Globaali pohjoinen ja globaali etelä
 |
Tämän artikkelin tai sen osan kieliasua on pyydetty parannettavaksi. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelin kieliasua. Tarkennus: Käännetty englanninkielisestä Wikipediasta eikä tämä ole paikoin kunnon suomea. |
Globaali etelä on käsite, jota Maailmanpankki käyttää viittaamaan matalan- ja keskitulotason maihin, jotka sijaitsevat Aasiassa, Afrikassa, Latinalaisessa Amerikassa ja Karibialla, toisin kuin maailman pohjoisen korkean tulotason maat.[1]
Näitä valtioita kuvataan usein äskettäin teollistuneina tai olevina osana teollistuvissa prosesseissa, joita pidetään vapausindeksien mukaan heikompina demokratioina, ja niiden historiassa on usein ollut kolonialismia pohjoiosen, usein eurooppalaisten maiden taholta. BRIC-mailla, (Brasilia, Venäjä, Intia ja Kiina), samoin kuin Indonesiassa, on eteläisten valtioiden suurin väestötalous.lähde?
Globaali etelä on puolet globaalista pohjois-etelä-jaosta, eikä se välttämättä viittaa maantieteelliseen etelään. Suurin osa maailman eteläosien ihmisistä asuu pohjoisella pallonpuoliskolla.[1]
Termiä on käytetty vaihtoehtona "kolmannelle maailmalle".[2]
Alkuperä
Carl Oglesby käytti ensimmäisenä Global South -sanaa nykyisessä poliittisessa merkityksessä vuonna 1969, kirjoittaen katolisessa Commonweal -lehden Vietnamin sotaa käsittelevässä teemanumerossa. Oglesby väitti, että satoja vuosia kestänyt pohjoisen "hallitseva asema etelään maailmanlaajuisesti [...] [on] lisännyt [...] sietämättömän sosiaalisen järjestyksen aiheuttamista".
Termi saavutti lisääntyvää huomiota koko 1900-luvun jälkipuoliskon ajan, ja se kasvoi nopeasti 2000-luvun alkupuolella. Se julkaistiin alle kahdessa tusinassa julkaisussa vuonna 2004, mutta sadoissa julkaisuissa vuoteen 2013 mennessä.[3] Uuden termin ilmestyminen tarkoitti edeltäjiensä, käsitteiden Kolmas maailma tai Kehitysmaa, ongelmien realiteettien tarkastelua. Termi on vähemmän hierarkkinen.[1]
Keskusteluja termistä
Termin käytön kehittyessä monet tutkijat käyttivät mielummin sanaa globaali etelä kuin sen edeltäjiä, kuten "kehitysmaat" ja "kolmas maailma". Leigh Anne Duck, Global Southin päätoimittaja väitti, että termin käyttö sopii paremmin, jos vastustaa "hegemonisia voimia, jotka uhkaavat näiden maiden autonomiaa ja kehitystä".[1] Alvaro Mendez, London School of Economicsin Globaali etelä -yksikön perustaja, on suositellut sanan käytön voimaannuttavia puolia. Mendez käsittelee artikkelissaan Discussion on Global South, (Keskustelua globaalista etelästä) nousevien talouksien maita, kuten Kiinaa, Intiaa ja Brasiliaa. Ennustetaan, että vuoteen 2030 mennessä 80 prosenttia maailman väestön keskiluokasta elää kehitysmaissa.[4] Termin "merkitys muuttuu kehityksen ja kulttuurierojen keskittymisestä" ja tunnustaa geopoliittisten suhteiden merkityksen.[5]
Tämän sanankäytön kriitikot väittävät usein, että se on epämääräinen yleinen termi.[6] Toiset ovat väittäneet, että termi, sen käyttö ja sen myöhemmät vaikutukset hyödyttävät pääasiassa eteläisen maailman eteläisten maiden luokkia;[1] jotka "hyötyvät etelä-etelä-suhteiden laajentamisen poliittisesta ja taloudellisesta todellisuudesta".
Mnet tutkijat käyttävät mieluummin termiä globaali etelä pikemmin kuin sen edeltäjiä kuten "kehitysmaat" ja "kolmas maailma". Leigh Anne Duck, Global South -toimittaja, väitti, että termi sopii paremmin vastustaakseen "hegemonisia voimia, jotka uhkaavat näiden maiden autonomiaa ja kehitystä".[1] Alvaro Mendez, Lontoon taloustieteiden ja poliittisen korkeakoulun) perustaja Tiede: n globaali eteläinen yksikkö on suosiotaan virkaan voimaannuttavista puolista. Mendez käsittelee artikkelissa Keskustelu globaalista etelästä nousevien talouksien kaltaisissa maissa kuten Kiinassa, Intiassa ja Brasiliassa. Ennustetaan, että vuoteen 2030 mennessä 80 % keskiluokan väestöstä elää kehitysmaissa.[4] Termin "merkitys siirtyy kehityksen ja kulttuurierojen keskittymisestä" ja tunnustaa geopoliittisten suhteiden merkityksen.[5] Tämän käytön kriitikot väittävät usein, että kyseessä on epämääräinen yleinen termi".[7] Muut ovat väittäneet, että termi, sen käyttö ja sen myöhemmät vaikutukset hyötyvät pääasiassa eteläisen maailman eteläisten maiden ylemmistä luokista;[1] jotka "hyötyvät etelä-etelä-suhteiden laajentamisen poliittisesta ja taloudellisesta todellisuudesta."[1]
Soveltamisala
Maantieteellisen Globaalin etelän rajat ovat yhä keskustelun aiheita. Kriitikot ja tutkijat, kuten Andrea Hollington, Oliver Tappe, Tijo Salverda ja Tobias Schwarz, ovat samaa mieltä siitä, että termi ei ole "staattinen käsite".[1] Muut, kuten Rodolfo Magallanes, ovat väittäneet, että "monien maiden ja alueiden ryhmittämisellä yhteen luokkaan", on taipumus hämärtää erityisiä (historiallisia) suhteita eri maiden välillä.[1] Hän väittää, että tämä "voi tehdä epäselväksi maiden välisiä varallisuuseroja - ja näin ollen myös yhtäläisyyksiä rikkaiden välillä globaalissa etelässä ja pohjoisessa, kuten myös köyhien kohtaamaa huonoa tilannetta ympäri maailmaa."[1]
Termi ei ole tiukasti maantieteellinen, eikä "päiväntasaajan jakama maailman kuva erota rikkaampia maita köyhemmistä".[1] Pikemminkin maantiede tulisi ymmärtää helpommin taloudelliseksi ja siirtäväksi ry, maailma ymmärrettiin "laajemman globalisaation tai globaalin kapitalismin kontekstin" kautta.[1]
Termin käyttö
Global South -sanan käyttö syntyi osittain auttamaan maailman eteläisen pallonpuoliskon työskentelyä yhteistyössä poliittisissa, taloudellisissa, sosiaalisissa, ympäristöllisissä, kulttuurisissa ja teknisissä kysymyksissä."[8][9] Tätä kutsutaan etelä–etelä -yhteistyöksi (SSC), "poliittiseksi ja taloudelliseksi termiksi, joka viittaa pitkän aikavälin tavoitteeseen pyrkiä maailman taloudellisiin muutoksiin, jotka hyödyttävät molemminpuolisesti eteläisen maailman maita ja johtavat suurempaan solidaarisuuteen maailman heikommassa asemassa olevia kohtaan."[8][9] On toivottavaa, että maat globaalissa etelässä "auttavat toisiaan niiden sosiaalisessa, poliittisessa ja taloudellisessa kehityksessä muuttamalla radikaalisti maailmanjärjestelmää vastaamaan heidän etujaan, eikä vain globaalin pohjoisen etuja."[8] Sitä ohjaavat kansallisen suvereniteetin, kansallisen omistajuuden, itsenäisyyden, tasa-arvon, ehdottomuuden ja puuttumattomuuden periaatteiden kunnioittaminen sisäpolitiikassa ja yhteinen hyöty. Etelä-etelä yhteistyötä toteuttavat maat näkevät sen yhteisesti hyödyllisenä suhteena, joka levittää sitä "yhteisesti hyödyllisenä suhteena, joka levittää tietoa, taitoja, asiantuntijuutta ja resursseja käsittelemään kehityshaasteitaan, kuten runsaan väestömäärän paineita, köyhyyttä, nälkää, sairauksia, ympäristön pilaantumista, konflikteja ja luonnonkatastrofeja."[10][11]
Lähteet
- ↑ a b c d e f g h i j k l m Hollington, Andrea & Tappe, Oliver & Salverda, Tijo & Schwarz, Tobias: Introduction: Concepts of the Global South Arkistoitu 4.9.2016. Viitattu 18.10.2016.
- ↑ Mitlin, Diana & Satterthwaite, David: Urban poverty in the global South : scale and nature. New York: Routledge, 2013. ISBN 9780415624664.
- ↑ Pagel, Heike & Ranke, Karen & Hempel, Fabian & Köhler, Jonas: The Use of the Concept 'Global South' in Social Science & Humanities 11.7.2014. Humboldt University of Berlin. Viitattu 6.10.2016.
- ↑ a b Discussion on the Global South – GSSC web.archive.org. 26.10.2016. Arkistoitu . Viitattu 27.2.2019.
- ↑ a b Nour Dados & Raewyn Connell: The Global South. SAGE Journals, 14.2.2012, 11. vsk, nro 1, s. 12–13. doi:10.1177/1536504212436479. Artikkelin verkkoversio.
- ↑ Eriksen, Thomas Hylland: What´s wrong with the Global North and the Global South? tammikuu 2015. Global South Studies Center. Arkistoitu 9.10.2016. Viitattu 6.10.2016.
- ↑ Eriksen, Thomas Hylland: What´s Wrong with the Global North and The Global South? tammikuu 2015. Arkistoitu 9.10.2016. Viitattu 6.10.2016.
- ↑ a b c Gray, Kevin & Gills, Barry K.: South–South cooperation and the rise of the Global South. Third World Quarterly, 2.4.2016, 37. vsk.
- ↑ a b etelä-etelä-yhteistyö. (2013). Sopiva tekniikka, 40 (1), 45–48. Haettu osoitteesta http://search.proquest.com/docview/1326792037
- ↑ United Nations: Special Unit for South-South Cooperation United Nations Development Programme. Arkistoitu 19.9.2015.
- ↑ United Nations Office for South-South Cooperation United Nations Development Programme. Arkistoitu 3.12.2012.
Kirjallisuutta
- Coexisting Contemporary Civilizations. Arabo-Muslim, Bharati Chinese, and Western by Guy Ankerl. INUPress, Geneva, 2000.
