Cliff Burton
| Clifford Lee Burton | |
|---|---|
| [[Tiedosto:Tiedosto:Cliff Burton 1.JPG|250px|Cliff Burton kuvattuna muistokiveen Ljungbyssä]] Cliff Burton kuvattuna muistokiveen Ljungbyssä |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 10. helmikuuta 1962 |
| Kuollut | 27. syyskuuta 1986 |
| Muusikko | |
| Aktiivisena | 1976–1986 |
| Tyylilajit | thrash metal |
| Soittimet | bassokitara |
| Yhtyeet | Metallica, Trauma |
| Levy-yhtiöt | Megaforce Records ja Elektra Records |
|
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
|
Clifford Lee Burton (10. helmikuuta 1962, Kalifornia – 27. syyskuuta 1986 Ljungby, Ruotsi) oli basisti, joka tunnetaan parhaiten työstään yhdysvaltalaisessa thrash metal -yhtye Metallicassa, jossa hän soitti vuodesta 1982 kuolemaansa saakka.
Basistina Burton tunnettiin soittotyylistä, joka hyödynsi runsaasti säröä ja efektejä. Hyvä esimerkki Burtonin soitosta kuuluu Metallican kappaleessa "(Anesthesia) Pulling Teeth". Burton vaikutti huomattavasti thrash metal -musiikkityylin luomiseen, josta Metallica tuli kuuluisaksi. Burton liittyi yhtyeeseen vuonna 1982 ja soitti sen esikoisalbumilla Kill 'Em All, jonka kappaleet oltiin tosin kirjoitettu ennen Burtonin tuloa. Burtonin taidot näkyivät selkeämmin Metallican toisella albumilla Ride the Lightning, etenkin instrumentaalikappaleessa "The Call of Ktulu". Burtonin viimeiseksi jäänyt albumi Metallican kanssa oli Master of Puppets, joka sai kiitosta sekä kriitikoilta että yleisöltä.
Burton kuoli vuonna 1986 Ruotsissa, kun Metallican kiertuebussi pyörähti ympäri huonoissa tie- ja sääolosuhteissa.
Elämä ja ura
Lapsuus ja nuoruus
Burton syntyi 10. helmikuuta vuonna 1962 Kaliforniassa Ray ja Jan Burtonin perheeseen. Burtonilla oli kaksi vanhempaa sisarusta, Scott ja Cannie. Cliff Burtonin kiinnostus musiikkiin alkoi, kun hänen isänsä tutustutti hänet klassiseen musiikkiin. Burton alkoi ottaa pianotunteja 6-vuotiaana.
Teini-ikäisenä Burtonin kiinnostus klassisesta musiikista vaihtui jazziin ja lopulta heavy metaliin. Hän alkoi soittaa bassokitaraa 13 vuoden ikäisenä, veljensä kuoleman jälkeen. Burton käytti harjoittelemiseen paljon vapaa-aikaansa, ja soitti usein jopa kuusi tuntia päivässä.[1] Vaikutteita soittoonsa Burton sai muun muassa Misfitsiltä, Thin Lizzylta ja Black Sabbathin Geezer Butlerilta.[2] Cliff harrasti myös kalastusta Kalifornian maisemissa ystäviensä kanssa.
Castro Valley High Schoolista vuonna 1980 valmistunut Burton opiskeli musiikkia Chabot Junior Collegessa. Yksi hänen opiskelutovereistaan oli Jim Martin, joka tunnettaisiin myöhemmin Faith No Moren kitaristina. Burton soitti Martinin kanssa yhdessä ensimmäisistä yhtyeistään nimeltä Agents of Misfortune. Yhtye osallistui "Battle of the Bands"-kykyjenetsintäkilpailuun. Tapahtumasta tehdyssä videotallenteessa näkyy aikaisinta materiaalia Burtonin soittotyylistä. Video näyttää myös Burtonin soittavan kuvioita, joista kehittyi myöhemmin Metallican kappaleita, kuten "(Anesthesia) Pulling Teeth" ja "For Whom the Bell Tolls.[1] Burton liittyi Trauma-yhtyeeseen vuonna 1982.
Metallica
Vuonna 1982 Trauma matkusti Los Angelesiin esiintymään Whisky a Go Go -yökerhossa.[1] Paikalla olivat myös James Hetfield ja Lars Ulrich, edellisvuonna perustetun Metallican jäsenet. Kuultuaan "uskomatonta tilutusta" he tiesivät, että heidän tulisi saada soittaja yhtyeeseen. Tällöin he vielä luulivat, että tilutus tuli kitarasta. Ulrich ja Hetfield löysivät tiensä lavalle Burtonin luokse ja huomasivat Burtonin soittaneen bassoa eikä kitaraa.
Ulrich ja Hetfield pyysivät Burtonia liittymään Metallicasta juuri lähteneen basistin, Ron McGovneyn, tilalle. Koska Trauma oli Burtonin mielestä alkanut muuttua turhan kaupalliseksi, hän suostui.[2] Ajatus muuttaa Los Angelesiin ei ollut Burtonin mielestä hyvä idea, joten hän sanoi suostuvansa vain, mikäli Metallica siirtyisi San Fransiscon alueelle. Koska Metallica halusi välttämättä saada Burtonin yhtyeeseen, Hetfield ja Ulrich taipuivat tulevan basistin tahtoon.[1]
Metallican ensimmäinen äänitys Burtonin kanssa oli Megaforce-nimellä tunnettu demonauha. Megaforce Recordsin omistaja John Zazula oli kuullut Metallican edellisen demonauhan, No Life 'Til Leather ja pitänyt siitä. Yhtye muutti New Jerseyyn ja sopi levytyssopimuksen Zazulan levy-yhtiön kanssa. Vuonna 1983 julkaistu Metallican esikoisalbumi Kill 'Em All sisältää Burtonin kuuluisan bassosoolon, "(Anesthesia) Pulling Teeth". Tässä soolossa Burton käyttää paljon efektejä, kuten wahwahia, jota käyttivät tuohon aikaan vain kitaristit.[2] Burton myös nimesi Kill 'Em All -albumin.
Metallican toinen albumi Ride the Lightning esitteli Burtonin kasvanutta laulunkirjoitustaitoa. Burton osallistui albumin kahdeksasta kappaleesta kuuden kirjoittamiseen.[3] Burtonin soittotyyliä ja efektien käyttöä kuullaan erityisesti kahdessa kappaleessa: "For Whom the Bell Tollsin" introssa, sekä albumin päättävässä instrumentaalikappaleessa "The Call of Ktulu".
Metallica kasvatti suosiotaan ja se solmi levytyssopimuksen levy-yhtiö Elektra Recordsin kanssa.[4] Yhtye alkoi äänittää uutta albumia nimeltä Master of Puppets, jota monet pitävät erittäin tärkeänä metallimusiikin merkkipaaluna. Albumilla Burtonin osuus vain kasvoi entisestään ja hänen taidonnäytteitään kuullaan useissa kappaleissa, joista ehkä mainittavimpana insturmentaalikappale Orion, jonka Burton on säveltänyt melkein kokonaan itse. Albumin nimikkokappale on Burtonin suosikkikappaleita. [2] Master of Puppets oli Metallican läpimurtoalbumi, mutta se oli myös yhtyeen viimeinen, jolla Burton soitti.
Burtonin viimeinen esiintyminen tapahtui Tukholmassa 26. syyskuuta 1986. [5]
Kuolemaan johtanut onnettomuus
Ollessaan Euroopan kiertueella Cliff Burton ja Kirk Hammett vetivät korttia siitä, kumpi pääsee nukkumaan ylävuoteeseen bussissa. Burton lunasti itselleen ”voiton” vetämällä pataässän. Cliff Burton kuoli keikkabussin pyörähtäessä ympäri Ljungbyssa, Ruotsissa. Burton lensi ulos bussin ikkunasta, ja bussi kaatui hänen päälleen. Bussia käännettäessä takaisin tielle yksi vaijeri katkesi, jolloin Cliffin ruumis jäi toiseen kertaan saman bussin alle. Tutkimuksissa todettiin Burtonin kuolleen jo lentäessään ikkunasta. Koskaan ei saatu selville, oliko kuljettaja alkoholin vaikutuksen alaisena vai oliko syynä musta jää. Tutkijat epäilevät edelleen, että syynä oli kuljettajan nukahtaminen rattiin tai mustan jään aiheuttama tieltä suistuminen.
Cliff Burton polttohaudattiin ja hautauksen aikana taustalla soi Master of Puppets -albumilta kappale "Orion".[6] Burton ei ollut koskaan soittanut kappaletta konserteissa, eikä Metallica soittanut sitä kuin vasta 6. kesäkuuta 2006 Master of Puppets -albumin 20-vuotisjuhlakiertueella.
Vaikutteet
Cliff Burton on sanonut saaneensa bassonsoittoonsa vaikutteita muun muassa Geezer Butlerilta, Geddy Leeltä, Lemmyltä ja Stanley Clarkelta.[2] Hän on sanonut myös muutamien kitaristien, kuten Ritchie Blackmoren, Jimi Hendrixin ja Tony Iommin antaneen vaikutteita.[2]
James Hetfield on myöntänyt Burtonin vaikuttaneen vahvasti Metallican äänimaailmaan ja imagoon. Hetfield on sanonut, että "ilman Cliffiä Metallica ei olisi se yhtye mikä se on tänä päivänä".[7]
Burtonin kiinnostus kauhukirjailija H. P. Lovecraftin teoksiin on synnyttänyt kaksi Metallican kappaletta: "The Call of Ktulu" ja "The Thing That Should Not Be".
Soittimet ja välineet
Cliff Burton soitti Kill 'Em All -albumin aikoihin vuosimallin 1973 Rickenbacker 4001 -bassokitaralla.[2] Rickenbackeriin oli asennettu Seymour Duncanin ja Gibsonin mikrofonit. Rickenbackerin jälkeen hän käytti Alembicin Spoiler-mallista bassoa, mutta se varastettiin.[8] Burton valitsi uudeksi soittimekseen Aria Pro II SB-1000 -basson tehtyään sopimuksen Aria Guitarsin kanssa.[2]
Aloitteleva basisti käytti ensin Randallin ja Sunn Coliseumin bassovahvistimia ja -kaappeja, mutta Burtonin ensimmäinen kunnon bassovahvistin oli Mesa Boogie D-180. Ride The Lightning -albumin nauhoitusten jälkeen Cliff Burton alkoi käyttää Mesa Bass 400+ -putkivahvistinta. Vahvistinkaapeiksi Burton valitsi Mesa Boogie 4x12:n eli Mesan valmistaman, neljästä kahdentoista tuuman elementistä kootun vahvistinkaapin. Burtonilla oli käytössään myös Mesan tilaustyönä tehty 1x15-kaappi.
Burtonin kuuluisat wahwah- sekä fuzz-säröefektit luotiin Morley Power Wah Boost -efektipedaalilla.[2] Hän käytti myös Electro-Harmonixin Big Muff -säröpedaalia.
Kunnianosoitukset
| ” | When a man lies, he murders some part of the world These are the pale deaths which men miscall their lives |
” |
– Cliff Burton. "To Live is To Die" -kappaleen sanoitus kokonaisuudessaan. | ||
Burtonin kuoleman jälkeen Metallica julkaisi Cliff 'em All -videokokoelman kunnioittaakseen Burtonin muistoa. Videolla on paljon eri materiaalia sekä ammattikuvaajien että fanien kuvaamina. Metallican ensimmäinen Burtonin jälkeinen albumi ...And Justice for All sisältää Burtonin kirjoittamaa materiaalia, huomattavimmin kappaleessa "To Live Is To Die"[9], jonka loppuvaiheilla James Hetfield lausuu Burtonin kirjoittaman runon. Runon viimeinen säe "Cannot The Kingdom of Salvation take me home" on kirjoitettu myös Burtonin muistokiveen.
Kenties tunnetuin Metallican ulkopuolinen kunnianosoitus Burtonille on Megadethin kappale "In My Darkest Hour", jonka Megadethin lauluntekijä ja Burtonin ystävä Dave Mustaine kirjoitti yhdeltä istumalta kuultuaan Burtonin kuolemasta. [10] Dave Mustaine oli Metallican soolokitaristi, mutta hänet erotettiin vuonna 1983. Siitä huolimatta Mustainella ja Burtonilla oli hyvät välit keskenään.
Thrash metal -yhtye Anthrax omisti albuminsa Among the Living Burtonille, kuten teki myös Metal Church albumillaan The Dark.
Danko Jones -yhtyeen solisti, Danko Jones mainitsi Cliff Burtonin nimen vuoden 2008 Provinssirockissa luetellessaan muidenkin, jo kuolleiden rock-legendojen, kuten Dee Dee Ramonen ja James Brownin nimiä.
Diskografia
Metallica
- No Life Til Leather (demo, 1982)
- Megaforce (demo, 1983)
- Kill 'Em All (1983)
- Ride the Lightning (1984)
- Master of Puppets (1986)
Viitteet
- ↑ a b c d Bass Player
- ↑ a b c d e f g h i Bass Player: The King of Metal Bass Viittausvirhe: Virheellinen
<ref>-elementti; nimi ”burton pt2” on määritetty usean kerran eri sisällöillä - ↑ Ride the Lightning Allmusic. Viitattu 7.4.2008. (englanniksi)
- ↑ The History of Metallica Metallica.com. Viitattu 7.4.2008. (englanniksi)
- ↑ Cliff Burton -sivut Metal Geaorge. Viitattu 17.5.2008. (englanniksi)
- ↑ Cliff Burton - Biography Internet Movie Database. Viitattu 7.4.2008. (englanniksi)
- ↑ James Hetfield Talks On Cliff Burton's Influence Ultimate Guitar. Viitattu 17.5.2008. (englanniksi)
- ↑ Cliff Burton R.I.P. Interview.
- ↑ To Live is To Die Allmusic. Viitattu 17.5.2008. (englanniksi)
- ↑ Megadeth Lyrics Megadeth Lyrics. Viitattu 17.5.2008. (englanniksi)
| ||||||||||||||||||||||||||||||
