauden ajan. Australian istukalliset nisäkkäät ovat muuttaneet mantereelle myöhemmin.
Viime vuosisatojen aikana ihmisen toiminta on vaikuttanut monien pussieläinlajien levinneisyyteen. Useat lajit ovat uhanalaistuneet ja muutamat, kuten pussihukka, aavikkopussimäyrä ja leveäotsapäästäiskenguru, ovat kuolleet sukupuuttoon. Ihminen on kuitenkin myös tarkoituksellisesti siirtoistuttanut joitain pussieläimiä niiden luontaisten elinalueiden ulkopuolelle. Esimerkiksi virginianopossumeja on viety Pohjois-Amerikan länsiosiin ja Uuteen-Seelantiin,[4] punakaulakenguruita Britanniaan sekä parmavallebeja, damavallabeja ja kettukusuja Uuteen-Seelantiin[5][6][7][8].
Katso myös
Lähteet
- ↑ a b c d e Integrated Taxonomic Information System (ITIS): Metatheria (TSN 179917) itis.gov. Viitattu 21.10.2010. (englanniksi)
- ↑ Tirri, R., Lehtonen, J., Lemmetyinen, R., Pihakaski, S. & Portin, P.: Biologian sanakirja, s. 811. Helsinki: Otava, 2001. ISBN 951-1-17618-8.
- ↑ a b A Metatherian Cladogram Palaeos.com. PALAEOS: The history of life on Earth. Viitattu 1.11.2010. (englanniksi)
- ↑ Nurminen, Matti (toim.): Maailman eläimet: Nisäkkäät 2, s. 390–397, 463. Helsinki: Tammi, 1987. ISBN 951-30-6531-6.
- ↑ Wilson & Reeder (2005): Macropus rufogriseus
- ↑ Wilson & Reeder (2005): Macropus parma
- ↑ Macropus eugenii IUCN Red List of Threatened Species. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 3.4.2011. (englanniksi)
- ↑ Wilson & Reeder (2005): Trichosurus vulpecula
Aiheesta muualla
- Animal Diversity Web: Marsupial mammals (Metatheria) (englanniksi)