Kaikki julkiset lokit
Siirry navigaatioon
Siirry hakuun
Tämä on yhdistetty lokien näyttö. Voit rajoittaa listaa valitsemalla lokityypin, käyttäjän tai sivun johon muutos on kohdistunut. Jälkimmäiset ovat kirjainkokoherkkiä.
- 3. marraskuuta 2021 kello 22.34 91.158.45.0 keskustelu loi sivun Kotisuus (Ak: Ohjaus sivulle Yksikotisuus) Merkkaus: Uusi ohjaussivu
- 3. marraskuuta 2021 kello 15.47 91.158.45.0 keskustelu loi sivun Zamiaceae (Ak: Ohjaus sivulle Samiakasvit) Merkkaus: Uusi ohjaussivu
- 3. marraskuuta 2021 kello 15.38 91.158.45.0 keskustelu loi sivun Samiakävykkikasvit (Ak: Ohjaus sivulle Samiakasvit) Merkkaus: Uusi ohjaussivu
- 3. marraskuuta 2021 kello 15.33 91.158.45.0 keskustelu loi sivun Samiakasvit (Ak: Uusi sivu: '''Samiakävykkikasvit''' eli '''samiakasvit''' (Zamiaceae) on käpypalmuihin kuuluva kasviheimo. Siihen kuuluu yhdeksän sukua ja noin 220 lajia. Heimon suurimpia sukuja ovat samiakävykit (''Zamia''), karrookävykit (''Encephalartos'') ja ''Macrozamia''. == Sukuja == * ''Bowenia'' * ''Ceratozamia'' – sarvikävykit * ''Dioon'' – kampakävykit * ''Encephalartos'' – karrookävykit * ''Lepidozamia'' – suomukävykit * ''Macrozamia'' * ''Microcycas'' * ''Stangeria'' –...)
- 2. marraskuuta 2021 kello 02.37 91.158.45.0 keskustelu loi sivun Dinoflagellaatit (Ak: Ohjaus sivulle Panssarisiimaeliöt) Merkkaus: Uusi ohjaussivu
- 1. marraskuuta 2021 kello 16.02 91.158.45.0 keskustelu loi sivun Mammea africana (Ak: Ohjaus sivulle Afrikanmammea) Merkkaus: Uusi ohjaussivu
- 1. marraskuuta 2021 kello 15.49 91.158.45.0 keskustelu loi sivun Afrikanmammea (Ak: Uusi sivu: '''Afrikanmammea''' (''Mammea africana'') on klusiakasvien (Clusiaceae) heimoon, mammeoiden (''Mammea'') sukuun kuuluva kasvilaji. Afrikanmammea on ainavihanta puulaji, joka voi kasvaa paikoitellen jopa 45 metriä korkeaksi. Sen runko voi olla suora ja oksaton 27 metrin korkeuteen asti ja rungon halkaisija voi olla jopa 1,25 metriä. Puun latvus on lyhyt ja tiivis ja siinä olevat oksat ovat lyhyitä sekä haaraisia. Afrikanmammea kasvaa metsissä kosteilla paikoilla aina 1...)
- 1. marraskuuta 2021 kello 14.59 91.158.45.0 keskustelu loi sivun Caiophora (Ak: Ohjaus sivulle Piikkikukat) Merkkaus: Uusi ohjaussivu
- 1. marraskuuta 2021 kello 14.54 91.158.45.0 keskustelu loi sivun Luokka:Haimiokasvit (Ak: Uusi sivu: {{Luokka/Kasvit}} Haimiokasveja (Loasaceae) käsitteleviä artikkeleja. {{Commonscat|Loasaceae}} Luokka:Cornales)
- 1. marraskuuta 2021 kello 14.49 91.158.45.0 keskustelu loi sivun Piikkikukat (Ak: Uusi sivu: '''Piikkikukat''' (''Caiophora'') on haimiokasvien (Loasaceae) heimoon kuuluva kasvisuku. Sukuun kuuluu reilut 40 lajia. == Lajeja == * ''Caiophora andina'' * ''Caiophora aspera'' * ''Caiophora boliviana'' * ''Caiophora buraevii'' * ''Caiophora canarioides'' * ''Caiophora clavata'' * ''Caiophora hibiscifolia'' * ''Caiophora lateritia'' – köynnöspiikkikukka * ''Caiophora mollis'' * ''Caiophora plerosperma'' * ''Caiophora rosulata'' * ''Caiophora stenocarpa'')
- 1. marraskuuta 2021 kello 11.17 91.158.45.0 keskustelu loi sivun Gagea arvensis (Ak: Ohjaus sivulle Karvakäenrieska) Merkkaus: Uusi ohjaussivu
- 1. marraskuuta 2021 kello 11.16 91.158.45.0 keskustelu loi sivun Gagea villosa (Ak: Ohjaus sivulle Karvakäenrieska) Merkkaus: Uusi ohjaussivu
- 1. marraskuuta 2021 kello 11.06 91.158.45.0 keskustelu loi sivun Karvakäenrieska (Ak: Uusi sivu: '''Karvakäenrieska''' (''Gagea villosa'') on liljakasvien (Liliaceae) heimoon, käenrieskojen (''Gagea'') sukuun kuuluva monivuotinen kasvilaji. Se on ainut käenrieskalaji, jonka kukkaperät sekä kehäliuskojen ulkopinnat ovat karvaisia. Karvakäenrieska on matala, ruohovartinen kasvi, joka kasvaa vain noin 10 cm korkeaksi. Lehtiä on kaksi kappaletta kasvin tyvellä ja kahdesta neljään kappaletta kasvin varressa. Muodoltaan kaikki lehdet ovat kapeansuikeita ja tyvilehd...)
- 31. lokakuuta 2021 kello 16.26 91.158.45.0 keskustelu loi sivun Aasianliljakasvit (Ak: Ohjaus sivulle Myrkkyliljakasvit) Merkkaus: Uusi ohjaussivu
- 31. lokakuuta 2021 kello 16.00 91.158.45.0 keskustelu loi sivun Gagea spathacea (Ak: Ohjaus sivulle Lehtokäenrieska) Merkkaus: Uusi ohjaussivu
- 31. lokakuuta 2021 kello 15.53 91.158.45.0 keskustelu loi sivun Lehtokäenrieska (Ak: Uusi sivu: '''Lehtokäenrieska''' (''Gagea spathacea'') on liljakasvien (Liliaceae) heimoon, käenrieskojen (''Gagea'') sukuun kuuluva kasvilaji. Lehtokäenrieska muistuttaa pikkukäenrieskaa (''Gagea minima''). Lehtokäenrieska on monivuotinen ja kalju ruohovartinen kasvi, joka voi kasvaa enintään noin 20 cm korkeaksi. Sen tyveltä kasvaa kaksi kapeaa lehteä ja varresta yksi leveämpi lehti. Kukkia kehittyy varsiin yhdestä kolmeen kappaletta ja laji kukkii toukokuussa. Lehtokäen...)
- 30. lokakuuta 2021 kello 23.00 91.158.45.0 keskustelu loi sivun Anthoxanthum maderense (Ak: Ohjaus sivulle Madeiransimake) Merkkaus: Uusi ohjaussivu
- 30. lokakuuta 2021 kello 22.53 91.158.45.0 keskustelu loi sivun Madeiransimake (Ak: Uusi sivu: '''Madeiransimake''' (''Anthoxanthum maderense'') on Makaronesiassa endeemisenä kasvava monivuotinen heinä, jota kasvaa Madeiran saaren sisäosien kallioilla. Se tulkitaan toisinaan samaksi lajiksi kuin tuoksusimake (''Anthoxanthum odoratum''), mutta koska madeiransimake kasvaa tuoksusimakkeen levinneisyysalueesta erillään olevalla eristyneellä alueella, on näiden kahden keskinäinen suhde vielä epäselvä.)
- 25. lokakuuta 2021 kello 22.38 91.158.45.0 keskustelu loi sivun Jules Sébastien César Dumont d'Urville (Ak: Ohjaus sivulle Jules Dumont d'Urville) Merkkaus: Uusi ohjaussivu
- 25. lokakuuta 2021 kello 09.39 91.158.45.0 keskustelu loi sivun Cynosurus echinatus (Ak: Ohjaus sivulle Vihnesukapää) Merkkaus: Uusi ohjaussivu
- 25. lokakuuta 2021 kello 09.36 91.158.45.0 keskustelu loi sivun Luokka:Sukapäät (Ak: Uusi sivu: Sukapäitä (''Cynosurus'') käsitteleviä artikkeleja. {{Commonscat|Cynosurus}} Luokka:Heinäkasvit)
- 25. lokakuuta 2021 kello 09.30 91.158.45.0 keskustelu loi sivun Vihnesukapää (Ak: Uusi sivu: '''Vihnesukapää''' (''Cynosurus echinatus'') on heinäkasvien (Poaceae) heimoon, sukapäiden (''Cynosurus'') sukuun kuuluva yksivuotinen kasvilaji. Vihnesukapään varret kasvavat joko yksittäin tai kimppuina ja ne voivat kasvaa 9–70 cm korkeiksi. Lehtilavat ovat 3–13,5 cm, joskus jopa 23 cm pitkiä ja 0,25–1,4 cm leveitä. Lehtien kielekkeet ovat 2,5–5 mm, joskus jopa 10 mm pitkiä. Vihnesukapään kukintona on tavallisesti 1–4 cm, mutta enintään 8 cm pitkä...)
- 24. lokakuuta 2021 kello 11.33 91.158.45.0 keskustelu loi sivun Fouquieria fasciculata (Ak: Ohjaus sivulle Virpiokotillo) Merkkaus: Uusi ohjaussivu
- 24. lokakuuta 2021 kello 11.24 91.158.45.0 keskustelu loi sivun Virpiokotillo (Ak: Uusi sivu: '''Virpiokotillo''' (''Fouquieria fasciculata'') on okotillokasvien (Fouquieriaceae) heimoon kuuluva kasvilaji. Virpiokotillo voi kasvaa noin 3–4,5 metriä korkeaksi. Ulkonaisesti se muistuttaa jonkin verran hehkuokotilloa (''Fouquieria splendens''), mutta on sitä pienempi. Virpiokotillolla on paksu ja turvonnut maavarsi, joka voi kasvaa halkaisijaltaan jopa noin 60 cm paksuksi. Maavarresta kasvaa puutuneita varsia, joissa on teräviä, punaisia piikkejä. Virpiokotillon...)
- 23. lokakuuta 2021 kello 13.48 91.158.45.0 keskustelu loi sivun Clethra barbinervis (Ak: Ohjaus sivulle Japaninkletra) Merkkaus: Uusi ohjaussivu
- 23. lokakuuta 2021 kello 13.41 91.158.45.0 keskustelu loi sivun Japaninkletra (Ak: Uusi sivu: '''Japaninkletra''' (''Clethra barbinervis'') on kletrakasvien (Clethraceae) heimoon, kletrojen (''Clethra'') sukuun kuuluva kasvilaji, joka kasvaa luontaisena itäisestä Kiinasta Japaniin ulottuvalla alueella. Japaninkletra on kausivihanta pensas tai pieni puu, joka kasvaa tavallisesti noin 3–6 metriä korkeaksi. Sen lehdet ovat tummanvihreitä ja muuttuvat syksyllä keltaisiksi tai joskus punaisiksi. Kukat ovat valkoisia ja kehittyvät varsien päissä sijaitseviin, 10...)
- 22. lokakuuta 2021 kello 12.50 91.158.45.0 keskustelu loi sivun Fouquieria splendens (Ak: Ohjaus sivulle Hehkuokotillo) Merkkaus: Uusi ohjaussivu
- 22. lokakuuta 2021 kello 12.41 91.158.45.0 keskustelu loi sivun Hehkuokotillo (Ak: Uusi sivu: '''Hehkuokotillo''' (''Fouquieria splendens'') on okotillokasvien (Fouquieriaceae) heimoon kuuluva kasvilaji. Se on pensasmainen okotillolaji, jonka varsi haarautuu tyveltään, läheltä maanpintaa, useaksi pystykasvuiseksi varreksi. Varret ovat hyvin piikikkäitä ja kasvavat yleensä noin 2,5–6 metriä pitkiksi. Lehdet ovat pieniä sekä pyöreitä ja kasvissa on niitä vain talvisin sateiden aikaan. Kuivan kauden alkaessa lehdet putoavat nopeasti ja suurin osa lajin fot...)
- 22. lokakuuta 2021 kello 12.21 91.158.45.0 keskustelu loi sivun Pylväsokotillo (Ak: Ohjaus sivulle Fouquieria columnaris) Merkkaus: Uusi ohjaussivu
- 22. lokakuuta 2021 kello 12.08 91.158.45.0 keskustelu loi sivun Luokka:Okotillokasvit (Ak: Uusi sivu: {{Luokka/Kasvit}} Okotillokasveja (Fouquieriaceae) käsitteleviä artikkeleja. {{Commonscat|Fouquieriaceae}} Luokka:Ericales)
- 22. lokakuuta 2021 kello 12.05 91.158.45.0 keskustelu loi sivun Fouquieria columnaris (Ak: Uusi sivu: '''Pylväsokotillo''' (''Fouquieria columnaris'') on okotillokasvien (Fouquieriaceae) heimoon kuuluva kasvilaji. Se on puumainen kasvilaji ja voi kasvaa noin 15 metriä korkeaksi. Varresta kasvaa pieniä piikkimäisiä versoja, joihin kehittyy sateiden jälkeen pieniä lehtiä. Kuivana aikana kasvi pudottaa lehtensä veden haihtumisen hillitsemiseksi. Suurin osa lajin fotosynteesistä tapahtuukin vihertävien varsien kautta. Lajin kukat ovat kellertäviä ja ne kehittyvät ve...)
- 20. lokakuuta 2021 kello 12.37 91.158.45.0 keskustelu loi sivun Tieghemella heckelii (Ak: Ohjaus sivulle Länsiafrikanmakorepuu) Merkkaus: Uusi ohjaussivu
- 20. lokakuuta 2021 kello 12.29 91.158.45.0 keskustelu loi sivun Länsiafrikanmakorepuu (Ak: Uusi sivu: '''Länsiafrikanmakorepuu''' (''Tieghemella heckelii'') on sapotillakasvien (Sapotaceae) heimoon, makorepuiden (''Tieghemella'') sukuun kuuluva kasvilaji. Se on monien läntisen Afrikan alueiden metsien suurin puulaji. Lajia tavataan trooppisessa Länsi-Afrikassa Sierra Leonesta Ghanaan. Länsiafrikanmakorepuu voi kasvaa 50 metriä korkeaksi ja sen runko voi kasvaa suorana 25 metrin korkeuteen tai korkeammallekin. Länsiafrikanmakorepuu kasvaa kosteissa ainavihannissa tai o...)
- 20. lokakuuta 2021 kello 12.10 91.158.45.0 keskustelu loi sivun Manilkara (Ak: Ohjaus sivulle Sapotillapuut) Merkkaus: Uusi ohjaussivu
- 20. lokakuuta 2021 kello 12.02 91.158.45.0 keskustelu loi sivun Sapotillapuut (Ak: Uusi sivu: '''Sapotillapuut''' (''Manilkara'') on sapotillakasvien (Sapotaceae) heimoon kuuluva kasvisuku. Sukuun kuuluu noin 80 lajia. == Lajeja == * ''Manilkara dissecta'' * ''Manilkara excilsa'' * ''Manilkara fischeri'' * ''Manilkara iledensis'' * ''Manilkara kauki'' * ''Manilkara kribensis'' * ''Manilkara sansibarensis'' * ''Manilkara sulcata'' * ''Manilkara zapota'' – makeasapotillapuu eli sapotillapuu)
- 20. lokakuuta 2021 kello 10.40 91.158.45.0 keskustelu loi sivun Mollugo cerviana (Ak: Ohjaus sivulle Hentomattio) Merkkaus: Uusi ohjaussivu
- 20. lokakuuta 2021 kello 10.35 91.158.45.0 keskustelu loi sivun Hentomattio (Ak: Uusi sivu: '''Hentomattio''' (''Mollugo cerviana'') on Molluginaceae-heimoon kuuluva yksivuotinen kasvilaji. Hentomattio on pieni, pystykasvuinen ja haarova ruoho, joka voi kasvaa noin 20 cm korkeaksi, mutta jää usein matalammaksi. Hentomattio kasvaa erilaisilla hiekkaisilla kasvupaikoilla, kuten tienpientareilla, pelloilla, joutomailla sekä kuivuneiden jokiuomien pohjilla. Lajia tavataan laajalti trooppisilla sekä lämpimillä temperaattisilla seuduilla Etelä- ja Kaakkois-Euroop...)
- 20. lokakuuta 2021 kello 10.24 91.158.45.0 keskustelu loi sivun Mollugo verticillata (Ak: Ohjaus sivulle Kiehkuramattio) Merkkaus: Uusi ohjaussivu
- 20. lokakuuta 2021 kello 10.15 91.158.45.0 keskustelu loi sivun Kiehkuramattio (Ak: Uusi sivu: '''Kiehkuramattio''' (''Mollugo verticillata'') on Molluginaceae-heimoon kuuluva kasvilaji. Kiehkuramattio on matalahko, maanmyötäisenä kasvava ruoho, joka muodostaa tyypillisesti mattomaisia kasvustoja. Sen lehdet ovat 5–40 mm pitkiä sekä 0,5–15 mm leveitä ja niiden muoto vaihtelee tasasoukasta soikeaan, puikeaan tai vastapuikeaan. Lehdissä voi olla myös korvakkeet. Kukat ovat 4–5 mm leveitä ja niissä viisi verholehteä, viisi terälehteä, kolmesta viiteen...)
- 19. lokakuuta 2021 kello 10.44 91.158.45.0 keskustelu loi sivun Hamamelis japonica (Ak: Ohjaus sivulle Japanintaikapähkinä) Merkkaus: Uusi ohjaussivu
- 19. lokakuuta 2021 kello 10.34 91.158.45.0 keskustelu loi sivun Japanintaikapähkinä (Ak: Uusi sivu: '''Japanintaikapähkinä''' (''Hamamelis japonica'') on taikapähkinäkasvien (Hamamelidaceae) heimoon, taikapähkinöiden (''Hamamelis'') sukuun kuuluva kasvilaji, joka kasvaa luonnonvaraisena Japanissa. Laji on jonkin verran muunteleva ja siitä on erotettu erilaisia muunnoksia. Lajista on lisäksi jalostettu koristekasvikäyttöön erilaisia lajikkeita. Japanintaikapähkinä on leveäksi pensaaksi tai pieneksi puuksi kasvava laji. Sen lehdet ovat muodoltaan soikeita tai s...)
- 18. lokakuuta 2021 kello 17.23 91.158.45.0 keskustelu loi sivun Alityöntövyöhyke (Ak: Ohjaus sivulle Alityöntö) Merkkaus: Uusi ohjaussivu
- 18. lokakuuta 2021 kello 09.39 91.158.45.0 keskustelu loi sivun Chloris gayana (Ak: Ohjaus sivulle Laidunviuhkaheinä) Merkkaus: Uusi ohjaussivu
- 18. lokakuuta 2021 kello 09.32 91.158.45.0 keskustelu loi sivun Laidunviuhkaheinä (Ak: Uusi sivu: '''Laidunviuhkaheinä''' (''Chloris gayana'') on heinäkasvien (Poaceae) heimoon, viuhkaheinien (''Chloris'') sukuun kuuluva kasvilaji. Se on kotoisin eteläisestä Afrikasta, mutta on levinnyt laajalti Afrikan ulkopuolelle, lähes koko maapallolle. Laidunviuhkaheinää pidetään yhtenä trooppisten alueiden parhaimpana rehuheinänä. Luonnossa laji kasvaa erilaisilla ihmisvaikutteisilla kasvupaikoilla, muun muassa niityillä ja pelloilla. Laidunviuhkaheinä voi kasvaa noin...) Merkkaus: seulottavat
- 17. lokakuuta 2021 kello 22.51 91.158.45.0 keskustelu loi sivun Nothofagus obliqua (Ak: Ohjaus sivulle Kiilaetelänpyökki) Merkkaus: Uusi ohjaussivu
- 17. lokakuuta 2021 kello 22.40 91.158.45.0 keskustelu loi sivun Kiilaetelänpyökki (Ak: Uusi sivu: '''Kiilaetelänpyökki''' (''Nothofagus obliqua'') on etelänpyökkien (''Nothofagus'') sukuun kuuluva kasvilaji. Kiilaetelänpyökki on noin 40 metriä korkeaksi kasvava kausivihanta puu. Sen kuoren väri vaihtelee vaaleanharmaasta vaaleanruskeaan. Kuori on suurimmaksi osaksi sileä noin kymmenenvuotiaaksi asti. Nuoret versot ovat hyvin ohuita, 1–1,5 mm paksuja, ja ruskeita. Silmut ovat punaruskeita, noin 5 mm pitkiä ja 3 mm leveitä. Lehdet ovat 3–8 cm pitkiä, 2–4...)
- 15. lokakuuta 2021 kello 10.33 91.158.45.0 keskustelu loi sivun Polypogon viridis (Ak: Ohjaus sivulle Kiehkurasukaheinä) Merkkaus: Uusi ohjaussivu
- 15. lokakuuta 2021 kello 10.24 91.158.45.0 keskustelu loi sivun Luokka:Sukaheinät (Ak: Uusi sivu: Sukaheiniä (''Polypogon'') käsitteleviä artikkeleja. {{Commonscat|Polypogon}} Luokka:Heinäkasvit)
- 15. lokakuuta 2021 kello 10.21 91.158.45.0 keskustelu loi sivun Kiehkurasukaheinä (Ak: Uusi sivu: '''Kiehkurasukaheinä''' (''Polypogon viridis'') on heinäkasvien (Poaceae) heimoon, sukaheinien (''Polypogon'') sukuun kuuluva kasvilaji. Kiehkurasukaheinä on monivuotinen, mätästävä heinäkasvi ja voi kasvaa 10–90 cm korkeaksi. Sen lehdet ovat karheapintaisia. Lehtilavat ovat 2–13 cm pitkiä ja 0,1–0,6 cm leveitä. Lehtien kielekkeet ovat 2–5 mm pitkiä. Kukintona on 2–15 cm pitkä, tähkää muistuttava röyhy, jonka haaroja voi olla vaikeaa huomata ilman k...)
- 13. lokakuuta 2021 kello 11.37 91.158.45.0 keskustelu loi sivun Styrax obassia (Ak: Ohjaus sivulle Tuoksustoraksi) Merkkaus: Uusi ohjaussivu