Tämä on lupaava artikkeli.

Jussi Halla-aho

Wikipediasta
Tämä on arkistoitu versio sivusta sellaisena, kuin se oli 29. toukokuuta 2010 kello 22.17 käyttäjän SaMi (keskustelu | muokkaukset) muokkauksen jälkeen. Sivu saattaa erota merkittävästi tuoreimmasta versiosta.
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Jussi Halla-aho
Jussi Halla-aho marraskuussa 2006.
Jussi Halla-aho marraskuussa 2006.
Henkilötiedot
Syntynyt27. huhtikuuta 1971 (ikä 52)
Tampere
Poliitikko
Puolue Perussuomalaiset (sitoutumaton)
Asema kaupunginvaltuutettu
Kotipaikka Helsinki
Uskonto agnostinen ateismi[1]
Aiheesta muualla
halla-aho.com/jussi
halla-aho.com/scripta

Jussi Kristian Halla-aho (s. 27. huhtikuuta 1971 Tampere[2]) on helsinkiläinen kielitieteilijä, poliitikko ja blogikirjoittaja, joka on tullut tunnetuksi maahanmuutto- ja monikulttuurisuuspolitiikkaa arvostelevilla kirjoituksillaan.[3][4][5] Hänet valittiin Helsingin kaupunginvaltuustoon vuoden 2008 kunnallisvaaleissa sitoutumattomana Perussuomalaisten ehdokkaana.[6][7]

Syyskuussa 2009 Halla-aho tuomittiin 30 päiväsakkoon uskonrauhan rikkomisesta blogitekstinsä perusteella. Halla-aho kiistää syyllistyneensä rikokseen ja kertoo valittaneensa tuomiosta hovioikeuteen.[8]

Maaliskuussa 2010 Halla-aho ilmoitti lähtevänsä ehdolle vuoden 2011 eduskuntavaaleihin Perussuomalaisten listalla.[9]

Poliittiset näkemykset

Halla-aho oli mukana Helsingin Sanomien heinäkuussa 2008 julkaisemalla ”30 suomalaisen toisinajattelijan” listalla. Artikkelin mukaan Halla-aho on ”filosofian tohtori, joka vastustaa monikulttuurisuutta ja maahanmuuton ymmärtäjiä”.[10] Halla-aho kuuluu kansallismieliseen Suomen Sisu -yhdistykseen, joka ilmoittaa toimivansa herättääkseen ja vahvistaakseen suomalaisten kansallista yhtenäisyyttä ja itsetuntoa.[11][12]

Halla-aho kieltää olevansa rasisti,[13] kun rasismi määritellään rotusyrjinnän kannattamiseksi tai ajatukseksi siitä, että rodut asettuvat arvojärjestykseen.[14][15] Syytöksiin maahanmuuttajien vastustamisesta Halla-aho on vastannut vastustavansa ”monikultturismia ja holtitonta maahanmuuttopolitiikkaa” mutta ei maahanmuuttajia.[16] Halla-ahon mukaan erivapauksia kuten positiivista syrjintää kulttuurin tai kansallisuuden perusteella ei tule sallia, sillä ne rapauttavat tasa-arvoa yhteiskunnassa ja ovat ”tosiasiallista rasismia”.[17] Hänen mukaansa rasismia ei ole ”totalitaaristen fasististen aatteiden kuten poliittisen islamin” arvostelu.[17]

Maahanmuutosta

Halla-aho on noussut julkisuuteen maahanmuuttopolitiikan ja monikulttuurisuuden vastustajana.[5] Hän on muun muassa arvostellut sitä, että maahanmuuttoa tarjotaan ratkaisuksi huoltosuhdeongelmaan, vaikka huoltosuhde on keskimäärin maahanmuuttajien keskuudessa muuta väestöä heikompi.[18] Halla-ahon mielestä lähes kaikki maahanmuuton ongelmat liittyvät muuhun kuin työperäiseen maahanmuuttoon, ja kolmannen maailman siirtolaisten kotoutuminen on epäonnistunut kaikkialla Euroopassa. Hänen mukaansa sosiaaliturvan varassa eläminen on tehty monissa Euroopan maissa maahanmuuttajille liiankin helpoksi ja houkuttelevaksi.[19] Jotta Suomen maahanmuuttotilanne ei muuttuisi kestämättömäksi, hän ehdottaa haittojen minimoimiseksi humanitaarisen maahanmuuton kiristämistä kansainvälisistä sopimuksista kuitenkaan tinkimättä.[20]

Halla-ahon mukaan Suomessa ei ole keskusteltu maahanmuutosta, eikä maahanmuuttopolitiikka ole ollut kansanvaltaisen päätöksenteon piirissä, vaan viranhaltijat ovat tehneet päätökset asiassa. Suomen vähäinen turvapaikanhakijoiden määrä on johtunut siitä, ettei Suomi ole kovin tunnettu tai houkutteleva kohdemaa, mutta arvelee asian muuttuvan lähivuosina.[21]

Monikulttuurisuudesta

Halla-ahon mukaan ”monikulttuurisuuden rikastavasta vaikutuksesta on vähänlaisesti näyttöä” ja katsoo, että ”monikultturismi” on aate, joka pitää ”monikulttuurisuutta lähtökohtaisesti rikkautena ja kannattaa monikulttuurisuuden aktiivista luomista, lisäämistä ja ylläpitämistä; ja joka pitää monikulttuurisuutta ainakin yhtenä perusteena maahanmuutolle”. Hänen mielestään ”monikultturistit palvovat toiseutta toiseuden vuoksi”.[20] Monikulttuurisuuden tuottamia ongelmia ovat hänen mukaansa lisääntyvä rikollisuus ja maahanmuuttajien aiheuttama taloudellinen taakka vastaanottajamaalle. Monikulttuurisessa yhteiskunnassa elämä on myös ”ikävää ja vaikeaa”, koska ihmiset eivät ymmärrä toisiaan ja ”ihmiset redusoituvat yksilöistä viiteryhmiensä edustajiksi”.[22]

Islamista

Halla-ahon mielestä islam on täysimittaisessa sodassa länsimaailmaa vastaan, mikä ilmeni esimerkiksi pilapiirrosmellakoiden ja paavijupakan yhteydessä. Halla-ahon mukaan tähän taisteluun kiihotetaan myös moskeijoissa.[23] Hänen mukaansa muslimeilla on, toisin kuin länsimaalaisilla, voimaa kunnioittava kulttuuri ja ”tribalistisessa kulttuurissa opittu käsitys siitä, että oman ryhmän ulkopuolella kaikki ovat eläimiä tai eivät ainakaan yhtä hyviä kuin me”.[3][24] Hän on myös sanonut islamin olevan afrikkalaisten luonnonuskontojen sekä menneiden aikojen juutalaisuuden ja katolilaisuuden tavoin ”genitaaliuskonto”, jossa ”älyllinen fabriikki kietoutuu pimpin, pippelin tai tissien ympärille”.[25]

Halla-ahon mukaan tietyistä maanosista tulleiden muslimien kotoutuminen on epäonnistunut kaikkialla. Lisäksi hänen esittämiensä laskelmien mukaan muslimit saattavat lisääntyvän maahanmuuton ja suuremman syntyvyyden vaikutuksesta tulla useissa Euroopan maissa jo tämän vuosisadan aikana enemmistöksi, millä hänen mukaansa voisi olla kohtalokkaat seuraukset heille itselleenkin.[26] Hän on täsmentänyt, ettei hänen islam-kritiikkinsä koske eräitä länsimaissa jo kauan asuneita ja pitkälti maallistuneita muslimiryhmiä kuten Suomen tataareja.[27]

Poliittinen toiminta

Halla-aho oli Perussuomalaisten sitoutumaton kansanedustajaehdokas Helsingin vaalipiirissä vuoden 2007 eduskuntavaaleissa, mutta ei tullut valituksi 2 215 äänellä.[28]

Kunnallisvaaleissa vuonna 2008 Halla-aho oli Perussuomalaisten sitoutumattomana ehdokkaana Helsingin vaalipiirissä.[29] Hän tuli valituksi 2 977 äänellä[6], mikä oli kahdeksanneksitoista[30] eniten koko maan ehdokkaista.[31][3][32] Valtuustokaudellaan Halla-aho on ilmoittanut haluavansa tuoda tarkasteluun etenkin Helsingin maahanmuuttopolitiikan ja tehdä maahanmuuttopolitiikasta sallitun puheenaiheen.[33][31] Halla-aho noussee Helsingin kaupunginhallitukseen vuonna 2011, ja hän on opetuslautakunnan[34] ja Korkeasaaren eläintarhan johtokunnan jäsen.[35] Hänet valittiin myös valtuustoryhmän varapuheenjohtajaksi.

Maaliskuussa 2009 Halla-ahon kannattajat alkoivat kerätä 2 000 kannattajakorttia Halla-aholle perustettua valitsijayhdistystä varten siltä varalta, ettei Perussuomalaiset ottaisi Halla-ahoa europarlamenttiehdokkaaksi. Halla-ahoa ei lopulta valittu Perussuomalaisten listalle. Kannattajayhdistys keräsi lähes 3 700 nimeä, mutta Halla-aho ilmoitti 27. huhtikuuta, ettei lähde ehdolle, jottei maahanmuuttokriittinen liike hajoaisi.[36]

Valtio-opin emeritusprofessori Tuomo Martikainen on sanonut, että ”Halla-ahon maahanmuuttajakriittisyys herättää kannatusta etenkin niiden ihmisten joukossa, jotka kokevat maahanmuuttajat arjessaan”.[37]

Blogi

Halla-aho ylläpitää blogia nimeltä Scripta – kirjoituksia uppoavasta Lännestä, joka sisältää ”pääasiassa maahanmuuttoa, monikultturismia, suvaitsevaisuutta, ilmaisunvapautta ja poliittista korrektiutta käsitteleviä kriittisiä mielipidekirjoituksia”.[38] Blogin ensimmäiset kirjoitukset ovat vuodelta 2003, ja sen lukijamäärä on vaihdellut kolmestatuhannesta kuuteentuhanteen,[29] vuonna 2009 jo kahdeksaantuhanteen päivässä.[12] Kannatuksensa kunnallisvaaleissa Halla-aho keräsi lähes kokonaan ilman mainontaa ja perinteisiä tiedotusvälineitä.[39] Hän on todennut kirjoitustapansa olevan ”kärkevä, sarkastinen ja ajoittain aggressiivinen, mikä jättää lukijalle paljon vastuuta”.[38] Blogin vieraskirjan keskusteluista kehittyi itsenäinen Hommaforum-niminen keskustelupalsta joulukuussa 2008.[40]

Halla-aho julkaisi Kirjoituksia uppoavasta Lännestä -nimisen kokoelman kirjoituksiaan omakustanteena maaliskuussa 2009.[41] Sen ensimmäinen painos myytiin loppuun kolmessa vuorokaudessa.[42]

Kannatusta ja arvostelua

Anja Snellman on arvostellut sitä, miten lehdet hänen mukaansa hankkivat likaisen työn tekijöiksi henkilöitä, joilla on jo ennakkoasenne Halla-ahoa kohtaan ja miten he yrittävät tehdä Halla-ahosta antisankarin. Snellmanin mielestä Halla-ahoa pitää kuunnella ja hän pitää tämän blogia korkeatasoisena.[43]

Filosofian tohtori Jukka Hankamäki pitää Halla-ahoa eräänä maahanmuuttopolitiikan terävimmistä arvostelijoista ja sanoo tämän kirjoitusten olevan ”99-prosenttisesti pelkkää asiaa”.[44] Hän on ilmaissut tukensa Halla-aholle tätä vastaan nostetun syytteen yhteydessä ja katsoo, että kyseessä on henkilökohtainen ajojahti, jolla pyritään vaikuttamaan poliittiseen toimintaan ulkoparlamentaarista kautta. Hankamäen mukaan Halla-aho ansaitsisi valtion tiedonjulkistamispalkinnon syytteen sijaan.[45]

Tiede-lehden toimittaja Marko Hamilo on kertonut blogissaan, kuinka hän aluksi piti Halla-ahoa vastenmielisenä rasistina lehdistä saamiensa tietojen perusteella. Tutustuttuaan Halla-ahon blogiin hän järkyttyi huomattuaan, kuinka järjestelmällisesti tiedotusvälineet olivat vääristelleet sen sisältöä. Hamilon mukaan tiedotusvälineiden vääristely koski sellaisia Halla-ahon tekstejä, jotka olivat olleet netissä jo vuosia.[46]

Tapio Onnela on nimittänyt Halla-ahon maahanmuuttokritiikkiä propagandaksi ja katsoo, että tämä ”pelaa mielikuvilla yhdistämällä maahanmuuttajat kärpäsiin tai heinäsirkkoihin ja puhuu heistä 'ihmissaastana'”. Halla-ahon arvostelu monikulttuurisuutta kohtaan muistuttaa Onnelan mielestä islamistien tai kristittyjen fundamentalistien ajattelu- ja puhetapaa, ja niiden yhteinen aatepohja löytyy messiaanisten Lähi-idän uskontojen kriisiytymisen tunteesta, jossa ”sementoidaan oman yhteisön rajat ja jaetaan todellisuus mustavalkoisesti hyvään ja pahaan”.[47]

Suomen Kuvalehden toimittaja Leena Sharman mukaan Halla-aho näkee esimerkiksi ”afrikkalaisessa kulttuurissa” vain huonoja ominaisuuksia, joita ei pidä mielipiteenään vaan totuutena. Sharman mukaan Halla-aho ”hekumoi hieman liikaa sillä, miten 'tummaihoiset' miehet raiskaavat suomalaisnaisia öisin Kaisaniemen puistossa”.[25]

Mediakulttuurin professori Mikko Lehtosen mukaan Halla-aho on tekstiensä perusteella ”yksiselitteisesti ulkomaalaisvastainen ja rasistinen”, koska hän jakaa ihmiset kahteen ryhmään, ”meihin” ja ”muihin”, joista ensimmäinen samaistuu ”hyvään yhteiskuntaan” ja jälkimmäinen ”pimeyteen”. Lehtosen mukaan nykyaikaisen rasismin silmiinpistävin piirre on, että oma rasismi kielletään, kuten Halla-ahokin tekee.[15][13]

Kantelut, tutkintapyynnöt ja syyte

Halla-ahosta on tehty kanteluja ja tutkintapyyntöjä, ja hän on myös itse tehnyt niitä.

A-talk-ohjelmassa 30. lokakuuta 2008 esitetty lainaus Halla-ahon blogikirjoituksesta herätti jälkikäteen kiistelyä.[7] Halla-aho vaati Yleisradiolta anteeksipyyntöä ja kantelussaan Julkisen sanan neuvostolle Halla-aho mainitsee, että kirjoitus oli ”parodia ja mukaelma sanomalehti Kalevan jutusta”. Julkisen sanan neuvosto antoi Ylelle vapauttavan tuomion, koska se katsoi, että ohjelmassa esitetty sitaatti oli lainattu oikeassa muodossa, se oli esitetty asianmukaisesti eikä se antanut väärää kuvaa kokonaisuudesta.[48]

18. marraskuuta 2008 Vihreät Naiset ry ilmoitti jättävänsä Halla-ahosta tutkintapyynnön Scripta-blogissa vuoden 2006 joulukuussa julkaistusta kirjoituksesta Monikulttuurisuus ja nainen.[49][50][51] Vihreiden naisten puheenjohtaja Heli Järvisen mukaan ”kyse ei ole sananvapauden harjoittamisesta tai viattomasta monikulttuurisuuskritiikistä, vaan raiskauksiin ja vihaan lietsomisesta”. Halla-aho kiisti tämän ja kertoi vastustavansa naisiin kohdistuvaa väkivaltaa.[52] Tutkintapyyntö ei johtanut jatkotoimiin.[53]

12. joulukuuta 2008 poliisi ilmoitti aloittavansa rikostutkinnan. Halla-ahoa epäiltiin kiihottamisesta kansanryhmää vastaan.[54] 27. maaliskuuta 2009 apulaisvaltakunnansyyttäjä Jorma Kalske päätti poliisin suorittaman esitutkinnan perusteella nostaa syytteen Halla-ahoa vastaan Helsingin käräjäoikeudessa. Tämän katsottiin blogikirjoituksessaan Muutama täky Illmanin Mikalle syyllistyneen uskonrauhan rikkomiseen ja kiihottamiseen kansanryhmää vastaan, koska hän oli 3. kesäkuuta 2008 ”laatinut ja internetissä toimittanut yleisön saataville kirjoituksen, jossa islam ja sen pyhät instituutiot yhdistettiin pedofiliaan ja jossa esitettiin, että ohikulkijoiden ryöstely ja verovaroilla loisiminen on erään kansanryhmän kansallinen tai geneettinen erityispiirre”. Jälkimmäinen kohta käsitteli Suomen somaleja.[55][56] Halla-aho kiistää syyllistyneensä rikokseen ja kertoo, että ”kirjoituksen aiheena tai kohteena eivät olleet somalit, islam tai Muhammad” vaan ”julkisen sanan ja syyttäjäviranomaisten harrastama kaksoisstandardi” ja että ”[v]äitteet somalien geneettisistä erityispiirteistä ja islamin pedofiilisestä luonteesta olivat instrumentteja”, joilla hän aihetta lähestyi.[57] Asia käsiteltiin Helsingin käräjäoikeudessa 25. elokuuta 2009. Syyttäjä vaati Halla-aholle rangaistukseksi ehdollista vankeutta tai sakkoja. Halla-aho sanoi syyttäjän tulkinneen hänen tekstiään väärin.[58][59] Helsingin käräjäoikeus tuomitsi Halla-ahon 30 päiväsakkoon eli 330 euroon uskonrauhan rikkomisesta, ja syyte kiihottamisesta kansanryhmää vastaan hylättiin.[60] Tuomion perustelut aiheuttivat keskustelua.[61] Halla-aho on kertonut valittaneensa tuomiosta hovioikeuteen.[8]

9. helmikuuta 2009 Halla-aho teki tutkintapyynnön Yleisradion televisiouutisjutusta, jossa häntä nimitettiin ”ulkomaalaisvastaiseksi” ja ”rotutohtoriksi”.[62] 5. toukokuuta 2009 kihlakunnansyyttäjä Heikki Poukka määräsi esitutkinnan lopetettavaksi, koska katsoi, ettei näyttöä rikoksesta ollut.[63]

Yksityiselämä

Halla-aho kävi peruskoulun ja lukion Tampereella. Hän on suorittanut siviilipalveluksen, mutta on katunut valintaansa myöhemmin.[12] Hän opiskeli vuosina 1995–2000 Helsingin yliopistossa pääaineenaan venäjän kieli ja väitteli vuonna 2006 filosofian tohtoriksi muinaiskirkkoslaavista. Hän on myös asunut vuoden Ukrainassa ja on huhtikuusta 2007 alkaen laatinut Suomen Kulttuurirahaston apurahan tuella ukraina–suomi-sanakirjaa yhteistyössä kääntäjä Juri Zubin kanssa.[2] Halla-aho on myös työskennellyt tarjoilijana, muinaiskirkkoslaavin tuntiopettajana Helsingin yliopistossa ja viisumivirkailijana Suomen Kiovan-suurlähetystössä.[64]

Tieteellisiksi kiinnostuksen kohteikseen Halla-aho on maininnut historiallis-vertailevan indoeuropeistiikan, muinaiskirkkoslaavin, slaavilaisten kielten historiallisen morfologian sekä gootin ja fryygian kielen.[65] Halla-aho harrastaa muun muassa lukemista, ammuntaa ja on kiinnostunut sukututkimuksesta ja tähtitieteestä.[66]

Halla-aho on avioliitossa Hilla Halla-ahon (s. 1975, o.s. Salovaara) kanssa, ja heillä on kolme lasta, vuosina 2003 ja 2004 syntyneet tytöt ja vuonna 2008 syntynyt poika.[2][65] Perhe on asunut vuodesta 2001 alkaen Eirassa Helsingissä.[65]

Julkaisuja

  • Nuorluoto, Juhani & Leiwo, Martti & Halla-aho, Jussi (toim.): Papers in Slavic, Baltic and Balkan studies. Slavica Helsingiensia 21. University of Helsinki, Department of Slavonic and Baltic Languages and Literatures, 2001. ISBN 952-10-0246-8. (englanniksi)
  • Problems of Proto-Slavic historical nominal morphology: On the basis of Old Church Slavic. Väitöskirja, Helsingin yliopisto. Slavica Helsingiensia 26. Helsinki: University of Helsinki, Department of Slavonic Languages, 2006. ISBN 952-10-3012-7. Teoksen verkkoversio (PDF). (englanniksi)
  • Muinaiskirkkoslaavin käsikirja ja lukemisto. Helsingin yliopiston slavistiikan ja baltologian laitoksen opetusmonisteita 5. Jussi Halla-aho, 2006. Verkkoversio (PDF). , 81 s.
  • Kirjoituksia uppoavasta Lännestä. Kirjoitukset julkaistu aiemmin tekijän verkkosivustolla 2005–2008. Helsinki: Jussi Halla-aho, 2009. ISBN 978-952-92-5213-8.

Lähteet

  1. ↑ Oikeus olla leimautumatta rasistiksi (lehtihaastattelu) elokuu 2009. Lue!. Viitattu 27.9.2009.
  2. ↑ a b c Jussi Halla-aho (Kontulan perussuomalaisten verkkosivu) 2008. Kontulan Perussuomalaiset ry. Viitattu 19.9.2008.
  3. ↑ a b c Sauvala, Milka: Maahanmuuttokriitikko perussuomalaisten äänikuningas Helsingissä Helsingin Sanomat. 26.10.2008. Viitattu 27.10.2008.
  4. ↑ Viljanmaa, Toni: Perussuomalaiset saivat parikymmentä maahanmuuttokriitikkoa valtuustoihin Satakunnan kansa. 27.10.2008. Viitattu 27.10.2008.
  5. ↑ a b Kovia puheita maahanmuutosta Elävä arkisto. 9.2.2009. Yleisradio. Viitattu 29.3.2009.
  6. ↑ a b Valitut ehdokkaat – Helsinki Kunnallisvaalit 2008. Oikeusministeriö. Viitattu 27.10.2008. Viittausvirhe: Virheellinen <ref>-elementti; nimi ”vaalitulokset 2008” on määritetty usean kerran eri sisällöillä
  7. ↑ a b Lindfors, Jukka: Suomen Sisu – muukalaispelolla vaalivoittoon 31.10.2008. Ylen Elävä arkisto: Yleisradio. Viitattu 18.11.2008.
  8. ↑ a b 2010-01-27 Image 1/2010: Sinivalkoinen ääni (Halliksen haastattelu) hommaforum.org. 27.1.2010. Hommaforum. Viitattu 27.1.2010.
  9. ↑ Halla-aho, Jussi: Tiedote eduskuntavaaleihin 2011 liittyen Scripta. 4.3.2010. Viitattu 4.3.2010.
  10. ↑ Luukka, Teemu: Suomalainen toisinajattelija arvostelee EU:ta ja puolustaa eläimiä. Helsingin Sanomat, 6.7.2008.
  11. ↑ Vahti, Jukka: Suomen Sisun jäsenet pyrkivät valtuustoihin perussuomalaisten listoilta Vihreä lanka. 9.10.2008. Viitattu 27.10.2008.
    * Onnittelemme valtuustoihin päässeitä Suomen Sisun jäseniä 28.10.2008. Suomen Sisu. Viitattu 29.10.2008.
    *Suomen Sisun verkkosivu Suomen Sisu. Viitattu 30.10.2008.
  12. ↑ a b c Pettersson, Maria: Perussuomalaiset saivat parikymmentä maahanmuuttokriitikkoa valtuustoihin City-lehti. tammikuu 2009. Viitattu 2.5.2009.
  13. ↑ a b Halla-aho, Jussi: Tammikuista tajunnanvirtaa halla-aho.com. 8.1.2009. Viitattu 29.4.2009.
  14. ↑ Järviradion haastattelu (Äänitiedoston ajankohdasta 27:17 eteenpäin) Järviradio. 21.2.2009. Viitattu 31.3.2009.
  15. ↑ a b Lehtonen, Mikko: ”En ole rasisti, mutta…”. Opettaja-lehti, 27.3.2009, 2009. vsk, nro 13, s. 12. Helsinki: Opettajien ammattijärjestö. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 30.3.2009.
  16. ↑ Halla-aho, Jussi: Minä, Hesari ja JSN 9.10.2008. Scripta. Viitattu 14.10.2008.
  17. ↑ a b Toisinajattelijana Suomessa – Policyn haastattelussa Jussi Halla-aho (PDF) (1/2008) Policy. Helsinki: Valtio-opin opiskelijat. Viitattu 23.9.2008.
  18. ↑ Halla-aho, Jussi: Työvoimapula ja huoltosuhde Uutiskynnys. 5.11.2007. Tuomas Tonteri. Viitattu 19.9.2008.
  19. ↑ esimerkiksi Halla-aho, Jussi: Huijatuksi tulemisesta 10.1.2007. Scripta. Viitattu 30.3.2009.
  20. ↑ a b Halla-aho, Jussi: Maahanmuuttopolitiikan hahmottelua, osa 1: Käsitteet Scripta. 5.12.2008. Viitattu 15.1.2009.
    * Halla-aho, Jussi: Maahanmuuttopolitiikan hahmottelua, osa 2: Kontrolli 8.12.2008. Scripta. Viitattu 15.1.2009.
  21. ↑ Koskinen, Minttu: Turvallinen Suomi. Vaasan Ylioppilaslehti, 23.1.2009, 2009. vsk, nro 1. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 31.3.2009.
  22. ↑ Halla-aho, Jussi: Monikulttuurisuuden ongelmia Scripta. 7.9.2006. Viitattu 31.3.2009.
  23. ↑ Kangasniemi, Tuomas: Islam: kuoleman kuunsirppi (artikkeli) Cross Section. 2007. Espoo: Ristin kilta. Viitattu 28.10.2008.
  24. ↑ Poikkeustapaukset (artikkeli) Nyt: Viikkoliite. 2.3.2007. Helsinki: Helsingin Sanomat Oy. Viitattu 20.9.2008.
  25. ↑ a b *Halla-aho, Jussi: Muhamettilaisen musta aukko Scripta. 19.5.2005. Viitattu 31.3.2009.
    *Sharma, Leena: Tule apuun, Sigmund!. Suomen kuvalehti, 7.11.2008, 2008. vsk, nro 44. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 31.3.2009.
  26. ↑ Demografisista asioista ja muusta Scripta-blogi. 2.2.2006. Viitattu 1.4.2009.
  27. ↑ Profeettaa loukkaamatta, sananvapaudesta tinkimättä Scripta-blogi. 2.2.2006. Viitattu 1.4.2009.
  28. ↑ Helsinki – ehdokkaiden äänimäärät 2007. Yle. Viitattu 19.9.2008.
  29. ↑ a b Jussila, Noora: Yllätysvoitot perustuivat blogeihin Vihreä lanka. 29.10.2008. Viitattu 29.10.2008.
  30. ↑ Koko maa – Ääniharavat Vaalit 2008 tulospalvelu. 27.10.2008. Yle.fi: YLE. Viitattu 19.9.2008.
  31. ↑ a b Välimaa, Mikko: Maahanmuuttokriitikot nousivat Soinin takana Helsingin Sanomat. 27.10.2008. Viitattu 27.10.2008.
  32. ↑ Viljanmaa, Toni: Perussuomalaiset vyöryivät myös Helsinkiin Aamulehti. 26.10.2008. Tampere. Viitattu 27.10.2008.
  33. ↑ Hämäläinen, Jukka, Pietiläinen, Jari & Vattulainen, Tuuli: Demarien vaalitappio avaa voittajille uusia yhteistyömahdollisuuksia Helsingin uutiset. 28.10.2008. Viitattu 30.10.2008.
  34. ↑ Jokinen, Riku: Halla-aho Helsingin kaupunginhallitukseen 15.12.2008. Helsingin Sanomat. Viitattu 24.2.2009.
  35. ↑ Perussuomalaisten luottamushenkilöt Helsingin toimielimissä Viimeksi päivitetty 29.12.2008. Helsingin perussuomalaiset ry. Viitattu 31.12.2008.
  36. ↑ Välimaa, Mikko: Halla-aho ei lähde ehdolle eurovaaleihin Helsingin Sanomat. 27.4.2009. Viitattu 14.8.2009.
  37. ↑ Kurki-Suonio, Ossi: Halla-aho ja Zahra kalastelivat samoilla apajilla Uusi Suomi. 27.10.2008. Viitattu 27.10.2008.
  38. ↑ a b Halla-aho, Jussi: Johdanto uudelle lukijalle Scripta. Viitattu 20.9.2008.
  39. ↑ Mäkinen, Esa: Mitä Jussi Halla-aho oikein tahtoo? Helsingin Sanomat. 30.11.2008. Viitattu 6.12.2008.
  40. ↑ Maahanmuuttokriittinen Homma kokosi rivejään Kaleva. 28.2.2009. Viitattu 6.3.2009.
  41. ↑ Halla-aho, Jussi: Kirjoituksia uppoavasta Lännestä. Kirjoitukset julkaistu aiemmin tekijän verkkosivustolla 2005–2008. Helsinki: Jussi Halla-aho, 2009. ISBN 978-952-92-5213-8.
  42. ↑ Halla-ahon kirjan ensimmäinen painos myytiin loppuun Iltalehti. 4.3.2009. Viitattu 4.3.2009.
  43. ↑ MTV3: Huomenta Suomi – Mediakokki 4.12.2008. Viitattu 15.8.2009.
  44. ↑ Hankamäki, Jukka: Kun Sanomat menivät perille jukkahankamaki.blogspot.com. 27.10.2008. Viitattu 15.8.2009.
  45. ↑ Jukka Hankamäen kommentti Halla-ahon käräjillä 25.8.2009 (Youtube-video) 25.8.2009. Hommatiimi, Matias Turkkila. Viitattu 13.9.2009.
  46. ↑ Hamilo, Marko: Halvasta aurinkovoimasta Halla-ahoon tiede.fi. 19.5.2009. Viitattu 15.8.2009.
  47. ↑ Onnela, Tapio: Rasisti pukeutuu scriptaan. Hiidenkivi, 2008, nro 6. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ja Suomen Kotiseutuliitto. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 31.3.2009.
  48. ↑ 4022/YLE/08 5.3.2009. JSN. Viitattu 13.11.2008.
  49. ↑ Earl, Lilli: Halla-ahosta rikosilmoitus huomenna? Uusi Suomi. 13.11.2008. Viitattu 18.11.2008.
  50. ↑ Koskinen, Mika: Vihreät naiset pohtivat vielä Halla-ahon vastaisia toimia Ilta-sanomat. 17.11.2008. Viitattu 18.11.2008.
  51. ↑ Vihreät naiset harkitsee rikosilmoitusta Jussi Halla-ahoa vastaan Helsingin Sanomat. 13.11.2008. Viitattu 13.11.2008.
  52. ↑ Mulari-Ikonen, Anja: Perussuomalaisten Halla-ahoa uhkaa syyte yllytyksestä raiskauksiin Aamulehti. 13.11.2006. Tampere. Viitattu 18.11.2008.
  53. ↑ Halla-aho, Jussi: Esitutkintaa koskeva päivitys Scripta. 19.1.2009. Viitattu 26.2.2009.
  54. ↑ Pauliina Grönholm: Poliisi aloittaa rikostutkinnan Halla-ahosta 12.12.2008. Helsingin Sanomat. Viitattu 12.12.2008.
  55. ↑ Kalske, Jorma: Syytemääräys Dnro R 09/8 (PDF) 27.3.2009. Helsinki: Jussi Halla-aho. Viitattu 27.3.2009.
  56. ↑ Valtakunnansyyttäjänvirasto: Syytteitä kiihottamisesta kansanryhmää vastaan ja uskonrauhan rikkomisesta vksv.oikeus.fi. 27.3.2009. Viitattu 27.3.2009.
    * Jussi Halla-aholle syyte uskonrauhan rikkomisesta ja kansankiihotuksesta Helsingin Sanomat. 27.3.2009. Viitattu 27.3.2009.
  57. ↑ Halla-aho, Jussi: Syytteestä lyhyesti 27.3.2009. Scripta. Viitattu 2.5.2009.
  58. ↑ Halla-aho, Jussi: Toukokuulle 6.5.2009. Scripta. Viitattu 26.5.2009.
  59. ↑ Mikko Paakkanen: Syyttäjä: Halla-aholle tulisi harkita jopa vankeutta 25.8.2009. Helsingin Sanomat. Viitattu 26.8.2009.
  60. ↑ Paakkanen, Mikko: Halla-aho tuomittiin sakkoihin uskonrauhan rikkomisesta 8.9.2009. Helsingin Sanomat. Viitattu 8.9.2009.
  61. ↑ Varpela, Valtteri: Syy tuomioon: ”Halla-ahon perustelut näennäiset” (Käräjäoikeuden mukaan uskonnollisten käsitteiden totuusarvosta ei voida keskustella samoilla totuusarvoilla kuin esimerkiksi luonnontieteistä. ”Logiikalla tai niin sanotuilla järkiperusteluilla ei tämän vuoksi ole todellista merkitystä uskonnollisista kysymyksistä käytävissä keskusteluissa.”) Uusi Suomi. 8.9.2009. Helsinki. Viitattu 8.9.2009.
  62. ↑ Halla-aho, Jussi: Tutkintapyyntö Ylen uutislähetyksestä Scripta. 9.2.2009. Viitattu 10.2.2009.
  63. ↑ YLE Uutiset: Esitutkinta YLEn Halla-aho-uutisoinnista lopetetaan 5.5.2009. YLE. Viitattu 7.5.2009.
  64. ↑ Halla-aho, Jussi: Muutamia huomioita 29.3.2008. Scripta. Viitattu 11.10.2009.
  65. ↑ a b c Halla-aho, Jussi: Lyhyesti halla-aho.com. Viitattu 29.9.2008.
  66. ↑ Harri Lindell: Halla-aho onkin ihan tavallinen helsinkiläinen Perussuomalainen. elokuu 2009. Viitattu 15.8.2009.

Aiheesta muualla

Wikisitaateissa on kokoelma sitaatteja aiheesta Jussi Halla-aho.
Wikiuutiset
Wikiuutiset
Wikiuutisissa on aiheeseen liittyvä uutinen:
Wikiuutiset
Wikiuutiset
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Jussi_Halla-aho&oldid=8556910”