Wikipedia:Kahvihuone (käytännöt)

↑	Arkisto	Lisää uusi aihe	Käytännöt

Neuvonta

Sekalaista

Käytännöt

Kielenhuolto

Tekniikka

Tekijänoikeudet

Uutiset

Kysy vapaasti

n · k ·

Tervetuloa kahvihuoneeseen Käytännöt!

Keskustelua Wikipedian käytännöistä ja ehdotuksia uusiksi käytännöiksi. Keskustelut, joihin ei ole tullut kommentteja 21 vuorokauteen, arkistoidaan automaattisesti.
Vanhat keskustelut löytyvät arkistosta.

Ehdotus: Wikiuutiset wikipedian etusivulle

Herättelin tuolla Pohjois-Amerikan lumipyry 2009 artikkelissa keskustelua siitä, että jos haluamme sijoittaa Wikiuutisiin Wikipediaan tulevat ajankohtaiset aiheet, niin Wikiuutiset tarvitsee muutakin tukea suomenkielisen Wikipedian puolelta.

Suomenkielisessä Wikipediassa on kohtalaisen laaja konsensus siitä, etteivät ajankohtaiset uutiset kuulu Wikipediaan kuin poikkeustapauksissa ja ne pitäisi pääsääntöisesti sijoittaa Wikiuutisiin. Niille joille Wikiuutiset on uusi asia, niin se on Wikimedia-säätiön Wikinewsin suomenkielinen osio. joka perustettiin kaksi vuotta sitten. Perustajina sillä olivat muutenkin suomenkielisessä Wikipediassa aktiiviset kirjoittajat. Pääasiallinen ongelma Wikiuutisilla on kuitenkin kokoajan ollut sen olematon näkyvyys ja se, että copypastea parempien uutisten kirjoittaminen on työlästä eikä säännöllistä uutistahtia pysty pienellä porukalla pitämään yllä. Nyt kun uutistahti on tippunut yhteen uutiseen viikossa, niin Wikiuutiset tuskin on omin avuin enää hiljaisuudessa nousemassakaan. Se on kuitenkin hyvin ylläpidetty ja ainakin PeeKoo kirjoittaa sinne hyvää tekstiä.

Se mitä Wikiuutiset (IMHO) tarvitsee toimiakseen on a.) uutismallin jolla voidaan tehdä uutisia harvoin ja satunnaisesti, jotta niistä harvemmista saadaan tehtyä kunnollisia Ja b.) silti saada riittävästi lukijoita, jotta sinne on motivoivaa kirjoittaa.

Sinänsä Wikipedia pystyisi tarjoamaan molemmat asiat. Me voisimme nostaa etusivulle joksikin aikaa ne hyvät uutiset (ei kaikkia) joita wikiuutiset on onnistunut tekemään jolloin kirjoitetut uutiset saisivat lukijoita ilman säännöllistä julkaisutahtia. Konkreettisesti tämä voisi tapahtua niin, että lisäämme etusivun uutisissa laatikkoon tilaa wikiuutisten uutisotsikoille. Esimerkiksi näin:

Uutisissa Ilmastosopimusta ei syntynyt Kööpenhaminassa (wikiuutiset, 20.12) Kööpenhaminan 1600-luvulta peräisin oleva vanha pörssirakennus tulessa. Kööpenhaminan 1600-luvulta peräisin oleva vanha pörssirakennus vaurioitui pahoin tulipalossa ja muun muassa sen torni romahti. (16.4.) Kanada voitti jääkiekon naisten maailmanmestaruuden. Hopeaa saavutti Yhdysvallat ja pronssia Suomi. (14.4.) Iran hyökkäsi Israelia kohti yli 300 ohjuksella ja lennokilla, joista suuri osa torjuttiin. (13.–14.4.) Vantaalla Viertolan koulussa tapahtui ampumavälikohtaus, jossa kuoli yksi ja haavoittui kaksi 12-vuotiasta oppilasta. (2.4.) Lappajärven kraatterijärvi hyväksyttiin Geopark-kohteeksi. (27.3.) Meneillään: Gazan sota • Venäjän hyökkäys Ukrainaan Lisää uutisia

Toinen asia joka nousi keskusteluissa esille on, että jos artikkeli on ajankohtaisesta aiheesta ja se siirretään nopeasti sen aloittamisen jälkeen Wikiuutisiin, niin sen paikalle jätettäisiin muiden wikimedian projektien tapaan tiedotelaatikko siitä (esimerkki artikkelissa Konkreettinen), että aiheesta on toisaalla artikkeli. Näitä tiedotelaatikkoja voidaan jälkikäteen poistaa kun aihe ei ole enää ajankohtainen. Tärkeimmistä uutisista ohjaukset voitaisiin kuitenkin jättää. --Zache 23. joulukuuta 2009 kello 09.52 (EET)

Aikaisempia keskusteluita Wikiuutisista ja siihen linkityksestä.

1. Wikiuutiset (16.12.2007 - 18.12.2007)
2. Käyttääkö wikiuutisia kukaan? (16.2.2009)
3. Wikiuutiset: rivilinkki vai boxi (16.5.2009 - 20.5.2009)

--Zache 23. joulukuuta 2009 kello 11.33 (EET)

Juuri näin. Hyvä Zache! —Aku506  23. joulukuuta 2009 kello 14.42 (EET)

Hyvä että otit puheeksi, olin itse unohtanut koko projektin, vaikka muokkauksia siellä on minulla yli 250. Pitää taas jatkaa siellä aktiivisena, kun lätkä palaa tauolta. – EtäKärppä^khihi 23. joulukuuta 2009 kello 23.56 (EET)

Tästä oli tosiaan puhetta aikaisemmin ja täysin samoin perustein (lisänäkyvyys -> lisää tekijöitä). Silloin hanke tyssäsi siihen, että wikiuutisiin kirjoittaa erityisen aktiivisesti muuan Watti, jonka uutisiin ei mielellään laittaisi linkkiä Wikipedian etusivulta. Taso oli liian kirjavaa. Onko tästä haasteesta päästy yli? Tutustukaa asiaan ja muodostakaa oma mielipiteenne. --Ras 24. joulukuuta 2009 kello 19.33 (EET)

Eli käytännössä miten tämä Zachen kuvaama valkkaus "voisimme nostaa etusivulle joksikin aikaa ne hyvät uutiset (ei kaikkia) joita wikiuutiset on onnistunut tekemään" tapahtuisi? Miten esille nostettavat valitaan? Tuskin voidaan ainakaan äänestää, sillä sen päättymisen jälkeen uutinen ei olisi enää uutinen. --Ras 24. joulukuuta 2009 kello 19.40 (EET)

Tämän vuoksi en voi kannattaa ehdotusta. Wikiuutisten taso on vaihteleva ja valinta menee liian vaikeaksi. Lisäksi uutisissa-malline on Wikipedian näkyvimmällä paikalla, enkä näe syytä muuttaa sitä sisarprojektin näyteikkunaksi. --Jisis (keskustelu) 24. joulukuuta 2009 kello 21.04 (EET)

Jisiksen kanssa aika lailla samaa mieltä. Wikiuutisista löytyy melkoista epäneutraalia soopaa - hyvien artikkeleiden joukossa. Filtteröinti olisi ehdoton vaatimus, ja olen hyvin skeptinen siitä olisiko lopputuloksena meille jotain hyötyä vai ainoastaan lisää työtä. Terv. --Riisipuuro 24. joulukuuta 2009 kello 22.21 (EET)--

Vastasin tähän tuossa alla olevan Henswick kysymyksen vastauksen yhteydessä. --Zache 25. joulukuuta 2009 kello 00.08 (EET)

Mainitaan nyt vielä yksi asia, miksi wikiuutisten kehittäminen voisi olla houkuttelevaa. Se on lisänäkyvyys. En.wikinewsin otsikot näkyvät mm. Google Newsissä. Ei varmaankaan tarvitsisi hurjasti edistyä nykyisestä tasosta, että wikiuutisten otsikot saataisiin uusien silmäparien eteen esim. Ampparit.comissa. --Ras 24. joulukuuta 2009 kello 19.53 (EET)

Kysymys. Voidaanko Wikiuutisiin tehdä jonkinlainen systeemi, jolla internet-sivujen ylläpitäjät voisivat laittaa sivuilleen laatikon, josta näkyisi Wikiuutisten uusimmat aiheet?-Henswick- Sermo? 24. joulukuuta 2009 kello 22.26 (EET)

Voisi ja wikiuutisista on rss-feedit. Ongelma on tuo Jisiksen, Riisipuuron ja Ras:n mainitsema uutisten tason mielivaltainen vaihtelevuus ja lisäksi aihealueiden laajuus. Wikiuutisille ei ole mikään ongelma esimerkiksi se, että joku tekee Kalevan tasoista uutisointia siitä, että palokunta pelasti kissan puusta. Vaikka uutinen kissan pelastamisesta olisi loistava niin me ei kaiketi haluta sitä wikipedian etusivulle. Nähdäkseni ratkaisu tuohon on, että me tehdään jotkin kriteerit millaisia uutisia me halutaan etusivulle. Nuo kriteerit kaiketi vastaisivat suurin piirtein sitä mitä nytkin siihen pistetään. Se kuka etusivulle nostettavat uutiset valitsee ja moderoi on IMHO ne tyypit ketkä aktiivisesti wikiuutisissa toimii. Jos tuleva sisältö ei vastaa niitä kriteereitä joita me ollaan asetettu niin sitten sanotaan pahasti, jos ei auta niin tehdään niin kuin vandalismin kanssa normaalistikin ja jos ei sekään auta niin lopetetaan kokeilu. (Tämä ei mitenkään eroa meidän uutisboksin normaalista toiminnasta IMO)

Henswick, tässä yksi tapa seurata wikiuutisten otsikoita. --Ras 25. joulukuuta 2009 kello 01.24 (EET)

Sinänsä en oikein usko uutisten valikoitumisen suhteen pahoja ongelmia tulevan, koska siellä on kuitenkin ihan täyspäistä porukkaa pyörittämässä sitä. (ylläpitäjinä mm: AtteL, Str4nd ja Ilaiho, muita aktiivisia henkilöitä siellä on ollut minun lisäksi esim , Argus, Peekoo, EtäKärppä) jotka ovat kaikki kevyesti kykeneviä valitsemaan ja moderoimaa etusivulle sopivia uutisia. Mahdolliseksi ongelma kuitenkin on, että ketä enää tällä hetkellä kiinnostaa, mutta voin ilmoittautua yhdeksi vapaaehtoiseksi jos se siitä on kiinni. --Zache 25. joulukuuta 2009 kello 00.08 (EET)

Hienoa olisi jos wikiuutiset olisivat sen uuden artikkelin tynkä, niin kai? sen tulisi olla :)--Opa1974 25. joulukuuta 2009 kello 00.21 (EET)

Vaikka osattaisiin valita hyvin kirjoitettuja wikiuutisia, en silti ole vakuuttunut niiden mainostamisesta Wikipedian etusivulla. Wikipedia ei kuitenkaan ole uutispalvelu, ja tuon uutisissa-mallineen idea on mielestäni lähinnä kertoa millaisia artikkeleita Wikipediaan on kirjoitettu ajankohtaisia uutisia sivuavista aiheista. Onhan siinä myös erillinen linkki Wikiuutisiin, joka ehkä voisi olla näkyvämpi. --Jisis (keskustelu) 25. joulukuuta 2009 kello 01.03 (EET)

No niiden linkkien pitäisi olla nimenomaan suoria linkkejä uutisiin, koska wikiuutiset ei nykytilassaan pysty tuottamaan riittävän nopealla tahdilla uutisia jotta sen oma etusivu pysyisi kiinnostavana. --Zache 25. joulukuuta 2009 kello 01.28 (EET)

Ei kai wikiuutisten käyttäjät voi valita uutisia wikipedian etusivulle. Eiköhän wikipediasta päin pitäisi valita mitkä wikiuutisten jutut kelpuutetaan "omalle etusivulle". Mielestäni kyllä voidaan mainostaa uutisia pedian etusivulla, mutta niille olisi luotava oma laatikko, jonka sisällöstä kukin käyttäjä voi muodostaa oman kokemuksensa. Mikäli wp:n ja uutisten otsikot sekoitettaisiin, saattaisi käyttäjä hylätessään uutislinkit hylätä myös wp:n sisäiset "nostot". --Ras 25. joulukuuta 2009 kello 01.15 (EET)

Ehkä muotoilin tuon väärin. Minusta on luonnollista, että ne käyttäjät jotka ovat aktiivisesti muutenkin wikiuutisissa tekevät ne valinnat (koska he pystyvät seuraamaan mitä siellä tapahtuu). Meidän etusivulla näkyvät mallineet joita tässä tapauksessa olisi pakko muokata käsin vaativat sen, että muokkaajalla on suomen kieliseen wikipediaan yli neljä päivää vanha käyttäjätunnus. Sen kummempaa kriteeriä meillä ei ole uutisboksin muokkaamiseen. Ja käytännössä kaikki wikiuutisten aktiiviset kirjoittelijat ovat olleet wikipediasta. --Zache 25. joulukuuta 2009 kello 01.20 (EET)

Totta, mutta wp:ssa on 100-kertainen volyymi tuoreiden muutosten kyttääjiä vandaalien varalta. Uutisissa ei tule aina edes yhtä muokkausta tunnissa. Yksi ratkaisu olisi uutisten päässä olevan boksin rajoittaminen ylläpitäjien muokattavaksi. --Ras 25. joulukuuta 2009 kello 01.30 (EET)

Siis se boksi olisi täällä Wikipediassa ja sitä tultaisiin käsin päivittämään Wikipedia-tunnareilla. Sen sisältö ainoastaan osoittaisi wikiuutisiin, mutta ei sijaitsisi siellä. (Tehty esimerkki: {{Uutisissa_wikiuutiset_esimerkki}} ) . Lisäksi siinä ratkaisussa jossa sekoitetaan Wikiuutiset ja wikipedian uutisnostot niin silloin puhuttaisiin konkreettisesti samasta uutisboksi-mallineesta. (esimerkki1, esimerkki2). Lisäksi vielä yksi vaihtoehto on, että mahdollinen wikiuutislinkki olisi wikipedia-nostojen lisänä (esimerkki) --Zache 25. joulukuuta 2009 kello 01.38 (EET)

Toiminee. Tosin mielestäni olisi parempi erotella vielä tehokkaammin näyttämällä wikiuutisten logo jokaisen wikiuutiseen johtavan rivin yhteydessä. Kts. alla tuunattu wikiuutiset-rivi -malline. --Ras 25. joulukuuta 2009 kello 02.55 (EET)

Saattaisi toimiakin OK. On kuitenkin sekä wikiprojektien että lukijan kannalta tärkeää että lukija tietää linkeistä siirtyvänsä Wikiuutisiin. Ainakaan mikäli asia on ikonin varassa se ei välity; tilannehan on se, että ns. normaalilukija ei tiedä eri wikejä olevankaan saati tunnistaa pikkuruisen logon. Ei meidän kannata tehdä etusivulle toimintoja joista Wikipedian lukijat tietämättään joutuvat jonnekin muualle. Jos ja kun koko matsku olisi wikiuutisista pääotsikon (Uutisissa) tulisi kertoa heti mihin ollaan menossa: esim. Poimintoja Wikiuutisista tms. Hyvä ja selkeä ratkaisu olisi avata Wikiuutiset selaimen uuteen välilehteen. Terv. --Riisipuuro 25. joulukuuta 2009 kello 05.55 (EET)--

Uutisen erottuvuutta voitaisiin korostaa esim väreillä ( lisäsin värityksen alareunan uutisboksiin) ja pitää wikiuutisteksti siinä lopussa. Erilliseen selainikkunaan avaavan linkin tekeminen mediawikillä kuulostaa noin ensiajatuksena hankalalta toteuttaa. (Se lienee mahdollista ylläpitäjille tai byrokraateille ja jollei, niin ainakin bugzillan kautta, mutta taviskäyttäjät ei sellaisia pysty tekemään). --Zache 25. joulukuuta 2009 kello 09.10 (EET)

Vaikka muuten enimmäkseen taidan kirjoittaa siitä, että uutiset menisi sekaisin, niin minulle sopii molemmat tavat. (Sekä uutiset sekaisin, että selkeästi erillisinä.) Kummassakin on omat hyvät ja huonot puolensa. Tuossa uutiset sekaisin mallissa hyvistä tärkeimpänä taitaa olla, se että se vaatii minimaalisesti ruutupinta-alaa ja se mahdollistaa vain satunnaisten Wikiuutisten lisäämisen ja uutisvirta näyttää silti aktiiviselta. Uutisvirran mukana ne myös katoavat luonnollisen oloisesti. Huonona puolena niin useampi uutinen hukuttaa alleen wikipedian omat nostot. Toisaalta wikiuutiset linkittää linkitetyistä uutisistaan myös laajasti wikipediaan päin takaisin joten se paikkaa wikipedian omien uutisnostojen mahdollista katoamista.

Erillisissä bokseissa eri projektit ovat selkeästi erillään eikä useampi uutinen peitä wikipedian muita nostoja. Tällöin siinä voisi olla ajankohtaisten tapahtumien aikaan (esim tulevat Talviolympialaiset joiden uutislinjauksesta keskusteltiin täällä. ) linkki wikiuutisten aihettakäsittelevälle teemasivulle ja muutamia uutislinkkejä tms. Huonona puolena ne uutiset pitää muistaa poistaa ja viikonkin verran samassa paikassa ollut sama wikiuutinen näyttää aika pitkään olleelta. --Zache 25. joulukuuta 2009 kello 09.46 (EET)

Nyt vaikuttaa hyvältä. Logo, taustaväri ja avautuminen eri ikkunaan - erottuu. Zache: Huono puoli realisoituu vain jos olemme liian laiskoja kirjoittamaan uusia. Mikäli tämä päätettäisiin ottaa käyttöön, niin mielestäni voitaisiin sopia suoraan, että mitään jalkapallon/jääkiekon viikkokierroksen tuloksia ei esiteltäisi wikipedian etusivulla. Käyköön vähempiarvoiset uutiset edelleen vain wikiuutisten etusivuilla. --Ras 25. joulukuuta 2009 kello 15.28 (EET)

Ei lupailla uusiin ikkunoihin avautumista kun en ainakaan minä tiedä kuinka hankalaa sen toteutus on. Sisällöstä, selkeät tapaukset on helppoja. Martti Ahtisaaren Nobel palkinto on sopiva etusivulle, paikalliset liigatulokset ei ole. Mutta entä hätätilan aiheuttanut iso lumipyry yhdysvalloissa? Tai suomalaisen urheilijan kansainvälinen palkitseminen urastaan? Nuohan ovat juttuja joista on keskusteltu, että sopiiko ne tämänhetkiseen uutisboksiin. Mutta kaipa tuollaisissa tapauksissa linja selkiytyy mahdollisen käytön ohessa. --Zache 26. joulukuuta 2009 kello 05.44 (EET)

Eipä se uuteen ikkunaan avaaminen ole oleellista. Konsepti alkaa näyttää valmiilta äänestykseen. --Ras 26. joulukuuta 2009 kello 06.27 (EET)

Onko ihmisillä mitään kommenttia siitä, että jos laitan äänestyksessä wikiuutislinkkien etusivulle pistämisen määräaikaiseksi kokeiluksi. Puolessa vuodessa ehditään nähdä, että toimiiko tuo konseptina, saako wikiuutiset siitä riittävästi tukea toimiakseen kunnolla ja miten se muuten vaikuttaa tuohon uutisboksiin. Samalla siinä olisi selkeä päivämäärä jolloin homman voisi lopettaa jos se ei ole vaivan arvoista. Eli pistäisin äänestysehdotukseen kesälle jonkun päivämäärän jolloin tehdään selostus miten homma on toiminut ja päätetään jatkosta, joko uudella äänestyksellä tai muuten. Toinen kysymys mikä olisi sopiva prosenttiluku äänestyksessä? Konsensuksen 70% vai riittääkö enemmistöpäätös, koska on kyse vaikutuksiltaan pienestä määräaikaisesta muutoksesta? --Zache 26. joulukuuta 2009 kello 17.15 (EET)

Uutisissa Euroopan ihmisoikeustuomioistuin kehotti Italiaa poistamaan koulujen ristiinnaulitunkuvat (Wikiuutiset 5.11.) Kööpenhaminan 1600-luvulta peräisin oleva vanha pörssirakennus tulessa. Kööpenhaminan 1600-luvulta peräisin oleva vanha pörssirakennus vaurioitui pahoin tulipalossa ja muun muassa sen torni romahti. (16.4.) Kanada voitti jääkiekon naisten maailmanmestaruuden. Hopeaa saavutti Yhdysvallat ja pronssia Suomi. (14.4.) Iran hyökkäsi Israelia kohti yli 300 ohjuksella ja lennokilla, joista suuri osa torjuttiin. (13.–14.4.) Vantaalla Viertolan koulussa tapahtui ampumavälikohtaus, jossa kuoli yksi ja haavoittui kaksi 12-vuotiasta oppilasta. (2.4.) Lappajärven kraatterijärvi hyväksyttiin Geopark-kohteeksi. (27.3.) Meneillään: Gazan sota • Venäjän hyökkäys Ukrainaan Lisää uutisia

--Ras 25. joulukuuta 2009 kello 02.55 (EET)

Anteeksi epäluottamukseni, mutta tähän mennessä wikiuutiset ei ole osoittanut yhtään merkkiä sellaisesta kehityksestä, että jatkossakaan olisi asiallista viitata sinne wikipedian etusivulta. Gopase+f 26. joulukuuta 2009 kello 23.30 (EET)

Jonkinlainen muna ja kana -ongelma siis: Wikiuutisten käyttäjät haluaisivat vetoapua Wikipedialta etusivun kautta, jotta sisältö uusien käyttäjien myötä laajenisi ja paranisi, mutta tällaista vetoapua ei uskalleta antaa, koska Wikiuutisten sisältöä ei pidetä riittävän tasokkaana. –Ejs-80 27. joulukuuta 2009 kello 20.32 (EET)

Minä en kannata ehdotusta, koska Wikipedia ja Wikiuutiset ovat kaksi erillistä projektia. Wikipedian tarkoituksena ei ole edelleenkään toimia uutistpalveluna. Uutisboksin funktio on johdattaa lukija ajankohtaisen uutisen kautta Wikipediasta löytyvän taustatiedon pariin, ei Wikiuutisiin. Jo nyt uutisboksi tuottaa tarpeeksi työtä, ja on muutenkin hankalaa löytää kelvollisia uutisia, joista löytyy kuranttia taustamateriaalia wikistä. Minusta nykytilanne on tyydyttävä sellaisenaan.--Khaosaming 26. joulukuuta 2009 kello 23.39 (EET)

Ei meillä ole varaa staattisuuteenkaan. Etusivun pitää elää tai koko projekti vaikuttaa pian kuolleelta. --Ras 27. joulukuuta 2009 kello 02.33 (EET)

Minusta tuo linkitys etusivulta olisi pitänyt tehdä heti alusta lähtien täsmälleen noista mainitsemistani syistä. Sitä myös ehdotettiin silloin, mutta jostain syystä se ei toteutunut. Sinänsä parhaimmillaan kun siellä oli eniten kirjoittajia niin siellä oli riittävästi porukkaa uutisten kirjoittamiseen, mutta koska lukijoita tai muuta näkyvyyttä ei ollut niin aika harva jaksaa toisilleen mitään kirjoitella. Enkä ole yhtään varma herääkö se henkiin edes vaikka se etusivulle pääsisi, mutta on se mahdollista. Mutta mutta, jos täällä ihmiset ovat sitä mieltä että wikiuutisia ei pidä auttaa millään tavalla niin saadaanpahan ainakin päätös sille, että ehdotetaan uutisia siirrettäväksi sinne. Minusta tuo on kuitenkin ihan kokeilemisen arvoinen asia eikä siinä mitään pahoja haittojakaan ole. --Zache 27. joulukuuta 2009 kello 05.14 (EET)

Olen samaa mieltä. Wikiuutiset on oma projektinsa, ja minun mielestäni ei kovin vakuuttava. Wikipedian tarkoitus sen sijaan ei ole edes yrittää olla uutiskanava. Etusivun uutislaatikon tarkoituksena on tuoda luettavaksi ajankohtaisista aiheista kertovia tietosanakirja-artikkeleita. --SM 27. joulukuuta 2009 kello 09.27 (EET)

Tietyati Wikiuutiset ovat oma projektinsa, mutta pitäähän "kavereita" auttaa. Kannatan kokeilua. —Aku506  30. joulukuuta 2009 kello 12.39 (EET)

Vastataas kanssa tähän. Kysymys: Eli jos ihmisille sopii niin pidetään tämä yleisenä keskusteluna ja pistän tämän äänestykseen joskus tammikuun alussa?

Toinen juttu. Kuten Aku506 tuossa edellä sanoi, niin Wikiuutiset ja Wikipedia IMO eivät ole kaksi kilpailevaa sivustoa vaan kaksi Wikimedia-säätiön sivustoa joiden molempien menestyminen on kokonaisuudelle tärkeää. Lähtökohtana tulisi siis molemmissa olla se, että miten sivustot oman toimintansa ohessa pystyvät parhaiten tukemaan muita Wikimedian projekteja. Käytännössä englanninkielisessä Wikipediassa ja Wikinewsissä näin myös tapahtuu. Esimerkiksi englanninkielinen Wikipedia nostaa Wikinewsin otsikot näkyvästi heidän Current events-sivulleen ja Wikinews puolestaan linkittää uutistensa taustoituksen englanninkielisen Wikipedian puolelle. Minusta tämä sekä esittelee huomattavasti paremmin Wikityyppisen alustan mahdollisuuksia, että myös ohjaa lukijoita aiheen pariin paremmin kuin yhden rivin mittaiset tiivistelmät.

Muita tapoja tehdä yhteistyötä voisi olla myös Wikiuutisten puolella tapahtuva ajankohtaisten kuvien kokoaminen. Sopivaa kuvitusta kuitenkin tulee koko ajan Flickriin, Commonsiin koko ajan ja pienellä innostuksella voisi saada ihmisiä myös lähettämään kuvia ajankohtaisista aiheista. Tämän kaltaista toimintaa ei tee tällä hetkellä AFAIK Wikipedioiden, Wikinewsin tai Commonsin puolella kukaan ja tämä tukisi suoraan myös yleensä aika huonosti kuvitettujen Wikipedian artikkeleiden kehitystä Ehdotinkin asiaa siellä eilen.

Eli asiaa tulisi IMHO ajatella siltä kannalta, että miten asiat voitaisiin saada toimimaan. --Zache 30. joulukuuta 2009 kello 13.26 (EET)

Wikiuutiset Wikipedian etusivulla olisivat omiaan ehkäisemään resentismiä. Ne kannustaisivat ihmisiä kirjoittamaan polttavista uutisista Wikiuutisiin, kun voisivat luottaa siihen että Wikipedian lukijat löytävät sinne. Tuli vaan mieleeni, kun tänään sattui taas yksi juttu... Tapauksesta ilmestyi Wikipediaan uutinen (!) kello 11.50. --PeeKoo 31. joulukuuta 2009 kello 13.25 (EET)

Ja kun aina vastaavanlaisissa tuomio on: "Siirretään Wikiuutisiin!". Ongelmaksi koituu vain se, että tekijänoikeussyistä artikkelia ei voi siirtää suoraan uutisiin. Ongelma poistuisi, kun kaikki tehtäisiin suoraan wikiuutisiin. Wikiuutiset eivät saa ilmaa siipiensä alle, jos kukaan ei löydä niitä. Wikipedian etusivulta ihmiset löytäisivät tien kyseisiin uutisiin. Lisäksi huomasin että on jo olemassa aiemmin ehdottamani Malline:Wikiuutiset, jota voisi joko sellaisenaan tai hieman muokattuna käyttää ohjaamaan merkittävämmistä aiheista Wikiuutisiin etusivunäkyvyyden päätyttyäkin. Silloin ihmiset löytäisivät wikiuutisten artikkelin Wikipedian hakutoiminnolla. Tämä olisi mielestäni jopa hyödyllisempi kuin Wikisanakirjaan ohjaava vastaavanlainen malline (Kts. esim: konkreettinen. —Aku506  31. joulukuuta 2009 kello 16.32 (EET)

Askartelin nyt Malline:Wi:n pohjalta mallineen Malline:Wikiuutinen. Vaatinee lisää keskustelua ennen kuin se voidaan ottaa käyttöön.

Lisenssien yhteensopimattomuuden vuoksi artikkeleita ei voi siirtää suoraan Wikipediasta Wikiuutisiin. Voisi kuitenkin ajatella seuraavia tilanteita:

1. Wikipedian käyttäjä huomaa resentistisen tynkäartikkelin. Hän joko huomaa että Wikiuutisissa on uutinen samasta aiheesta tai sitten kirjoittaa sinne uutisen. Sitten hän korvaa tynkänä olevan WP-artikkelin Wikiuutinen-mallineella.
2. Käyttäjä huomaa resentistisen artikkelin ja pyytää sen kirjoittajaa harkitsemaan, voisiko tämä siirtää sen Wikiuutisiin. Jos artikkelin kirjoittaja päätyy siirtämään sen, hän korvaa tekemänsä Wikipedia-artikkelin em. mallineella.

--PeeKoo 1. tammikuuta 2010 kello 19.30 (EET)

Mä kannattaisin jonkunlaista wikiuutisten näkyvöittämistä täällä. Joko etusivun boksilla tai sitten jollain mallinesysteemillä artikkelisivuilla mitä PeeKoo lähti tossa jo kehittelemään. Se olisi oikeasti parempi, jos saataisiin täältä ne "pahimmat" uutistapaukset menemään uutisiin niin kuin niitten pitäisikin, että täällä voitaisiin keskittyä siihen tietosanakirjan tekemiseen. Enkä mä ihan täysin niele vastustusperusteleuksi projektien erillisyyttä, kun nyt jo niihin muihin on linkit etusivulla ja artikkeleissa on aikaisemminkin linkitelty ihan tyytyväisinä wikikirjastoon ja -sanakirjaan. Se on niille pikkuprojekteille vaan parempi jos ne saa näkyvyyttää, kun suuri yleisö ei ole niistä perillä. Niin ja jos siihen lähdetään, että lisätään Zachen mallin mukaisesti etusivulle uutisboksi, niin ei tietenkään siihen kannata lähteä kaikkea linkittämään (niin kuin ei täältäkään kaikkea kaiveta nykyisiin etusivun bokseihin) - mä ainakin luotan siihen, että kyllä joku ne osaa valita järkevästi. --Velma 5. tammikuuta 2010 kello 13.05 (EET)

Aiheesta käydään äänestys 8.–22.1.2010 sivulla Wikipedia:Äänestys/Wikiuutisten_otsikot_etusivulle. Ilmoitanpa tässäkin. -tKahkonen 9. tammikuuta 2010 kello 14.55 (EET)

Ehdotus uudeksi käytösohjeeksi: Wikipedia:Etiketti/Ehdotus2

Koen Wikipedia:Etiketti/Ehdotus2 käytösohjeet keskeiseksi yhteisön toimivuuden kannalta. Laajensin edellistä ansiokasta ja hyvin tehtyä ehdotusta Wikipedia:Etiketti1 tammikuulta 2008. Wikipedian käyttäjien taustat, kokemukset, elämäntavat ja ajattelutavat voivat olla hyvin erilaisia. Näkökulmamme, mielipiteemme ja maailmankuvamme poikkeavat joskus merkittävästi toisistaan. Siksi kunnioitus muita käyttäjiä kohtaan on mielestäni peruspilari. Ongelmatilanteissa ja uusille käyttäjille on mielestäni tärkeää, että ohjeissa tuetaan tätä seikkaa. Wikipediahan on monikansallisuuden ja monikulttuurisuuden suhteen ainutlaatuinen, joten on selvää että ohjeita tarvitaan sujuvaan tietosanakirjatyöhön. Wikipedia:Etiketti/Ehdotus2 vastaa näihin haasteisiin. --Watti 28. joulukuuta 2009 kello 17.54 (EET)

Teksti näköjään siirretty entiseen hylättyyn ehdotukseen Wikipedia:Etiketti. Poistin wikilinkit essee kohteliaisuuteen, nimeämisongelma jatkuu (linkistä tulisi näkyä essee status). Itse en kannata ainakaan ehdotuksessa mainittua [1] yhteenveto ehdotusta enkä [2] sähköpostin käyttö-ehdotusta enkä "vältä muiden muokkaajien kommenttien muokkaamista" lauseen sanamuotoa --Opa1974 13. tammikuuta 2010 kello 10.40 (EET)

Vastustan ehdotusta, eritoten Opan mainitsemia sekä kohtaa jota käyttäen selkeästi voi nojata siihen, että jos joku tekee "riittämättömän muokkauksen" voi sen etikettiin vedoten sälyttää muiden korjattavaksi ja siirtää pois omalta vastuultaan. Lisäksi etiketissä on sinne selkeästi kuulumatonta tavaraa, kuten "artikkelien tulisi esittää kaikki näkemykset" (tarkoituksena ei ole tunkea artikkeliin kaikkia hiirenpapanan risauksiakin) sekä "artikkeleista voi keskustella halutessaan omalla käyttäjäsivullaan". Artikkeleista ja niiden ongelmista keskustellaan artikkelin keskustelusivulla, eikä niitä levitellä muualle. Keskustelujen levittelemisen kielto tuolta puuttuu kokonaan. En pysty kannattamaan ehdotusta muutenkaan, sillä se on periaatteessa jo olemassa olevien käytäntöjen kanssa päällekkäinen. –—Tve4 ^(Gblk) 13. tammikuuta 2010 kello 10.56 (EET)

Esseitten nimeäminen

Nimenmuutos ehdotuksiin, nykyään näyttävät todellisilta, mietityiltä jutuilta: Wikipedia:Kohteliaisuus-> Wikipedia:Ehdotettu/Kohteliaisuus, jne... tai vastaava --Opa1974 8. tammikuuta 2010 kello 23.03 (EET)

Ihan sama ongelma on kaikilla esseillä, lukuun ottamatta aivan yksittäisten käyttäjien esseitä. Tilanne on varsin ikävä, sillä aloitteleva käyttäjä todennäköisesti mieltää kaikki ensin mainitun luokan esseet jotenkin määrääviksi, kun linkeistäkin usein jää essee-maininta pois. Esseiden jako noihin kahteen luokkaankin on satunnainen: essee-luokassa on useita artikkeleja, joiden tekstinosan on muokannut yksi henkilö. Elokuussa keskusteltiin essee-luokan siirrosta pois Wikipedia-avaruudesta, mutta asia jäi auki. Parasta olisi siirtää kaikki - myös yksittäisten käyttäjien esseet pois Wikipedia-nimiavaruudesta ja sen jälkeen essee kerrallaan keskustella mitkä nostetaan käytösohjeiksi tai käytännöiksi. Terv. --Riisipuuro 9. tammikuuta 2010 kello 03.19 (EET)--

 Kannatan --Thi 9. tammikuuta 2010 kello 13.17 (EET)

käy mullekin. käytösohjeiden ja käytäntöjen lisäksi voisi olla myös kolmaskin luokitus vielä ennen käyttäjien henkilökohtaisia esseitä. Gopase+f 9. tammikuuta 2010 kello 13.20 (EET)

Myös ehdotuksiin viitattaessa pitäisi ilmeisesti olla näin: "Sivulle osoittavista viittauksista ja linkeistä tulisi olla nähtävissä, ettei kyseessä ole käytäntö". Tämä ei näköjään toteudu. Esim. tässä käyttäjä vetoaa samalla kertaa kolmeen itse tehtailemaansa ehdotukseen mainitsematta sanallakaan, että "nämä ovat omia ehdotuksiani". --Jmk 9. tammikuuta 2010 kello 15.11 (EET)

Jatkokysymys: Mitä tapahtuu käytäntöehdotuksille, kun on käynyt selväksi, ettei niille löydy kannatusta? Jäävätkö ne silti kelluskelemaan Wikipedia-nimiavaruuteen niin, että niihin voi jatkossakin viitata ikään kuin käytäntöinä? Vai siirretäänkö ne jonnekin muualle "arkistoon"? --Jmk 9. tammikuuta 2010 kello 15.15 (EET)

Tällä tavalla tehtiin kerran: Wikipedia:Epämerkittävä tieto. -tKahkonen 9. tammikuuta 2010 kello 15.31 (EET)

Olisiko loogisinta että 1) kaikki kirjoitelmat saavat automaattisesti Essee-statuksen (tai Käyttäjän essee jos käyttäjä haluaa pitää sen henkilökohtaisena omassa nimiavaruudessaan ilman muiden muokkauksia) 2) kun esseetä ehdotetaan käytännöksi vastaava malline artikkeliin, mutta ei muita muutoksia, artikkeli on yhä essee 3) jos menee läpi vaihdetaan nimi Wikipedia-avaruuteen ja luokka käytäntöihin, jos ei mene niin ehdotusmallineeseen lisätään ettei mennyt läpi. Artikkeli jatkaa esseenä. Näin ei tarvita mitään linkkimuutoksia, linkeistä pitää näkyä koko ajan että status on essee ja artikkelista näkyy että sitä ehdotetaan käytännöksi. Vastaavasti tietysti muutkin statuksen muutokset.Terv. --Riisipuuro 9. tammikuuta 2010 kello 16.11 (EET)--

Kannattaa muistaa, että jos esseet halutaan siirtää nimiavaruuteen Wikipedian esseet tai Essee, niin sellainen nimiavaruus tulisi ensin pyytää perustettavaksi Bugzillassa, kuten aikoinaan tehtiin Metasivu-nimiavaruuden tapauksessa. Jos tuota ei tehdä, kaikki esseet näkyisivät siirron jälkeen tietosanakirja-artikkeleina tilastoissa, hau’uissa sun muissa. –Ejs-80 9. tammikuuta 2010 kello 21.39 (EET)

Hyvä kun tuli esille, en varmaan ole ainoa joka ei tiedä asian teknisestä puolesta. En osaa edes arvioida miten vaivalloista tai ongelmallista tuo haku olisi.

Tuli mieleen että saataisiinko sama asia - eseitten selkeä erottaituminen virallisista opuksista aikaan helpommin, nimenmuutoksilla; esimerkiksi yksinkertaisesti liittämällä nimeen asiasta kertova loppuosa: Wikipedia: Kohteliaisuus (essee). Tällöin linkitkin sisältäisivät huomautuksen esseestä automaattisesti, jos nimi jätetään näkyviin. Terv. --Riisipuuro 10. tammikuuta 2010 kello 19.14 (EET)--

Tämä tuntuisi paremmalta vaihtoehdolta kuin siirto kokonaan omaan avaruuteen. Tärkeää on, että ne löytyvät vakiintuneilla lyhenteillä esim WP:AEH, WP:HH jne. En tosin pidä nykytilannetta hirveän huonona, koska kirjoituksen asema selviää sivun yläreunassa olevasta mallineesta. --Jisis (keskustelu) 10. tammikuuta 2010 kello 20.20 (EET)

Nuo lyhenteet ovatkin erityisen omiaan aiheuttamaan sen, että sivulle viittaavista linkeistä ei käy ilmi esseestatus. Se on varsin valitettavaa. --Jmk 10. tammikuuta 2010 kello 20.23 (EET)

Ehkä, mutta käteviä ne ovat, ja harmittaisi jos ne lakkaisivat toimimasta. Nimiavaruuden ylittäviä ohjauksia kun on tavattu poistaa. --Jisis (keskustelu) 10. tammikuuta 2010 kello 20.26 (EET)

No, miten ratkaisisit sen, että esseeseen voi kätevästi viitata lyhenteellä ja samalla linkistä käy selvästi ilmi, että kyseessä on essee? --Jmk 10. tammikuuta 2010 kello 20.37 (EET)

Muille käyttäjille johonkin esseeseen viitatessa statuksen voi yksinkertaisesti mainita, tyyliin "ks. essee WP:AEH". Kun lyhenteen kirjoittaa itse hakukenttään, asialla ei ole niin väliä. Eihän noiden kaikkien kirjoitusten essee-, käytäntö- tai käytösohjestatusta pirukaan muista. --Jisis (keskustelu) 10. tammikuuta 2010 kello 20.50 (EET)

Juu, voisi mainita, mutta milläs se saadaan käytännössä toteutumaan? Esim. esseeseen WP:HOK viitataan keskusteluissa ihan tavanomaisesti mainitsematta mitään esseestatuksesta. (Eri juttu sitten on, pitäisikö sen olla jotain muuta kuin essee, mutta essee se nyt kumminkin on.) Jopa WP:Oikopolku viittaa siihen ilman vaadittua mainintaa. --Jmk 10. tammikuuta 2010 kello 21.25 (EET)

En minä tuota hirveän vakavana ongelmana osaa pitää. Jos johonkin esseeseen viitataan paljon, se on merkki siitä että kyseisellä esseellä on käyttäjien keskuudessa kannatusta ja sen muuttamista käytösohjeeksi tai käytännöksi tulisi harkita. Koko ajanhan nämä elävät. Kokonaan toinen juttu on sitten yksittäisen käyttäjän tekemät käytäntöehdotukset, jotka eivät saa lainkaan kannatusta muilta käyttäjiltä. Ne pitäisi siirtää käyttäjäavaruuteen. --Jisis (keskustelu) 10. tammikuuta 2010 kello 21.48 (EET)

... tai yksi käyttäjä viittaa paljon yksittäiseen esseeseen. Viittausten määrä ei välttämättä korreloi mitenkään esseen "hyväksymisasteeseen". Gopase+f 10. tammikuuta 2010 kello 21.52 (EET)

Ihan totta. Esseetä voidaan pitää hyvänä, jos monet käyttäjät viittaavat siihen. --Jisis (keskustelu) 10. tammikuuta 2010 kello 21.55 (EET)

Sinänsä ihan hyvä menetelmä suosion mittaamiseen. Onhan meillä sivun "Tänne viittaavat sivut" -linkki, vaikka siitäkään ei oikein selviä kuka ne viittaukset on lisännyt. Suosituimmat esseet kuitenkin varmaan erottautuvat. Mutta millä menetelmällä saadaan ne ainoastaan yhden käyttäjän suosimat eepokset käyttäjäavaruuteen? Olisiko vähäinen linkitys riittävä peruste? Terv. --Riisipuuro 10. tammikuuta 2010 kello 22.18 (EET)--

Jos monet käyttäjät viittaavat esseehen, niin toki se voi indikoida, että ainakin nuo käyttäjät pitävät sitä hyvänä. Se ei kuitenkaan merkitse, että kyseinen essee olisi yleisesti hyväksytty. Sillä voi olla muutama innokas kannattaja (jotka viittaavat siihen paljon) ja toisaalta paljon vankkaa vastustusta, niin ettei sillä ole mitään mahdollisuutta tulla yhteisön hyväksymäksi käytännöksi (esim. konsensuksen tai äänestyksen kautta). Joidenkin käyttäjien näkemyksiä kuvastavat esseet tulisi pitää erittäin tarkoin erillään yhteisön hyväksymistä käytännöistä. Tokko Jisiskään tästä on eri mieltä? --Jmk 10. tammikuuta 2010 kello 22.32 (EET)

Juu en ole. Ei runsas viittaaminen ole peruste muuttaa esseetä käytännöksi, vaan lopullinen kannatus mitataan keskustelussa. --Jisis (keskustelu) 10. tammikuuta 2010 kello 22.38 (EET)

Olisiko siis kannatusta tälle esseitten uudelleennimeämiselle liittämällä nimeen asiasta kertova loppuosa tyyliin Wikipedia: Kohteliaisuus (essee). Lyhenneohjaukset samat kuin ennenkin. Mielestäni nimeäminen parantaisi esseitten erottuvuutta virallisemmista käytännöistä/käytösohjeista, joka on ainakin jonkinasteinen ongelma. Ratkaisu olisi keveämpi kuin uuden essee-avaruuden luominen. Terv. --Riisipuuro 11. tammikuuta 2010 kello 11.56 (EET)--

Jos ongelma koskee vain luokassa olevia 35 esseetä, ei tarvetta uudelle essee-avaruudelle ole. Nimenmuuton on paikallaan, sillä osaa esseistä kannattaa hyvin marginaalinen wikipedistien joukko. --Pentti Repo 11. tammikuuta 2010 kello 15.44 (EET)

Kannatan. --Jisis (keskustelu) 11. tammikuuta 2010 kello 15.50 (EET)

Lisäys "(essee)" on hyvä idea, kannatan. Lyhenneohjaukset esseisiin ovat mielestäni yleisesti ottaen huono idea, koska lyhenteellä viittaaminen juuri hämärtää sen esseestatuksen ja antaa väärän fiiliksen jostakin "virallisemmasta". Ellei sitten panna lyhenneohjauksiin sama (essee)-tarkenne, mutta siinä taas hukkuisi lyhenteen idea. --Jmk 13. tammikuuta 2010 kello 01.07 (EET)

Eikö se riitä että kaikkiin mitkä ei ole virallisia käytäntöjä lätkäistään tarra että tämä ei ole virallinen käytäntö? Monimutkaistuksia ei ole hyvä tehdä koska mitä enemmän on sääntöjä sen vaikeampaa niitä on oppia ja hallita. --Höyhens 13. tammikuuta 2010 kello 12.13 (EET)

Nimenvaihdos kaikille. Uutta nimiavaruutta ei tarvita, nimi voi olla muotoa "Wikipedia:Esseet/Esseen nimi" ja tarvittaessa tekijäkin tai järjestysnumero. —Tve4 ^(Gblk) 13. tammikuuta 2010 kello 17.56 (EET)

Tämä on vielä parempi vaihtoehto kuin tuo sulkeissa oleva tarkenne. Sulkeissa olevaa tarkennettahan käytetään johdonmukaisimmin silloin, kun kahdella tai useammalla artikkelilla on sama nimi. --Jisis (keskustelu) 13. tammikuuta 2010 kello 20.28 (EET)

Olen samaa mieltä; tämä on parempi nimivaihtoehto. Terv. --Riisipuuro 13. tammikuuta 2010 kello 21.17 (EET)--

Tarra ei riitä, tarvitaan nimenvaihdos. Ei se ole mikään ihmeellinen "monimutkaistus". Lisäksi olisi linjattava, ettei (hämäävyyden vuoksi) esseisiin tule enää jatkossa tehdä lyhenneoikopolkuja. --Jmk 13. tammikuuta 2010 kello 20.23 (EET)

Toi "Ehdotettu" tohon väliin on kyllä paikallaan. Mutta se ei tarkoita sitten hyväksyttyä tai hylättyä. Juuri termi essee voi aiheuttaa sekaannusta. Ei kaikki tietää tarkoittaako essee jotakin, mikä on virallisesti voimassa. En minäkään tietäis ellen olis seurannut tätä puolta erityisen tarkasti (välityslautakunnassa). Tarra on oltava että sitä esseetä pidetään enempi toimintaohjeena kuin käytäntönä eli ehdottomasti noudatettavana sääntönä (jota sitäkään ei pidä palvoa). --Höyhens 14. tammikuuta 2010 kello 22.23 (EET)

(ja tämä 2x2 sentin² neliskanttinen näytönosoitin alkaa ottaa kaaliin) --Höyhens 14. tammikuuta 2010 kello 22.25 (EET)

Paha mennä mitään sanomaan tuohon. Olen muutoksen suhteen agnostinen. Mielestäni nykytilanne on ok, ja esseissähän on Höyhensin peräänkuuluttama tarra . Jotkut halusivat lisäselvyyden vuoksi essee-sanan myös nimeen, mikä on mielestäni myös ok. Jos kuitenkin joidenkin mielestä se aiheuttaa lisäsekaannusta, ehkä nykytilanne saa jatkua. --Jisis (keskustelu) 14. tammikuuta 2010 kello 22.31 (EET)

Hä? Mitä lisäsekaannuksia? --Jmk 14. tammikuuta 2010 kello 22.56 (EET)

Tähän saa vastata Höyhens. --Jisis (keskustelu) 14. tammikuuta 2010 kello 23.03 (EET)

Ei varmaan lisäsekaannusta kovin paljon tosiaan, mutta asian nimeäminen esseeksi ei taida juuri vähentää sitä väärinkäsitysmahdollisuutta että se koetaan käytännöksi tai siis säännöksi. Käytäntö on myös sellainen sana että sitä on vaikea mieltää säännöksi ellei ole harrastanut Wikipediaa pitempään. Pitäisi ehkä hylätä sekä sanat essee että käytäntö ja laittaa tilalle vaikkapa jutustelma ja sääntö. --Höyhens 20. tammikuuta 2010 kello 02.01 (EET)

Taikka paremmin kuvaavia voisivat olla <3 Satu-Sedän Turinatuokio <3 sekä EHDOTON MÄÄRÄYS. --Höyhens 20. tammikuuta 2010 kello 12.01 (EET)

"Essee"-nimen etuna on kai lähinnä lyhyys. Jos vähän pidempi kelpaa, niin "mielipidekirjoitus" kertoisi aika tyhjentävästi, mistä noissa on kysymys. Käykö siis nimenvaihdos tähän tyyliin: Wikipedia:Mielipidekirjoitukset/Muista vaihtaa sukkia? Minulle käy kyllä myös Tve4:n ehdottama muoto Wikipedia:Esseet/Muista vaihtaa sukkia, jota ei liene kukaan vakavasti vastustanut. – Kummassakin tapauksessa pitäisi linjata, ettei tämmöiselle jutustelmalle pidä antaa lyhyttä oikopolkua tyyliin WP:MVS, koska se antaa harhaanjohtavan vaikutelman kirjoituksen statuksesta. Ehdotin tätä jo aiemmin mutta kukaan ei kommentoinut. --Jmk 22. tammikuuta 2010 kello 12.32 (EET)

Kuvaava nimisarja olisi mielestäni esimerkiksi Säännöt - Suositukset - Ohjeet (nyk. Käytännöt - Käytösohjeet - Ohjeet). Essee voisi olla Kirjoitelma, mutta toisaalta Mielipidekirjoitus kuvaa erittäin selvästi ettei kysymyksessä ole yhteisön virallinen kanta. En myöskään kannata oikopolkuja esseisiin. Jos joku esseitä on niin suosittu että linkin kirjoituksesta on vaivaa, niin kannattaa katsoa olisiko siitä käytösohjeeksi. Terv. --Riisipuuro 22. tammikuuta 2010 kello 13.42 (EET)--

On totta että terminologia on yksi asia johon tulee tutustua Wikipediassa: käytännön, käytösohjeen ja esseen erot eivät kyllä missään nimessä aukene ellei niitä selitetä ja osoiteta mikä artikkeli kuuluu mihinkin. Lisäsekaannuksen mahdollisuutta en oikein ymmärrä, erotettavuushan paranee nimenmuutoksen myötä. Oma mielipiteeni liittyy juuri käyttäjänäkökulmaan ja huonon erotettavuuden aiheuttamaan väärinymmärryksen mahdollisuuteen. Asia on jo nyt nähty esseiden osalta sen verran tärkeäksi että käytännön mukaan essee olisi mainittava myös linkissä: tämä puolestaan jää helposti pois, joskus ilmeisesti tarkoituksellakin. Nimenmuutoksella haetaan aivan samaa mihin käytäntö pyrkii linkkihuomautuksella, ja mikäli aliasta ei käytetä toteuttaa nimenmuutos linkissä nykyisen käytännön vaatimuksen automaattisesti. Tarran poistoa ei ole ehdotettu. Terv. --Riisipuuro 14. tammikuuta 2010 kello 23.15 (EET)--

Sekä jmk:n että riisipuuron ehdotukset toteuttavat alkuperäisen ajatukseni statuksen näkymisestä, en kannata oikopolkuja, tosin en niitä ole käyttänytkään, paljon viittavillehan niistä on varmasti apua. --Opa1974 22. tammikuuta 2010 kello 12.44 (EET)

Kannatan Siis kaikki esseet jotka eivät ole virallisia käytäntöjä pois sekoittamasta muutenkin vaikeasti hallittavuutta, sijoitetaan erilliselle sivulle jossa on kissan korkuisella punaisella mallinteella että ne eivät ole käytäntöjä vaan ehdotuksia jne...D100a 22. tammikuuta 2010 kello 12.55 (EET)

Nostan ehdotukseni tähän paremmin näkyville, josko vielä tulisi kommentteja. Ehdotukseni siis on, että:

1. Esseet nimetään paremmin kuvaavasti mielipidekirjoituksiksi mielipiteiksi.
2. Ne siirretään nimille muotoa Wikipedia:Mielipidekirjoitukset Wikipedia:Mielipiteet/Muista vaihtaa sukkia (nykyisin: Wikipedia:Muista vaihtaa sukkia).
3. Suositetaan, että mielipidekirjoituksiin ei tehdä lyhyitä oikopolkuja tyyliin Wikipedia:MVS, vaan tällaiset jätetään yhteisön yhteisesti hyväksymille teksteille (käytännöt, käytösohjeet yms.).

--Jmk 23. tammikuuta 2010 kello 19.43 (EET) Edit: Nimeä lyhennetty Gopase+f:n ehdotuksen mukaisesti. --Jmk 24. tammikuuta 2010 kello 11.06 (EET)

Kannatan, kannatan ja kannatan. Terv. --Riisipuuro 23. tammikuuta 2010 kello 21.49 (EET)--

Kannatan. Tosin oikopolkujen tekemisen 'mielipidekirjoituksiin' voisi kieltää kokonaan. Ne kun näyttävät "hoovering" tilassa kuitenkin Wikipedia:XX esim. XXYY Gopase+f 23. tammikuuta 2010 kello 22.00 (EET)

En kannata esseen korvaamista mielipidekirjoituksella, koska se on sanana pidempi. Olisi tosi rasittavaa etsiä jotain esseetä noin nimettynä, varsinkin jos lyhenteet kielletään samalla. --Jisis (keskustelu) 23. tammikuuta 2010 kello 22.06 (EET)

Mites olis pelkkä "Mielipide", neljä kirjainta enemmän kuin esseessä. (Kaikillehan on ilmeisesti selvää, että kyseessä on kirjoitus.) Gopase+f 23. tammikuuta 2010 kello 22.12 (EET)

Kannatan, ja voinen ehdottaa että joka kannattaa nimimuutosta ainoastaan -kirjoitukset -loppukaneetilla sen mainitkoon, ja muuten tulkittakoon että kannatusäänet koskevat Mielipide-muotoa. Jo äänensä antaneet voisivat sitä korjata jos syytä on. Terv. --Riisipuuro 23. tammikuuta 2010 kello 22.23 (EET)--

Hyvä ajatus, selkeä parannus ehdotukseen. En silti ole vakuuttunut siitä saavutetaanko nimenmuutoksella mitään. Vakiokäyttäjät tietävät mitä essee tarkoittaa. Uudet käyttäjät saattavat yhdistää muutoksen seurauksena esseet sanomalehtien mielipidepalstaan. --Jisis (keskustelu) 23. tammikuuta 2010 kello 22.21 (EET)

Kannatan. Ideana kai vähän onkin, ettei esseihin/mielipidekirjoituksiin niin kärkkäästi viitattaisi muka sitovina. Samalla voisi tarkistaa, ansaitsiko jokin mielipidekirjoitus kenties käytösohjeen tai jopa käytännön aseman. Joistakin esseistä aikanaan käydyt keskustelut lienevät jo aika vanhoja. --Hrrkrr31 23. tammikuuta 2010 kello 22.12 (EET)

Kannatan --Opa1974 24. tammikuuta 2010 kello 09.10 (EET)

jos uusi tunnus on sopimaton

Oletetaan tilanne että jossain kieliversiossa on käyttäjä jonka tunnus ei sovi meille ja hän perustaa samalla nimellä tunnuksen meille niin saako hän eston sen takia että hänen tunnus ei sovi meidän sääntöihin. Esimerkkinä venäjän ja latvian wikipediassa on tunnus Homo, saisiko hän esimerkiksi käyttää samaa tunnusta meillä kun hän tuskin tajuaa mikä merkitys sanalla on.--Musamies 1. tammikuuta 2010 kello 00.30 (EET)

Jos SUL-tunnus sattuu olemaan suomeksi "sopimaton", ei sitä ole mielestäni syytä estää. --Jisis (keskustelu) 1. tammikuuta 2010 kello 00.41 (EET)

Olettaen, että sillä on tehty joitain asiallisia muokkauksia muissa wikeissä? —Aku506  1. tammikuuta 2010 kello 20.01 (EET)

Niin juuri. Ongelma on kyllä melko teoreettinen. --Jisis (keskustelu) 2. tammikuuta 2010 kello 00.07 (EET)

Tästä on jossain tämänsuuntaista sovittukn, muistaakseni peräti hylättiin semmoinen ehdotus että botilla torpattaisiin kaikki sopimattomat tunnukset ja syyksi se että samaa tunnusta voisi käyttää monissa kieliversioissa. --Höyhens 13. tammikuuta 2010 kello 12.15 (EET)

Yliopistoluokitteluista

Miten tehdään näiden lakkautettujen ja uusien yliopistojen kanssa? Listataanko siirtyvät professorit sekä vanhan että uuden yliopiston professoriluokkaan (esim. Luokka:Itä-Suomen yliopiston professorit ja Luokka:Kuopion yliopiston professorit)? Entä mitä tehdään entiseen yliopistoluokkaan (esim. Luokka:Kuopion yliopisto) ahdetulle sisällölle? Minusta näyttäisi siltä, että proffille pitäisi olla tuplaluokitus, sillä varsinkin ajan myötä henkilö voi kuulua molempiin luokkiin ilman että olisi siirtynyt tässä vuodenvaihteessa hallinnollisesti paikasta toiseen. Sen sijaan minulla ei ole kantaa tuosta yliopistoluokasta. Eli mielipiteitä kaivataan. --Ras 3. tammikuuta 2010 kello 07.40 (EET)

Ainakin varmaan professoreille tuplaluokat vaikuttaisivat luontevilta, rinnasteisesti esim. Helsingin yliopiston professorien ajallisille luokille. Mutta tulisiko vanhojen yliopistojen luokkien sitten olla uuden alaluokkina, samaan tapaan kuin esim. Helsingin yliopisto on Turun akatemian seuraaja? (Samoin kuin joskus olen miettinyt, tulisiko esim. Yhteiskunnallisen korkeakoulun olla Tampereen yliopiston alaluokkana.)--Urjanhai 3. tammikuuta 2010 kello 09.36 (EET)

Professoreille tuplaluokat ovat järkeviä, sillä nykyiset, sekä Kuopion että Itä-Suomen yliopistoissa palvelleet ja työskennelleet professorit ovat ohimenevä siirtymäkauden ilmiö. Yliopistoluokat sopivat Itä-Suomen yliopiston alaluokiksi. Niihin tulisi sijoittaa lähinnä historiallista materiaalia, joka ei koske tätä vuotta ja tulevaisuutta. --M. Porcius Cato 3. tammikuuta 2010 kello 12.21 (EET)

Vaikuttaa hyvältä. --Ras 4. tammikuuta 2010 kello 05.16 (EET)

Ihän käytännön kannalta on hyvä, että professorit voi sijoittaa useaan luokaan. On useita tapauksia että yliopisto on muuttanut nimeään tai sitten proffa on seilannut yliopistosta toiseen ja joskus vielä palannut takaisin nimensä muuttaneeseen ylipistoon. Annetaa kummien kukkia! --Anna v. F. 13. tammikuuta 2010 kello 16.46 (EET)

Tynkämerkinnän muuttaminen (konsensuskeskustelu)

Arkistoidulla äänestyssivulla todetaan: Merkinnän muuttamista huomaamattomammaksi kannatti 39/46 eli noin 84,8 % Niintä merkinnän muuttamisesta tulee järjestää konsensuskeskutelu. Keksin itse kolme tapaa tehdä merkinnästä huomaamatomampi:

• lyhennetään tekstiä
• otetaan kuva kokonaan pois
• muutetaan kuva yksinkertaisemmaksi

Lisäksi voidaan ajatella mallineen muodon muuttamista Commons- tai commons-rivi -mallineiden muotoiseksi. Itse pitäisin hyvänä askeleena aihekohtaisista kuvista luopumista ja geneerisen tynkä-mallineen kaltaista yksinkertaista kuvaa. Eroa eri pääluokkien välillä voisi kenties tehdä kuvion värillä, jos pääluokkia on muutamia. --Tappinen 6. tammikuuta 2010 kello 19.33 (EET)

Kannatan: aihekohtaisuudesta luopumista, kuvista luopumista, mallineesta luopumista. Myös luokista luopumista, jos sitäkin vielä on tarjolla. --Mpadowadierf 6. tammikuuta 2010 kello 19.37 (EET)

Kuva olisi minusta hyvä ottaa kokonaan pois. Erityisesti lyhyillä kuvattomilla sivuilla tynkämallineen kuva vie lukijan huomion, kun artikkelin varsinaisen sisällön pitäisi olla pääasia. Mallineen tekstimäärällä tai koolla ei ole niin suurta väliä. --Ryhanen 6. tammikuuta 2010 kello 19.40 (EET)

Jep, kuva on turha. Eiköhän se riitä. – EtäKärppä^khihi 6. tammikuuta 2010 kello 19.54 (EET)

Mitenkäs olis yleinen merkintä wikipedian luonteesta, kuten äänestyksessä ehdotettiin, eli muotoa "Jos artikkelissa on mielestäsi parannettavaa tai korjattavaa, voit auttaa wikipediaa muokkaamalla artikkelia." tai jotain sinnepäin? Gopase+f 6. tammikuuta 2010 kello 21.00 (EET)

Tynkämallineeseen ei sovi yleinen merkintä Wikipedian luonteesta, sillä silloinhan mallinetta voisi käyttää vaikkapa suositelluilla sivuilla. Mielestäni nykyinen teksti on ihan ok, kuvat voidaan poistaa tai vaihtaa geneerisiin. -- Piisamson 7. tammikuuta 2010 kello 01.53 (EET)

Kunhan ideoin... Gopase+f 7. tammikuuta 2010 kello 02.22 (EET)

Kannatan kaikkia pienennystoimia, erityisesti kuvan poistamista. Henkilökohtaisestihan koko mallineen saa piiloon lisäämällä css-tiedostoonsa koodin

table#stub {display:none;}

. --A333 K 7. tammikuuta 2010 kello 05.03 (EET)

Mä kyllä säästäisin kuvat. Sitä mallineen tausta-harmaat voisi lyhentää aika reippaasti. --Velma 7. tammikuuta 2010 kello 11.37 (EET)

Minäkin hankkiutuisin ensimmäisenä eroon tuosta ulkoasusta. Joku matala (kapea?) malline joka tulee ihan pohjalle navimallineiden alle olisi hyvä, jos näkyvää mallinetta edes tarvitaan. Kuvat ovat periaatteessa turhia, mutta ehkä jotain SVG-grafiikkaa voisi selkeyden vuoksi käyttää, valokuvat kun tuppaavat skaalautumaan huonosti. —Tve4 ^(Gblk) 7. tammikuuta 2010 kello 11.39 (EET)

Kannatan ehdottomasti kuvan poistamista kokonaan, se on usein aivan harhaanjohtava. Tekstin pitäisi mahtua yhdelle riville, ja mallineen pitäisi olla yhtä "huomaamaton" kuin esim. Tämä artikkeli -malline. --Hrrkrr31 7. tammikuuta 2010 kello 15.25 (EET)

Tämä olisi minunkin ehdotukseni. --albval (keskustelu) 8. tammikuuta 2010 kello 20.31 (EET)

Tässä kaksi konkreettista ehdotusta: kuvalla ja ilman. Olen myös sitä mieltä, että kaksi linkkiä riittää ja tynkätyypin nimeä ei tarvitse linkittää. --Tappinen 8. tammikuuta 2010 kello 20.39 (EET)

Ehdottaisin loppuosan tekstin muuttamista muotoon "tai muita saman aihepiirin tynkiä". "Samantapaisia" kuulostaa epämääräiseltä eikä sisällä tietoa siitä, että linkki ohjaa tynkälistaan. Pitke 19. tammikuuta 2010 kello 10.10 (EET)

Näyttävät molemmat ihan hyviltä, Linkkien määrästä olen samaa mieltä. Kielenhuoltaisin tosin hieman ja vaihtaisin ensimmäisen linkin muokkauslinkiksi:

--albval (keskustelu) 8. tammikuuta 2010 kello 20.46 (EET)

Sääntöjen vastaisesti korjasin sinunkin esimerkistäsi oman virheeni ja ohjasin jälkimmäisen linkin lintutynkiin. --Tappinen 8. tammikuuta 2010 kello 20.58 (EET)

Albvalin ehdotus on oikein hyvä. --Jmk 8. tammikuuta 2010 kello 21.40 (EET)

Albvalin ehdotus on hyvä, mutta minusta tynkä-sanankin voisi linkittää, kun kyse on kuitenkin Wikipedia-slangista:

--Ryhanen 8. tammikuuta 2010 kello 21.57 (EET)

Tämä on parempi, kyllä tynkä-sana pitää linkittää. Samoin boksin leveyttä pitäisi lyhentää, koska huomaamattomuushan tässä oli tavoitteena. --Velma 10. tammikuuta 2010 kello 14.44 (EET)

Toivottavasti ainakaan esitetyt laatikon ala- ja sivureunat eivät jää, vaan ainoastaan ylhäällä oleva viiva kuten nykyisessäkin, muutoin mallineesta tulee entistäkin huomiota herättävämpi. Tämän lisäksi sen harmaan taustan voisi vielä poistaa, jolloin katoaa sen laatikkomaisuus kokonaan, tähän malliin:

Pistin vielä tekstiä hieman harmaammaksi. --Sage 12. tammikuuta 2010 kello 16.32 (EET)

Tuo on jo niin harmaa, ettei se mun läppärin näytöllä näy huonoilla silmillä lainkaan. --albval (keskustelu) 12. tammikuuta 2010 kello 17.06 (EET)

Yksi viiva riittää minustakin, eli tuo on siltä osin parempi. Voisi kuitenkin olla hiukan tummempaa tekstiä, harmaa menee epäselväksi. --Ryhanen 12. tammikuuta 2010 kello 18.15 (EET)

Minustakin riittää yksi viiva, ja tuo on tähän mennessä paras. Mulla ei ole harmaan kanssa ongelmaa, mutta jos muilla on, niin kannattaa varmaan tummentaa. —Aku506  12. tammikuuta 2010 kello 19.13 (EET)

Yksiviiva->yksinkertaisin. Teksti näkyy ihan hyvin. Paras annetuista vaihtoehdoista. Gopase+f 19. tammikuuta 2010 kello 10.32 (EET)

Yksiviivainen on selkeä, ohjeeksi sitten että se kuuluu artikkeliin pohjalle ennen navigaatiomallineita. Teksti voisi olla tosin muodossa Tämä lintuihin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia sekä muita samantapaisia artikkeleita. --85.23.71.117 20. tammikuuta 2010 kello 12.11 (EET)

Tynkäluokkien vähentäminen (konsensuskeskustelu)

Arkistoidulla äänestyssivulla todetaan:

Tynkäluokkien määrän merkittävää vähentämistä kannatti 44/49 eli noin 89,8 %

Niinpä vähentämisestä tulee järjestetää konsensuskeskustelu. Mielestäni hyvä avaus tähän vähentämiseen on sivu Wikipedia:Selaa_luokittain, josta löytyy ehdotus kahdeksaksi pääluokaksi tai noin 50 luokaksi. Nykyisin luokkia on noin tuhat, mm. kaikille urheilulajeille ja valtioille omansa. Nykyisiä tynkiä voi selata sivulta Wikipedia:Malline/Tyngät. Oma mielipiteeni on, että kahdeksan riittää, siten että kahdeksas on henkilö. Erityisen tuhrhana pidän sitä, että samaan aihepiiriin on kaksi mallinetta elollisille ja elottomille (tanssi ja tanssija, tiede ja tieteilijä). --Tappinen 6. tammikuuta 2010 kello 19.39 (EET)

Kahdeksan on selvästi liian vähän, tuo noin 50 kuulostaa jo paremmalta. – EtäKärppä^khihi 6. tammikuuta 2010 kello 19.54 (EET)

Mihin tarkoitukseen se on liian vähän? --Mpadowadierf 6. tammikuuta 2010 kello 20.01 (EET)

Mitenkäs olis 8 kertaa 8, eli kaikkien kahdeksan pääluokan alle 8 tynkäluokkaa. Jokainen projekti sais sitten keskenään päättää miten nämä kahdeksan luokkaa käyttää. Jos täällä kahvihuoneessa aletaan vääntää 50 luokasta ja siitä, miten ne käytetään, keskustelu venyy ja venyy ja lopputulosestakin voi tulla todella huono. Toisena vaihtoehtona tietysti sekin että tynkäluokkia on kymmenen tai vähemmän. Silloin asiasta saadaan sovittua täälläkin. Mulle käy kummatkin. Gopase+f 6. tammikuuta 2010 kello 20.05 (EET)

8×8 on minusta ihan hyvä lähtökohta. —Tve4 ^(Gblk) 6. tammikuuta 2010 kello 20.07 (EET)

Tuota, katsoitteko niitä 8 ja 50 otsikon listaa tuosta linkistä  ? Mitkä ne projektit on jotka keskenään päättävät ? Meillä on olemassa 84 projektia, mm. projektit Serranon perhe ja Formula1. Ja jos tarkoitit kuhunkin 8 päälauokkaan avattavia projekteja, projekti "Uskomukset" on ehkä sopuisampi kuin projekti "Vapaa-aika ja viihde" jossa pitää saada kasijako sovittua urheilun ja television kiihkeiden harrastajien kesken ? --Tappinen 6. tammikuuta 2010 kello 20.13 (EET)

No voidaan me tietysti täälläkin keskustella aiheesta. Lopputulos on sitten varmaankin huutoäänestyksen jälkeen mallia urheilu 10 tynkäluokkaa, TV&elokuvat 10, taide 2, tiede 5 jne... Eiköhän kaikille ole selvää, että liian spesifioituneisiin projekteihin ei näiden asioiden päättämistä ole kukaan siirtämässä, vaan esim Urheilu-projekti päättäisi 1-3 luokan jakamisesta. Gopase+f 6. tammikuuta 2010 kello 20.24 (EET)

Jos huutoäänestyksestä ei tule tolkkua, voidaan järjestää vaikka mediaaniäänestys tynkäluokkien määrästä. Äänestän lukua yksi. --Jmk 6. tammikuuta 2010 kello 20.45 (EET)

Mediaaniäänestyksen tulokseksi taitaa tulla 0 tai 1. Ihan sen mukaan kumpaa enemmistössä olevat tynkäluokittelusta luopujat tajuavat äänestää. Käyhän se mullekin. Gopase+f 6. tammikuuta 2010 kello 20.50 (EET)

Kun tynkien poistoa kannatti yli 60 % niin tosiaan mediaaniäänestyksessä ei ole juuri järkeä. Sen sijaan vastaava äänestys, jossa valitaan se lukumäärä, jota pienempää vähintään 70 % on äänestänyt voisi toimia. Tämä vastaisi aiemmissa äänestyksissä ollutta 70 % -rajaa. --A333 K 7. tammikuuta 2010 kello 05.00 (EET)

Minusta on väärin jos tällä keskustelulla tai siitä poikivalla äänestyksellä yritetään kumota aiempi, sitova äänestyspäätös, jossa aihekohtainen luokittelu päätettiin säilyttää. Muuten ollaan toistuvien äänestysten suossa (ja vaikka luokkien yhdistöminen tai poistaminen botilla käy näppärästi, niiden uudelleen jakaminen on vaikeampaa). Niinpä näkisin, että minimi on kaksi. Olkoot sitten vaikka urheilutyngät ja muut tyngät (tämä ei ole ehdotukseni). --Tappinen 7. tammikuuta 2010 kello 07.48 (EET)

Lähdetään nyt siitä, että äänestykseen ei mennä. Tähän mennessä asialliset ehdotukset ovat liikkuneet välillä 8- n. 100. Gopase+f 7. tammikuuta 2010 kello 10.33 (EET)

Kahdeksan (mistä moinen luku?) on ehdottomasti liian vähän. Ketä hyödyttävät tuhansien tynkien luetteloerämaat? -Eipä silti, minuakin ovat huvittaneet nämä Tynkä/Brasilialainen jalkapalloilija-viritykset. --Crash 6. tammikuuta 2010 kello 20.06 (EET)

Poimin kahdeksan wikipedian etusivulta, ja jottei tarvitsisi klikkailla, toistan luettelon tässä (linkistä sit näkee, mitä mihinkin kuuluu)

1. Kulttuuri ja taide
2. Humanistiset tieteet
3. Tekniikka
4. Politiikka ja yhteiskunta
5. Matematiikka ja luonnontieteet
6. Vapaa-aika ja viihde
7. Uskomukset
8. Henkilöt (alun perin "Muut")

--Tappinen 6. tammikuuta 2010 kello 20.16 (EET)

Urheilija -tyngät kahteen tynkäluokkaan? – EtäKärppä^khihi 6. tammikuuta 2010 kello 20.18 (EET)

Tosta listasta vois poistaa noi henkilöt. Taikka vain sitten niin, että sillä ei ole alaluokkia. Gopase+f 6. tammikuuta 2010 kello 20.24 (EET)

Kahden edellisen kommentin perusteella muutan hnkeilöt-ehdotuksen takaisin luokaksi muut. Kai se on niin, että jos henkilö on wikimerkittävä, hän liittyy johonkin aihealueeseen. --Tappinen 6. tammikuuta 2010 kello 20.28 (EET)

Pientä kaavaa minua kiinnostavasti aiheesta, jos näitä nyt yhdisteltäisiin: jos syntyisi luokka urheilijatyngät, artikkeleita olisi aika paljon. Loppui laskin kesken, mutta luokassa urheilijatyngät tulee olemaan yli 8000 urheilijaa. Etsikää sieltä kehitettävää. – EtäKärppä^khihi 6. tammikuuta 2010 kello 20.35 (EET)

Se voi hyvinkin olla, että ei ole edes tynkäluokkaa urheilijat, vaan on vain luokka urheilu. Gopase+f 6. tammikuuta 2010 kello 20.37 (EET)

Eli luokka, jossa tulisi varmasti olemaan päälle 11000 artikkelia. Pitäisiköhän kuitenkiin aloittaa tämä niin, että yhdisteltäisiin alle 100 artikkelin luokkia isompiin, esimerkiksi luokka: Eurooppalaiset jalkapalloilijatyngät, ja katsotaan sitten miltä asia näyttäisi. – EtäKärppä^khihi 6. tammikuuta 2010 kello 20.39 (EET)

Eikös tynkiä ole jotain 100000? tällöin 50 luokalla tulisi keskimäärin parintuhannen artikkelin tynkäluokkia. Mielestäni on ihan sama onko yksittäisessä tynkäluokassa 2000 vai 10000 artikkelia. Gopase+f 6. tammikuuta 2010 kello 20.44 (EET)

Ei se nyt ihan sama ole. 2 000 artikkelin luokka on vielä vaivoin kahlattavissa, 10 000 artikkelin luokka on käytännössä suo. 1 000 artikkelia voisi olla tavoiteltava keskikoko, koska se olisi roima lisäys nykyisestä, mutta käytettävyys ei vielä kärsisi tolkuttomasti. -- Piisamson 7. tammikuuta 2010 kello 01.50 (EET)

Tässähän on taas vastakkain CatScan-käytettävyys ja perinteinen selailu-käytettävyys. Toisessa tapauksessa paras koko tynkäluokan käytettävyydelle on 100000 artikkelia ja toisessa 40-400 artikkelia, vähän muokkaajan omasta mielihalusta riippuen. Gopase+f 7. tammikuuta 2010 kello 02.12 (EET)

Tynkäluokkien vähentäminen johtaa joka tapauksessa siihen, että allekkaisia tynkäluokkia on huomattavasti nykyistä vähemmän, jolloin CatScanin keskeytystä liian suuren luokkamäärän vuoksi ei ole odotettavissa. On kuitenkin järkevää ottaa huomioon se, että tynkäluokkia käytetään muutenkin kuin CatScanin avulla. -- Piisamson 7. tammikuuta 2010 kello 02.16 (EET)

Mikä on CatScan? --Crash 7. tammikuuta 2010 kello 02.47 (EET)

[3] Gopase+f 7. tammikuuta 2010 kello 03.07 (EET)

Mille ohjesivulle se on linkitetty, jos joku ohjesivujen kautta Wikipedian työkaluja etsivä sattuisi olemaan kiinnostunut sen tarjoamista mahdollisuuksista?--Urjanhai 8. tammikuuta 2010 kello 10.51 (EET)

Mä luulen, että projektikohtaisesta käsittelystä ei tule mitään. Projekteja on sen verran spesifeiltä aihealueilta ja suurin osa muistakin on aika epäaktiivisia. Mun mielestä 8 tynkäluokkaa on liian vähän. Vaikka joku 50 (tai 100) voisi olla sellainen luku mihin voisi pyrkiä. Esim. tekniikkatynkiin ei pahemmin alempia ei tarvii, mutta henkilöissä niitä taas voisi olla useampi. Mun mielestä henkilöiden on kätevämpää olla henkilöluokassa kuin sotkea niitä muitten asioitten sekaan. Etäkärpän idea "alhaaltapäin" aloittamisesta tuntuu kätevältä. --Velma 7. tammikuuta 2010 kello 11.43 (EET)

Alhaalta päin aloittamalla saadaan pois ehkä 100 tynkäluokkaa, vaikka tavoitteena on tynkäluokkien "merkittävä vähentäminen". Jos koko homma hoidetaan alhaalta ylös, meillä on lopulta tynkäluokat jotka ryhmittyvät jotenkin seuraavasti: jalkapalloilijat, jääkiekkoilijat, luonnontieteet, yhdysvaltalaiset näyttelijät, humanistiset tieteet jne. (näin kärjistetysti). Liian spesifeille wikiprojekteille ei annettaisi mitään käsiteltävää. Sen sijaan esim. wikiprojekti eliöt saisi päättää esim. 2-4 luokan jakamisesta, elokuvat 1-3 luokan ja urheilu 1-3, filosofia 1-3, historia 1-3, kirjallisuus muutaman, kuvataide muutaman, matematiikka muutaman jne.. Siitä tuskin tulee mitään onnistunutta, että täällä kahvihuoneessa ruvetaan säätämään sadan (tai edes 50) tynkäluokan yksityiskohtien kanssa. Gopase+f 7. tammikuuta 2010 kello 12.07 (EET)

Eräs keskusteluissa esitetty ongelma on se, että kun nykyisellään tynkäluokat on luotu "miten sattuu" tarpeen mukaan, on mahdotonta päätellä jonkin tietyn tynkäluokan olemassaolo. Tämä tuntuisi puoltavan nimenomaan keskitettyä käsittelyä, jossa voidaan muodostaa jollakin tapaa johdonmukainen kokonaisuus, jonka ei ole tarkoitus olla alati muuttuva. Toisaalta Velman "alhaaltapäin"-ajatusta voisi tietysti työstää niin, että tutkimalla (esimerkiksi CatScanin avulla) eri aiheiden todellisia tarpeita tehdään johtopäätöksiä siitä, kuinka paljon luokkia mikäkin aihe "ansaitsee". Tämä on toisaalta vähän ristiriidassa johdonmukaisuustarpeen kanssa, mutta toisaalta eri aiheiden tynkämäärät vaihtelevat niin suuresti, että olisi aika hölmöä olla ottamatta tätä huomioon. -- Piisamson 7. tammikuuta 2010 kello 12.20 (EET)

Olisiko parasta nimetä aiheen tai kokonaisuuden mukaan. Eli Tynkä/Euroopan maat, Tynkä/Lääketiede jne..D100a 7. tammikuuta 2010 kello 12.38 (EET)

Laskin huvikseni nyt ne urheilijatyngät. Sain päivän luvuksi 13168. Jos tynkäluokkia aletaan jakaa tarpeen mukaan, niin urheilijat tarvitsevat ainakin seuraavat: jalkapalloilijat, jääkiekkoilijat, yleisurheilijat, urheilijat. (jos saa enemmän niin sitten seuraavaksi moottoriurheilijat ja uimarit). Tällä hetkellä erilaisia urheilija-tynkäluokkia näyttäisi olevan 53, joten vähennystä tulisi merkittävästi. Vastaavasti tieteiden puolella artikkeleita on 15178 ja tarpeen mukaan jaettavat tynkäluokat olisivat tiede, fysiikka, kemia, lääketiede, biologia, eläimet, linnut, kasvit, historia, kielet, maantiede, (ehkä tähtitiede, kalat, nisäkkäät, filosofia, matematiikka) maatynkiä en ruvennut availemaan ja laskemaan. Tiedepuolella on muuten huomattavasti enemmän pieniä tynkäluokkia kuin urheilijoissa. Luokkien kokonaismäärää en rupea arvailemaan. Gopase+f 7. tammikuuta 2010 kello 12.58 (EET)

Jos urkeilutynkiä on noin valtavasti niin pitääkö alkaa karsimaan itse artikkeleita poistokäytännön kautta. tai kiristämällä kommenttipynnön kautta merkittävyys kriteereitä. Tämä siksi että nykyisen kaltainen 15000 tynkä massaan projekti tukehtuu D100a 7. tammikuuta 2010 kello 14.22 (EET)

Tämän "ongelman" käsittely ei kuulu tähän keskusteluun. Gopase+f 7. tammikuuta 2010 kello 14.28 (EET)

Hyvä tai edes kohtalainen tynkä on aina parempi kuin ei artikkelia, joten ei ole mitään syytä ryhtyä tämän vuoksi artikkeleita poistamaan. Sen sijaan voisi miettiä, milloin artikkeli "riviurheilijasta" on tynkä. Jos joku on sanotaanko nyt, joskus heittänyt keihäässä maailmanennätyksen, ja pari muuta hyvää tulosta, mutta ei esiintynyt julkisuudessa sittemmin, hänestä on hyvin vähän lähteellistä kerrottavaa, mutta onko artikkeli tällöin tynkä? -- Piisamson 7. tammikuuta 2010 kello 14.30 (EET)

Piisamson on oikeassa. Kaikki lyhyet artikkelit eivät ole tynkiä, kaikista aiheista vain ei ole kerrottavaa kovinkaan paljon. Tämä ei rajoitu pelkästään urheiluun vaan koskee myös monia muita aloja. —Tve4 ^(Gblk) 7. tammikuuta 2010 kello 15.08 (EET)

Mielenkiintoinen havainto. Miten määrittelit tässä ratkaisussa "tarpeen"? -- Piisamson 7. tammikuuta 2010 kello 14.30 (EET)

Yli tuhannen artikkelin järkevät kokonaisuudet. Kemiaa ja fysiikkaa en uskaltanut yhdistää yhdeksi, vaikka ehkä "tarvetta" olisikin. Gopase+f 7. tammikuuta 2010 kello 14.33 (EET)

Wikiprojektien ongelma on tosiaan se, etteivät useimmat niistä ole erityisen aktiivisia. Sikäli kun joku projekti on erityisen aktiivinen ja intoa artikkeleiden tilan määrittelyyn löytyy, on mahdollista ottaa käyttöön en-wikin WikiProject-mallineiden kaltaisia mallineita, jotka tosin fi-wikissä voisi ehkä sijoittaa meta-avaruuteen. -- Piisamson 7. tammikuuta 2010 kello 12.13 (EET)

Kyllä niihin vähemmän aktiivisiin projekteihinkin löytyy aktiivisuutta, kun vaan siirretään päätöksentekoa alaspäin. Gopase+f 7. tammikuuta 2010 kello 12.58 (EET)

Minusta jotenkin tuntuu, että se, että on erikseen tynkämallineet Berliinin S-bahn ja U-bahn-tyngille, viestii siitä että on haluttu tehdä navigaatiomalline noille. Tarkemmin selaamatta arvaisin, että samanlaisia on muuallakin. Pitäisikö samalla keskustella ohjeistuksesta siihen, että koska luodaan uusi tynkämalline ja tynkä-aiheluokka ? --Tappinen 7. tammikuuta 2010 kello 14.48 (EET)

Niin eräs malliesimerkkiartikkelin pituudesta. Mutta, kun löytyy Tynkä/ampuja ja Tynkä/ampumahiihto pitäisikö ne yhdistää luokaksi Tynkä/ampumaurheilu? D100a 7. tammikuuta 2010 kello 15.05 (EET)

Mä toivon hartaasti, että tästä keskustelusta tulisi lopputulokseksi muutakin kuin tällainen nimellinen tynkäluokkien vähentäminen. Gopase+f 7. tammikuuta 2010 kello 15.16 (EET)

Mä veikkaan ja toivon, että tämän keskustelun jälkeen uusien tynkäluokkien luominen loppuu eli ohjeita ei tarvita. Gopase+f 7. tammikuuta 2010 kello 14.59 (EET)

Jos luovuttaisiin tynkäluokista ja merkinnöistä kokonaan? Kyllähän sen nyt silmälläkin näkee että lyhyt on. CatScaniin rajoitukseksi koko, niin on luokka kohtainen tynkälista. --Harriv 7. tammikuuta 2010 kello 14.53 (EET)

Tämä olikin näköjään jo äänestyksessä, eikä saanut riittävää kannatusta. Eli unohdetaan tämä tältä erää. --Harriv 7. tammikuuta 2010 kello 14.54 (EET)

Nyt kun ehdotukseni alle 250 artikkelin ja "kahden määreen" tynkäluokkien poistamisesta vaikuttaa saaneen yhteisön tuen konsensuksen muodossa eikä muita ehdotuksia ole ilmennyt, alan merkitä nämä ehdot täyttäviä tynkäluokkia apumallineella, jonka väsään kohta ja joka löydetään piakkoin nimellä {{Poistettavaksi ehdotettu tynkäluokka}}. Malline tulee olemaan tynkäluokkasivulla näkyvä ja luokittelemaan luokan Luokka:Poistettavaksi ehdotetut tynkämallineet. Jos vastalauseita ei ilmene, ja kun olen käynyt (ehkäpä suosiollisella avustuksellanne) tynkäluokat läpi, luokka Poistettavaksi ehdotetut jne. siirretään Luokan Roskaa alaluokaksi ja ylläpitäjät hoitavat likaisen työn eli ajavat botteja vaihtamaan artikkeleissa olevia tynkämerkintöjä toisiksi sekä poistavat ehdotetut tynkäluokat tynkämallineineen. Pitke 20. tammikuuta 2010 kello 12.24 (EET)

"Eikä muita ehdotuksia ole ilmennyt"?? Minä kyllä ehdotin ylempänä kahdeksaa tynkäluokkaa. Luokkien yhdisteleminen vähän kerrallaan on todennäköisesti suurempi homma kuin jos kerralla karsittaisiin tynkähierarkia pieneksi. --Jmk 20. tammikuuta 2010 kello 13.59 (EET)

No perutaan sanoja. Käyttäjäsivulleni laatimani (osittaisen) selvityksen mukaan ehdotukseni myötä poistuisi noin kaksi kolmannesta nykyisistä tynkäluokista, joten jäljelle jäisi noin kaksisataa. Merkitsen nyt noita tynkäluokkia kuitenkin, että saadaan joku konkreettinen lista ja lukumäärä poistuvien luokkien suhteen näillä löysemmillä rajoilla. Kai lisäkseni on muitakin käyttäjiä, joiden mielestä kahdeksan tynkäluokkaa on liian vähän, että sillä olisi juurikaan etua yhteen yhteiseen tynkäluokkaan verrattuna. Todennäköisimmin ehdotukseni on niitä lievimpiä, joita voi kutsua "merkittäväksi vähentämiseksi", joten lisäämäni mallineet tulevat suurimmaksi osaksi joka tapauksessa poistumaan sitten kun itse tynkäluokkien raivaamiseen päästään. Tästä varmaan äänestetään vielä ehkä kahden tai kolmen ehdotuksen/raja-arvon välillä (toivottavasti muodossa "vain kannatusääniä")... Pitke 20. tammikuuta 2010 kello 14.36 (EET)

Missä vaiheessa tuo konsensus on syntynyt, kukaan ei ole tehnyt asiallista yhteenvetoa asiasta. Jmk esitti kahdeksaa luokkaa, CatScan korvausta on esitetty (ja vastustettu) lisäksi itse esitin rajaksi 200 eikä 250 perustuen yhdellä sivulla pysymiseen ja sen tuomaan selkeyteen. Missään ei ole esitetty mahdollisuutta poikkeamiseen esityksestä eli mikäli joku muukin kuin minä käyttää tynkäluokkaa aktiivisesti wikipedian kehittämiseen niin kuinka tämä asia hoidetaan, jotta käyttö mahdollisuus toimii tämän jälkeenkin. Tämä ei selkeästikään ole mikään varsinainen konsensus keskustelu, vaan halutun päätöksen voimaan saattaminen (jyrääminen).--Phiitola 20. tammikuuta 2010 kello 20.58 (EET)

Ihan pikku kysymys: mihin sellaiseen käytät aktiivisesti tynkäluokittelua, mitä ei pystyisi catscan hoitamaan. Tätähän on esitetty ratkaisuksi tynkäluokkien "aktiivisille käyttäjille." Gopase+f 20. tammikuuta 2010 kello 21.13 (EET)

Minun käyttötapani ei käsittääkseni kuulu mitenkään tähän, vaan se, että en pidä CatScaniä sopivana sen rajoitteiden takia. Toisaalta CatScan ei sovellu jatkuvaan aktiiviseen käyttöön sen ohjelmaluonteen vuoksi (eli aina ajettava uudelleen), mikä vastaavasti on helppoa valmiista hakemistosta.--Phiitola 20. tammikuuta 2010 kello 21.34 (EET)

En katso toimintaani "halutun päätöksen toimeen saattamiseksi" tai "jyräämiseksi". Katson toimivani tavalla, joka mahdollistaa ehdotukseni selkeän vertailun muihin esitettyihin ja mahdollisesti vielä esitettäviin vaihtoehtoihin. Kahdeksan tynkäluokkaa on täysin selkeä esitys, mutta en itse pidä sitä hyvänä ratkaisuna lähinnä siksi, että aihepiirit "Henkilöt", "Kulttuuri", "Tekniikka", "Tiede", "Uskonto", "Vapaa-aika", "Wikipedia" ja "Yhteiskunta" ovat niin laajat. Mihin tulee esimerkiksi koirarotua käsittelevä tynkä? "Tieteeseen", koska koirat ovat eläimiä ja kuuluvat biologiaan - vai "Vapaa-aikaan", koska koirarodut ovat ihmisten kulttuurillinen, lähinnä vapaa-aikaan liittyvä asia? Vai molempiin? Entä nettimassapelisivustotynkä? "Tekniikkaan" osana Internetiä ja siis tietotekniikkaa, vai "Vapaa-aikaan" peliaiheen vuoksi? Yksittäisten artikkeleiden lajitteleminen näihin kahdeksaan (käytännössä seitsemään) luokkaan tulisi käsitellä ainakin jossain lyhyessä keskustelussa, mutta olen silti sitä mieltä että tynkäluokkia tulisi säilyttää enemmän. Ei välttämättä niin montaa (noin kahtasataa) kuin ehdotukseni "alle 250 ja kahden määreen tynkäluokat pois" jättäisi jäljelle - muistaakseni jo ehdotustani ensi kertaa esittäessä ehdotin tätä alimmaksi poiston rajaksi. Puolestani esimerkiksi kaikkien lajien urheilijat saisi yhdistää yhdeksi Urheilijatyngät-tynkäluokaksi ja niin edelleen muissa aihepiireissä; tehtyäni nykyisen selvitykseni loppuun käynen ehdottamaan toista, tiukempaa menettelyä, joka kuitenkin pitkälti pohjautunee nykyisen "projektini" aikana saamaani yleiskäsitykseen tynkäluokittelun nykytilasta. Pitke 21. tammikuuta 2010 kello 12.01 (EET)

Phiitolan 200 artikkelin rajaa koskien haluaisin sanoa, että tynkäluokan sisällön pysyminen yhdellä sivulla on sinänsä ymmärrettävä mutta en ymmärrä sitä. Tarkoitatko että kaikkien tynkäluokkien pitäisi tästä syystä olla alle 200 artikkelin laajuisia? Ehdotus olisi siis päinvastainen äänestyksen päätökseen siitä, että tynkäluokkia vähennetään. Vai tarkoitatko, että alle 200 artikkelin tynkäluokkia ei tulisi säilyttää? Silloin käytännössä kaikissa tynkäluokissa olisi yli 200 artikkelia, ja niiden sisältö jakautuisi useammille sivuille, eikä perustelusi mukaan pysyisi yhdellä. Pitke 21. tammikuuta 2010 kello 12.11 (EET)

Keskustelun yhteenveto

Ei tästä keskustelusta saa enää mitään tolkkua, kun en ole jaksanut alusta asti seurata. Joku ehdotti kahdeksaa tynkäluokkaa ja se kuulostaa hyvälle. Vähempikin tosin riittäisi. --Otrfan 20. tammikuuta 2010 kello 23.49 (EET)

Aikamoinen suo tämä tosiaan on. Näen, että ainoa ratkaisu, jonka taakse voisi syntyä riittävä konsensus, on juuri tuo Tappisen alun perin ehdottamat kahdeksan tynkäluokkaa (äänestyksessähän huomattavan moni kannatti yhtä ainoaa luokkaa, niin minäkin). --Hrrkrr31 20. tammikuuta 2010 kello 23.56 (EET)

Yhteenvetona: keskustelussa on esitetty useita eri vaihtoehtoja, joista useimmat ovat saaneet kannatusta. Minusta voidaan aloittaa Pitken vaihtoehdolla, josta voidaan tarvittaessa jatkaa tynkäluokkien poistamista vielä pitemmälle. Tämä vaihtoehto käynee kaikille muille keskusteluun osallistuneille, paitsi Phiitolalle. Tältä osin voidaan katsoa saavutettaneen konsensus. Kun Pitke esittää arvion poistettavien tynkäluokkien määrästä voidaan yhdessä pohtia mennäänkö vähentämisessä vielä pitemmälle. Gopase+f 21. tammikuuta 2010 kello 17.10 (EET)

Pitken ehdotus (alle 250 artikkelin tynkäluokat pois)

Ehdotan, että ensin poistetaan käytöstä kaikki sanotaan nyt vaikka kaikki alle 250 artikkelin (pyöristetty ylöspäin tämänhetkisestä yli 226 tuhannen artikkelin määrästä sillä logiikalla, että säilytettävä luokka käsittäisi yli promillen Wikipedian nykylaajuudesta) tynkäluokat. Alaluokkatasojen mukaan karsiminen on vähän kehnoa ja pitäisi määritellä pääluokittain koska esim. biologiatyngissä vielä nisäkäsluokkakin on 5:llä tasolla. Urheilutyngistä voisi tehdä oman "tynkäpääluokkansa" ottaen huomioon sen sisällön valtavuuden. "Kahden määreen tyngät" (eli esim. maittain ja lajeittain jaotellut urheilijat) poistetaan tässä ehdotuksessa. Poistolistalle tulevat Kulttuurityngistä näillä ehdoin alla olevassa listassa linkitetyt kohdat: —Pitke 8. tammikuuta 2010 kello 10.16 (EET)

Lisäys: poistettavien tynkäluokkien sisältö luokitellaan tietenkin kyseisen tynkäluokan (silytettävään) yläluokkaan. Mikäli poistettava tynkäluokka kuuluu kahteen tai useampaan tynkäluokkaan, on artikkelit [ilmeisesti käyttäjäkohtaisen harkinnan mukaan] luokiteltava joko "tärkeämmän" aihepiirin tyngäksi tai kaikkien aihepiiriensä tyngäksi. [Tästä ei käsittääkseni ole virallista käytäntöä, eli artikkelin saa hyvin perustein luokitella vaikka viideksi tyngäksi.] Pitke 11. tammikuuta 2010 kello 11.24 (EET)

Lisäys 2: Jatkan listaa tutkimusmielessä muistakin aihepiireistä; tilannetta voi seurata käyttäjäsivullani. Pitke 11. tammikuuta 2010 kello 16.02 (EET) —Pitke 8. tammikuuta 2010 kello 10.16 (EET)

Lisäys 3: Lista on nyt valmis; se on nähtävillä kokonaisuudessaan täällä. Listasta keskustelua pari osastoa alempana ("Epävirallisen selvityksen tulokset" jne.) Pitke 22. tammikuuta 2010 kello 13.50 (EET)

Keskustelu Pitken ehdotuksesta

Toi 250 artikkelia näyttää toimivalta rajalta näin aluksi ja katsoa sitten myöhemmin onko rajan korottamiselle tarvetta. --Velma 8. tammikuuta 2010 kello 11.52 (EET)

Alle 250 kannattaa tuskin mennäkään... Jos voitaisiin aloittaa vaikka ihan pienimmästä päästä noiden tynkien määrän vähentämisen malliin kaikki alle sadan artikkelin, ja sitten pidettäisiin tarpeen mukaan tuumaustaukoa tai jatkettaisiin suoraan 250:n rajalle, ja sen jälkeen mietittäisiin halutaanko vaikka alle 500 tynkäluokat vielä poistaa jne. Pitke 8. tammikuuta 2010 kello 12.57 (EET)

Kannatan Tappisen ylempänä luettelemia seitsemää kahdeksaa tynkäluokkaa, mahdollisesti nimiä hiukan justeeraten. Tavoitteena on tynkäluokkien merkittävä vähentäminen ja tätä tavoitetta kannatti äänestyksessä 89,8 %. "Muutama pois sieltä täältä" ei toteuta tätä tavoitetta. --Jmk 8. tammikuuta 2010 kello 21.51 (EET)

Kyllä se vähennys ollaan edelleenkin tekemässä ja tämän keskustelun tarkoitushan on saada selville mitä se "merkittävä vähennys" tarkoittaa. Mutta ei se Tappisen ehdotus ole vielä niin vankkaa kannatusta saanut, että suoraan sitä vaihtoehtoa lähdettäisi toteuttamaan. Jostain sitä pitäisi kuitenkin aloittaa, niin tällä artikkelien määrän rajauksella poistuu kyllä enemmän kuin muutama eikä sitä ole kukaan sanonut että esim. se 250 artikkelia olisi lopullinen tynkäluokan kokoraja.. --Velma 10. tammikuuta 2010 kello 14.49 (EET)

Japaniin liittyvät minityngät

Tuli mieleeni että aiemmassa keskustelussa Pitke esitteli hienoja CatScan-laatikoita Wikipedia:Kahvihuone_(käytännöt)/Arkisto_45#Esimerkkimalline. Voisiko jokaisen luokan luokkasivulla olla tuollainen laatikko, jossa linkki"tämän luokan tyngät" ? Siis tuo esimerkkilaatikko olisi tässä commons-laatikon yläpuolella: Luokka:Japani ? Ja jos tällainen olisi, riittäisikö, että itse artikkelissa olisi vain pelkkä luokittelematon tynkä-malline ? --Tappinen 8. tammikuuta 2010 kello 20.30 (EET)

Siis todellakin. Tavoitteena on merkittävä tynkäluokkien vähentäminen. En usko että 250 artikkelia on hyvä raja. Kannattaa suoraan jatkaa 500 tai 1000 artikkeliin. Nimelliset vähennykset eivät nyt vain riitä. Koettakaa vähentää tynkäluokat esim. 100 kappaleeseen. Gopase+f 9. tammikuuta 2010 kello 04.53 (EET)

Jos oikein ymmärsin Pitken ehdotuksen, sen seurauksena kulttuuritynkien 68:sta alaluokasta poistuisi 42, eli karkeasti sanottuna kaksi kolmasosaa. Ei sitä nimellisenä vähennyksenä voi pitää. Toinen asia on sitten se, kuinka vastaava tulos olisi muilla kuin kulttuurin alueilla. -- Piisamson 10. tammikuuta 2010 kello 16.04 (EET)

Perustin arvioni Urheilu-tynkiin ja Tiede-tynkiin. Gopase+f 10. tammikuuta 2010 kello 16.09 (EET)

Tuosta ehdotuksesta ei minulle selviä, mihin ne poistettavat luokat yhdistettäisiin ? Tulisiko niistä vain luokittelemattomia tynkiä, vai yleisluokan "kulttuurityngät" alle ? --Tappinen 10. tammikuuta 2010 kello 16.17 (EET)

Ilmeisesti seuraavaan ylempään tynkäluokkaan? Eli Tynkä-basisteista tulisi tynkä-muusikkoja. Ainakin näin itse oletan. Gopase+f 10. tammikuuta 2010 kello 16.41 (EET)

Aivan niin. Pidin tätä selviönä, mutta lisään vielä ehdotelmaan. Pitke 11. tammikuuta 2010 kello 11.24 (EET)

Tein testin: hain artikkeit (lista), jotka ovat luokassa sotalaivat ja luokassa tyngät syvyydellä 5. Löysin 70 artikkelia, luokan sotalaivatyngät lisäksi tynkäluokissa vesiliikennetyngät ja norja-tyngät. Minusta olisi hyvä, että linkki valmiiseen hakuun olisi sievässä laatikossa Sotalaivat-luokan etusivulla. Omasta mielestäni tämä olisi parempi kuin spesifinen tynkäluokka, koska tämä löytää myös "väärin luokitellut" tyngät (ei ole väliä, kuuluvatko brasilialaiset jääkiekkoilijat brasilia-tynkiin, jääkiekkotynkiin vai henkilötynkiin). --Tappinen 10. tammikuuta 2010 kello 11.30 (EET)

Tuo tulos ei ainakaan minua vaakuta. Pelkästään sotalaivatyngäksi merkittyjä on 197 eli löytämättä jäi lähes kaksi kolmesta. Ja nuo väärin luokitellut huomioon otettuna tulos on siis vielä heikompi. Itse olisin tyytyväinen siihen että aloitetaan hävittämällä esimerkiksi alle 100-150 artikkelin tynkäluokat ja sen jälkeen arvioimalla asiaa uudestaan. Viimeisen puolivuotta pääasiassa sotalaiva-artikkeleita tehneenä ja sotalaivatyngistä huoolta kantaneena (pitänyt sen noin 200 artikkelissa). Tuo määrä on ainoa todellisuudessa hallittava,koska se näkyy yhdellä sivulla. Jos tynkäluokassa on tuhansia artikkeleita siihen tulisi kiinnittää selkeästi lisää huomiota määrän vähentämiseksi. Eli olen edelleen sitä mieltä, että tynkäluokkien määrää on syytä vähentää, mutta ongelma ei ole luokat vaan artikkelien heikkotaso tai käytäntöjen toimimattomuus.--Phiitola 10. tammikuuta 2010 kello 14.37 (EET)

Kiitos testiin osallistumisesta. Uusi haku löysi jo 180 - taika oli siinä, etät molempiin syvyys 5 niin löytyi kaikista alaluokista. --Tappinen 10. tammikuuta 2010 kello 14.41 (EET)

Siis. Testin tulos on se, että haku ei korvaa tynkäluokittelua, jos artikkeliluokka itsessään on monitasoisesti luokiteltu. Jos pyritään 200 artikkelin tynkäluokkiin, ei useimpia yli 70 artikkelin luokkia voi yhdistää, koska kolmesta sellaisesta tulee jo liian iso. Luokassa Afrikka.tyngät on 53 alaluokkaa joissa on yhteensä yli 1000 tynkää, ja 70 tynkää itsessään,, mutta luokassa Tansania-tyngät vain 27 artikkelia. Mihin se yhdistettäisiin, ja kuka sellaisen tynkätyypin olemassaolon muistaisi ? --Tappinen 10. tammikuuta 2010 kello 14.54 (EET)

Vastustan tuota tynkäluokkien korvaamista CatScanilla ainakaan sotalaivatyngistä sillä hakeminen tuntuu olevan arpapeliä. Näyttää olevan merkitystä sillä, missä järjestyksessä luokittelu on tehty (Västergötland-luokan sukellusveneet löytyvät, mutta Viking-luokan sukellusveneet ei) eli ohjelman osumatodennäköisyys on enemmän tai vähemmän asiantuntijoiden hommaa.--Phiitola 11. tammikuuta 2010 kello 08.33 (EET)

Onko tässä nyt käynyt niin, että äänestyksessä esitetyissä johdannossa/perusteluissa, joissa viitattiin CatScanin käytettävyyteen on virheitä? CatScan ei teekään kaikkea sitä mitä sen väitettiin tekevän? Gopase+f 11. tammikuuta 2010 kello 09.28 (EET)

Tätä pitäisi varmaan tutkia, ennen kuin tehdään päätöksiä tynkäluokkien vähentämisen laajuudesta. Voitko, Phiitola, antaa linkkejä mainitsemiisi hakutuloksiin? -- Piisamson 11. tammikuuta 2010 kello 11.58 (EET)

Tein ainoastaan Tappisen tekemän CatScan-haun tarkistusta eli en itse tehnyt hakua, vaan käytin valmista tulosta ja vertasin sitä

Sotalaivatynkiin . Painotan edelleen, että vastustan tynkien korvaamista tuolla työkalulla, koska se "arpoo" (tarvitaan useita kokeiluja ja sittenkin saattaa olla selkeitä puutteita) tuloksen eikä siten anna samaa lopputulosta kuin olemassa oleva luokka.--Phiitola 11. tammikuuta 2010 kello 12.25 (EET)

Haulla jää löytymättä hieman vaille 20 artikkelia, jotka ovat luokassa. Mitä artikkeleita nämä ovat? Onko Viking-luokan sukellusveneistä tynkäartikkeleita? -- Piisamson 11. tammikuuta 2010 kello 14.03 (EET)

20 artikkelia on noin 10 prosenttia siis merkittävä virhe (varsinkin kun se myös sisälsi artikkeleita muualta kuin sotalaivatynistä) ja Ulrika poisti tynkämerkinnän tarkastamisen jälkeen, mikä ilmenee selvästi artikkelin historiasta.--Phiitola 11. tammikuuta 2010 kello 16.06 (EET)

Säveltäjätyngät on ilmeisestikin vahingossa merkitty poistettavien listalle. Noin muuten pidän tätä työskentelytapaa hyvänä - oikeasta lukumäärästä voidaan tietenkin keskustella. Eräs minua häiritsevä asia kuitenkin on, että jossakin kohtaa metodi tuottaa epäsymmetrisiä tuloksia: kaikki muut musiikkilajitynkäluokat häviävät, paitsi metallimusiikkityngät; kaikki muut soittajatyngät häviävät, paitsi kitaristityngät. Eli noita muutoksia voisi hieman painottaa symmetrian suuntaan, jos luvulla 250 mentäisi, poistamalla nuokin luokat. Jossakin kohtaa voisi vastaavasti säilyttää jonkin luokan, jos se olisi "ryhmästään" ainoana poistumassa. -- Piisamson 11. tammikuuta 2010 kello 11.58 (EET)

Korjasin säveltäjäkohdan. Esim. maatynkäluokkia voitaisiin yhdistää tyyliin Eurooppatyngät > Euroopan valtio -tyngät > Suomityngät? Pitke 11. tammikuuta 2010 kello 16.05 (EET)

Miten muuten toimitaan tapauksissa, joissa emoluokassa on alle 250 artikkelia, mutta sen alaluokassa yli 250? Yhdistetäänkö vai jätetään erilleen? Pidän ehdotelmani toistaiseksi siinä muodossa, että tällaisessa tapauksessa luokkia ei yhdistetä. Pitke 11. tammikuuta 2010 kello 16.12 (EET)

Epävirallisessa selvityksessä ilmi tullutta

Olen nyt jatkanut tynkäluokkaselvitystä pidemmälle täällä, ja todennut mm. seuraavaa

• poistorajalla 250 artikkelia arviolta noin kaksi kolmannesta nykyisestä tynkäluokkamäärästä poistuu, mikä jättäisi noin kaksisataa tynkäluokkaa edelleen karsittaviksi mikäli tarpeelliseksi katsotaan.
• yli 250 artikkelin "kahden määreen" luokat poistaen poistuisi vielä joitakin. En ole vielä käynyt Urheilijatynkiä läpi, mutta siellä luulisi olevan vielä paljon lisää tällaisia tapauksia.
• jotkin poistettavaksi ehdotetut tynkäluokat pitäisi yhdistää ainakin kahteen säilytettävään tynkäluokkaan; joidenkin hyvin heterogeenisten luokkien sisältö pitäisi käytännössä lajitella käsin, ettei esimerkiksi Länsisuomenkarja joutuisi Taloustyngäksi.
• jotkin poistettavaksi ehdotetut tynkäluokat olisivat "oikeasti" elinkelpoisia; esimerkiksi suomalaisten näyttelijätynkien luokassa on vain 50 artikkelia, mutta tämä luotaus paljastaa "todelliseksi" kooksi yli 700, mikä on melko merkittävä osuus myös emoluokan Näyttelijätyngät noin 3 000 artikkelin koosta.
• saattaa olla aihetta säilyttää erikseen muutamia luokkia, joiden aihepiiri on erittäin selkeästi rajattu ja joiden sisällön liittäminen emoluokkaan tuntuisi keinotekoiselta, ja joiden aihe nimineen on hyvin yksinkertainen; esimerkiksi Luokka:Työtyngät (uudelleennimetään Ammattityngät?), Luokka:Lipputyngät
• joitakin pieniä luokkia voitaisiin yhdistää sinällään "säilytyskelpoisiin" uudella laajennetulla nimellä; näin esimerkiksi Astiatyngät voisivat (Uurna pois lukien?), ja mm. Luokka:Ihmisoikeustyngät ja lukuisat luokittelemattomat kidutus-aiheiset tyngät voitaisiin yhdistää vaikkapa luokaksi Etiikkatyngät tms.

Luokka:Hygieniatyngät ja Luokka:Kauneustyngät - osittain hämärä ja keinotekoisen tuntuinen jako, osittain hyvinkin selkeä (esim. Miss Tahiti -kilpailu vastaan Huuhteluaine??

• joitakin emoluokkia voi olla tarpeen uudelleennimetä selvyyden vuoksi; esim. Ruokatyngät nimelle Ruoka- ja juomatyngät (juoma-aiheiset tynkäluokat eivät yhdistettyinäkään yllä 250:een)

Jatkan tynkäluokkien selvittelyä, seuraavaksi käsittelyssä Urheilutyngät. --Pitke 12. tammikuuta 2010 kello 11.01 (EET)

Tohon mahdollisesti CatScanin käyttökelpoisuuden virhetietoon pitäis saada vastaus, mutta muuten voitais mennä niin, että ensin tosiaan poistetaan kahden määreen tynkäluokat ja alle 250 artikkelin tynkäluokat. Tämän jälkeen sitten jatkettais keskustelua siitä, että vieläkö vähennetään. Gopase+f 13. tammikuuta 2010 kello 01.27 (EET)

CatScanin selviä rajoituksia ovat 1000 artikkelia ja 5 tasoa. En tiedä, ovatko sotalaivaesimerkissä kadonneet 20 artikkelia syvemmällä kuin 5 tason päässä tai kokonaan haetun puun ulkopuolella. Jos ovat, hyvin rakennetut valmislaatikot auttaisivat. 1000 artikkelin raja estää sen käytön Afrikkatyngät-luokan korvaajana, 5 tasoa rajoittaa sen käyttökelpoisuutta etenkin maantiede., musiikki-, ja urheiluartikkeleissa. --Tappinen 14. tammikuuta 2010 kello 19.44 (EET)

CatScan2:ssa noita rajoituksia ei näyttäisi olevan: esim. tällä haulla löytyy 5356 artikkelia 13 tason syvyydellä. --Herra Maka 14. tammikuuta 2010 kello 20.52 (EET)

Kokeilin luokilla sotalaivat ja tyngät. Tuloksia 184. Sotalaivatyngät luokassa on artikkeleita 200. Ongelma näyttää olevan se, että sotalaivatyngät luokassa on artikkeleita, jotka eivät ole sotalaivat- tai sen alaluokassa. Esim. Regia Marina. Gopase+f 14. tammikuuta 2010 kello 21.10 (EET)

Itseasiassa näyttäis siltä, että vanhakin catscan on toiminut ihan oikein sotalaivojen ja tynkien kanssa, sillä näyttää siltä, että tuossa sotalaivatyngät -luokassa on juurikin tuo 16 kpl artikkeleita, jotka eivät ole sotalaivoja. Gopase+f 14. tammikuuta 2010 kello 21.17 (EET)

Tynkäluokka on laajempi kuin vain sotalaivat eli siihen on sisällytetty myös merisodankäynti mikä ilmenee tynkätekstistä.--Phiitola 15. tammikuuta 2010 kello 08.19 (EET)

Joo tämän huomasin, mutta alkuperäisessä haussa ei tainnutkaan olla mitään virhettä. Gopase+f 15. tammikuuta 2010 kello 10.27 (EET)

Kukaan ei ole tainnut mainita AutoWikiBrowseria missään vaiheessa? Sillä saa haettua tavaraa luokista huomattavasti CatScania monipuolisemmin. Pelkkä lukeminen ei vaadi bottilippua. --Otrfan 15. tammikuuta 2010 kello 11.27 (EET)

Osaisitko sinä tehdä sillä Luokka-sivulle laatikon, joka hakisi ko. luokasta kaikki tyngät ? Vaikka esimerkiksi sivulle Luokka:Afrikka (siinä tulee catskcanin tuhat ja viisi vastaan) ? Ulkonäköesimerkkejä on noissa Pitken laatikoissa; ajattelen siis että laatikko olisi tuon ommons-laatikon alapuolella. --Tappinen 18. tammikuuta 2010 kello 23.20 (EET)

Eikös AWB ole ladattava, että sitä voi käyttää? Jos ei niin sittenhän esimerkki hausta on helppo tehdä? Gopase+f 19. tammikuuta 2010 kello 10.34 (EET)

Kävin katsomassa ja ladattavalta vaikutti. Pitke 19. tammikuuta 2010 kello 10.38 (EET)

Juu, ladattava on. Tein sillä ihan vain demona sotalaivatynkäluettelon. Samalla vaivalla tuli luettelo sotalaiva-artikkelista, jotka eivät ole tynkiä. Edit: samoin sillä sai tsekattua, että ainoat sotalaivatyngät, joita Phiitola ei ole vielä muokannut ovat Helsinki-luokan ohjusvene, Miinalautta Pansio, Miinalautta Porkkala, Miinalautta Pyhäranta ja Osprey-luokan miinantorjunta-alus. Samoin sillä voi katsoa vaikkapa, että mitkä luokan sivuista eivät ole omalla tarkkailulistalla. --Otrfan 22. tammikuuta 2010 kello 09.13 (EET)

Epävirallinen selvitys: tulokset (ja ehdotuksia)

Luokka:Tynkämallineet listaa noin 640 tynkämallinetta luokkineen. Luokka:Poistettavaksi ehdotetut tynkämallineet sisältää nyt noin 440 tynkäluokkaa mallineineen eli noin 70 % kaikista tynkäluokista. Jäsennelty listaus löytyy käyttäjäsivultani. Mikäli nyt merkityt tynkäluokat poistetaan, jäljelle jää noin 200 tynkäluokkaa.

Ehdotuksia:

• Urheilutyngät: kaikki X-lajin urheilija -tyypin tyngät yhdistetään luokaksi Urheilijatyngät; kaikki muut urheiluun liittyvät tyngät luokkaan Urheilutyngät.
• Hypoteettinen perustettava yhdistelmäluokka Maa- ja kotitaloustyngät sisältäisi mm. seuraavat: Luokka:Hevostyngät (karsittuna ehkä 80), Luokka:Maataloustyngät (100), Luokka:Astiatyngät (38), Luokka:Perunatyngät (45), Luokka:Sisustustyngät (27) mahdollisesti myös Luokka:Vaatetyngät ja koira- ja kissarodut sekä muut lemmikit; alaluokkana Luokka:Ruokatyngät
• Kaikki laulajatyngät yhdistetään luokkaan Laulajatyngät; muut muusikot luokkaan Muusikkotyngät; tai sekä kaikki laulajat että kaikki soittajat yhdistetään luokkaan Muusikkotyngät

--Pitke 22. tammikuuta 2010 kello 13.47 (EET)

Tämä näyttää tällä hetkellä järkevältä toimintamallilta. (laskisin 70% jo merkittäväksi vähennykseksi) --Velma 23. tammikuuta 2010 kello 15.23 (EET)

Kannatan. Vaikuttaa oikein hyvältä. Enemmänkin voisi tietysti vähentää, mutta jostain täytyy aloittaa. Sitten kun tämä on tehty, voidaan varmasti katsoa, täytyykö vielä karsia jotain. --Epiq 24. tammikuuta 2010 kello 11.52 (EET)

Filmografiat

Wikipedian artikkeleissa on todella ärsyttävää, että filmografia ja ym. muut elokuva- ja sarjalistaukset ovat artikkeleissa miten sattuu, joissakin on laskeva ja joissakin nouseva järjestys. Itse ehdottaisin, että listat olisivat aina nousevassa järjestyksessä. Tuoreimmat siis ensin ja näin edelleen. --Wikkkii 7. tammikuuta 2010 kello 02.01 (EET)

Tästä ollaan jo sovittu, että mennään kronologisessa järjestyksessä vanhimmasta nuorimpaan. Noita "väärinpäin" olevia filmografioita on vaan työlästä kääntää toisinpäin. Gopase+f 7. tammikuuta 2010 kello 02.08 (EET)

Jep, vanhimmasta nuorimpaan on käytäntö, eikä sitä ole syytä muuttaa. --albval (keskustelu) 7. tammikuuta 2010 kello 10.17 (EET)

Jeps, ja tämä pätee myös kaikkiin muihin kronologisiin luetteloihin: vanhemmasta uusimpaan. --PtG 7. tammikuuta 2010 kello 12.19 (EET)

Vielä tuosta listojen oikein päin kääntämisestä sen verran, että se onnistuu helposti muutamassa sekunnissa esimerkiksi TED Notepad -ohjelmalla; kopioit tekstin tuohon, maalaat tekstin, Tools → Reverse → Lines tai näppäinyhdistelmä Ctrl+Shift+K. --Groovenstein 8. tammikuuta 2010 kello 09.17 (EET)

Emacsissa / XEmacsissa saman saa aikaan funktiolla reverse-region. –Ejs-80 8. tammikuuta 2010 kello 11.33 (EET)

Unta odotellessani (hyvä nukahtamiskeino) mietin että voisiko näille tehdä jonkin mallineen joka aina lajittelisi ne vuosiluvun mukaan? Ejs-80 on ahkerasti niitä kääntänyt oikein päin, mallineen voisi lisätä "samalla vaivalla". Mallineen toteutuksesta en osaa sanoa juuta enkä jaata... —Tve4 ^(Gblk) 15. tammikuuta 2010 kello 11.39 (EET)

Kommentin poisto

Käyttäjä Joonasl on viime heinäkuussa, parhaaseen loma-aikaan, tehnyt käytäntömuutoksen, "vankan kannatuksen" (3) tukemana kuten hän itse osuvasti sanoo.(keskustelu) Muutoksen ongelmallinen kohta on: "Jos kommentti sisältää henkilökohtaisen hyökkäyksen, kommentti pitää poistaa kokonaan." Tapana on - edelleenkin - ollut poistaa vain poistajan mielestä ongemallinen kohta, ja se mielestäni riittää. Itse asia voidaan jättää, kuten on tehty ennenkin. Asia tuli esille kun Joonasl sovelsi tekemäänsä ohjetta tässä. --Ulrika 8. tammikuuta 2010 kello 11.32 (EET)

Pitäisiköhän käytäntöjen muutoksista järjestää erillinen kommenttipyyntö jotta ei tulisi tulkinta erimielisyyksiä. Varsinki Joonasl pitäisi olla hieman varovaisempi omissa tulkinnoissaan eikä mennä muuttelemaan kahden tai kolmen käyttäjän kannantuksen jälkeen mitään vaan siirtää asia kaikkien nähtäville että joilla on kiinnostusta asiaan ja pystyvät myöskin sen esittämään.Alan pikkuhiljaa kyllästymään muutamien esityksiin täällä. D100a 8. tammikuuta 2010 kello 11.38 (EET)

Maaliskuu ei ole parasta loma-aikaa. Muutoksen käsittely on nähdäkseni alkanut maaliskuussa ja päättynyt heinäkuussa. Siinä on aikaa reagoida. Lisäys: tosiaan kovin paljon keskustelua asiassa ei kyllä ole, huomattavasti vähemmän kuin toivoisin, mutta missään ei vaadita että tietyn määrän kaikista WP:n käyttäjistä käyttäjistä pitää kannattaa asiaa. —Tve4 ^(Gblk) 8. tammikuuta 2010 kello 11.40 (EET)

Minusta olisi asillisempaa tehdä laajemmat muutosehdotukset täällä kuten muistaakseni on jo sovittu eikä sellaisissa paikoissa joita suurin osa muokkaajista ei seuraa. Keskusteluun osallistuneet olivat CCB, risuaita ja 4 ylläpitäjää. Mielenkiintoista..[[D100a 8. tammikuuta 2010 kello 11.44 (EET)

täälläpä hyvinkin. --Joonasl (kerro) 8. tammikuuta 2010 kello 12.00 (EET)

Siinä onkin reagoitu. Vaikka Joonasl toteaa loppukaneetissaan ettei vastustavia ääniä kuulunut, tosiasiassa muutosta vastustettiin, )ft(tkix%D((Z(IOSDdti%% ("ehdotettu teksti on kuitenkin jo ennen käyttöönottoa täynnä tulkinannanvaraisuuksia ja porsaanreikiä"), ja ehkä Harriv ("oikeastaan Wikipedia:Käytä maalaisjärkeä riittäisi melkeinpä ainoaksi ohjeeksi"). Laajempi julkisuus muutoksille. --Ulrika 8. tammikuuta 2010 kello 11.46 (EET)

Lol, ensinäkin, ehdotus oli Harriv alun perin tekemä. Toiseksi, esittämäsi lainaus oli kyllä nerokkaasti alkuperäisestä yhteydestä pois irroitettu. Harriv sanoi: "Jep, oikeastaan Wikipedia:Käytä maalaisjärkeä riittäisi melkeinpä ainoaksi ohjeeksi jos kaikki ajattelisivat samalla tavalla kuin minä :)" . )ft(tkix%D((Z(IOSDdti%% aloitti kommenttinsa myös sanoilla "Mun mielestä lisäys "Muiden keskustelijoiden kommentteja ei saa pääsääntöisesti muuttaa." riittäisi yksinään." --Joonasl (kerro) 8. tammikuuta 2010 kello 11.52 (EET)

Keskustelu, kuten Tve4 toteaa, kesti maaliskuusta heinäkuuhun ja sen aikana 7-8 ihmistä kannatti sitä selvästi ja kukaan ei vastustanut. Lisäksi toisin kun Ulrika esittää, ehdotuksen teki alun perin käyttäjä Harriv, en minä. Jos joku haluaa kehittää käytäntöä edelleen, se voidaan tehdä normaaleja kanavia myöten. --Joonasl (kerro) 8. tammikuuta 2010 kello 11.47 (EET)

Keskustelu käytiin maaliskuussa, joten puhut muunneltua totuutta. Neljän kuukauden jälkeen teit omine kätösinesi muutoksen, jota väitteistäsi poiketen vastustettiin. Wikipedian hengen kannalta erittäin valitettavaa toimintaa. Se miten risuaita aloitti, ei poista sitä että hän sanoi: "ehdotettu teksti on kuitenkin jo ennen käyttöönottoa täynnä tulkinannanvaraisuuksia ja porsaanreikiä", eikä se nähdäkseni ole kovin vahva kannatusääni. --Ulrika 8. tammikuuta 2010 kello 12.17 (EET)

Ehdotuksesta myös tiedotettiin aivan yleisen tavan mukaan täällä kahvihuoneessa. [4], joten mitään poikkeuksellista tai salamyhkäistä tähän ei liittynyt.--Joonasl (kerro) 8. tammikuuta 2010 kello 11.57 (EET)

Ai niin mutta Ajankohtaista" unohtui laittaa ja alustavaa keskustelua ei siis käyty täällä. On hyvä tietää että jos haluaa muuttaa käytäntöjä jotka koskevat kaikkia wikipedian käyttäjiä pystyy muutama "helmi" muuttamaa noin vain. Vieläpä eräs näistä on välityslautakunnan jäsen..D100a 8. tammikuuta 2010 kello 12.06 (EET)

Kun neljän kuukauden jälkeen teit muutoksen, et tiedottanut sitä Kahvihuoneessa, hyvin salamyhkäisesti toteutettu muutos, jota ei itse asiassa ollut erityisemmin kannatettu neljä kuukautta aiemmin käydyn lyhyen kommentinvaihdon aikana. --Ulrika 8. tammikuuta 2010 kello 12.17 (EET)

Jospa keskusteltaisiin itse asiasta: minusta tätä käytäntöä voisi vielä miettiä. Joskus kommentin poistaminen kokonaan vaikeuttaa keskustelun seuraamista jälkikäteen. HH:n tai muun asiattomuuden poistajalla pitäisi olla mahdollisuus harkintaan tilanteen mukaan, kuinka paljon kommentista on syytä poistaa. --Hrrkrr31 8. tammikuuta 2010 kello 12.33 (EET)

Tilanteen mukaan tuossa on usein toimittukin. Varsinkin jos HH:n sisältävään kommenttiin on jo ehditty vastata, niin keskustelu menee tod. näk. sekaisin, jos koko kommentti poistetaan. --Otrfan 8. tammikuuta 2010 kello 12.35 (EET)

Ehdotetaan siis, että kyseinen muutos (kommentin poisto kokonaan) perutaan. --Ulrika 8. tammikuuta 2010 kello 12.40 (EET)

Omituisia passiivimuotoiluja tulee näköjään muiltakin kuin Joonasl:tä. Käytäntöä voisi ehkä tarkentaa, että koko kommentti poistetaan, mikäli se on mahdollista. Koko käytännön poistamista en kannata. --Otrfan 8. tammikuuta 2010 kello 12.54 (EET)

Kannatan ajatusta (asiattomuuksien poisto) ja tarkentamista ortfania peesaten.--Opa1974 8. tammikuuta 2010 kello 13.24 (EET)

Tämä voisi olla hyvä tarkennus. Eli "Jos kommentti sisältää henkilökohtaisen hyökkäyksen, kommentti pitää poistaa kokonaan" muutetaan muotoon "Jos kommentti sisältää henkilökohtaisen hyökkäyksen, kommentti pitää poistaa kokonaan jos se käytännössä on mahdollista". --Joonasl (kerro) 8. tammikuuta 2010 kello 13.32 (EET)

Poistettiin sitten osa tai koko kommentti, tulisi asiasta jättää keskusteluun merkintä, tyyliin [poistettu HH] tai [Kommentti poistettu, HH]. Muuten ketjujen seuraaminen vaikeutuu aivan turhaan.

Sinänsä en ymmärrä miksi lähtökohtana on koko kommentin poisto: mistä syystä kommenteista pitää poistaa niitä osia, jotka eivät ole HH? Terv. --Riisipuuro 8. tammikuuta 2010 kello 16.10 (EET)--

Mikäli keskusteluun jää merkintä HH:n poistosta, on melkein sama poistaako sitä ollenkaan. Jokainen käy varmaan kurkkaamasta sivuhistoriasta, että mitäs sitä oikein on sanottu. --Otrfan 8. tammikuuta 2010 kello 16.16 (EET)

Ai jaa? No, jokainen käyttäjä voi aivan vapaasti selailla keskustelusivujen historioita niin halutessaan. Itse luottaisin tässä käyttäjien päätökseen siitä kiinnostaako asia. HH:n kanssa on niin että kun on nähnyt yhden on nähnyt ne kaikki, äkkiä se mielenkiinto karisee.

Mutta palaisin vielä kysymykseen miksi se kommentti pitää poistaa kokonaisuudessaan? Terv. --Riisipuuro 9. tammikuuta 2010 kello 08.45 (EET)--

Miksi se kommentti on alun perinkään pitänyt jättää HH:lla varustettuna? Miksi niitä muitten pitäisi siivoilla? Parempi, että kommentin kirjoittaja muotoilee asiansa uudelleen paremmilla sanavalinnoilla, kuin korvata joka toinen lause <hh poistettu> -merkinnällä. --Otrfan 9. tammikuuta 2010 kello 08.52 (EET)

Jaa, enpä tosiaakaan osaa sanoa miksi. Kurmoottaminen on paljon käytetty opetusmenetelmä, ehkäpä se sopii tähänkin. Samalla logiikalla voitaisiin tietysti poistaa vaikka HH:n lisääjän kaikki kommentit ko. ketjusta - ei sen puolin, en asiaa ehdota. Lähinnä ajattelin sitä että keskustelun punaisen langan seuraaminen (sikäli kun sitä on) hankaloituu keskustelusta sivulliselle käyttäjälle. Se siis lienee nyt vähemmän tärkeää. Terv. --Riisipuuro 9. tammikuuta 2010 kello 09.04 (EET)--

Tässähän nimenomaan keskusteltiin käytännön tarkentamisesta siten, että kommentit poistetaan silloin kun se on mahdollista. Aina se ei ole, esim. jos kommenttiin on tullut jo vastakommentteja. Tällöin poistetaan ainoastaan HH:n sisältävät osuudet. --Otrfan 9. tammikuuta 2010 kello 09.08 (EET)

Kiitoksia, olen huomannut asian. Kysyin miksi koko kommentti yleensäkään pitää poistaa ja sain sinulta ilmeisesti perustelut tuossa aikaisemmassa kommentissasi. Itse pitäisin parempana että toimitaan aina samalla, yhtenäisellä tavalla oli keskustelu edennyt eli ei. Terv. --Riisipuuro 9. tammikuuta 2010 kello 09.17 (EET)--

Kävisikö tähän kompromissi: HH:n poistava käyttäjä saisi poistaa joko koko kommentin tai pelkästään HH:n, jos niin haluaa? Jälkimmäiseen vaihtoehtoon sisältyisi se tilanne, jossa HH:n sisältänyttä kommenttia ei voisi poistaa kokonaan tekemättä siihen tulleita jatkokommentteja mahdottomiksi ymmärtää. Rinnastetaan tilanne artikkelin sotkemiseen (jep, ei ole aivan sama asia, mutta yksinkertaisuuden vuoksi), jossa sivuun lisätään samalla oikeaa tietoa: jotkut kumoavat sotkumuokkauksen kokonaisuudessaan, kun taas toiset siivoavat pois ainoastaan tekstin ”X on homo” (ja muut mahdolliset sotkut). Siivoajaa ei katsota kieroon kummassakaan tapauksessa. –Ejs-80 9. tammikuuta 2010 kello 09.46 (EET)

Minusta vanha käytäntö oli hyvin toimiva,miksi mennä muuttamaan toimivaa käytäntöä D100a 9. tammikuuta 2010 kello 11.08 (EET)

Kannatan muotoa, jossa ilmaistaan, että hh:n tapauksessa pitää poistaa se osa kommentista, jonka näkee parhaaksi poistaa. On turha määrätä ennalta, poistetaanko kokonaan vai vain osa. --Mpadowadierf 9. tammikuuta 2010 kello 11.31 (EET)

Kannatan muotoa, jossa koko hh:n sisältävä keskusteluviesti neuvotaan poistamaan ja vain erikoistapauksissa ainoastaan varsinainen hh poistetaan. Minkä takia tässä asiassa pitää paapoa hyökkäyksen tehnyttä käyttäjää? Kun häiriköllä on ollut aikaa kirjoittaa hh, on hänellä aikaa kirjoittaa myös asiallinen uusi viesti. Jos aika on kortilla, voi häirikkö tulevaisuudessa harkita tarkemmin mihin aikaansa käyttää. --Pentti Repo 11. tammikuuta 2010 kello 16.09 (EET)

Hyökkäykse/muun asiattoman kommentoinnin poistaja toimikoon oman harkintansa mukaan. Itse kannatan sitä, että koko kommentti poistetaan. On näyttänyt toimivan paremmin keskustelun moderoinnissa kuin osakommentin poisto tai kommentin korvaaminen <hh poistettu> töhryllä. Gopase+f 13. tammikuuta 2010 kello 01.31 (EET)

Samaa mieltä. Ei ole poistajan velvollisuus ilmaista asiaa uudestaan ilman törkyä. On tietysti vähän eroa sillä, onko muutoin asiallisessa viestissä yksi selkeästi kielletty luonnehdinta, joka on helppo poistaa, vai onko koko viestin ydin toisen käyttäjän parjaaminen. Yleensä jälkimmäisissä on kovin vähän säilyttämisenarvoista, ja sen säilyttäminen saattaa vaatia asiattomuuksien poistajalta enemmän aikaa ja vaivaa kuin voi kohtuullisesti vaatia. -- Piisamson 20. tammikuuta 2010 kello 20.49 (EET)

Käytäntömuutosehdotus: Käytäntöjen muutos- ja laatimiskeskustelujen paikka

Erotuomari kun olen niin puusilmä saatan olla ja korjatkaa jos olen väärässä, mutta mielestäni WP:Käytännöt-sivulla ei käytännön syntyprosessin kuvauksessa määritellä paikkaa jossa käytäntökeskustelut tulee käydä. Olisi kuitenkin kaikille tasapuolinen ratkaisu päättää ja kirjata selkeästi käytäntöön, että jatkossa käytännöistä ja niiden muutoksista keskustellaan ainoastaan ja tasan yhdessä määrätyssä paikassa eli täällä käytäntökahvihuoneessa, Ja että siitä eteenpäin muualla käytyjä keskusteluja ei hyväksytä. Tämä ehdotus on tehty siksi, että osa käyttäjistä vastustaa muualla sovittujen käytäntöjen kirjaamista. —Tve4 ^(Gblk) 8. tammikuuta 2010 kello 12.07 (EET)

Musta käytäntöjen keskustelusivut on myös ihan pätevä paikka käydä keskustelua niistä, mutta tiedottaa kuuluu kahvihuoneessa. Lisäksi yksittäiset keskustelusivut eivät sovellu kovinkaan hyvin useisiin yhtäaikaisiin keskusteluihin. --Zache 8. tammikuuta 2010 kello 12.21 (EET)

Pointtina ehdotuksessa onkin ettei tarvitse seurata/tarkkailla kuin yhtä keskustelusivua eli käytäntökahvihuonetta, ja se yksi keskustelusivu näkyy silloin tuoreissa muutoksissa huomattavasti useammin kuin jotkin satunnaiset sivut. Kyse on siis näkyvyyden lisäämisestä ja sen maksimoinnista. —Tve4 ^(Gblk) 8. tammikuuta 2010 kello 12.23 (EET)

Käytäntömuutoksista käytäviä keskusteluja ei mielestäni pääsääntöisesti kannata käydä täällä kahdesta syystä: ensinnäkin ne saattavat venyä kovinkin pitkiksi ja "tukkia" kahvihuoneen ja toiseksi, tulevaisuudessa jotain tiettyä käytäntömuutosta käsittelevän keskustelun löytäminen kahvihuoneen arkistoista on varsin vaikeaa. Nykyinen de facto käyttäntö on ollut jo jonkin aikaa, että keskustelut käydään käytäntösivun keskustelusivulla ja ehdotuksista tiedotetaan täällä ja/tai ajankohtaista sivulla. Tämän voisi ihan hyvin kirjata tuonne WP:Käytännöt-sivulle. --Joonasl (kerro) 8. tammikuuta 2010 kello 12.27 (EET)

Kyllä käytäntömuutoksia on tehty paljon täällä käytäntökahvihuoneenkin puolella, joten ainakin tuosta de facto -asemasta olen kyllä eri mieltä. –Ejs-80 8. tammikuuta 2010 kello 12.29 (EET)

On käyty täälläkin, en minä sitä suinkaan ole kieltämässä, mutta useammin ehkä kuitenkin käytäntöjen keskustelusivuilla niin, että ehdotuksesta on tiedotettu täällä. Koska, kuten yllä totea, käytäntömuutoksista käyty keskustelu on helpommin löydettävissä käytäntöjen keskustelusivuilta kuin täältä kahvihuoneen valtavasta arkistosta, pitäisin kuitenkin tätä mallia parempana. --Joonasl (kerro) 8. tammikuuta 2010 kello 12.34 (EET)

Käytäntömuutoskeskustelut voidaan ja tulisi mielestäni arkistoida samaan tapaan kuin äänestykset. Se ei olisi suuri vaiva. —Tve4 ^(Gblk) 8. tammikuuta 2010 kello 12.37 (EET)

Äänestykset toteutetaan omina alasivuinaan sivun Wikipedia:Äänestys alla (esim. Wikipedia:Äänestys/Uskomuslääkintä_vai_vaihtoehtolääkintä) ja siksi niiden arkistointi tuolla tavalla onnistuu. Kahvihuonekeskustelujen arkistoiminen samalla tavoin on hankalaa ja ainakaan muutoshistoriaa ei saa talteen.. --Joonasl (kerro) 8. tammikuuta 2010 kello 12.42 (EET)

Käytäntökahvihuoneen joitakin kertoja ennen HarrivBOTin mukaantuloa arkistoineena sanoisin, että jos kaikki käytäntömuutoskeskustelut arkistoitaisiin erillisille sivuille, olisi siitä aikamoinen työ, jota kukaan ei luultavasta kovin pitkää aikaa jaksaisi tehdä. –Ejs-80 8. tammikuuta 2010 kello 12.46 (EET)

Arkistoinnin voi suorittaa se, joka tulkitsee keskustelun päättyneeksi ja kirjaa sen käytäntöön -- jamainitsee myös mistä arkisto löytyy. —Tve4 ^(Gblk) 8. tammikuuta 2010 kello 12.50 (EET)

OK. Käsitin ensin, että halusit kaikki käytäntömuutoskeskustelut arkistoiduksi tuolla tavalla, mutta tarkoititkin, että vain ne keskustelut, jotka johtaisivat varsinaisiin käytäntömuutoksiin, arkistoitaisiin noin. –Ejs-80 8. tammikuuta 2010 kello 12.58 (EET)

Kyllä. Juuri näin. Pitäisikö se ottaa uudeksi alaotsikoksi tähän? —Tve4 ^(Gblk) 8. tammikuuta 2010 kello 13.01 (EET)

Tämä sopii minulle.--Joonasl (kerro) 8. tammikuuta 2010 kello 13.04 (EET)

Kyllä se minun puolestani käy. Tuossa mahdollisessa alasivulle arkistoinnissa kannattaa ottaa huomioon, että jos keskustelu on ollut käytäntökahvihuoneessa koskemattomana yli kaksi viikkoa, botti on saattanut arkistoida sen automaattisesti kahvihuoneen arkistosivulle, jolloin keskustelu pitäisi hakea sieltä (tai kahvihuoneen muutoshistoriasta). –Ejs-80 8. tammikuuta 2010 kello 13.06 (EET)

Yksi mahdollisuus on ilmoittaa yhteenvedossa, mistä keskustelu löytyy. Tuon lisäksi voisi linkin lisätä keskustelusivulle. Jos tuo tehdään ennen kahvihuonekeskustelun arkistointia, linkki tietysti pitäisi päivittää arkistoinnin jälkeen, mutta toisaalta arkistohakemistosta se löytyisi muutenkin otsikon perusteella (tai kaikkien kahvihuoneiden alussa olevan ”Hae kaikista kahvihuoneista ja niiden arkistoista” -haun avulla). –Ejs-80 8. tammikuuta 2010 kello 12.43 (EET)

Yksi ongelmahan on (siis oma mielipiteeni) että arkistoidaan vain siirtämällä teksti, ei muutoshistoriaa. Mieluummin näkisin sen, että muutoskeskustelut ovat jopa omilla sivuillaan, jolloin niihin olisi helppo linkittää tarvitsematta kaivaa muutoshistorioita. —Tve4 ^(Gblk) 8. tammikuuta 2010 kello 12.47 (EET)

Sama se, missä niistä keskustellaan, mutta täällä tiedottamisen tulisi olla pakollista keskusteluun ohjaavien linkkien kera, jos keskustelu käydään muualla. --Mpadowadierf 8. tammikuuta 2010 kello 12.30 (EET)

Voi sanoa ytimekkäästi että tiedotus epäonnistui tämän(kin) muutoksenteon yhteydessä. Kannatan keskustelua täällä Kahvihuoneessa. Olisiko myös paikallaan, että jos keskustelijoiden määrä on kovin vähäinen, muutosta ei voi kirjata, eli tarvittaisiin vähimmäismäärä keskustelijoita. Muuten voi käydä niin että yksi hämärästi tehty muutosehdotus kirjautuu kenenkään huomaamatta.--Ulrika 8. tammikuuta 2010 kello 12.36 (EET)

Periaatteessa hyvä idea, mutta vaikea soveltaa: käytännössä pitäisi olla jokin alaraja keskustelijoiden määrälle, ettei pykälä jäisi niin tulkinnanvaraiseksi. Mutta käytäntöihin tehdään hyvin eritasoisia muutoksia. Pieneen viilaukseen on turha lähteä vaatimaan montaa hyväksyjää. Eiköhän nykykäytäntö tältä osin ole ok, koska jos soraääniä tulee myöhemmin, käytäntöä voi aina muuttaa takaisin. --217.140.234.115 8. tammikuuta 2010 kello 12.41 (EET)

Kuka se IP:n takana taas luuraakaan... ettes uskalla tunnuksellas kirjottaa. --Ulrika 8. tammikuuta 2010 kello 15.25 (EET)

Meillä on Ajankohtaista -sivu jonka on tarkoitus olla se paikka josta ajankohtaiset jutut, kuten käytäntömuutokset, löytyy. --Zache 8. tammikuuta 2010 kello 12.50 (EET)

Käytäntömuutosehdotusten tulisikin aivan ehdottomasti löytyä Ajankohtaista-sivulta.Terv. --Riisipuuro 8. tammikuuta 2010 kello 15.58 (EET)--

• Viikko ilman uusia kommentteja eikä ehdotus saanut kannatusta, joten käytäntökeskustelut voidaan käydä muuallakin kuin tässä kahvihuoneessa. Jatkokehittelyä alempana. —Tve4 ^(Gblk) 16. tammikuuta 2010 kello 16.56 (EET)

Äänestys Wikiuutisten otsikoiden nostamisesta etusivulle

Äänestys käydään täällä ja aiheesta käyty kahvihuonekeskustelu löytyy täältä. Ennen kuin äänestys alkaa niin käydään keskustelu sopivasta prosenttiosuudesta. Ota osaa ja kerro mielipiteesi. --Zache 8. tammikuuta 2010 kello 12.46 (EET)

Lähteiden merkitsemisestä - osa N+1

Kysymyksen herätti lähteiden merkintätapa artikkelissa Wilhelm Laqua. Wikipediassa on siis kaksi tapaa lähdeviiteiden sijoittamisiin. 1) <ref>-tägien sisään 2) {{Kirjaviite}} - ja muut lähdeviitteet omaan osioon ja <ref>-tägeihin pelkkä kirjoittajan nimi, vuosi ja sivunumero.

Itse sovelsin ensimmäistä tapaa artikkelin tässä vanhassa versiossa. Riisipuurio jakoi lähteet vaihtoehdon 2 mukaiseksi. (Muutoksen yhteydessä yksi lähteistä hukkui matkalla.) Tämä jälkimmäinen vaihtoehto on mielestäni huono, koska samaa tietoa toistetaan nyt tarpeettomasti kahteen kertaan.

Itse soveltaisi seuraavaa ohjetta:

1. Erilliseen lähdeluetteloon sijoitetaan vain painettu kirjallisuus, erityisesti se, johon viitataan useita kertoja ja usealle eri sivulle.
2. {{Verkkoviite}} ja muut kertaalleen käyteyt lähdeviitteet sijoitetaan suoraan <ref>-tagien sisälle.

Tämän vaihtoehdon vikana on kyllä se, että {{Viitteet}}-osion elementit tulevat eri pituisisksi. -- Petri Krohn 9. tammikuuta 2010 kello 05.24 (EET)

Pahoittelen muokatessa vahingossa pois tiputtamaani yhtä lähdettä: selvä mokani. Puuttuvan lähtenhän olisi huomannut viite- ja lähdeluetteloa vertaamalla mutta enpä huomannut.

Mitä tulee nykyisen käytännön sallimiin lähdeviittaustapoihin 1) ja 2) katson että viimeksimainitulla Harvard-tyylillä on useita etuja:

• Muokkaustilan teksti pysyy selkeänä ja lyhyt viittaus on nopea tehdä: <ref>Tekijä, vuosi, sivunro</ref>. Havainnollisempi teksti vähentää virheitä ja helpottaa esimerkiksi kielenhuoltoa muiden muokkausten ohessa.
• Viittaukset saman opuksen useampaan kohtaan eivät vaadi koko pitkää mallinetta jokaiseen viittaukseen, vaan pelkkä uusi <ref>Tekijä, vuosi, sivunro2</ref> riittää.
• Lähteet-otsikon alta lukija saa selkeän ja täydellisen lähdeluettelon artikkelitekstistä kopioimalla.
• Mielestäni tapa rohkaisee täyttämään varsinaisen lähdeluettelon lähdetiedot mahdollisimman täydellisenä ja mallineella. Kun kirjoittaja joutuu leipätekstin sekaan sijoittamaan pitkät lähdetiedot helposti puolestaan mennään siitä missä aita on matalin.

Tarkoitat "saman toistolla" ilmeisesti sitä että viitteessä toistuu lähteen tekijä ja vuosi? Pidän ongelmaa varsin pienenä saavutettuihin hyötyihin verrattuna, erityisestikin mikäli tapaa käytetään artikkelissa johdonmukaisesti kaikissa viitteissä. Ehdotuksen ongelmaksi näen pienoisen epäjohdonmukaisuuden, sillä kyllä myös nettisivustoon voidaan viitata useita kertoja, ja siihen voidaan viitata eri sivuille. Saman lähteen eri kohtaan voi tulla viittauksia myös myöhemmissä muokkauksissa. Lähdeviittausten kannalta en näe erityisempää eroa kirja-, artikkeli- ja verkkoviitemallineiden käytössä, jokaiseen voidaan viitata artikkelissa useampaan kertaan ja useampaan kohtaan, eli ongelma (ja myös ratkaisu) voi olla sama. Terv. --Riisipuuro 9. tammikuuta 2010 kello 08.35 (EET)--

Riippuu tapauksesta. Wilhelm Laqua -artikkelissa alkuperäinen järjestely (vrt. muutoksen jälkeinen) oli minun mielestäni lukijan näkökulmasta verkkoviitteiden osalta parempi: niiden tarkistaminen on helpompaa, kun lähteisiin osoittaviin linkkeihin pääsee käsiksi suoraan klikkaamalla leipätekstin yläindekseissä olevia linkkejä (eli kun ne ovat ref-tagien sisällä) eikä niitä tarvitse onkia erillisestä lähdeluettelosta. Toki saman nettisivuston eri sivuille voidaan viitata useita kertoja, mutta tällöinhän linkitkin useimmiten vaihtuvat. Tilanne on tietysti erilainen, jos esimerkiksi pitkän verkkosivun moniin eri kohtiin viitataan samassa artikkelissa ja kohdat eritellään selitteen avulla. Lähteet-otsikon alle voidaan muuten kerätä kaikki lähteet, vaikka niihin viitattaisiinkiin ref-tagien avulla osiossa Viitteet. –Ejs-80 9. tammikuuta 2010 kello 09.10 (EET)

Mainitsemani ongelma tietysti vältettäisiin kokonaan, jos ref-tageissa olevissa viitteissä linkitettäisiin aina kyseessä olevaan verkkosivuun, vaikka se olisi myös lähdeluettelossa mainittu (ts. ei <ref>FBI Records Declassified under the Disclosure Acts</ref> vaan <ref>FBI Records Declassified under the Disclosure Acts (englanniksi)</ref>). –Ejs-80 9. tammikuuta 2010 kello 09.18 (EET)

Verkkoviitehuomiosi ja korjausesityksesi täytyy allekirjoittaa. Mitä tulee tuohon viitteiden kopioimiseen lähdeluetteloon se varmaankin olisi sitä toistoa josta ehdotuksessa halutaan päästä eroon. Terv. --Riisipuuro 9. tammikuuta 2010 kello 09.42 (EET)--

Riisipuuro tuo esiin sinäänsä vakavan ongelman wiki-alustassa, kokonaisten {{Lehtiviite}} ja muiden lähdemallineniden sijoitamien leipätekstin sisään on ongelmallista. Toisalta sekä <ref>Tekijä, vuosi, sivunro2</ref> että <ref name="New York Times" /> tyyppisten viitteiden sijoittaminen leipätekstiin on yhtä helppoa. Ratkaisu olisi, jos johonkin kohtaan artikkelia, joko alkuun tai vaikka Lähteet-osion sisälle voisi sijoittaa näkymättömän piilojakson, johon nuo <ref name="???"> viitemääritykset voisi sijoittaa, ilman että yläviite-numero piirtyy näkyviin. -- Petri Krohn 9. tammikuuta 2010 kello 18.32 (EET)

Käytettiinpä minkälaista viitteistystä hyvänsä tuo ref name-piilojakso olisi hyvä idea. Terv. --Riisipuuro 9. tammikuuta 2010 kello 18.56 (EET)--

Jossain artikkelissa olen nähnyt tällaisen ratkaisun ihan käytännössäkin fi-wikissä. Helpottaa paljon, jos yleistyy. Gopase+f 11. tammikuuta 2010 kello 03.20 (EET)

Mun mielestä muokkaajien tulee saada käyttää omaa harkintaansa tässä lähteiden/viitteiden merkinnässä. Gopase+f 11. tammikuuta 2010 kello 03.20 (EET)

Läänit pois kunta-artikkeleista

Esimerkki kunta-artikkelista:

"Ilmajoki (ruots. Ilmola) on vuonna 1865 perustettu Suomen kunta, joka sijaitsee Etelä-Pohjanmaan maakunnassa, Länsi-Suomen läänissä".

Ehdotan jatkossa muotoilua:

"Ilmajoki (ruots. Ilmola) on vuonna 1865 perustettu Suomen kunta, joka sijaitsee Etelä-Pohjanmaalla."

Näin siksi, että Suomen läänit lakkasivat olemasta vuonna 2009 ja osittain niiden tehtäviä jatkavat aluehallintovirastot eivät ole maantieteellisiä, vaan viranomaisia, joiden toimialueet määräytyvät maakuntien mukaan. Esimerkin mukainen muutos on tehtävä jokaiseen, lähes 350 kuntaa käsittelevään artikkeliin. --80.186.51.213 9. tammikuuta 2010 kello 16.38 (EET)

Esitän, että käytetään kuitenkin muotoa "Etelä-Pohjanmaan maakunnassa", koska monien maakuntien rajat ovat muuttuneet eri aikoina, ja on hyvä täsmentää, että tarkoitetaan nimenomaan nykyistä maakuntaa hallinnollisena tosiasiana. Aluehallintoavirastoa ei tässä alkurimpsussa varmaan ole tarpeen mainita, koska kuten toteat, ne määräytyvät maakunnan mukaan. Sen sijaan historiaosuuksissa on hyvä olla (niin kuin monessa kunnassa onkin) maininnat myös entisistä lääneistä, ja näin, jos maininta entisestä läänistä luontevasti on siirrettävissä johonkin sopivaan kohtaan, se on aivan hyödyllistä tietoa yhdessä esimerkiksi sitä edellisen läänin (Vaasan lääni ym.) kanssa. Ja oikeastaan siis parempi kuin tiedon poisto (samoin kuin kuntaliitoksissakin) on tiedon ilmaiseminen historiatietona sopivassa kohdassa.--Urjanhai 9. tammikuuta 2010 kello 17.01 (EET)

Toki sopivassa kohdassa. Kuitenkaan ensimmäisessä lauseessa ei ole aiheellista mainita 'läänivainajaa'. --80.186.23.34 10. tammikuuta 2010 kello 14.56 (EET)

Juu. Tämä kai kuitenkin koskee vain nykyisiä kuntia? Entiset kunnat, jotka vielä lakatessaankin kuuluivat johonkin lääniin, on kai jatkossakin luontevaa esitelläkin siten ("sijaitsi Uudenmaan läänissä" tai "Etelä-Suomen läänissä" tai "Viipurin läänissä"). --Jmk 10. tammikuuta 2010 kello 22.39 (EET)

Ilman muuta "vain" nykyisiä kuntia koskee. --84.231.95.88 11. tammikuuta 2010 kello 02.38 (EET)

Milloin diskografiat omalle sivulleen?

Tässä mietiskelin, että millainen käytäntö on siitä, että koska artistin tai yhtyeen tuotanto olisi paikallaan siirtää kokonaan omalle sivulleen? Esim. Tom Waitsin ja Neil Youngin kohdalla suuren osan artikkelista vie listattu tuotanto. Olisiko esim. näiden kahden kohdalla paikallaan viedä tiedot omalle sivulleen, ja milloin yleisesti ottaen näin kannattaa toimia? --Duluz 10. tammikuuta 2010 kello 12.01 (EET)

Varmaankin silloin kun diskografia on hyvin laaja sisältäen albumien lisäksi sinkkuja, DVD:itä yms.. Näin se näyttäisi menevän ainakin en.wikissä. --TBone 11. tammikuuta 2010 kello 09.02 (EET)

Ok, eli ainakin yllä mainitsemissani kahdessa esimerkissä saattaisi jo olla paikallaan moinen muutos. --Duluz 11. tammikuuta 2010 kello 20.12 (EET)

Hyville artikkeleille vertaisarviointi

Olisiko se tosiaan niin suuri vaiva, jos ennen hyvä artikkeli -äänestystä tulisi pitää vertaisarviointi? Suurimmassa osassa hyvistä artikkeleista tuo vertaisarviointi käydään läpi ja se olisi hyvä lisätä käytännöiksi.-Henswick- Sermo? 10. tammikuuta 2010 kello 17.31 (EET)

Kysymys on kiinnostava. Vielä kiinnostavampi on Etäkärpän vastaus eli kunnon vertaisarvioinnissa saatu konsensus voisi riittää HA-statukseen. Tätähän hän tarkoittanee ? :) --Höyhens 11. tammikuuta 2010 kello 07.52 (EET)

 Vastustan Ennemmin pitäisi lopettaa Wikipedian demokratia äänestyksissä. – EtäKärppä^khihi 10. tammikuuta 2010 kello 17.34 (EET)

 Kannatan HA-käytäntö tuntuu olevan vain merkintä sille, että artikkeli on käynyt jonkinlaisessa vertaisarvioinnissa. --Thi 10. tammikuuta 2010 kello 17.57 (EET)

 Vastustan HA-statuksen vaatimukset artikkelille ovat nytkin käytännössä "paria pilkkua vaille suositeltu". Pitke 11. tammikuuta 2010 kello 11.16 (EET)

 Kannatan, artikkeleiden laatu tod. näk. paranee (tai ainakin saadaan kehitysehdotuksia) vaikkei koko HA-ruljanssista edes tulisi mitään. –—Tve4 ^(Gblk) 11. tammikuuta 2010 kello 11.23 (EET)

 Vastustan HA-käytäntö on syytä pitää huomattavasti vapaampana kuin SS-käytäntö. Gopase+f 11. tammikuuta 2010 kello 12.20 (EET)

 Vastustan Jos sattuu olemaan reilu viikko aikaa muokata intensiivisesti jotain artikkelia, HA-äänestys soveltuu siihen. Kommentteja irtoaa helpommin kuin vertaisarvioinnissa. --Jisis (keskustelu) 11. tammikuuta 2010 kello 12.34 (EET)

 Vastustan —kallerna™ 11. tammikuuta 2010 kello 16.02 (EET)

Valitettavaa kyllä kukaan ei kommentoi vertaisarvioinnissa, mutta äänestyksessä sitten satelee mainintoja aivan kaikesta kielen tasosta kuvien asetteluun... Pitke 11. tammikuuta 2010 kello 15.59 (EET)

 Vastustan HA-tasolle nousemista pitää helpottaa, ei vaikeuttaa. Allekirjoitan myös yo. Pitken kommentin. --Ras 11. tammikuuta 2010 kello 16.04 (EET)

Nykyisellään HA tuntuu olevan jo turhankin helppo saavutus. Ero suositellun ja hyvän välillä on kasvanut aivan liikaa, joten jompaa kumpaa tulisi hilata lähemmäs.-Henswick- Sermo? 12. tammikuuta 2010 kello 17.28 (EET)

 Vastustan. Nykyinen tapa toimii. --Pentti Repo 18. tammikuuta 2010 kello 12.47 (EET)

Äänestyskäyttäytyminen

Käyttäjä Mpadowadierfilla on ollut varsin erikoisia ja paheksuttaviakin vastustusperusteita viime äänestyksissä: [5], [6]. Mitkä ovat Wikipedian mahdollisuudet kitkeä tälläistä käyttäytymistä, joka ei hyödytä ketään? Yst. terv. – EtäKärppä^khihi 11. tammikuuta 2010 kello 07.30 (EET)

Puhuttelu, ylilyöntien poistot, ignorointi, äänestysten välttäminen (minimiin, keskustelun sijaan) päätöksenteossa? Muutin ketjun otsikkoa hieman. Tarkoitus on kai puhua yleisemmällä tasolla äänestyskäyttäytymisestä. Ainakaan henkilöimällä ei asioista saa yleishyödyllisiä.--Khaosaming 11. tammikuuta 2010 kello 07.39 (EET)

Näin on. Ei tämä mikään eston paikka ole - ainakaan vielä - mutta huomautus käyttäjän keskustelusivulla on paikallaan - siltä joka huomaa. No mä en nyt ota tätä niskaani mutta Etäkärppä voisi huomauttaa itse mainitussa 1. tapauksessa. Toisesta onkin maininta näköjään. --Höyhens 11. tammikuuta 2010 kello 07.49 (EET)

Jaa, tuostakin oli Henswiskin maininta (puusilmä vauhdissa) Kai tästä voisi varoitella jatkuessaan noin yleisemminkin. Toi ei ole kaunis tapa joten mahdollisuudet on seuranta, lyhyt esto tai kommenttipyyntö. Tässä tapauksessa seuraisin vielä josko kieli alkaa pysyä asiallisena. Mainitsen tästä ao:n sivulla. --Höyhens 11. tammikuuta 2010 kello 07.57 (EET)

Huomautuksissakin on pidettävä kieli kurissa[7]. Vastineessa käyttäjän viestiin viitataan hyvin sopimattomasti, mikä tuskin katkaisee kovan kielenkäytön kierrettä. Huomautus on siis kolmannen osapuolen tekemä, ei Höyhensin.--Khaosaming 11. tammikuuta 2010 kello 08.02 (EET)

Jep, tässä tapauksessa huomautus on asiattomampi kuin kommentit, joista huomautetaan. --albval (keskustelu) 11. tammikuuta 2010 kello 10.39 (EET)

Ensimmäisessä tapauksessa äänestyskommenttiin provosoitiin aliarvioimalla mahdollisia vastustajia ja heidän esittämiään perusteluita: [8]. Toistaiseksi käyttäjän toiminta on aiheuttanut niin vähän ylimääräistä kohinaa, että en kannata ylimääräisiä toimenpiteitä. Gopase+f 11. tammikuuta 2010 kello 09.16 (EET)

Jepujee. Mä olen ottanut nuo kommentit vitsin kannalta. Äänestyskommentti ja äänen todelliset perusteet voi useinkin olla eri asia. --albval (keskustelu) 11. tammikuuta 2010 kello 10.39 (EET)

Sanavalinnat (nyt jo poistetut) joita käyttäjät J ja Lenitha käyttivät meneillään olevassa äänestyksessä äänestyksen kohteena olevasta henkilöstä, olivat täysin käsittämättömiä. Huomautuksen annoin kummallekin, mutta kumpikin piti käytöstään asiallisena... --Ulrika 11. tammikuuta 2010 kello 09.32 (EET)

Wikipediaa tuskin on tarkoitettu B-sarjalaisten seiska/hymy "julkkujen" ihmissuhdesotkujen selvittely/nokitteluareenaksi...--J 11. tammikuuta 2010 kello 11.02 (EET)

Muutama muka hauska äänestyskommentti ei ole vielä häiriköintiä. Väärät äänestyskommentit ovat yhtä hyödyllisiä kuin äänet ilman kommentteja. Palataan asiaan jos äänestyskommentit säädetään pakollisiksi. --Pentti Repo 11. tammikuuta 2010 kello 15.52 (EET)

Menee vähän spämmin puolelle, mutta väärät tai tyhmät kommentit ovat ***** (Paitsi jos kertoo kekkosvitsin =). Siis jos on jotain sellaista, mitä ei erehdykkään luulemaan oikeaksi se on sama, mutta jos on tyhjä niin ei se huonompi voi olla. Kommentin jätti Aku506 (keskustelu – muokkaukset)

Läänirajat pois kunta-artikkeleista

Kunta-artikkeleissa kyseinen kunta on punaisella, mutta edelleen maakuntien rajojen ohella on merkitty vuonna 2009 lakkautuneiden läänien rajat. Tältä osin siis karttapohja on uusittava eli läänirajat pois. --84.231.31.13 11. tammikuuta 2010 kello 14.43 (EET)

Onhan ne poistettu karttapohjasta jo joulukuussa. Siitä vain tekemään uusia kuntakarttoja. --Care 12. tammikuuta 2010 kello 00.56 (EET)

Kanadan energiapolitiikka - ohjaus

Käyttäjä:Otrfan, poisti Energiapolitiikka Kanadassa ‎ohjauksen artikkeliin Kanadan energiapolitiikka. Olen lisännyt ohjauksia "#ohjaus Kanadan energiapolitiikka" artikkeleihin Energiapolitiikka maittain, ympäristöpolitiikka maittain, Ihmisoikeudet maittain ja Korruptio maittain, koska nimille on synonyymejä. Ohjauksia voisi lisätä kaikki halukkaat. Mikäköhän oli Ortfan poiston ajatuksena? Voisiko ohjauksen tehdä yksinkertaisemminkin? --Watti 11. tammikuuta 2010 kello 19.48 (EET)

Jospa vain tekisit sen uudelleen etkä itkisi täällä? Ja lopettaisit myös tuollaiset Ohjauksia voisi lisätä kaikki halukkaat -puheet koska se(kin) on hommien sälyttämistä muille. --85.23.69.182 11. tammikuuta 2010 kello 19.53 (EET)

Ohjauksen oli roskaksi merkinnyt Käyttäjä:Jmk. Koska Jmk on muokkauksiasi viime aikoina aktiivisesti selvitellyt, niin en asiaa sen kummemmin jäänyt miettimään. --Otrfan 11. tammikuuta 2010 kello 19.56 (EET)

Oikeastaan kysymys pitää kääntää toisin päin: Mikäköhän oli Watti ohjauksen ajatuksena? Artikkeli löytyy aivan riittävän hyvin omalla nimellään – ei yleensä ole tarpeen keksiä lukuisia vaihtoehtoisia nimiä. Ohjaukset ovat tarpeen, jos on todennäköistä, että joku lukija tosiaan etsii asiaa hakusanalla X, mutta se löytyykin artikkelista Y. Esim. jos X on oikeasti tunnettu rinnakkaisnimi. Itse keksityt sanojen permutoinnit tuskin ovat tarpeellisia ohjauksia. – Mitä ihmettä tämä kysymys muuten tekee käytäntökahvihuoneessa? Onko tarkoituksena tehdä jokin uusi käytäntöehdotus? --Jmk 11. tammikuuta 2010 kello 20.09 (EET)

Kysymyksellä tarkoitin, voisiko botti tehdä ohjaukset automaattisesti? --Watti 14. tammikuuta 2010 kello 21.37 (EET)

Palautin ohjauksen, sillä vastaavia on pilvin pimein, eikä artikkelin nykytila ole peruste poistaa ohjauksia. --Jisis (keskustelu) 14. tammikuuta 2010 kello 21.49 (EET)

Kiitos palautuksesta. --Watti 15. tammikuuta 2010 kello 17.26 (EET)

Roskamerkintä & Y7

Mitähän tuo poistoperusteen Y7 ("Aloittajan tai käyttäjän poistettavaksi pyytämä") -selitteessä oleva sana "Aloittajan" mahtaa tarkoittaa? Aiheen aloittajahan ei saa Wikipediasta artikkeliaan millään pois vaikka olisi ainoa muokkaaja. Missään ei viitsitä mainita selkokielellä, että Wikipediaan kirjoitettaessa menettää kaikki oikeudet työhönsä. Roskan perusteluissa kyllä viitataan aivan selvästi siihen, että artikkelin aloittaja voisi tekstinsä myöhemmin poistaa, mutta käytännössä tämä on Wikipedian kirjoittamattomien lakien listalla.-Henswick- Sermo? 11. tammikuuta 2010 kello 22.02 (EET)

Olisiko se olemassa ei-artikkeleita kuten vertaisarviointeja [olettaen että niille tehtäisiin omat sivvut kuten eräissä wikipedioissa] ja käytäntöehdotuksia varten? Pitke 11. tammikuuta 2010 kello 23.53 (EET)

Eniten olen nähnyt sitä käytettävän käyttäjäsivun alasivuissa, noissa omissa hiekkalaatikoissa jne. --Tappinen 12. tammikuuta 2010 kello 00.05 (EET)

Artikkeliavaruudessa tuolla perusteella voidaan poistaa esim. roskan rajamailla olevia räpellyksiä. Jos käyttäjä aikansa sähellettyään tyhjentää sivun, niin se voidaan tulkita poistopyynnöksi. --Otrfan 12. tammikuuta 2010 kello 00.18 (EET)

Olen myös joskus poistanut tällä perusteella, kun artikkelin luonut käyttäjä on kertonut yhdistävänsä sisällön muihin artikkeleihin. --Jisis (keskustelu) 12. tammikuuta 2010 kello 00.24 (EET)

Miksei sitten siellä voida sanoa, että omaa artikkeliaan ei saa millään pois Wikipediasta ja sen tekijänoikeudet menettää pysyvästi?-Henswick- Sermo? 12. tammikuuta 2010 kello 15.40 (EET)

Itse asiassa artikkelien muokkaustilassa sanotaan kyllä - mutta ainoastaan silloin, kun et ole kirjautunut sisään. Silloin ruudun alareunaan nimittäin lävähtää teksti "Lisäämäsi sisältö ei saa rikkoa tekijänoikeuksia, ja sen pitää olla tarkistettavissa. Tallentamalla julkaiset muokkauksesi peruuttamattomasti Creative Commons Attribution/Share-Alike 3.0- ja GFDL-lisensseillä. Aineiston myöhemmät käyttäjät saattavat mainita käyttäjätunnuksesi, vähintään linkin tai osoitteen kautta muokkaamaasi artikkeliin. Lisätietoja löytyy käyttöehdoista." Eri asia on pitäisikö tuon näkyä myös kirjautuneille käyttäjille. --MiPe ^(wikinät) 12. tammikuuta 2010 kello 17.59 (EET)

Olisihan se ihan mukavaa, että ne kirjautuneet käyttäjät, jotka hoitavat sen 98% kirjoittamisesta, myös näkisivät mihin heidän tekstejään voidaan käyttää.-Henswick- Sermo? 12. tammikuuta 2010 kello 18.01 (EET)

Mutta vaikka artikkelin poistaa, se on edelleen lisennoitu ties millä lisenssillä =). Se on myös palautettavissa wikimedian palvelimelta. Ja mulla näkyy ainakin tuolla merkkilaatikon alla tekijänoikeushuomautus. Betalla ja Vectorilla menen. —Aku506  12. tammikuuta 2010 kello 18.07 (EET)

Kyllähän tuo sama huomautus näkyy oletuksena myös kirjautuneille käyttäjille, kuten pitääkin. Sen voi kuitenkin itse määritellä piilotettavaksi omassa CSS-tyylitiedostossaan. –Ejs-80 13. tammikuuta 2010 kello 01.08 (EET)

Poistoäänestysten arkistoinnista

En ole ihan varma tarviiko tätä täällä ilmoittaa, mutta pistän varmuudeksi ja on ihan hyödyllistä tiedottamista joka tapauksessa.

Lisäsin poistoehdotus-mallinepohjaan (esimerkki) kaksi automaattista luokkaa. Vuoden XXXX poistoäänestykset ja Poistoäänestykset aiheen mukaan. Ensimmäisessä oikea vuosi tulee automaattisesti, mutta jälkimmäinen luokka on tarkoitus muuttaa käsin arkistoinnin yhteydessä tarkemmaksi luokaksi. Lisäsin myös tuohon mallinepohjaan kommentiksi myös muutaman valmiin vaihtoehdon siitä mitä tarkempia luokkia on olemassa. Noiden suuntaviivoista poimittujen alaluokkien tarkoitus ei ole olla kiveen hakattuja vaan niitä voi lisäillä tai poistaa sen mukaan mikä niiden todellinen tarve on. Uudet luokat lisättiin sen takia, että nykyisissä vuonna 2007-perustetuissa säilytetyt ja poistetut luokissa on yhteensä reippaat 700 poistoäänestystä ja niistä asioiden löytäminen on hankalaa. Aiheesta käyty keskustelu on täällä. --Zache 12. tammikuuta 2010 kello 09.30 (EET)

Mielestäni asiasta ei tartte keskustella täällä. Jos jollakin on asiaan jotan lisättävää, kommentit vanhan keskustelun yhteyteen. Gopase+f 13. tammikuuta 2010 kello 01.34 (EET)

Ehdotus: Suositellut kuvat

En ole varma, onko tämä oikea paikka tähän keskusteluun (saa siirtää), mutta kysyisin seuraavaa: törmäsin englanninkielisessä wikipediassa tähän sivuun ja huomasin, että tuollainen mahdollisuus on myös muun muassa ruotsinkielisessäkin wikipediassa. Mieleeni tuli, voisiko vastaavan statuksen perustaa myös suomenkieliseen wikipediaan? Omasta mielestäni, kun kerron on Suositeltuja sivuja ja Suositeltuja luetteloita, miksei olisi myös Suositeltuja kuvia? 101090ABC 12. tammikuuta 2010 kello 17.29 (EET)

Siis eikö meillä olekkaan tätä? Jos ei ole, niin ehdottomasti  Kannatan. Jotain kiitosta on annettava hyvien kuvien ottajillekkin.-Henswick- Sermo? 12. tammikuuta 2010 kello 17.36 (EET)

Kyllä. --Thi 12. tammikuuta 2010 kello 17.43 (EET)

Juu, hyvä idea. --Zache 12. tammikuuta 2010 kello 17.45 (EET)

Eikös tätä joku aika sitten ehdotettu, mutta johonkin kai se kaatui? Edit: vai oliko se joku etusivun kuva hommeli? --Otrfan 12. tammikuuta 2010 kello 17.46 (EET)

Täällä on jotain vanhaa keskustelua. Muistan kyllä jonkun muunkin keskustelun, muttei nyt löydy. --Jisis (keskustelu) 12. tammikuuta 2010 kello 17.55 (EET)

En kannata, huono idea. -Dasc12345 12. tammikuuta 2010 kello 23.07 (EET)

Saisiko lisää perusteluita, kunhan estosi loppuu? 101090ABC 12. tammikuuta 2010 kello 23.15 (EET)

Nuo kuvathan tulevat enwikiinkin pääosin Commonsista, jossa on myös oma suositteluprosessinsa. Fiwikissä tuskin kannattaa pystyttää mitään omaa suositellut kuvat -valintaprosessia, sillä fiwikissä olevat vapaat kuvat tulisi siirtää commonsiin ja sitaattikuvia taas tuskin voi suositelluiksi äänestää. Toki vastaavan suositeltuja Commons-kuvia esittelevän sivun voi tehdä. --albval (keskustelu) 12. tammikuuta 2010 kello 17.47 (EET)

Niin minäkin luulin, mutta esim. tämä [9] on featured picture nimen omaan de-wikissä, mutta ei commonsissa. --Otrfan 12. tammikuuta 2010 kello 17.51 (EET)

Muokkasin kommenttiani tajuttuani sen, että mm. enwikissäkin on tosiaan oma äänestysprosessinsa. Tuntuu vain oudolta äänestää täällä fiwikissä siitä, mikä on hyvä commons-kuva. --albval (keskustelu) 12. tammikuuta 2010 kello 17.55 (EET)

Ei tässä mielestäni ole kyse siitä. Commonsissäkin kuvan alla näkyy, että se on jonkunkielisessä wikipediassa suositeltu. Se ei automaattisesti tarkoita, että se olisi sitä Commonsissä. 101090ABC 12. tammikuuta 2010 kello 18.00 (EET)

Eri wikeillä on omat kriteerinsä suositelluiksi kuviksi. Päällekkäisiä noista statuksistahan usein tulee, monet Commonsin kuvat on suositeltuja useissa wikeissä. EDIT: Esim. tämä Richardin kuva on suositeltu neljässä erikielisessä Wikipediassa + Commonsissa (lisäksi VI ja QI). —kallerna™ 12. tammikuuta 2010 kello 17.59 (EET)

Tuohan voi olla vain osoitus, että useammassa wikissä on samankaltaisia perusteita statukselle. Näin ei tarvitse olla. Lisäksi kolmesta wikistä oli jostain syystä poistettu kyseinen äänestyssivu. 101090ABC 12. tammikuuta 2010 kello 18.48 (EET)

Tai siis Commonsiin sijoitettu kuva. Commonsin featured statuksesta äänestetään sitten siellä halutessa erikseen. Vähän outo systeemihän tuo on, eikä kovin mielekkäältä vaikuta. --Otrfan 12. tammikuuta 2010 kello 18.00 (EET)

Albval: täällä ainakin lukee seuraavaa: "If you nominate an image here, please consider also uploading and nominating it at Commons, to help ensure that the pictures can be used not just in the English Wikipedia but on all other Wikimedia projects as well." 101090ABC 12. tammikuuta 2010 kello 17.54 (EET)

Niin. Periaatteessa fiwikiin ei kuuluisi tallentaa yhtään vapaata kuvaa, vaan ne pitäisi kaikki laittaa commonsiin. Siksi tuntuu hölmöltä äänestää täällä toisessa projektissa olevasta sisällöstä. --albval (keskustelu) 12. tammikuuta 2010 kello 17.57 (EET)

Tästä pidettiin äskettäin äänestys, joka kaatui. Olisiko yhteisö nyt valmis suositelluille kuville? —kallerna™ 12. tammikuuta 2010 kello 18.00 (EET)

Kallerna, löytyykö linkkiä? :)-Henswick- Sermo? 12. tammikuuta 2010 kello 18.02 (EET)

Löytyy, itsehän äänestyksen aloitin: Keskustelu Wikipediasta:Etusivu/Arkisto 2#Äänestys etusivun päivän kuvasta (lue koko juttu, kyse ei ole vain etusivun kuvasta). —kallerna™ 12. tammikuuta 2010 kello 18.03 (EET)

Jokainen ehdotus, mikäli luin oikein, sisälsi ajatuksen päivän kuvasta. Siitä ei nyt ole kyse. Myös keksustelu mielestäni käsitteli etusivun päivän kuvaa. 101090ABC 12. tammikuuta 2010 kello 18.09 (EET)

Miten olisi otsikko "Kannatan, että suomenkieliseen Wikipediaan luodaan järjestelmä suositelluille kuville, ja että kukin niistä pääsee vuorollaan etusivulle"? —kallerna™ 12. tammikuuta 2010 kello 18.10 (EET)

Sisältää ajatuksen päivän kuvasta "ja että kukin niistä pääsee vuorollaan etusivulle" 101090ABC 12. tammikuuta 2010 kello 18.13 (EET)

Jep, mutta jos tuo suositellut kuvat -systeemi luotaisiin, sen olisi päästävä etusivulle, tai siinä ei olisi mitään mieltä, koska kukaan lukija ei löytäisi sitä. Kannattajia itse äänestyksessä ei montaa ollut. —kallerna™ 12. tammikuuta 2010 kello 18.16 (EET)

Eihän suositeltuja luetteloitakiaan muistaakseni ole esitelty etusivulla. 101090ABC 12. tammikuuta 2010 kello 18.19 (EET)

Mutta ne saavat statuksen ja ovat suomenkielisen Wikipedian sisältöä. Commonsin sisältöä on tuskin järkevää äänestellä moneen kertaan, ellei kuvia saada esille. No tämä on vain oma mielipiteeni. —kallerna™ 12. tammikuuta 2010 kello 18.21 (EET)

En-wikissä nuo oletusarvoisesti tuntuvat olevan siine tallennettuja kuvia, ei Commonsin. Jos Suositellut kuvat -status saadaan, sitten voidaan keskustella etusivusta. "Mutta ne saavat statuksen ja ovat suomenkielisen Wikipedian sisältöä", kirjoitat. Vastaan: niin ovat myös Suositellut sivut. 101090ABC 12. tammikuuta 2010 kello 18.25 (EET)

Kyllä ne enkkuwikin suositellut kuvat ovat Commonsista. Suositellut sivut ovat esillä etusivulla. —kallerna™ 12. tammikuuta 2010 kello 18.29 (EET)

Ne on voitu siirtää sinne statuksen saannin jälkeen, ainakin osa. 101090ABC 12. tammikuuta 2010 kello 18.33 (EET)

Juuri sehän on suositeltujen sivujen idea, esitellä Wikipedian parhaimmistoa (ainakin osa=kaikki äänestysjärjestyksessä). —kallerna™ 12. tammikuuta 2010 kello 18.37 (EET)

Sen paremmin tietämättä uskaalan sanoa, ettei ehkä kaikkia en-wikin featured -kuvia ole kuitenkaan siirretty Commonsiin. 101090ABC 12. tammikuuta 2010 kello 18.41 (EET)

Paremmin tietämällä tiedän, että kaikki kuvat, joiden lisenssi sen sallii, on siirretty Commonsiin. —kallerna™ 12. tammikuuta 2010 kello 18.43 (EET)

Mistä tiedät? 101090ABC 12. tammikuuta 2010 kello 18.48 (EET)

Satun olemaan mm. Commonsin ylläpitäjä ja osallistun aktiivisesti Commonsin FP-äänestyksiin. Sen kautta olen tutustunut myös muiden Wikipedioiden FP-käytäntöihin sekä yleensä kuvien lisäämisen ohjeistukseen. —kallerna™ 12. tammikuuta 2010 kello 18.50 (EET)

Ok. Mikä on muuten mielipiteesi, pitäisikö fi-wikiin tulla suositellut kuvat? (Mielestäni olet keskustelussa antanut ristiriitaisia signaaleja asian suhteen, ja siksi kysyn). 101090ABC 12. tammikuuta 2010 kello 18.55 (EET)

Suositellut kuvat olisi mukava piristys suomenkieliselle Wikipedialle. Mitään järkeä ei ole kopioida esim. Commonsin kriteerejä ja äänestyttää samoista kuvista suositeltuja. Jos keksimme omat kriteerit, jotka ovat järkeviä (esim. Suomessa otetut kuvat voisivat olla suositeltuja täällä, mutta kun tämän pitäisi olla universaali tietosanakirja suomeksi, ei Suomen Wikipedia) kannatan systeemiä. Lisäksi kuvien pitäisi saada tilaa etusivulta, jotta systeemi olisi järkevä. Näiden ehtojen täyttyessä kannatan systeemiä "täysin rinnoin"! :) —kallerna™ 12. tammikuuta 2010 kello 18.59 (EET)

Mites olisi, jos yksi kriteeri olisi "suomenkielisen wikipedian käyttäjän ottama kuva" (mahdollistaa myös commons -kuvien äänestämisen) tai "Suomalaisen henkilön ottama kuva (mahdollistta Commons -kuvat, mutta suomalaisuutta hankala todentaa). 101090ABC 12. tammikuuta 2010 kello 19.06 (EET)

Yksi mahdollisuus on valita Commonsin suositeltuja kuvia, jotka esiintyvät jossakin fi-wikin artikkelissa. --Jisis (keskustelu) 12. tammikuuta 2010 kello 19.08 (EET)

Tämä ehdotus toteuttaa jossain mielessä en-wikinkin kriteereissä mainitut kaksi seikkaa: 1. "Kuva on parempi kuin tuhat sanaa" 2. Kuva parhaimmillaan saa lukijan kiinnostumaan jostain artikkelista. Kannatan. 101090ABC 12. tammikuuta 2010 kello 19.22 (EET)

Ensimmäinen vaihtoehto kuulostaa fiksulta. Tästä täytyisi järjestää äänestys. Ps. kaikki kuvathan ovat Commonsista, elleivät ne ole sitaattikuvia. —kallerna™ 12. tammikuuta 2010 kello 19.09 (EET)

Ai niin, ainakin yleensä. Mutta esimerkiksi [[Tiedosto:N evankWeissen ja Holtzmannin kaksilähdeteoria synoptiste evankeliumien synnystä.jpg|tämä tekemäni kaavio]] ei ole. 101090ABC 12. tammikuuta 2010 kello 19.22 (EET)

Tai sitten kriteerinä pitäisi olla, että arvioidaan kuvia joita fi.wikipedian käyttäjät ovat uppineet Commonsiin vaikka kyseisen vuoden aikana, joka motivoisi ihmisiä ottamaan ja/tai etsimään uusia hyviä kuvia. --Zache 12. tammikuuta 2010 kello 19.12 (EET)

Tuota mietin minäkin, mutta näin SUL-tunnusten aikana on vaikea määritellä, että kuka on fi-wikin käyttäjä. --Otrfan 12. tammikuuta 2010 kello 19.14 (EET)

Äänioikeus tai tosi hyvä kuva joka on lisätty fi.wikipediaan :) --Zache 12. tammikuuta 2010 kello 19.16 (EET)

Käytännön mukaan ne kuvat tulee lisätä Commonsiin :/. Mutta jos siis lähdetään siitä sadasta muokkauksesta suomenkieliseen Wikipediaan (ei pelkkiä iw-linkityksiä)? —kallerna™ 12. tammikuuta 2010 kello 19.19 (EET)

Ajattelin, mutten näemmä kirjoittanut, että kuvat toki commonsiin, mutta niitä pitäisi olla käytetty fi.wikipedian artikkelissa. --Zache 12. tammikuuta 2010 kello 19.25 (EET)

Hyvä että mainitsit tuon lataamisen, eli voisin ehdottaa tätä suositelluksi? Hyvä idea. Kriteerinä voisi olla myös se, että kuva on esillä fi-wikissä jossain artikkelissa – EtäKärppä^khihi 12. tammikuuta 2010 kello 19.17 (EET)

Tämä kuva näkyy olevan suositeltu de-wikissä, mutta ei taitaisi mennä läpi fi-wikissä ennen korjauksia. (Ja virheestä on tuloksetta huomautettu useaan otteeseen parin vuoden aikana useamman kerran.) Eli suositelluimmuus lienee ainakin jossain määrin wikispefiä, koska fi-wikissä tuskin tuolla saisi suositellun kuvan statusta.--Urjanhai 12. tammikuuta 2010 kello 18.28 (EET)

Eihän täällä ole edes äänestetty kriteereistä :). —kallerna™ 12. tammikuuta 2010 kello 18.30 (EET)

Urjanhaille: aivan! Kallernalle: ei, mutta "ei taitaisi". 101090ABC 12. tammikuuta 2010 kello 18.33 (EET)

Vastustan: Omissa suositelluissa olisi liikaa tekemistä, liian vähän hyötyä siihen nähden. Commonsista nappaaminen olisi taas saman sisällön hyödytöntä monistamista useampaan paikkaan, ja taaskin hyötyihin nähden liian aikaavievää. --Mpadowadierf 12. tammikuuta 2010 kello 21.44 (EET)

Uskallan väittää vastaan: mielestäni omissa suositelluissa ei olisi liikaa tekemistä. Kunhan saadaan sovittua perusteista, jolla Suositellut kuvat valitaan, itse äänestäminen ei vaatisi sen enempää tekemistä kun Suositellun sivun tai -luettelon. Lisäksi kuvat jäävät fi-wikissä usein huomiotta, vaikka hyvä ja mielenkiintoinen kuva auttaa saamaan lukijan kiinnostumaan artikkelista. Mitä tulee Commons -väitteesesi: ei se mielestäni ole hyödytöntä monistamista, vaan pikemminkin laadukkaiden kuvien esiintuomista. Commons -kuvat ovat jo yleensäkin hyviä ja useissa artikkeleissa eri wikeissä, eli yksi paikka lisää ei paljon hetkauta. 101090ABC 12. tammikuuta 2010 kello 22.20 (EET)

Jopa suositellut artikkelit ovat tällä hetkellä loppumassa, mikä on sinänsä aika harmillista. Uutta kierrosta tulossa. --Mpadowadierf 12. tammikuuta 2010 kello 22.25 (EET)

Suositeltujen artikkelien loppuminen ei mielestäni liity siihen, että siinä olisi "liikaa tekemistä." 101090ABC 12. tammikuuta 2010 kello 22.46 (EET)

Liittyy huterasti. Yhteisö ei kykene tuottamaan rajatonta määrää suositeltavaa materiaalia. --Mpadowadierf 12. tammikuuta 2010 kello 22.50 (EET)

Commons on kuitenkin paljon suurempi kuin fi-wiki. Uskoisin, että sieltä löytyy paljon hyviä ehdokkaita, vaikka sallitut rajattaisiinkin vain niihin, jotka on fi -wikin käyttäjän ottamia ja/tai commonsiin siirtämiä. 101090ABC 12. tammikuuta 2010 kello 23.04 (EET)

Tve4: häslinki vähenee, kunhan prosessi saadaan toimimaan ja siihen totutaan. 101090ABC 12. tammikuuta 2010 kello 23.04 (EET)

Mielipidetiedustelu

Edellä olevan keskustelun mielipiteiden selventämiseksi järjestän mielipidetiedustelun. Selkeyden vuoksi pyydän niitä, jotka kannattavat Suositellut kuvat -statusta, mutta esimerkiksi vain jos etusivulle laitetaan päivän kuva, laittamaan äänensä "kannatan" -osioon, mutta kuitenkin ilmoittavan ehdoista. Mielipidetiedustelu ei velvoita mihinkään, mutta ainakin itse tulen toimimaan sen mukaisesti. 101090ABC 12. tammikuuta 2010 kello 22.20 (EET)

Mielipidetiedustelu päättyy 26. tammikuuta 2010 kello 22.20

EDIT: Tämä ei siis ole äänestys. 101090ABC 12. tammikuuta 2010 kello 22.42 (EET)

EDIT2: Mielipidetiedustelun tehtävänä on siis selventää edelläolevassa keskustelussa esitettyjen mielipiteiden jakautuminen. 101090ABC 12. tammikuuta 2010 kello 23.26 (EET)

Kannatan

1. – EtäKärppä^khihi 12. tammikuuta 2010 kello 22.32 (EET)
2. Mikäs siinä. Kunhan näkyvyys etsivulla jää samanlaiseksi kuin suositelluilla luetteloilla. Gopase+f 12. tammikuuta 2010 kello 22.55 (EET)
3. Kuvat jäävät mielestäni liian vähälle huomiolle suomenkielisessä Wikipediassa. Lisäksi kunhan asia saadaan rullaamaan, ei ainakaan äänestäminen tule olemaan erityisen hankalaa. --101090ABC 13. tammikuuta 2010 kello 12.25 (EET)
4. Kivat kuvat on aina kivoja. Tarvitaan vain hyvät vaatimukset. Pitke 13. tammikuuta 2010 kello 12.38 (EET)
5. Kuvan ottajillekkin jotain kiitosta.-Henswick- Sermo? 13. tammikuuta 2010 kello 14.51 (EET)
6. Ehkä olisi vielä kannattanut jatkaa keskustelua. Tarvitaan Commonsin suositeltujen kuvien kriteereistä poikkeavat omat kriteerit, esim. että kuvan on ottanut suomenkielisen Wikipedian käyttäjä. Lisäksi status on hyödyllinen vain, mikäli kuvat pääsevät etusivulle. Äänestyssysteemistä voidaan tehdä kevyt, eikä se mielestäni vaadi paljon panoksia yhteisöltä muutenkaan. Mukava kuva herättää lukijan kiinnostuksen etusivulla ja saattaa johdattaa tämän lukemaan Wikipedian artikkeleita kuvan kohteesta. —kallerna™ 13. tammikuuta 2010 kello 17.48 (EET)
7. Samoilla linjoilla kuin Kallerna. Kuvista ei tarvitsisi välttämättä äänestää, ennemmin vaikka muokkaussotia. --Jisis (keskustelu) 13. tammikuuta 2010 kello 17.57 (EET)
8. Kuvituksiin pitää kiinnittää enemmän huomiota (ei pelkästään vaatia kuvia HA/SS-äänestyksissä). Tämä on parhaita esille tulleita keinoja. --Ras 13. tammikuuta 2010 kello 19.16 (EET)
9. J.K Nakkila 14. tammikuuta 2010 kello 14.47 (EET)
10.  Kannatan. --Pentti Repo 18. tammikuuta 2010 kello 12.38 (EET)

Vastustan

1. Nopeastipa täällä lähdettiin äänestämään. Perusteluni olen sanonut jo yllä, yhdyn myös Mpadowadierfin kommentteihin hyödyn ja vaivan sekä päällekkäisyyden suhteesta. --albval (keskustelu) 12. tammikuuta 2010 kello 22.37 (EET)
2. Suositellut kuvat "kyllä", niiden valitsemisesta aiheutuva häslinki "ei kiitos". —Tve4 ^(Gblk) 12. tammikuuta 2010 kello 22.50 (EET)
3. per Mpadowadierf ja Albval. --Tappinen 12. tammikuuta 2010 kello 22.55 (EET)
4. Kuten arvon kollegat yllä. Terv. --Riisipuuro 13. tammikuuta 2010 kello 12.53 (EET)--
5. Turhaa showta. Ei kaikkea kannata äänestyttää. Commonsissa on oma systeeminsä, ja ideat suomalaisten ottamista tai Suomea käsittelevistä kuvista sotivat suomenkielisen Wikipedian periaatetta vastaan. Suositelluissa luetteloissakin on tosi hiljaista.--Tanár 13. tammikuuta 2010 kello 19.19 (EET)
6. Vähän harmittaa vastustaa, mutten ymmärrä miksi pitää luoda päällekkäisiä järjestelmiä. En-wikissä se voi toimia, mutta täällä ei ole tarpeeksi volyymiä. Parempi olisi nostaa commonsia enemmän esille mm. päivän kuvan kautta (oli hölmöä, että ehdotus kaatui). --Epiq 13. tammikuuta 2010 kello 20.02 (EET)
7. --Otrfan 14. tammikuuta 2010 kello 21.25 (EET)
8. Per Tanár. –Ppntori ^(kerro) 15. tammikuuta 2010 kello 23.10 (EET)
9. Per Tanár. --A333 K 15. tammikuuta 2010 kello 23.51 (EET)
10. Saattaa joissain oloissa hidastaa etusivun latautumista. Mutta en mitenkään jyrkästi vastusta kun toisaalta kuvitus voi lisätä kiinnostusta. Tanár perustelee hyvin. --Höyhens 16. tammikuuta 2010 kello 12.22 (EET)
11. Antaa commonsin hoitaa tää kuvapuoli. Tosin commonsia tai sen suositeltuja kuvia voisi kyllä jollain tavalla vähän nostaa esille täällä. --Velma 18. tammikuuta 2010 kello 11.27 (EET)
12. Ihan kuin olisin tällaiseen joskus jo vastannut. --TBone 18. tammikuuta 2010 kello 12.39 (EET)
13. Harvinaisen turha. --Sovereign92 (Keskustelu) (Muokkaukset) 22. tammikuuta 2010 kello 21.26 (EET)

Tyhjää

1. Itse kannatan päivän kuvan lisäämistä etusivulle, mutten omaa järjestelmää suositelluille kuville. Joko suoraan Commonssin päivän kuvat, tai sitten Commossin suositelluista kuvista arpomalla, tai muuten vaan etusivusysteemi. —Aku506  14. tammikuuta 2010 kello 21.19 (EET)

Keskustelu

Minkä takia tästäkin pitää äänestää mielipidetiedustella? Käsittääkseni kannattajat voisivat ihan rauhassa perustaa Teemasivu:Kuvat, Teemasivu:Suositellut kuvat, Wikiprojekti:Kuvitus tai jsp. Siellä voisivat sitten valita keskenään niin paljon kuvia suositelluiksi kun haluavat. Asiasta pitäisi keskustella (ja tarvittaessa äänestää/mielipidetiedustella) vasta sitten kun "suositeltuja" kuvia aletaan tunkea etusivulle tai johonkin muualle näkyviin. Gopase+f 13. tammikuuta 2010 kello 12.59 (EET)

Kyseessä ei ole äänestys, vaan mielipidetiedustelu, kuten edellä mainitaan. 101090ABC 13. tammikuuta 2010 kello 13.50 (EET)

korjasin kysymystäni. Gopase+f 13. tammikuuta 2010 kello 13.55 (EET)

Vastaus: halusin saada laajemman käyttäjäkunnan mielipiteen selville, ennen kuin asiassa mahdollisesti edettäisiin. Edelläolevassa keskustelussa osa kommenteista oli mielestäni sellaisia, joista en osannut sanoa kannattaako vai vastustaako käyttäjä ehdotusta. Siksi loin mielipidetiedustelun, koska siitä on helpompi sanoa, että "X määrä vastustaa ja X määrä kannattaa ehdotusta. Mitä tulee kommenttiisi "Asiasta pitäisi keskustella (ja tarvittaessa äänestää/mielipidetiedustella) vasta sitten kun "suositeltuja" kuvia aletaan tunkea etusivulle tai johonkin muualle näkyviin": näin ei voida tehdä, ennen kuin yhteisö kannattaa Suositellut kuvat -statusta. 101090ABC 13. tammikuuta 2010 kello 14.07 (EET)

Ei yhteisön hyväksyntää/mielipidettä tarvita kaikkeen. Vain laajoihin muutoksiin sellaista on syytä kysyä. Gopase+f 13. tammikuuta 2010 kello 14.13 (EET)

Mielestäni Suositellut kuvat -statuksen "perustaminen" on (ainakin melko) laaja muutos. 101090ABC 13. tammikuuta 2010 kello 14.19 (EET)

Se, että jossain takavasemmalla aletaan valita suositeltuja kuvia ei todellakaan ole laaja muutos. Muutenhan uusien wikiprojektien ja teemasivujen perustaminen olisi yhtälailla laaja muutos. Eri asia on sitten se missä muualla suositelluiksi valittujen kuvien status näkyy tai mihin kuvia käytetään jne. Gopase+f 13. tammikuuta 2010 kello 14.27 (EET)

No joka tapauksessa halusin saada Wikipedian käyttäjien mielipiteen asiasta ja koska keskusteluissa mielestäni jotkut kommentit voidaan tulkita monella tavalla, pidin mielipidetiedustelun perustamista perusteltuna ratkaisuna. 101090ABC 13. tammikuuta 2010 kello 15.02 (EET)

Kallerna: ei keskustelua ole lopetettu, päinvastoin. Kommentoida saa, mutta avasin mielipidetiedustelun selkeyttääkseni mielipidejakauman näkymistä. 101090ABC 13. tammikuuta 2010 kello 18.01 (EET)

Jisis: mitä tarkoitat muokkaussota -kommentillasi? 101090ABC 13. tammikuuta 2010 kello 18.08 (EET)

Kommentti oli tosiaan hieman epäselvä. Tarkoitin, että jos valitaan päivän kuva, jokaisesta sellaisesta ei kannata järjestää äänestystä. Ennemmin voitaisiin muokata jotain listaa kuvista, ja valinta tapahtuisi konsensusperiaatteella. --Jisis (keskustelu) 13. tammikuuta 2010 kello 18.26 (EET)

Itselleni tuli ajatus, joka perustuu samanlaiseen systeemiin kuin mikä on Suositeltujen sivujen kanssa, eli että Suositellut kuvat esiteltäisiin kronologisessa järjestyksessä (mahdollisin poikkeuksin, kuten esimerkiksi Charles Darwin -suositellun sivun kanssa tapahtui, eli että mahdollisina juhlapäivinä olisi aiheeseen liittyvä kuva etusivulla). 101090ABC 13. tammikuuta 2010 kello 20.05 (EET)

Suosittelen tutustumaan Commonsin sivuun, jossa "äänestetään" laatukuvista: commons:Commons:QIC. Tuon tyylinen systeemi ei vaadi suurta vaivaa, on tehokas ja kuvat saadaan silti täyttämään kriteerit, ts. kukaan ei voi antaa statusta suoraan omalle kuvalleen. —kallerna™ 14. tammikuuta 2010 kello 00.25 (EET)

Epiq: uskoisin, että jos saadaan tännekin suosotellut kuvat -status, etusivulle voidaan laittaa päivän/viikon kuva. Tästä ei tule en-wikin tai Commonsin apinointia, jos vain statuksen ehdot kirjataan sellaisiksi, ettei niin tapahdu. 101090ABC 13. tammikuuta 2010 kello 20.10 (EET)

Tanár: ideana on myös ollut, että ehtona olisi se, että kuvan on ottanut tai sen on ladannut Commonsiin fiwikin käyttäjä. Tämä ei mielestäni sodi projektin tarkoitusta vastaan, koska fiwikiläisiä asuu myös ulkomailla. 101090ABC 13. tammikuuta 2010 kello 20.13 (EET)

No mutta kuvathan ovat Commonsista kuitenkin ja yhteistä omaisuutta, mitä väliä sillä on, kuka ne on sinne ladannut. Ja mitä tarkoittaa "fiwikin käyttäjä"? Hei user zzz, oletpas ladannut kivan kuvan commonsiin, ota käyttäjätunnuksesi käyttöön myös fiwikissä niin saadaan se äänestettyä täällä suositelluksi sivuksi.--Tanár 13. tammikuuta 2010 kello 20.54 (EET)

Tämä mielipidetiedustelu on kyllä melko turha, koska jokainen muodostaa ensin käsityksen mistä "äänestetään" ja sen jälkeen päättää kannattaako vai vastustaako omaa mielikuvaansa. --Jisis (keskustelu) 13. tammikuuta 2010 kello 21.13 (EET)

Tanár: mielestäni tämä status osaltaan innostaa suomenkielisen Wikipedian (eli "fiwikin") käyttäjiä lataamaan kuvia Commonsiin. Sillä tulisi mielestäni olla väliä, kuka ne on sinne ladannut, en nimittäin usko en-wikin käyttäjän lataavan kuvia Commonsiin suomenkielisestä Wikipediasta. Jisis: olen ainakin yrittänyt kirjoittaa mielipidetiedustelun alustuksen alustuksen niin, että siitä selviää mistä "äänestetään", kuten asian muotoilit. Mielipidetiedustelu koskee sitä, "perustetaanko" tänne fiwikiin Suositellut kuvat -status. Siksi olen pyytänyt, että jos kannattajilla on jotain ehtoja (esim. päivän kuva etusivulle), he ilmaisisivat sen. Mielestäni järkevintä on ensin tiedustella yhteisön kantaa Suositeltuihin kuviin, ja myöhemmin mahdollisesti keskustella Etusivun kuvasta. Mielestäni on nimittäin turhaa keskustella Etusivun kuvasta, jos fiwikissä ei ole mitään systeemiä niiden valitsemiseksi. Näin ollen mielestäni on parempi keskustella ensin statuksesta. 101090ABC 13. tammikuuta 2010 kello 22.28 (EET)

Ok, nyt ymmärrän hieman paremmin, vaikka avoimia kysymyksiä jää. Mitä statuksen saaneille kuville tehtäisiin jos ne eivät pääse etusivulle? --Jisis (keskustelu) 13. tammikuuta 2010 kello 22.52 (EET)

En-wikissä on nyt joitain vastauksia: [10]. 101090ABC 14. tammikuuta 2010 kello 19.52 (EET)

Kysyn englanninkielisestä Wikipediasta kohta tarkemmmin, mutta siellä Featured picturesien ja Picture of the Day -juttujen perustamisen välillä oli yli vuosi – Pic of the Day perustettu aiemmin mallinemuodolla 14.5.2004 ja muutettu nykyisenkaltaiseksi sivuksi 17.6. 2004, Featured pictures perustettu 10.5.2003. Mallinemuotoisen pic of the dayn muokkauksista huomasin, että luoja oli miettinyt sen käyttöä vain käyttäjäsivuilla. 101090ABC 13. tammikuuta 2010 kello 23.48 (EET)

Lisäys Tanárille: lisäksi, vaikka täällä ollaan tekemässä tietosanakirjaa eikä ystävystymässä, mielestäni jonkinlainen "kaverihenki" on projektin säilymisen kannalta tärkeää. Näin ollen hyvien kuvien ottajia ja/tai Commonsiin lataajia tulisi mielestäni palkita ja näin luoda eräänlaisia esimerkkejä. Uskon, että jos status perustetaan, se on hyvä esimerkinnäyttäjä myös uusillekin käyttäjille ("Ahaa, kuvat tulisi ladata Commonsiin" tjsp -tyyliin). 101090ABC 13. tammikuuta 2010 kello 22.48 (EET)

Uusi ajatus: voisiko olla suositellut kuvat-projekti, joka varmistaisi, että commonsin suositeltuihin kuviin liittyy tynkää parempi lähteistetty suomenkielinen artikkeli, ja yhden rivin esittelyteksti ? Sit kun näitä olisi jonkinlainen varasto, niitä voisi alkaa nostaa etusivulle, sitä ennen vaikka projektin sivulle kuten Teemasivu:Akvaario jossa kuva vaihtuu kuukausittain. . Tällä rohkaistaisiin myös kuvaajia viemään kuviaan commonsiin ja hankkimaan kenties siellä sen suositellun statuksen. (Onhan äänestysohjeet siellä suomeksi ?) --Tappinen 14. tammikuuta 2010 kello 00.10 (EET)

"Tällä rohkaistaisiin myös kuvaajia viemään kuviaan commonsiin ja hankkimaan kenties siellä sen suositellun statuksen". Itse miellän tähän paremmin toimivaksi ratkaisuksi ehdotetun suositut kuvat -statuksen, koska se on jossain määrin wikikohtaisempi ja siinä voidaan kohdentaa tiettyyn wikiin. Mutta toisaalta suositellut kuvat -projekti voi toimia myös statuksen lisäksi. Projekti ja status eivät mielestäni ole toisiaan poissulkevia, onhan olemassa Suositellut sivut -wikiprojekti. 101090ABC 14. tammikuuta 2010 kello 00.32 (EET)

Sovereign92: miten niin? 101090ABC 23. tammikuuta 2010 kello 18.47 (EET)

Miksi artikkeleita poistetaan?

Varmaan tyhmä kysymys ja väärä foorumi, mutta en löytänyt tähän vastausta. Siis jotain syitä on mainittu, mutta mitä järkeä on poistaa artikkeli? Esim. pääsarjasssa pelaava jalkapalloilija oli äänestykseällä poistettu, ei ollut sitten tarpeeksi merkittävä. Levytilaako yritetään säästää vai mikä on siis oikea syy poistaa? Äänestyskeskustelu oli jätetty, vienee enemmän tilaa kuin itse artikkeli. Uusi käytäntö:Jos poistokeskustelu vei enemmän tilaa kuin itse artikkeli, niin jätetään artikkeli ja poistetaan se tuhanpäiväinen poistokeskustelu ja äänestys. Monet ihmiset lähtevät usein ennimmäiseksi katsomaan tietoa Wikipediasta sitten saat vastauksen, että artikkeli on ollut, mutta poistettu. Mitä järkeä siinä on, että joku on tehnyt artikkelin ja sitten se poistetaan? Jos ollaan rehellisiä, niin suomenkielistä Wikipediaa ei tosiaankaan vaivaa liika tarjonta vaan materiaalin puute. 88.114.29.138 12. tammikuuta 2010 kello 23.59 (EET)

Kannattaa lukea poistokäytäntö ja Poistokäytännön suuntaviivoja. Ne ehkä auttavat vastaamaan kysymykseesi. 101090ABC 13. tammikuuta 2010 kello 00.27 (EET)

Määrän lisäksi pyritään pitämään myös laatu sellaisena että sisältöön voi luottaa. Sisältöä on jo ainakin artikkelien määrän suhteen enemmän kuin yhdessäkään suomenkielisessä tietosanakirjassa, joten ei tarjonta nyt sentään ihan surkea ole vaikka parannettavaa loputtomasti. --Harriv 13. tammikuuta 2010 kello 00.31 (EET)

Yksittäisten artikkelien poistossa punnitaan aiheen merkittävyyttä suhteessa alansa muihin edustajiin. Joskus rajanveto on hankalaa. Yleisellä tasolla voi todeta, että kaikkia tietosanakirjoja toimitetaan, myös Wikipediaa. Toimitustyön olennainen osa on karsinta. Ilman sisällölle annettuja kriteereitä lopputuloksena on jäsentelemätön kokoelma tietoa. On lukijan ja tiedonhakijan etujen mukaista, että ensyklopediaan ei laiteta kaikkea mahdollista maan ja taivaan välillä. Nykytilassaankin suomenkielinen Wikipedia on lajissaan laajin esitys, ja hanke on jo saavuttanut tason, jossa pääpainon siirtämistä laadun parantamiseen, säilyttämiseen ja lähteistykseen on pidettävä ensiarvoisena.--Khaosaming 13. tammikuuta 2010 kello 07.25 (EET)

Ketä poistettua pääsarjapelaajaa mahdat tarkoittaa? Vähäinenkin pelaaminen aikuisten pääsarjassa on tavallisesti riittänyt... --Quinn 13. tammikuuta 2010 kello 07.33 (EET)

Hmm. ehkä Wikipedian esseet Deletionismi ja Inklusionismi selventää ihmisten näkemyksiä. Yleisellä tasolla Deletionistien poistoperusteet tuntuvat menevän kahteen kategoriaan. Yksi on ideologiset ja imagolliset perusteet; Wikipedia on tietosanakirja ja tietosanakirjan malli tulee paperisesta Encyclopedia Britannicasta jossa oli vain valikoitua tärkeää tietoa. (inklusionistisempi näkemyös on, että Wikipedian tulisi olla Linnunradan käsikirjasta liftareille-tyyppinen kokoelma kaikesta elämän kannalta olennaisesta tiedosta). Toinen poistoperuste käytännöllisyys. Wikipedia pyörii vapaaehtoisten kirjoittajien varassa jolloin artikkelien korjaamiseen, ajan tasalla pitämiseen jne. on rajallinen määrä työvoimaa eikä varsinkaan huonoimpia artikkeleita ei kannata täällä pitää (koska kukaan ei ehdi niitä millään aikavälillä korjaamaan. tilastoja ja linkit korjattavat-luokkiin ). Se miksi KANNATTAA poistaa epämerkittävinä artikkeleita jotka ovat kunnossa (eikä siten vaadi työtä) ja joille on lukijoita on kuitenkin jäänyt minulle epäselväksi. Oma näkemykseni on, että niiden poistamisesta on enemmän haittaa kuin hyötyä. --Zache 13. tammikuuta 2010 kello 07.52 (EET)

Arvokeskustelussa ääripäät, kuten tässä esille ottamasi deletionismi ja inklusionismi, ovat hypoteettisia esimerkkejä ajattelusta, mutta käytännössä vaaka asettuu jonnekin välimaastoon. Tämä ei silti poista sitä käytännöissäkin mainittua perusajatusta, että tietosanakirjatyö edellyttää aina toimituksellista näkökulmaa. Kukaan ei halua lukea kokoelmaa jäsentymätöntä sekamelskaa. Tällaiselle on jo olemassa muut forumit, kuten Suomi24.--Khaosaming 13. tammikuuta 2010 kello 08.01 (EET)

Niin no, meidän toimituksellinen linja on esimerkiksi, että korkeimmalla sarjatasolla pelaavat urheiluseurat ovat merkittäviä, mutta alemmat eivät. Sekä ylemmistä, että alempien sarjatasojen urheiluseuroista pystytään tekemään muodoltaan samanlaiset artikkelit. Useimmissa tapauksissa sekä ylemmän, että alemman tason urheiluseurat pystytään pätevästi lähteistämään joten sikälikin alemman sarjatason urheiluseurat voitaisiin ottaa tänne. Pointti tuossa esimerkissä on, että rajanveto ainoastaan korkeimmalla sarjatasolla pelaaviin urheiluseuroihin on arvovalinta eikä jäsentelyongelma. --Zache 13. tammikuuta 2010 kello 08.20 (EET)

Toimituksellisen linjan peruskivi on merkittävyys, ei tarkistettavuus. Hyvä esimerkki käytännöstä on artikkeli henkilöstä Annika Väisänen, joka on lähteistetty ja siltä osin kunnossa. Henkilöstä ei kuitenkaan löydy juuri ollenkaan sekundääriä aineistoa, muiden hänestä kirjoittamaa materiaalia, siksi artikkeli on poistumassa. Urheilun ja kulttuurin ikuisen tasapainottelun väliaikatilanne Wikipediassa riippuu muokkaajien mielenkiinnon kohdistumisesta. Onko urheilu aihepiirinä ollut jossakin yksittäisessä artikkelissa ratkaisevana poistoperusteena? Tuskinpa, vaan epämerkittävyys oman alansa edustajien joukossa.--Khaosaming 13. tammikuuta 2010 kello 08.35 (EET)

Se että on jonkinlainen merkittävyysraja myös urheilussa, pitää tason yleisesti järkevänä, jotta Wikipedia ei täyttyisi yksityisten, yritysten, poliitikkojen, artistien ym. mainosartikkeleista. Jos urheilussa lähdetään entistä alemmaksi, se liu'uttaa tason muuallakin alamäkeen. Vai haluatko että vain urheilussa alarajaa lasketaan? --Ulrika 13. tammikuuta 2010 kello 08.36 (EET)

Haen sitä, että ihan yleisellä tasolla merkittävyysrima voisi olla alempana eikä pelkästään urheilussa. Sinänsähän se, että Wikipedia täyttyy artikkeleista ei ole ongelma kunhan ne artikkelit ovat laadullisesti hyviä. Esimerkiksi minulle on ihan sama mikä motiivi kirjoittajalla on kunhan lopputulos on aiheestaan totuudenmukaisesti ja neutraalisti kertova artikkeli. --Zache 13. tammikuuta 2010 kello 09.07 (EET)

Jos kirjoittajan motiivin voi päätellä artikkelin asusta, on artikkelissa oltava näkökulmavinouma, joka on korjattava pikaisesti. Mikä sinun motiivisi on peräänkuuluttamaasi vapaamielisyyteen karvoihin katsomatta? Tietosanakirjan parantaminen? Lukijoiden palveleminen? Kokeilunhalu? Linjattomuus? Minä en ole jäänyt kaipaamaan montakaan poistetuista artikkeleista. Useimmat niistä ovat olleet yritysten mainoksia, yksityishenkilöiden egonpönkitystä tai triviaalia luettelointia vailla yhteiskunnallista, historiallista, taiteellista tai tieteellistä merkittävyyttä. Resentismi on yhteinen nimittäjä kaikkein turhimmille.--Khaosaming 13. tammikuuta 2010 kello 09.26 (EET)

Sinun ja minun ero on se, että toisin kuin sinä, minä en halua poistaa sitä sisältöä joka ei satu minua henkilökohtaisesti kiinnostamaan. :) --Zache 13. tammikuuta 2010 kello 09.46 (EET)

Voimme yhdessä olla hyödyllisiä Wikipedialle, vaikka olemme niin kaukana toisistamme tehtävänasettelussa. Wikipediassa on paljon artikkeleita, joista en ole sanottavasti kiinnostunut, ja hyvä niin. Muokkaajien kirjo ja heidän toisiaan täydentävät kiinnostuksen kohteensa ovat valtava rikkaus, jota saamme kiittää hankkeen menestyksestä. En ikimaailmassa haluaisi kyseenalaistaa tätä. Käytänkin poistoperusteinani vallan muita kriteereitä, joista muutamia olen jo tuonutkin julki edellä. Merkittävyys on suureena mitattavissa. Se määrittyy ulkoisten, Wikipediasta riippumattomien seikkojen perusteella. Merkittävyys on yhtä kuin aiheesta käydyn yhteiskunnallisen keskustelun summa. Mitä tulee inklusionismiin, aiemmin mainitsemasi suora vertaus Encyclopedia Britannicaan ontuu siinä hieman, sillä täällä on aiheiden kirjo huomattavasti suurempi jo nyt.--Khaosaming 13. tammikuuta 2010 kello 10.22 (EET)

Ja aina voi kirjoittaa muihin wikeihin. Vaikkapa Runewikin artikkeleita ei tarvita Wikipediaan, mutta sinne on hyvä linkittää täältä (pelin artikkelissa ja wikilistauksessa). -tKahkonen 13. tammikuuta 2010 kello 10.54 (EET)

Sitä Wikilistaustakaan ei muuten säilytetty ilman äänestystä ja draamaa kun se puristien mielestä oli mainostusta joka ei sopinut edes Wikipedia-avaruuteen. --Zache 13. tammikuuta 2010 kello 23.37 (EET)

Mainoksiakin täältä on poistettu, mutta vielä suurempi osa poistetuista "artikkeleista" on ollut silkkaa hölynpölyä. Monet niistä ovat olleet selvästi kiusantekomielessä kirjoitettuja ja niissä on vain solvattu jotakuta. Toiset taas ovat olleet pelkkää näppäimiä umpimähkään painelemalla kirjoitettua siansaksaa, tai sitten vain toimintojen kokeilemiseksi kirjoitettuja. -KLS 13. tammikuuta 2010 kello 10.36 (EET)

Palataksemme itse aiheeseen eli merkittävyyteen ja siihen miksi asioita poistetaan. Oletaan, että tänne sallittaisiin vaikka satunnaisista nettisarjakuvista kertovat artikkelit. Niin suurin osa niistä kertoisi sarjakuvista joilla ei ole mitään sen suurempaa historiallista merkitystä ja olisi varmaakin Ulrikan tarkoittamaa mainostusta. Kuitenkin väistämättä osasta niistä tulee isoja ja niiden piirtäjistä merkittäviä. Esimerkkinä vaikka Milla Paloniemi ja Kiroileva siili. Tällöin meillä olisi valmiiksi näistä aiheista jo artikkelit eikä niitä kirjoitettaisi ajankohtaisuuden aikana tai joskus sen jälkeen. Tämä on olennainen seikka siinä, että miksi Wikipedian reagointikyky aiheisiin on hidastunut viimevuosina. Se ei ehkä ole ongelma tuhatvuotiselle sanakirjalle, mutta tämän päivän käyttäjän kannalta se lienee aika iso juttu. --Zache 13. tammikuuta 2010 kello 10.10 (EET)

Melkein kaikesta/kaikista voi tulla suurta, ja aika monilla on usko tai ainakin toivo siitä, ja siksi he haluavat edistää sitä suureksi tulemista Wikipedian kautta. Jokaisella on kuitenkin mahdollisuus tehdä todellista konkreettista työtä suureksi tulemisen edistämiseksi ja myös perustaa omat kotisivut, joilla edistää omaa suuruuttaan. Ensyklopedian tehtävä ei ole suureksi tulemisen edistäminen, vaan sen tehtävä on todeta, että tästä ja tästä on tullut merkittävää sen ja sen vuoksi. --Ulrika 13. tammikuuta 2010 kello 10.17 (EET)

Tai pelkästään todeta, että asia Z on sitä ja tätä. Merkittävyys-vaatimus on tarpeellinen ainoastaan jos siitä on jotain hyötyä. --Zache 13. tammikuuta 2010 kello 10.24 (EET)

Kommenttiesi perusteella et ole tekemässä tietosanakirjaa, vaan verkostoitumassa, mukana jossakin trendikkäässä, joka yhdistää sukupolvesi jäsenet. Minusta tehtävämme on tarkkailla, olla passiivisia muistiin merkitsijöitä. Suuret historian linjat ja kehityssuunnat eivät näy lööpeissä, mutta niiden paikka on täällä. Avainsanana on etäisyyden otto aikaamme. Asettuminen ulkopuoliseksi havainnoitsijaksi.--Khaosaming 13. tammikuuta 2010 kello 10.32 (EET)

Rohkeasti uskallan sanoa, että olet väärässä projektissa, jos ajattelet tuon ensyklopedian tehtäväksi. --Ulrika 13. tammikuuta 2010 kello 10.36 (EET)

Itseasiassa ajattelen sen encyclopedian tehtäväksi. Määritelmällisesti encyclopedia on vain jollain kriteereillä valikoitua tietoa yleensä aakkosjärjestykseen järjestettynä. Valintakriteerit puolestaan ovat tietosanakirjakohtaiset eli encyclopedia suomalaisista levyttämättömistä indiebändeistä on määritelmällisesti ihan yhtä pätevä encyclopedia kuin vaikka Encyclopedia Britannicakin. Wikipedian tehtävä puolestaan ei välttämättä ole minun näkemykseni mukainen, mutta mitään yksittäisiä sisältökriteerejä ei voi perustella argumentilla, että Wikipedia on encyclopedia. --Zache 13. tammikuuta 2010 kello 11.09 (EET)

Määritelmäsi ensyklopediasta on omasi, tosiasissa esimerkiksi Wikipedian artikkelissa ensyklopediasta sanotaan näin: "Ensyklopedia tarkoittaa tietosanakirjaa, jonka artikkelit on tarkoitettu pitkiksi ja kuvaaviksi. Se tulee kreikan sanoista enkyklios (”kehämäinen”) ja paideia (”opetus”). Ensyklopedian oli määrä kattaa vapaalle miehelle tarpeellinen yleissivistys." (Kursivointi minun, tuon vapaan miehen voit nykyaikana korvata sanalla ihminen). --Ulrika 13. tammikuuta 2010 kello 11.19 (EET)

Ihan itse Googlesta lunttasin. --Zache 13. tammikuuta 2010 kello 23.07 (EET)

Tähän korjaus: Korkeimmalla sarjatasolla pelanneet pelaajat ovat merkittäviä, kun taas vain alemmissa sarjoissa pelanneet pääasiallisesti eivät (poikkeuksiakin toki on; en esim. usko, että ammattilaissarja Englannin mestaruussarjassa vakituisesti pelaavista pelaajista kertovia artikkeleita kovin herkästi poistettaisiin). Urheiluseurojen kohdalla raja ei ole yhtä kova. --Nironen 13. tammikuuta 2010 kello 08.57 (EET)

Artikkeleiden nykytila ei voi olla säilytysperuste, sillä niiden tila ei ole pysyvä. Asialliseenkin artikkelinaloitukseen voidaan myöhemmin lisätä kaikenlaista, joka vaatii pientä tai suurta korjaamista. Mitättömille aiheille näitä korjaajia ei vain tahdo riittää. -- Piisamson 14. tammikuuta 2010 kello 01.40 (EET)

Ei meillä riitä tärkeisiinkään asioihin korjaajia eikä niitä silti poisteta. Mutta ehkä olisi pitänyt ilmaista asia näin. Ongelmattoman artikkelin poistaminen siksi, että se VOI joskus myöhemmin aiheuttaa ongelmia on hölmöläisten hommaa. --Zache 14. tammikuuta 2010 kello 01.56 (EET)

Eli jos korjaajia on jo nykyisellään liian vähän, kannattaa hankkia lisää parsittavaa? -- Piisamson 14. tammikuuta 2010 kello 14.29 (EET)

Kyllä jos se lisää ehjän kankaan määrää ja jos se lisää myös parsijoiden määrää niin sitä parempi. Lisäksi kun työvoimaa vapautuu ehjän kankaan irtileikkaamisesta niin sitä riittää paremmin parsimaan tärkeämpiä asioita. Pisimpään rikkinäisenä olleita osia voitaisiin poistella myös automatisoidusti. --Zache 14. tammikuuta 2010 kello 18.38 (EET)

Jos ja jos. Mitä enemmän artikkeleita, sitä enemmän ylläpitotyötä. Yleensä nämä ei-niin-merkittävien artikkeleiden ympärillä touhuavat eivät jää korjaustöihin osallistumaan, vaikka heidän artikkeliaan ei poistettaisi. Parhaassa tapauksessa pitävät huolta siitä omasta artikkelista, yleensä eivät sitäkään. -- Piisamson 15. tammikuuta 2010 kello 13.25 (EET)

No ihan faktana. Vuonna 2006 suomenkielinen Wikipedia oli paljon inklusionistisempi kuin nyt. Samaan aikaan se oli myös yhteisönä kaikin tavoin isompi. Artikkeleita tuli enemmän, tynkiä laajennettiin nopeammin, uusia ihmisiä tuli tuplaten enemmän kuin nyt. jne. --Zache 15. tammikuuta 2010 kello 19.51 (EET)

Törmäsin tähän keskusteluun vähän sattumalta kaverin linkittämänä. Olen itsekin ihmetellyt tätä jatkuvaa artikkeleiden poistoa. Wikipedian ehdottomasti merkittävin etu verrattuna vaikkapa Encyclopedia Britannicaan on se, että epämääräisistäkin aiheista löytyy tietoa. Vaikka tieto ei olisikaan luotettavaa (se nyt on tiedon luonne) niin sitä ainakin löytyy. EBstä ei löydy tietoa juuri mistään eikä se siksi ketään kiinnostakaan.

Ehkä vähän kökkö esimerkki, mutta muistan miten jenkkiwikipediasta poistettiin kaikki vähemmän tunnettuja pornotähtiä käsittelevät jutut. Eli ts. joku on käynyt valtavan listan pornotähtiä läpi ja päättänyt kuka on tehnyt tarpeeksi pornoa ollakseen säilytettävien listalla ja kuka ei. Hivenen absurdia. Silti ehkä cooleinta wikipediassa on (tai ollut) se, että voi syöttää minkä vaan nimen hakukenttään ja löytää ainakin jotain tietoa. Mutta kukapa pornotähtiä puolustelisi?

Tämä keskustelu eri liigatasojen merkittävyydestä tuntuu myös vähän oudolta ja sisältää samoja piirteitä. Kannattaa myös huomioida, että mitä jos kyseinen kaveri nousee liigatasolla, hänestä puuttuu kaikki tieto aikaisemmilta vuosilta, vaikka wikipedia tulee nimenomaan omiinsa tiedon keräämispaikkana? Itseäni ei voisi vähempää kiinnostaa, mutta jalkapallofanin (tai vaikkapa pornofanin) näkökulmasta asia voi olla todella olennaista. Kuvitellaan tilanne "kuka tämä uskomattoman hyvin pelaava juniori on? Katsotaas netistä..." Miksi wikipdia ei tähän tarpeeseen voi vastata?

Enkä viitsi edes puuttua puuttua kysymykseen wikipedian toimittajien ammattitaidosta näissä asioissa, mutta aivan varmasti jonkun artikkelin poistamista vaativa editori jaksaa/ehtii nähdä paljon enemmän vaivaa vängätä asian eteen kuin satunnainen lukija, joka ei välttämättä viitsi yhtä kommenttia enempää asiaan panostaa, kuten vaikkapa minä juuri nyt tässä. Tai sattuu ehkä paikalle satunnaisesti ja huomaakin yhtäkkiä jutun kadonneen netistä.Kommentin jätti 85.131.48.105 (keskustelu – muokkaukset)

Argumenttisi on kumottavissa, koska emme ole tiedon keruupaikka, vaan sen jäsentelypaikka. Lisäksi pornotähti, jonka tunnettuus on sidoksissa Wikipedian artikkeliin, ei ole merkittävä pornotähti. Kaikesta oikeasti merkittävästä on saatavilla tietoa muualla verkossa, ja usein tällainen tieto kuuluukin muille areenoille.--Khaosaming 13. tammikuuta 2010 kello 10.52 (EET)

Anteeksi, voisitko vielä selventää, että miten tiedon kerääminen eroaa tiedon jäsentelystä käyttämissäni esimerkeissäni? Pornoteollisuuden tai urheiluteollisuuden toimijoiden nimien ja saavutusten merkitseminen wikipediaan nyt kuulostaa tiedon jäsentelyltä nimenomaan. Totta puhuen, argumenttisi on vähän outo, kai wikipediaan kerätään tietoakin? Miten se voi jäsentää tietoa jos siihen ei myöskään kerätä tietoa jota sitten jäsennellä? Missä menee tiedon keräämisen ja tiedon jäsentelyn raja? Eikö argumenttisi päde oikeastaan mihin vaan asiaan. Ts. taas palataan siihen, että wikipediaa editoiva saa kyllä tahtonsa läpi asian poistamisen suhteen pelkästään sillä, että hän jaksaa istua koneensa ääressä vaikka päivätolkulla ja vängätä asian eri esoteerisiä puolia.

Itse pitäisin junioriliigaa tai pornoteollisuutta tiiviisti seuraavan näkökulmaa asiaan liittyvän artikkelin merkittävyydestä paljon arvokkaampana kuin "some guyn". Ehkä tyttö X, joka on tehnyt yhden elokuvan onkin isoin juttu alalla ikinä? Mistä minä sen voin tietää? Ehkä joku junioritason pelaaja on seuraava Ronaldo ja asia on päivänselvää jo nyt vaikka kaveri ei muualla pelaakaan.

Eikö tämä nyt ole tietoa, joka olisi syytä jäsentää keräämisen lisäksi? Kommentin jätti 85.131.48.105 (keskustelu – muokkaukset)

Jos alasarjaurheilija on merkittävä, puolet suomalaisista on jollain kriteerillä merkittäviä --> Wikipedia muuttuu kotisivuhotelliksi. --ML 13. tammikuuta 2010 kello 11.23 (EET)

Onko kotisivuhotelliksi muuttuminen isokin uhka? Onko pelkoa, että Suomen wikipediaan tulee 2,5 miljoonaa uutta juttua yön yli, mikäli alasarjalaisten jalkapalloilijoiden kohdalla ei vedetä tiukkaa linjaa? Onko liioittelu ja argumentointivirheet yleinenkin tapa keskustella täällä?

Kaikkiin kolmeen vastaus: on. Tosin ML:n kommentti ei ollut liiioittelua eikä argumentointivirhe. --Ulrika 13. tammikuuta 2010 kello 11.42 (EET)

http://en.wikipedia.org/wiki/Slippery_slope

Merkittävät pornotähdet ovat tervetulleita aiheita. Itse asiassa etusivulla on nytkin yksi kuolinpalstalla. Emme kuitenkaan voi ennustaa, kenestä tulee seuraava nimi. Tarkoitin tiedon "keruupaikalla" varastoa. Emme ole varastohuone rojulle, vaan arkisto, jota moderoidaan ja huolletaan, pidetään järjestyksessä ja siivotaan. Kannattamasi malli on basaari, kun minusta tietosanakirjaa pitäisi rakentaa kuin katedraalia: pitkään ja hartaasti, lujasti vankalle pohjalle ajan hammasta vastustavasta materiaalista. Ja kyllä, osallistumalla projektiin voit vaikuttaa, sitä enemmän kuta istut päätteen ja näppiksen ääressä.--Khaosaming 13. tammikuuta 2010 kello 11.30 (EET)

Olet oikeassa siinä että wikipediassa pitäisi ennenmän kiinnittää lähihistorian taphtumiin mutta samalla laittaa nykyisiäkin tapahtumia talteen mutta silloin tämä tarkoittasi sitä nykyinen tuntemamme iso kasa artikkeleita pitäisi järjestellä The Beatles historia ja "salatutelämät" eli viihde osioihin D100a 13. tammikuuta 2010 kello 15.09 (EET)

"Naapurin Pekalla on kissa. Se on minusta hauska ja erikoinen ja ajattelin kirjoittaa siitä jotain. Menen wikipediaan ja kirjoitan. Naapurin Pekan kissasta voi tulla maailman kuuluisin kissa. Ainakin minun mielestäni se on jo nyt maailman ihanin, kaunein ja kuuluisin kissa." Pitääkö kyseinen artikkeli säilyttää wikipediassa, koska voihan olla että Pekan kissasta todellakin tulee maailman kuuluisin kissa? Gopase+f 13. tammikuuta 2010 kello 11.46 (EET)

Hieman vähemmän kärjistettynä, G+f:ää mukaillen: "Naapurin Pekalla on rokkibändi nimeltä Pekan pumppu. Pekan pumppu on minusta hauska ja erikoinen ja ajattelin kirjoittaa siitä jotain. Menen Wikipediaan ja kirjoitan. Pekan pumpusta voi tulla vaikka seuraava The Rasmus. Ainakin minun mielestäni se on jo nyt maailman rokkaavin, kovin ja paras bändi. Sitä paitsi ne ehkä julkaisee levyn ensi keväänä." Pitke 13. tammikuuta 2010 kello 12.06 (EET)

Vielä hivenen kärjistäen. "Wikipediaeditori X ei tiedä mitään bändiskenestä ja ehdottaa Pekan pumppu -nimisen bändin entryn poistamista, vaikka sivulla joku ohikulkija huomauttaa, että Bändi on suosittu omassa kaupungissaan, millään ei ole mitään väliä, sillä editori on päättänyt, ettei bändillä ole merkitystä. Artikkeli poistetaan."

Asiahan riippuu tämän jälkeen ihan siitä onko kyseessä Pyhäranta vai Helsinki ja mitä tarkoittaa tässä yhteydessä "suosittu". Gopase+f 13. tammikuuta 2010 kello 13.01 (EET)

Kärjistetään lisää... :) "Jatkuvat kiistat siitä, säilytetäänkö albumeita julkaisemattomien yhtyeiden artikkelit mikäli levyn julkaisun ajankohdasta on jonkinlainen arvio, tai jos yhtyettä suitsutetaan Katajakosken Rypsiriehassa, johtavat vastaaviin kiistoihin esimerkiksi urheilijoita koskevissa artikkeleissa, ja joitakin junnujen vilttisarjan urheilunharrastajia käsitteleviä artikkeleita säilytetään sillä perusteella, että Usko "Totuudentorvi" Urheiluntuntija uskoo Kotkalan Maijun tai Eeron voittavan suomenmestaruuden syyskaudella 2013 ja olympiapronssia viimeistään vuonna 2018." Pitke 13. tammikuuta 2010 kello 13.27 (EET)

Me voitaisiin vaikkapa määrittää merkittäviksi kaikki todistetusti keikkailevat bändit ja katsoa vaikka 10 vuoden päästä artikkelin luomisajankohdan jälkeen mistä niistä tuli merkittäviä. Sama juttu ihmisten harrasteprojekteihin. Jos ahdistaa, että wikipedia muuttuu triviapediaksi niin voidaan määrittää, että kirjoittaakseen artikkelin youtube-tähdestä, kellaribändistä, harrastepelistä pitää kirjoittaa ensin vähintään lyhyt artikkeli presidentistä. Kun presidentit loppuvat, niin voidaan siirtyä perhosiin. --Zache 14. tammikuuta 2010 kello 01.23 (EET)

Kaikesta omassa lajissaan merkittävästä on hyvä saada artikkelit Wikipediaan. Suuntaviivat ja kriteerit on kirjattu käytäntöihin sitä varten, jottei tarvitse lähteä kuvailemasi kaltaiseen korvausmuokkaamiseen.--Khaosaming 14. tammikuuta 2010 kello 09.17 (EET)

Mutta tuo ratkaisee ongelman siitä, että Wikipedia painottuu Annika Väisäsiin Murray McCullyjen sijaan ihan yhtä lailla kuin sekin, että hilataan merkittävyysrima korkealle. Lopputuloksen kannalta merkitsee ainoastaan se, että mikä tuottaa parhaiten kattavaa tietosanakirjaa. Jos esimerkiksi ylläoleva tapa valikoida sisältöä tuottaisi merkittävyysarviointia tehokkaammin hyviä artikkeleita niin se on silloin parempi. Nykyisen merkittävyysarvioinnin ja korkean merkittävyysriman me tiedetään olevan huono useammallakin eri tapaa. Se tuottaa jatkuvia tappeluita. Korkeamerkittävyysraja puolestaan tuo meille imagoa hieman kärjistäen mulkkuna elitistisenä kusipäänä, joka tuskin on myöskään hyväksi vapaaehtoistyöhön perustualle projektille. Tilastoista nähdään, että uusien artikkelien lukumäärä, jota on perinteisesti pidetty indikaattorina sille miten projektilla menee, on tippunut jonnekkin vuoden 2005 tasolle. --Zache 14. tammikuuta 2010 kello 11.09 (EET)

Uusien artikkeleiden määrä on surkea indikaattori projektin tilalle, sillä artikkelimäärän lisääntyessä löytyy entistä vähemmän merkittäviä ja helposti ymmärrettäviä aiheita, joista kirjoittaa. -- Piisamson 15. tammikuuta 2010 kello 13.25 (EET)

Mikä olisi parempi ? --Zache 15. tammikuuta 2010 kello 19.51 (EET)

Jokin laatua mittaava muuttuja. -- Piisamson 16. tammikuuta 2010 kello 03.01 (EET)

Tuolla ylempänä oli puhetta Wikipedian maineenrakentamis ja -säilyttämisprojektista artikkelin herkän poistamisen perusteena. Arvostus sekä todellisten että potentiaalisten lukijoiden silmissä on toki erittäin tärkeää. Mutta myös Wikipedian muokkaamisesta kiinnostuneiden henkilöiden silmissä Wikipedian olisi hyvä olla helposti lähestyttävä. Wikipedia:Älä pure uusia tulokkaita jne. Tiedän muutaman tapauksen, jossa hyvää tarkoittavat ihmiset ovat aloittaneet artikkelin ja pelästyneet kun artikkeli on ollut poistoäänestyksessä. Riippumatta siitä onko artikkeli oikeasti poistettu vai ei, he ovat harmistuneet ja tieto poistoäänestyksestä on levinnyt tuttavapiiriin. Sellaisella ei voi olla olematta vaikutusta. Lisäksi todettakoot että jokainen artikkeli on aluksi huono, mutta voi parantua ajan myötä. XmaceX 13. tammikuuta 2010 kello 13.17 (EET)

Siksi välillä pitääkin aina muistaa muistuttaa että merkittävyyttä tms ei ratkaise artikkelin nykyinen tila. Näin teoriassa. Prosessi on tosin sellainen että ihmiset saavat äänestää ihan miten haluavat.. :) --Harriv 13. tammikuuta 2010 kello 13.23 (EET)

Jossain näkymättömissä kulkee raja välillä "uskottava koska kattaa paljon aiheita" ja "epäuskottava koska triviaalitason aiheita on niin paljon ja niin triviaaleja". Lisäksi olisi hyvä muistaa, että vaikka paperi ei lopu, ei artikkeleiden viemä tilakaan ole ilmaista. Pitke 13. tammikuuta 2010 kello 13.27 (EET)

Tylsytit ensimmäisen hyvän argumentin toisella huonolla. Tila on käytännössä ilmaista. Liikenne on kalliimpaa, mutta silti mitätöntä suhteessa WMF:n henkilöstökuluihin. Sen sijaan tuo ensimmäinen argumentti on sellaisenaan hyvä. Kaiken maailman pokemonlistoista on hirnuttu kenties jopa enemmän kuin herkästä liipasinsormesta poistojen suhteen. Vapaa tietosanakirja ymmärretään monella tavalla väärin. Se että pystyy kirjoittamaan jostain, ei tarkoita että pitäisi. Laajentaminen triviaan on silloin ongelmallista, jos artikkelia ei jakseta jatkossa ylläpitää. Tällöin laatuvaikutelma huononee. --Ras 13. tammikuuta 2010 kello 14.52 (EET)

Suomiwikin maine on aika nollassa ainakin omassa lähipiirissäni, ylenpalttisen "en tunne aihetta -> poistoon" -käytännön takia kaikki suuntaavat mieluummin energiansa muun kielisiin wikeihin, joissa artikkelien annetaan kasvaa ennen päätöstä ja pienemmillekin aihealueille löytyy 24/7 koneen edessä istuva puolustaja tasapuolisuuden vuoksi. Suomiwikissä tuntuu olevan poistopuolella enemmän vääntövoimaa. Ja Pitkeen kommenttiin tilan ilmaisuudesta: pitäisikö ylipitkiä artikkeleita turhista aiheista karsia jos tila maksaa? Vaikkapa järkyttävän pitkä ja syvällinen tutkielma katuvaloista olisi hyvä kohde näin aluksi. Siitä säästyneellä tilalla saadaan iso kasa pornotähtiä ja urheilijoita Wikiin. Lepinkainen 13. tammikuuta 2010 kello 14.45 (EET)

Äläpäs sano. Enkkuwikissä urheilijoiden merkittävyysrajana on ammattilaisuus, mikä on paljon tiukempi kuin täkäläinen pääsarjaraja (äskettäin Suomen pääsarjan jalkapalloilijat laitettiin poistoon, koska sarja ei ole ammattimainen...). Ammattilaisuus olisi hyvä ottaa täälläkin kriteeriksi urheilijoille ja taiteilijoille - pelkän harrastuksen ei pitäisi ylittää kynnystä. --ML 13. tammikuuta 2010 kello 14.50 (EET)

 Kannatan  Kannatan  Kannatan --Thi 13. tammikuuta 2010 kello 14.59 (EET)

Tämmöset ilmoittelut ovat vähän turhia kun yhteisön linjanveto tapahtuu kuitenkin vasta poistoäänestyksessä. Tietysti jos tuntuu siltä, että yhteisön kanta voisi muuttua niin ainahan sitä uutta linjaa voi koettaa luoda. Gopase+f 13. tammikuuta 2010 kello 15.26 (EET)

Kyllä käytännöistä voidaan sopia Kahvihuoneessa, myös poistokäytännöstä. Uutta linjaa voi ehdottaa siellä. Sellaisia keskusteluja on aloitettukin monta. Esimerkkinä: [11]. -tKahkonen 13. tammikuuta 2010 kello 15.42 (EET)

Hahaa, mutta kukaan ei sitten voisi estää kirjoittamasta Englannin neljännellä sarjatasolla pelaavista jalkapalloilijoista, koska ovat ammattilaisia. :p --Quinn 13. tammikuuta 2010 kello 15.12 (EET)

Mielenkiintoista. Nolla muokkausta tätä ennen tehneen tunnuksen kannattaa miettiä, nuristessaan päivystävien wikipedistien vähäisyyttä täällä, että potentiaalinen kirjoittajamäärä on täällä enintään 5-6 miljoonaa, kun taas en.wikipedian potentiaalinen kirjoittajamäärä voi lähennellä miljardia. --Ulrika 13. tammikuuta 2010 kello 15.29 (EET)

Ammattilaisuus rajaisi urheiluartikkelit muutamiin suuriin, kaupallisesti merkittäviin urheilulajeihin, joissa ammattilaisuus on mahdollista. Kaikissa olympialajeissakaan tämä ei ole mahdollista. Esimerkiksi juuri kukaan miekkailun olympiavoittaja ei ole ainakaan aivan täysammattilainen. --Joonasl (kerro) 13. tammikuuta 2010 kello 15.41 (EET)

Sitten vaan miekkailijat pois, jos kerran ovat niin epämerkittäviä, etteivät kelpaa edes en.wikipediaan. --Ulrika 13. tammikuuta 2010 kello 15.42 (EET)

en:Category:Fencers. --Joonasl (kerro) 13. tammikuuta 2010 kello 15.44 (EET)

Tänä takia olenkin kannattanut linjaa jonka mukaan pääsääntöisesti vain ammattilais- ja olympiaurheilijat olisivat merkittäviä. Gopase+f 13. tammikuuta 2010 kello 15.58 (EET)

Toki erityisen menestyneet tai tunnetut ei-ammattilaiset ovat merkittäviä. --ML 13. tammikuuta 2010 kello 17.44 (EET)

Vastustan tiukkaa professiovaatimusta, koska monialadiletantit kuten Sallamaari Repo eivät välttämättä ylittäisi rimaa yhdellä suorituspaikalla, mutta tekevät kulttuuris-yhteiskunnalisina moniottelijoina muuten niin vakuuttavaa jälkeä, että mukanaolo on perusteltu. Eikä niin tavattoman kaukana ole se aika, jolloin tieteen ja taiteen tekeminen oli suurelta osin muiden kuin ammattilaisten käsissä. --Crash 14. tammikuuta 2010 kello 01.58 (EET)

olen samaa mieltä muutaman aloittajan kanssa siitä, että suomalaisen wikin poistokäytännöt ovat aika outoja. on epäloogisuuksia ynnä muuta. Miksi esimerkiksi seppo lehto ei ole esillä, vaikka hän on taatusti enemmän esillä netissä ja eri medioissa kuin joku tamperelainen professori, ja aihe olisi siten tavalliselle kaduntallaajalle tärkeämpi. Samoin on turha pitää täällä sivua sosdemien ruotsinkielisestä piirijärjestöstä, sen voi mainita sosdemien jutun yhteydessä. Samaan aikaan on esillä eri luonnonsuojelujärjestöjä, vaikka niiden jäsenmäärä on pienempi kuin esimerkiksi sananvapauden puolesta ry:n, josta ei ole täällä artikkelia, vain viite sananvapaudesta kertovan sivun yhteydessä.

höyryvetureista ja vanhoista laivoista on kymmeniä sivuja, joita ei kyseenalaista kukaan/mikään, mutta tärkeät järjestöt, joilla on sekä netti että medianäkyvyyttä, ja nimekkäitä jäseniä, saavat jäädä vain äänestyskäytännön kautta. Ei alkuperäinen englanninkielinen wiki ole näin vaikea. Onko suomenkielisen wikipedian vallanneet elämästä vieraantuneet nörtit, jotka puuhaavat omissa pienissä ympyröissä, ja elävä munkin elämään (töihin, kotiin ja käännetään ilta ja yö wikin artikkeleita suomeksi, ja aamulla töihin, ei perhettä, ei sosiaalista elämään) ja joiden todellisuus ja sen myötä kyky arvioida tänne kirjoitettujen aiheiden tärkeyttä on heikentynyt tai kadonnut? Uku 14. tammikuuta 2010 kello 11.58 (EET)

Yhden asian liikkeet ja ry:t ovat hankalia Wikipedian kannalta. Edustavatko ne laajemman piirin näkemyksiä asioista, vai ajetaanko niiden kautta äänekkään vähemmistön asiaa on varmasti tärkeää päätettäessä merkittävyydestä. Wikipedian on varottava joutumasta maailmankatsomuksellisen toiminnan äänitorveksi. Edustaako käyttäjän puheenvuorokaan muuta kuin satunnaisen kirjoittajan näkemyksiä. Ehkä voisit ottaa osaa Wikipedian kehitystyöhön ja ehdottaa käytäntöihin muutoksia, jos ne tuntuvat sinusta ahtailta.--Khaosaming 14. tammikuuta 2010 kello 12.18 (EET)

tällä aloituksella on tarkoitus muuttaakin käytäntöjä. Miten esimerkiksi yhden asian liikkeet määritellään? Tällä linjalla mitä wikissä nykyään on, taitaa suurin osa tännekin rekisteröityneistä olla vain "satunnaisia" kävijöitäUku 14. tammikuuta 2010 kello 12.27 (EET)

Älä kuitenkaan yritä todistaa merkittävyyskäytännön tulkintaa virheelliseksi kyseenalaistamalla muita artikkeleita[12]. Oikea tapa on aloittaa asiallinen keskustelu ja perustella kantansa hyvin.--Khaosaming 14. tammikuuta 2010 kello 12.40 (EET)

niin olen tehnytkin. (kts. ylempää)Ehdotin kyseistä artikkelia poistettavaksi, koska se on mielestäni turha. Sehän on jokaisen käyttäjän oikeus. Jos yhden artikkelin esittäminen poistettavaksi on häiriköintiä, niin kuinka moni täällä häiriköi jatkuvasti?Uku 14. tammikuuta 2010 kello 12.45 (EET)

Lue vielä kerran edellinen viestini. Toimimalla sen mukaan ajat asiaasi parhaiten.--Khaosaming 14. tammikuuta 2010 kello 12.49 (EET)

Tässähän nyt keskustellaan. Perustelut näkyvät ylempänä. Uku 14. tammikuuta 2010 kello 12.52 (EET)

Yhden asian liikkeiden kukoistus on usein verrattain lyhytaikaista. Ne voivat olla hetken otsikoissa, minkä jälkeen painuvat unohduksen suohon, siksi niistä ei välttämättä kannata tehdä artikkelia samana päivänä kun ne saavat sen 15 minuuttiaan julkisuudessa. Pilkkaamasi höyryveturit ja vanhat laivat kiinnostavat ihmisiä vuosikymmenestä toiseen. Sekin on tietysti totta että perheettömillä elämälle vieraantuneilla nörteillä on enemmän aikaa kirjoitella artikkeleita (katso vaikka minun listaani) kuin suurperheen työssä käyvällä äidillä. Ylipäänsä miehiset aiheet korostuvat Wikipediassa, valitettavasti ()vaikka en mies olekaan). Sämpylänpaisto-ohjeetkin on karsittu pois. --Ulrika 14. tammikuuta 2010 kello 12.59 (EET)

Pois vaan tarpeeton soopa.Merkittävyys pitäisi olla ensisijalla kirjoittaessa, tosiaan yhden asian poliittiset ohjelmajulistukset, toissijaiset artikkelit jostakin mainosmielessä tehdyistä henkilöistä ja yrityksistä poistoon vaan.Tietokirjan tekeminen tai mikä tämä on? netti projektin pitäisi olla tärkeintä.--Hannu 14. tammikuuta 2010 kello 13.15 (EET)

nyt päästään asiaan. eli miksi toiset yhden asian liikkeet, kuten tämä:

http://fi.wikipedia.org/wiki/Maan_yst%C3%A4v%C3%A4t

ovat olevinaan niin merkittäviä, että niiden poistoehdotus saattaa poikia vandalisointisyytteen, kun taas toiset, kuten tämä:

http://fi.wikipedia.org/wiki/Vapaa_kielivalinta

joutuvat poistolistalle.

samaan aikaan tämä on vain linkkinä ilmastonmuutoskeskustelun sivuilla:

http://www.ilmastofoorumi.fi/

vaikka jäseniä saattaa olla enemmän kuin maan ystävissä ja medianäkyvyyttäkin on.

Onko kyseessä vain ylläpito-oikeudet saaneiden henkilöiden tarve estää sellaisten järjestöjen, joiden mielipiteistä he eivät pidä, pääsy listalle?

vastaavia esimerkkejä on muitakin.

minun tekemässä jutun keskustelussa vaaditaan,

http://fi.wikipedia.org/wiki/Keskustelu:Svenska.nu

jotta juttu olisi merkittävä, tekstin muutakin tekstiä kuin mitä järjestö itse on kirjoittanut. Eli linkkejä eri medioihin. Miksei samaa vaaditaan joltakin maan ystäviltä? Uku 14. tammikuuta 2010 kello 13.33 (EET)

a) Opettele muotoilemaan kommenttisi: sisennys kaksoispisteillä, joka kappaleen alussa. b) En tiedä onko hyötyä vastailla yksittäisten artikkelien poistoihin ja säilytyksiin, mutta vakavasti otettava peruste ei ole "jäseniä saattaa olla enemmän kuin...". Svenska.nu:n perusteita voit lukea keskustelusivulta. Maan ystävien merkitys pitäisi tulla selväksi kun lukee artikkelin ensimmäisen kappaleen. Minulla ei ole ylläpito-oikeuksia, mutta voin lausua mielipiteeni, painavankin.--Ulrika 14. tammikuuta 2010 kello 13.46 (EET)

MIKÄ siitä tekee merkittävän? maininta kansainvälisyydestä? Sama pätee sananvapauden puolesta ry:hyn ja ilmastofoorumiin. Molemmat järjestöt ovat linkittyneet myös ulkomaille. Uku 14. tammikuuta 2010 kello 13.54 (EET)

Vilkaisin maan ystävien juttua, kyllä tämä on juuri sellainen epäilyttävä juttu, mutta tietenkin kansainvälisyyden takia kuuluu tänne. Aina pitää löytyä puolueettomat lähteet, pelkkä linkki jonkun yhden asian sivustolle ei riitä. Tietenkin joku juttu saattaa olla kiusallinen rahoittajille. Ainahan lopuksi raha ratkaisee?--Hannu 14. tammikuuta 2010 kello 14.32 (EET)

eli uskallan laittaa siihen poistettava-merkinnän ilman pelkoa, että minua syytetään vandalisoinnista? Uku 14. tammikuuta 2010 kello 13.47 (EET)

Kyllä poistettava-merkinnän lisääminen ko. artikkeliin olisi selvää häiriköintiä. Aiheen merkittävyys on kiistaton. Poistoäänestystä ei järjestetä artikkelin nykytilan takia --Quadriplegia 14. tammikuuta 2010 kello 13.48 (EET)

Siksi en laitakaan siihen merkintää. Kerro miksi kyseisien artikkelin poistoehdotus on häiriköintiä? Miksi sitä koskee eri säännöt kuin muita? Uku 14. tammikuuta 2010 kello 13.53 (EET)

Eikö sen Maan ystävät voi vain laittaa poistoäänestykseen? Sillähän tämä selviäisi. En kyllä käsitä, miten suomalaisesta nettifoorumista voi vääntää merkittävyydeltään 70 maassa toimivaan järjestöön verrattavan, mutta... --ML 14. tammikuuta 2010 kello 13.51 (EET)

Kyllä poistoäänestykseen voi laittaa minkä tahansa artikkelin jos siihen vain on perusteita myöhemminkin. Mutta vain siinä tapauksessa jos muissa vastaavissa äänestyksissä on päädytty että vastaavat ovat olleet merkityksettömiä ja niitä on poistettu äänestyksen jälkeen.D100a 14. tammikuuta 2010 kello 13.57 (EET)

samoin voi perustella täältä puuttuvan sananvapauden puolesta ry:n toimintaa, eli miksi järjestöstä, jolla on sisarjärjestöjä ympäri eurooppaa, merkittävyydestä voidaan vääntää suomalaisessa nettifoorumissa? Uku 14. tammikuuta 2010 kello 13.58 (EET)

Ennen kuin kukaan lähtee Maan ystävien poistoäänestystä järjestämään, kannattaa kuitenkin tutustua Hesarin digiarkiston mainintojen määrään kyseisestä järjestöstä: [13]. Ehkä se avaa merkittävyyttä sille joka ei ole siitä ennen kuullut. Wikipedistien aikaa ei kannata haaskata turhiin äänestyksiin. --Ulrika 14. tammikuuta 2010 kello 14.23 (EET)

Nyt se sitten selvisi: asian merkittävyys on siis sitä kiinni, monta kertaa se mainitaan hesarin arkistossa? entäpä me jotka asumme muualla suomessa, emmekä lue helsingin paikallislehteä? Tasapuolisuuden vuoksi riittänee jatkossa että järjestö mainitaan tarpeeksi monta kertaa myös muissa paikallislehdissä, kuten Ilkka, Keski-suomalainen, Turun sanomat...

Esityksesi ontuu muutenkin. Kokeilin, "ihan piruuttani" sellaisen henkilön nimen jota koskeva artikkeli poistettiin, koska hän ei ole "merkittävä" hakua.

http://www.hs.fi/arkisto/haku?pageNumber=1&free=seppo+lehto&date=1990&advancedSearch=

ollaanko siis tehty virhe, kun tuolla nimellä löytyy enemmän merkintöjä, mitä arkisto voi näyttää? Uku 14. tammikuuta 2010 kello 14.38 (EET)

Tuossa haussa on ainakin tehty virhe, kun ei ole käytetty lainausmerkkejä:[14] --Otrfan 14. tammikuuta 2010 kello 14.43 (EET)

voi sen tehdä lainausmerkeilläkin: tulos oli silti 86 osumaa. hieman vertailua: täällä oleva turkulainen professori urpo :::::::rinne sai vain 60 osumaa.

Jussi.S.Jauhiainen ei taas saanut yhtään osumaa, vaikka hänestä on artikkeli.

http://www.hs.fi/arkisto/haku?pageNumber=1&free=%22Jussi.S.Jauhiainen%22&date=1990&advancedSearch=

http://fi.wikipedia.org/wiki/Jussi_S._Jauhiainen

eli kritiikkini nörttien epätodellisen maailman tuomisesta wkipediaan ja oikean todellisuuden unohtaminen ja tasapuolisuuden huutava puute, osuu kaikilla mittareilla? Uku 14. tammikuuta 2010 kello 14.54 (EET)

Julkisuus on yksi kriteeri, mutta on muitakin, kuten vaikkapa tieteelliset saavutukset. -- Piisamson 14. tammikuuta 2010 kello 15.03 (EET)

miksei nämä "saavutukset" käy ilmi sivuilta? sivuilla kerrotaan ainoastaan, että mies on ollut tutkijana. Kaveri on rsokakuski. saanko tehdä siitä artikkelin, koska hän on ollut roskakuskina ja hänetkin "löytää" hesarin haulla? Uku 14. tammikuuta 2010 kello 15.26 (EET)

Niin sitä minäkin olen ihmetellyt tätä poistoäänestyksissä säästettäviksi äänestettyjen artikkeleiden linjaa. Olen säännöllisesti ollut sitä mieltä täällä säylilytetään tai keskityttään aivan toisarvoisiin artikkeleihin, kun pitäsi olla hieman tasollisesti korkeampi päämäärä mitä nyt on. Eli tämän tyyppisiä artikkeleita voisi harrastaa vähemmän pyrkiä Fi wikin alkuaikoina tehtyihin artikkeleihden parantamiseen D100a 14. tammikuuta 2010 kello 15.11 (EET)

Jussi.S.Jauhiaisella ei varmasti löydy osumia. Jussi Jauhiaisella löytyy. --Otrfan 14. tammikuuta 2010 kello 15.01 (EET)

Kokonaista 4. minunkin nimelle löytyy enemmän tuloksia. Uku 14. tammikuuta 2010 kello 15.20 (EET)

Tämä on suomenkielinen Wikipedia, ei Suomen Wikipedia. Siitä johtuen kansainvälisellä järjestöllä - jolla oletettavasti on näkyvyyttä kaikissa niissä 70 maassa, joissa se toimii, on lähtökohtaisesti merkittävämpi kuin pieni kansallinen porukka - riippumatta kuinka menestyksekäs Suomen osasto on ollut. -- Piisamson 14. tammikuuta 2010 kello 14.47 (EET)

Sananvapauden puolesta ty:n sisarjärjestöt, kuten civilliberty toimivat menestyneesti myös lähtmaissa. kannattaa huomata, että kyseisestä järjestöstä on oma maininta järjestön kotimaan (britannian) wikipediassa. Uku 14. tammikuuta 2010 kello 15.00 (EET)

Kansainvälisestä kattojärjestöstä voi varmasti kirjoittaa artikkelin. En-wiki ei muuten ole Britannian Wikipedia. -- Piisamson 14. tammikuuta 2010 kello 15.03 (EET)

En nyt ota kantaa itse asiaan, mutta sen verran korjaan, että Civilliberty tai mikään muukaan ei ole Sananvapauden puolesta ry:n kattojärjestö. Sananvapauden puolesta ry on perustettu Suomessa tyhjästä, eikä sillä virallisesti ole mitään tekemistä muiden järjestöjen kanssa kotimaassa eikä ulkomailla - vaikka sinänsä samoja asioita ajaisivatkin. Mahdollista yhteistyötä tämä seikka ei tietenkään poissulje. --Oami 17. tammikuuta 2010 kello 07.18 (EET)

Eli teemme siis saman maan ystävät ry:n kanssa, teemme artikkelin vain sen kansainvälisestä järjestöstä, emme suomalaisesta. Uku 14. tammikuuta 2010 kello 15.20 (EET)

Artikkelin aihe ei ole "Maan ystävät ry", vaan kansainvälinen järjestö Maan ystävät. Kuten niin moni muukin artikkeli, se on vinoutunut kertomaan enimmäkseen Suomeen liittyvistä asioista. -- Piisamson 14. tammikuuta 2010 kello 15.44 (EET)

"Vinoutunut" on vähän leimaava sana. Paremminkin voisi sanoa, että se kertoo siitä, mikä suomalaisia eniten kiinnostaa - tai siis suomenkielisiä... --Ulrika 14. tammikuuta 2010 kello 16.05 (EET)

Merkittävyys on määritelty seuraavasti: "Mikäli aihetta on käsitelty huomattavassa laajuudessa aiheesta riippumattomissa luotettavissa lähteissä, sitä voidaan pitää merkittävänä". Helsingin Sanomat ja muutkin sanomalehdet ovat luotettavia lähteitä. Mainitsemasi Seppo Lehto on ollut rajatapaus ja ainakin aikasemmin yhteisö katsoi, ettei tuo kriteeri täyttynyt. Jos olet eri mieltä, artikkelin palauttamista voi ehdottaa.--Joonasl (kerro) 14. tammikuuta 2010 kello 15.11 (EET)

no niin, miksi siis järjestöistä kuten vapaa kielivalinta järjestetään äänestyksiä, jos se kerran on ollut esillä "huomattavassa laajuudessa aiheesta riippumattomissa luotettavissa lähteissä". sinäkin olet kannattanut sen poistoa: Keskustelu:Vapaa_kielivalinta --Uku 14. tammikuuta 2010 kello 15.20 (EET)

Ensiksikin, tuosta ei ole järjestetty ainakaan vielä äänestystä, vaan keskustelusivulla pohditaan onko aihe merkittävä vai ei. Toiseksi, käytännön mukaista "huomattavaa laajuutta" viime kädessä tulkitaan poistoäänestysten perusteella. Jos nämä käytännöt eivät miellytä, voit ehdottaa niihin konkreettisia muutoksia. Jos yhteisön äänestyksessä muodostama näkemys ei miellytä, voi perustaa oman yhteisön. Tällä hetkellä on hieman epäselvää mihin olet pyrkimässä. --Joonasl (kerro) 14. tammikuuta 2010 kello 15.27 (EET)

pyrin vaikuttamaan yhteisän käyttäytymiseen keskustelun kautta. Tuottako se sinulle ongelmia? Uku 14. tammikuuta 2010 kello 15.28 (EET)

Lähinnä tämä on ajan haaskausta niin kauan kun sinulla ei ole esittää mitään konkreettisia ehdotuksia. Pitääkö Seppo Lehto palauttaa? Aloita äänestys. Pitääkö merkittävyys tai poistokäytäntöä muutta? Kerro miten, niin keskustellaan sitten siitä. Pitääkö yhteisö vaihtaa, koska nykyinen koostuu elämästä vieraantuneista nörteistä? Tämä voi olla vähän vaikeammin toteutettavissa, mutta aina kannattaa yrittää: miten käytännössä tämä voisi tapahtua? Eikö Wikipedia ole tasapuolinen? No voi voi, elämä on.--Joonasl (kerro) 14. tammikuuta 2010 kello 15.33 (EET)

poistokäytäntöä pitää muuttaa, niin että aiheet ovat tasa-arvoisia. Käytännössä se tarkoittaa sitä että joko uusien artikkeleiden aloitusta katsotaan enemmän sormien läpi, tai aletaan purkaa vanhoja. Nyt wikipediaa koottaessa korostuu liikaa joidenkin ylläpitäjien mielipide. Tämä on johtanut wikin "nörttiintymiseen". samoin täällä on paljon sellaisia turhia aiheita, joita voi esitellä yhdellä sivulla ja vain laittaa linkin kohteeseen. Uku 14. tammikuuta 2010 kello 15.42 (EET)

Höpsis, poistamisesta (ellei siitä synny keskustelussa konsensusta) jokaisella käyttäjällä on (ylläpitäjä tai ei) on yksi ääni. Jos demokraattisten poistoäänestysten tulokset ei miellytä, niin turha siitä on ylläpitäjille kiukutella. Aiheiden merkittävyys tai turhuus on osoittain aina subjektiivinen näkemys ja nyt tuntuu että yrität ajaa omaa näkemystäsi yhteisön näkemyksen yli.--Joonasl (kerro) 14. tammikuuta 2010 kello 15.46 (EET)

Myös ylläpitäjillä on äänestyksissä vain yksi ääni, eli tuskin ylläpitäjien mielipiteet ovat mitenkään korostuneet. --Otrfan 14. tammikuuta 2010 kello 15.47 (EET)

Vastaus molemmille: ylläpidolla on valtaa, joka tavalliselta puuttuu. esimerkiksi minä en voi nyt ehdottaa maan ystävien sivuja poistettavaksi, vaikka näkisin sen aiheelliseksi, kun vertaan sivuja muiden vastaavien yhden asian liikkeistä tehtyihin artikkeleihin. Eli ylläpitäjä voi vaikuttaa omalla käyttäytymisellään (uhkaamalla bannilla, jne...) siihen, mitkä artikkelit tlevat äänestykseen, ja mitkä ei.Uku 14. tammikuuta 2010 kello 15.51 (EET)

Miten niin et voi? Mikä estää? --Harriv 14. tammikuuta 2010 kello 17.00 (EET)

Katso ylempää "Kyllä poistettava-merkinnän lisääminen ko. artikkeliin olisi selvää häiriköintiä. Aiheen merkittävyys on kiistaton. Poistoäänestystä ei järjestetä artikkelin nykytilan takia --Quadriplegia 14. tammikuuta 2010 kello 13.48 (EET) " Uku 15. tammikuuta 2010 kello 08.47 (EET)

Korjataan vähän: Wikipediaa koottaessa korostuu liikaa yhteisön jäsenien mielipide. Tämä on voinut johtaa wikin "nörttiintymiseen". Ylläpitäjät eivät ole yksin vastuussa "nörttiintymisestä". Gopase+f 14. tammikuuta 2010 kello 16.14 (EET)

Noinkin. Monella arkisella kaduntallaajalla ei ole aikaa olla päivittäin tuntikausia netissä jonkin projektin kimpussa. Tuntuu että artikkelitehtailijat eivät enää erota sitä, mikä on tavallisen ihmisen mielestä tärkeää, ja mikä ei. Uku 15. tammikuuta 2010 kello 08.47 (EET)

Kenen luulet tekevän valtaosan Wikipedian toimitustyöstä? Kunpa meillä olisikin käytettävissä muitakin kuin tavallisia kaduntallaajia. Alansa asiantuntijoista ja tutkijoista on nähdäkseni ollut suuri pula aina. Artikkelitehtailijat ovat minusta kaikki tervetulleita kasvattamaan projektin sisältöä. Sisällöllä on kuitenkin oltava kriteerit. Taidat tarkoittaa tavallisen ihmisen mielipiteellä omaasi.--Khaosaming 15. tammikuuta 2010 kello 09.01 (EET)

Täälläkin näkyvästä mielipiteenvaihdosta päätellen, en ole ainoa, joka on samaa mieltä. Jos joku haluaa olla artikkelitehtailija, niin antaa olla vain, mutta olemme edelleenkin eri mieltä, millä kriteereillä joidenkin aiheiden täällä olo on itsestäänselvyys, kun taas toisten ei, vaikka ne täyttävät samat kriteerit. Esimerkkejä löydät, kun luet tämän ketjunpätkän uudelleen. --Uku 15. tammikuuta 2010 kello 09.43 (EET)

Jauhamalla asiasta loputtomiin saa aina jonkun samanhenkisen komppaamaan, mutta se ei ole Wikipedian tapa toimia. Kun keskustelussa on saavutettu kyllästymisen taso, ei jatkaminen enää tuo lisäarvoa, vaikka tavoitteena olisikin herättää äänekkäällä sanailulla kapinahenkeä. Ketjussa on jo sanottu, että tee konkreettinen esitys ja muutosehdotus, johon yhteisön jäsenet voivat asiallisesti ottaa kantaa. Älä lähde hakemaan ratkaisua kyseenalaistamalla muita artikkeleita, jotta voit pelastaa omasi. Osoittamalla käytännön pikkuhaavoittuvuuksia sormella ei voi kumota käytännön henkeä tai todistaa sen perustavaa laatua olevaa toimimattomuutta. Henkilöimällä tai kiinnittymällä tiettyihin marginaaleihin asiasi ajamiseksi saat toiminnan vaikuttamaan motivoidulta yritykseltä ujuttaa mukaan omaa agendaa. Ei ole hyvä idea kyseenalaistaa koko yhteisö ja vuosia hioituneet käytännöt jostain ulkopuolelta. Tule mukaan, editoi ja ehdota, mutta älä lätki mallineita tai ala vedättää. Pyri konsensukseen, johon paras tie on keskustelu.--Khaosaming 15. tammikuuta 2010 kello 10.03 (EET)

Kunkahan paljon "samanhenkisiä" on. Monet varmaan vaan lopettavat juttujen teot, kun eivät viitsi vängätä kanssasi ja sillä hyvä. Mihin muualle voin tehdä ehdotuksen kuin tänne? onko wikissä parempia paikkoja? ja eikö tämä ole juuri sitä keskustelua? Nähdäkseni minun aloittamia artikkeleita ei ole nyt liipasimella. Sellaisia on, joihin olen kirjoittanut, mutta etköhän nyt liioittele? Epäkohdat, joihin olen ottanut kantaa ovat tulleet esille artikkeleihin kirjoitettaessa, ovat syy ja seuraus miksi tuon asian esille, ei hinku "suojella" omia artikeleita.--Uku 15. tammikuuta 2010 kello 11.47 (EET)

Käyttäjät ovat pääsääntöisesti eri mieltä merkittävyyskynnyksestä. Tämän takia koko äänestysprosessi on olemassa. Ja tästä prosessista tulee tulokseksi milloin mitäkin, mutta sillä on pakko mennä eteenpäin. Kaikesta ei voi kuitenkaan äänestää. Gopase+f 15. tammikuuta 2010 kello 10.08 (EET)

etkö lukenut ollenkaan koko keskustelua? yski asia, mihin olen halunnut myös puuttua on, että äänestykseen tai poistoon menee vain ne artikkelit, joista ylläpito haluaa päästä eroon, ja ehdotat muita, saat paskaa niskaan ja vandaalin leiman. Onko tämä Wikipedian alkuperäisen hengen mukaista? --Uku 15. tammikuuta 2010 kello 11.47 (EET)

Ja palautus äänestykset: Wikipedia:Palautettavat sivut/Seppo Lehto ja Wikipedia:Palautettavat sivut/Seppo Lehto 2. (Viimeinen äänestys kesäkuulta 2008, että voihan tuosta taas kohta äänestää.) Gopase+f 14. tammikuuta 2010 kello 15.19 (EET)

ehdotus 2 kannatti siis 69%, eikö mennyt läpi. Ehdotan muutosta, että kun artikkeli palautetaan, niin puolet äänistä riittä. Vain poistotapauksissa vaadittaisiin tuo 70%. nyt pieni vähemmistö pystyy tekemään tarpeettomasti kiusaa. Uku 14. tammikuuta 2010 kello 15.35 (EET)

Siis pieni vähemmistö pystyy tekemään kiusaa ainoastaan palautusäänestyksissä, mutta ei poistoäänestyksissä? Vai miksi eri prosentit? --Otrfan 14. tammikuuta 2010 kello 15.38 (EET)

kun aihe palautetaan, olisi reilumpi verrata sitä uuteen artikkeliin kuin vanhaan. Saattaa olla, että pauttamista kannattavat uudet jäsenet, mutta moni vanhoista pitää periaatteessa kiinni edellisestä äänestyskäyttäytymisestä, vaikka välillä olisi tapahtunut jotain sellaista, jonka vuoksi aihe kuuluu wikipediaan. Jatkan kleskustelua myöhemmin.ottakaa sillä välin kantaa, jos näette aihetta. Uku 14. tammikuuta 2010 kello 15.47 (EET)

Aikaisemminkin on esitetty puheenvuoroja sen puolesta, että palautusäänestyksen prosenttirajaa pitäisi korjata. Gopase+f 14. tammikuuta 2010 kello 16.14 (EET)

Tässä onyksi puheenvuoro lisää --Uku 15. tammikuuta 2010 kello 08.47 (EET)

Kysymys: Onko kenelläkään korkeaa poistokynnystä kannattavalla mitään kovaa faktaa sen tueksi, että se merkittävyyskynnys on hyvä idea tai tarpeellinen? Eli onko meillä tilastoja, tutkimuksia tai edes palautetta joka tukisi korkean merkittävyyskynnyksen olemassa olon paremmuutta verrattuna siihen, että se olisi matala tai olematon. --Zache 14. tammikuuta 2010 kello 18.51 (EET)

Olemattoman merkityskynnyksen projektit, kuten Everything2, ovat menestyneet paljon huonommin kuin Wikipedia. --ML 15. tammikuuta 2010 kello 14.09 (EET)

Myös korkeamman merkityskynnyksen projektit ovat menestyneet paljon huonommin kuin Wikipedia tai edes Everything2. Esimerkiksi Encarta lopetti. Lisäksi Wikipedia oli nousukautensa aikana huomattavasti inklusionistisempi kuin mitä se on nyt. --Zache 16. tammikuuta 2010 kello 22.36 (EET)

Tuskin, deletionismin, inklusionismin, tai eventualismin kannattajilla on mitään "tilastoja" tai "faktoja" tukemaan oman näkemyksensa paremmuutta. Tai jos on niin mielelläni lukisin. Gopase+f 14. tammikuuta 2010 kello 19.01 (EET)

Asiaan saattaa vaikuttaa sekin, ettei aiheesta ole tehty tutkimusta. Sinä kun olet innokas, niin voit varmaan tehdä sen ;) --Uku 15. tammikuuta 2010 kello 08.47 (EET)

En ole innokas. Gopase+f 15. tammikuuta 2010 kello 10.08 (EET)

sitten on turha valittaa siitä, ettei kukaan hae "aineistoa" väitteidensä tueksi--Uku 15. tammikuuta 2010 kello 11.47 (EET)

Jep, faktat pilaavat muuten hyvät mielipiteet, mutta meillä kuitenkin pitäisi olla jotain faktaa aiheesta. Luulen, mutten tiedä kun ei myöskään palautetta kerätä mihinkään koostetusti, että nykyisistä poistokäytännöistä tulee negatiivista palautetta säännöllisesti. Positiivista palautetta ei ole tainnut osua silmiini kertaakaan. Keskustelusta aiheesta hieman sivuun mennen, niin tullutta palautetta voisi alkaa keräämään jonnekin vaikka ihan palaute copypastena arkistoon ja linkki sinne mistä se on poimittu. --Zache 15. tammikuuta 2010 kello 13.14 (EET)

On itsestään selvää, että mitä tiukempi poistokynnys (tai mikä tahansa käytäntö) on, niin sen enemmän siitä valitetaan. --ML 15. tammikuuta 2010 kello 14.05 (EET)

Onko täällä esimerkiksi käytännöt-sivuilla yleensä keskustelua, jossa annetaan pelkästään positiivista palautetta nykyisistä käytännöistä. Yleensähän keskustelua aloietaan siksi, että joku havaitsee omasta mielestään korjaus- tai parannusehdotuksen. Mutta voisin vaikka antaa positiivista palautetta poistokäytännöistä. Ihan suhteellisen hyvin se sujuu. --PtG 15. tammikuuta 2010 kello 16.13 (EET)

Tämä on kyllä ihan älytön keskustelu. Artikkeli poistetaan, jos riittävän moni (30 %) ei kannata sen säilyttämistä. Ei siinä sen ihmeellisempää. --Otrfan 15. tammikuuta 2010 kello 14.01 (EET)

Höpö, poistoonhan tarvitaan suuri enemmistö, 30% ei vielä riitä mihinkään! →Wikipedia:Poistokäytäntö. ¬Antilope 15. tammikuuta 2010 kello 16.45 (EET)

Artikkelin säilymiseen riittää 30 % käyttäjistä, eli poistoon tarvitaan 70 %. Enkös minä niin tuossa äsken sanonut? Edit: Lukuisia kertoja kirjoittamani luettuani, olen ilmeisesti sanonut ihan oikein. Eli sanajärjestystä muuttaen: jos 30% ei kannata artikkelin säilyttämistä, niin artikkeli poistetaan. Nyt ei ajatus toimi --Otrfan 15. tammikuuta 2010 kello 16.48 (EET)

Asteroidit

Kannattaako kirjoittaa artikkeleita yksittäisistä asteroideista, joista mikään ei tee erityisen merkittävää, vai tulisiko asteroideja käsitellä esim. luetteloissa? --Quadriplegia 13. tammikuuta 2010 kello 16.12 (EET)

Ehkä ennemmin luettelossa, josta voisi sitten olla linkkejä mahdollisiin merkittävyyskynnyksen ylittäviin asteroideihin (siis linkki artikkeliin). Mahd. artikkelissa olisi sitten lisätietoa. 101090ABC 13. tammikuuta 2010 kello 16.36 (EET)

Aika pitkä luettelo tulisi? —kallerna™ 14. tammikuuta 2010 kello 00.23 (EET)

Huom. monikko ;). --Quadriplegia 14. tammikuuta 2010 kello 00.24 (EET)

No joo :). Mutta mutta, lainaus asteroidivyöhyke-artikkelista: "Numeroituja asteroideja, joiden rata tunnetaan tarkasti on noin 120 000." Kaikki eivät kuitenkaan ole merkittäviä... Laittaisin kuitenkin isoimmat asteroidit omiin artikkeleihin, muttei luettelostakaan silti haittaa olisi. Ehkä kaikki asteroidit, joilla on kunnollinen nimi, voitaisiin katsoa myös merkittäviksi artikkelinaiheiksi Wikipediaan? —kallerna™ 14. tammikuuta 2010 kello 00.30 (EET)

No ei ehkä kaikkia... [15] --Hrrkrr31 14. tammikuuta 2010 kello 01.36 (EET)

Jos niistä saa jollakin tapaa järkeviä kokooma-artikkeleita, esimerkiksi asteroidiperheittäin, tämä voisi olla järkevää. Jos yksittäisestä asteroidista löytyy enemmänkin lähteellistä kerrottavaa, se lienee merkittävä. -- Piisamson 14. tammikuuta 2010 kello 01.52 (EET)

Syytteen nosto-uutiset tietosanakirjassa

Pitäisikö linjata jotenkin näitä syytteen nostoja artikkeleissa [16] koska vaativat aina ylläpitotoimen kumpi voitti [17] joka jää usein tekemättä. Oikeuskäsitykseni mukaan oikeuslaitos ratkaisee lopputuloksen ja lopputulos on sitten vasta tietosanakirjakamaa. Samaa linjaa haen näihin juttuihin [18], suunnitelmaa vastaan esitetään vastustusta, mitään ei kai ole vielä edes rakennettu?. Myös toisen osapuolen näkemys tulisi aina kirjata jos uutisia tänne yleensäkään laitetaan. Kritiikkiä ja ympäristönsuojelua sinällään kannatan, siitä ei ole kysymys.--Opa1974 15. tammikuuta 2010 kello 08.07 (EET)

Mielenkiintoinen keskustelunavaus. Ensi tuumailulta pitäisin kannatettavana muutoksena ettei syytteennostoja kirjattaisi artikkeleihin, ainoastaan tuomiot. Vastaavasti ettei erilaisia rakennussuunnitelmia kirjattaisi ennen rakennuspäätöstä/lupaa. Ihan kategorisesti asiaa ei kannata kieltää; poikkeuksellisen merkittävistä kannattaisi kirjoittaa (esim. syyte valtakunnanoikeudessa, ja muitakin lienee - rakennuspuolella valtakunnankin mitassa erityisen merkittävistä länsimetron ja ydinvoimaloiden kaltaisten hankkeitten suunnittelusta voisi olla asiaa). Terv. --Riisipuuro 15. tammikuuta 2010 kello 13.38 (EET)--

Olet aivan oikeassa tuosta kategorioinnista, ongelmaksihan nämä muodostuvat tapauksissa jotka tapahtuvat kauempana suomesta, vastaan tullet lähinnä noissa greenpeace-lähteisissä jutuissa ja vastaavissa joissa lähteellä ja artikkelin kirjoittajalla ei ole tarvetta korjata asiaa. Mielenosoituksen loppuminen tai sovun syntyminen ei läpäise enää suomalaista uutiskynnystä.--Opa1974 15. tammikuuta 2010 kello 14.02 (EET)

Samaa mieltä. Ei ole syytä ryhtyä uutispalveluksi. Ainoastaan päätökset ja tuomiot tulisi kirjata, koskien kaikkia artikkeleita. --88.195.132.227 15. tammikuuta 2010 kello 23.12 (EET)

Itse pitäisi tapauskohtaisena. Esimerkiksi vaikkapa Smash Asem-artikkelissa eri osapuolten toisille tekemät syytökset oli ihan keskeinen osa itse asiaa ja kuitenkin tuomiot voivat tulla vasta vuosien päästä itse tapahtumasta. Mieluummin sitten kehitetään vaikka jokin malline jonka voi pistää laukeamaan tietyn ajan kuluttua ja jossa pyydetään päivittämään artikkeliin esim. oikeusjutun lopputulos. --Zache 16. tammikuuta 2010 kello 14.30 (EET)

Samoilla linjoilla - Vihtiin suunnitellusta Ideaparkistako ei saisi missään artikkelissa hiiskua, kun se ei ole saanut rakennuslupaa? :) -- Piisamson 16. tammikuuta 2010 kello 14.35 (EET)

Tuo on kyllä ihan mahdoton ajatus. Syytteen nosto on usein niin merkittävä asia, että sen kertomatta jättäminen on asiavirhe. Päivitysongelmat ovat samat kuin missä tahansa muussa asiassa. --ML 18. tammikuuta 2010 kello 14.50 (EET)

Talviolympialaiset 2022

Pitäisikö suosiolla poistaa? Artikkelissa ei juurikaan avarra eikä Wikipedia tule pysymään pystyssä enää niitä n. 4380 päivää, joita olympialaisiin on aikaa...-Henswick- Sermo? 15. tammikuuta 2010 kello 22.48 (EET)

Voisi olla järkevää kyseenalaistaa ko. artikkelin merkittävyys. Toki asiasta on hyvä lisäksi puhua yleisesti täällä. --Quadriplegia 15. tammikuuta 2010 kello 22.54 (EET)

Voi kai toi lojua, vaikka siinä haukataankin tusinan vuotta etukäteen. Ehkä kuitenkin "hieman" etuajassa: paras olisi sitten kun pitopaikka päätetään. :-) --88.195.132.227 15. tammikuuta 2010 kello 23.08 (EET)

"Paras olisi sitten kun pitopaikka päätetään." Samaa mieltä. --Quadriplegia 15. tammikuuta 2010 kello 23.10 (EET)

Jo hakuprosessin aikana syntyy kyllä tavaraa ihan artikkeliksi asti. Nykyinen artikkeli on kyllä aika tyhjänpanttina. Ja ei kai olympiakisoilla ole hakijamaita vaan hakijakaupunkeja? --Otrfan 15. tammikuuta 2010 kello 23.12 (EET)

Tosiaan, unohtui koko hakuprosessi joka sekin on aika mediaruljanssi... Tosin hakuprosessista voi kirjoittaa myös jälkeen päin. --88.195.132.227 15. tammikuuta 2010 kello 23.15 (EET)

Niiden parin tuhannen päivän aikana jotka Wikipedia on pysynyt pystyssä on kyllä sallittu artikkelit meneillään olevista ja tulevista urheilutapahtumista. --SM 16. tammikuuta 2010 kello 00.12 (EET)

Mutta johonkin raja joudutaan vetämään. Monissa wikeissä on jo artikkeli vuoden 2028 kesäolympialaisista. Voitaisiinko täällä tehdä artikkeli esim. saman vuoden Kalevan kisoista? --Otrfan 16. tammikuuta 2010 kello 01.04 (EET)

Eiköhän se raja synny luonnostaan: jos ei ole mitään (järkevää) kirjoitettavaa aiheesta, ei ole artikkeliakaan.--SM 16. tammikuuta 2010 kello 12.28 (EET)

Vehkalahden ja Tohmajärven luovutukset?

Mallineessa

Suomen Neuvostoliitolle 1940-luvulla luovuttamat alueet

mainitaan kohdassa Osittain luovutetut kunnat Vehkalahti ja Tohmajärvi. Varmaankin pitää paikkansa, mutta kyseisissä artikkeleissa ei ole lainkaan mainintaa luovutetuista osista, Tohmajärven kohdalla ainoastaan - ja päinvastoin - Pälkjärven kunnan jäljelle jääneen osan liitoksesta. Kyzylin mukaan lähde tiedoille löytyy, muun muassa Karjalan Liiton ja Mikkelin maakunta-arkiston sivuilta. Kuitenkin myös niissä on vain maininta, että Vehkalahti ja Tohmajärvi luovuttivat osan alueistaan, mutta mitä, jää arvoitukseksi. Voiko joku auttaa, varsinkin Vehkalahden luovutus olisi mielenkiintoista tietää. --85.156.178.159 16. tammikuuta 2010 kello 01.01 (EET)

Käytäntöjen viilailua aiemman keskustelun pohjalta

Aiemmassa keskustelussa käytäntömuutosehdotusten paikasta esille tulleita asioita, joita olisi ilmeisesti hyvä käsitellä:

Käytäntömuutoskeskustelujen paikka

Käytäntömuutoskeskustelut voidaan käydä joko täällä käytäntökahvihuoneessa tai kohteena olevan käytännön keskustelusivulla, mutta ei muualla. Muualla käyty keskustelu on tarvittaessa siirrettävä oikeaan paikkaan ja keskustelusta on ilmoitettava (ks. seuraava kohta). Kaikki keskustelu käydään aina sillä sivulla, jonne muutosehdotus on alun perin laadittu. Muualla käytyä keskustelua asiasta ei oteta huomioon, ellei sitä siirretä käytäntökeskusteluun sen alkaessa.

• Kannatan —Tve4 ^(Gblk) 16. tammikuuta 2010 kello 16.56 (EET)
• Vastustan. Kyllä kai muualla vastikään käytyjä keskusteluja voi ottaa huomioon siinä laajudessa kuin on tarkoituksenmukaista. Lisäys:Varsinaiset käytäntömuutoskeskustelut on siis syytä käydä joko kahvihuoneessa tai käytännön keskustelusivulla, mutta tässä keskustelussa on tarpeen vaatiessa voitava ottaa huomioon muut viimeaikaiset keskustelut, esimerkiksi jos muutokselle on jo ennen virallista käytäntömuutosehdotusta ilmennyt vastustusta merkittävissä määrin. -- Piisamson 16. tammikuuta 2010 kello 17.19 (EET)
• Vastustan: Käytännöiden muuttamisesta keskustellaan vain kahvihuoneessa. Suurissa muutoksissa kommettipyyntöjen kautta, jos on kysessä käytännöistäjotka saattavat muuttaa nykyisiä käytäntöjä suuresti kuten esim. ylläpitäjyyden määräaikaistaminen tai valintaan johtavien äänimäärissä D100a 17. tammikuuta 2010 kello 13.41 (EET)
• Vastustan per Piisamson, muualla vastikään käytyjä keskusteluja voi ottaa huomioon siinä laajudessa kuin on tarkoituksenmukaista. --albval (keskustelu) 17. tammikuuta 2010 kello 15.14 (EET)
• Vastustan. --Mpadowadierf 17. tammikuuta 2010 kello 22.58 (EET)
• Ihan sama. --Velma 18. tammikuuta 2010 kello 11.21 (EET)
•  Kannatan. --Pentti Repo 18. tammikuuta 2010 kello 12.39 (EET)
• Kannatan Tämän suuntaisestihan on toimittukin ilman sen laajempaa pyrogratiaa. (Käytännöistä kiinnostuneet pistäkööt ne seurantaan.) –Aulis Eskola 18. tammikuuta 2010 kello 14.24 (EET)
• vastustan. välillä on tarpeen käydä keskustelua kolmannessa ja neljännessäkin paikassa, kun valmistellaan jotain isompaa muutosta tai äänestystä. Hieno ajatus, mutta ei hirttäydytä tällaiseen. Gopase+f 18. tammikuuta 2010 kello 23.25 (EET)
• Kysymys aseteltava uudelleen. Tämä ehdotus muodostaa oravanpyörän, jos kerran kaikki keskustelu on käytävä aina sillä sivulla, jonne muutosehdotus on alun perin laadittu, mutta muualla käytyä keskustelua ei oteta huomioon, ellei sitä kuitenkin siirretä käytäntökeskusteluun !!!
  Oma näkemykseni on, että jos eri paikoissa ehdotetut muutokset ovat keskenään ristiriidassa, niin ei niistä pidä katsoa saavutetun varsinaista konsensusta (puolesta eikä vastaan) ennen kuin ne on tuotu käsiteltäviksi yhteen ja samaan keskusteluun joko tänne tai käytännön keskustelusivulle. --Watsamies 19. tammikuuta 2010 kello 19.54 (EET)

Käytäntömuutoskeskusteluista on aina tiedotettava

Tiedottaminen muutoskeskusteluista suoritetaan aina sekä ajankohtaisissa että täällä käytäntökahvihuoneessa. Näiden lisäksi siitä voidaan tiedottaa myös muualla, mikäli se katsotaan tarpeelliseksi.

• Kannatan —Tve4 ^(Gblk) 16. tammikuuta 2010 kello 16.56 (EET)
• Kannatan --Höyhens 17. tammikuuta 2010 kello 02.05 (EET)
•  Kannatan—Aku506  17. tammikuuta 2010 kello 12.13 (EET)
•  Kannatan —kallerna™ 17. tammikuuta 2010 kello 13.46 (EET)
• Kannatan –albval (keskustelu) 17. tammikuuta 2010 kello 15.14 (EET)
• Kannatan --Zache 17. tammikuuta 2010 kello 20.34 (EET)
•  Kannatan-Henswick- Sermo? 17. tammikuuta 2010 kello 21.04 (EET)
•  Vastustan Käytäntöjä on paljon. Jos jostain pienestä muutoksesta keskustellaan käytännön keskustelusivulla, vaatimus tiedottamisesta sekä ajankohtaisissa että kahvihuoneessa tuntuu liioittelulta. --Jisis (keskustelu) 17. tammikuuta 2010 kello 22.28 (EET)
• Vastustan. Ei joka typon korjaamisesta tarvi laittaa ilmoitusta ajankohtaista palstalle. Gopase+f 17. tammikuuta 2010 kello 22.43 (EET)
• Vastustan. Turha lisätä byrokratiaa. --Mpadowadierf 17. tammikuuta 2010 kello 22.57 (EET)
• Vastustan. Pienistä muutoksista vanhoihin ei kannata alkaa tiedottelemaan, uusista ehdotuksista voisi kyllä tiedotukset laittaa. --Velma 18. tammikuuta 2010 kello 11.21 (EET)
•  Vastustan. Tapauskohtaisesti. --Pentti Repo 18. tammikuuta 2010 kello 12.41 (EET)
• Vastustan Ilmoittelu tapauskohtaisesti. (Nippelintarkasti kiinnostuneet pistäkööt käytännöt seurantaansa.) –Aulis Eskola 18. tammikuuta 2010 kello 14.25 (EET)
• Kannatan D100a 18. tammikuuta 2010 kello 23.24 (EET)
• Kannatan Mikä keskustelu on sellainen keskustelu mistä käyttäjät eivät tiedä ??? Jos vain muutama satunnaisesti paikalle osuva käyttäjä löytää muutoskeskustelun silloin kun sitä ollaan käymässä, ei voida katsoa aitoa konsensusta saavutettavan.
  Jisis: Kuka määrittelee, mikä on pieni muutos? Kun kerran käytännöt ovat kaikkia käyttäjiä sitovia, niin kuinka voidaan olettaa heidän niitä noudattavan, elleivät tiedä, missä ollaan menossa? Mielestäni kaikista käytäntömuutoksista tulee ehdottomasti tiedottaa sekä suunnitteluvaiheessa että myös päätöksen teon jälkeen.
  Gopase+f: Typo ei ole käytäntömuutos ellei se samalla muuta käytännön asiasisältöä. Jos muuttaa, niin silloin mielestäni pitääkin ilmoittaa.
  Aulis: Käytäntöjen tuleekin olla – kaikkien käyttäjien – seurannassa, ei vain nippelintarkasti kiinnostuneiden ;) ! --Watsamies 19. tammikuuta 2010 kello 20.16 (EET)

Käytäntömuutoskeskustelujen arkistointi

Käytäntömuutoskeskustelut arkistoidaan copy-pastena uudelle alasivulle mutta vain silloin, kun keskustelun seurauksena käytäntöä muutetaan. Arkistoinnin hoitaa henkilö, joka tulkitsee keskustelun päättyneeksi. Arkistosivun alkuun tulee lisätä myös diff-linkit, joista näkyvät sekä keskustelun avaus että siihen jätetyn viimeisen kommentin lisäys, ja lisäksi keskustelun alku- ja loppupäivämäärä. Linkki arkistosivulle on kirjattava myös muokkausyhteenvetoon aina kun käytäntöä muokataan.

• Kannatan: siitä on vaivaa, mtta yksittäiseen sivuun jälkeenpäin helpompi viitata kuin kaivella vanhoja muokkauksia arkistoista ja diffeistä. —Tve4 ^(Gblk) 16. tammikuuta 2010 kello 16.56 (EET)
• Vastustan. Saa arkistoida, jos joku haluaa, mutta ei ole pakko. --Mpadowadierf 17. tammikuuta 2010 kello 13.52 (EET)
• Vastustan. En pidä tarpeellisena. --Velma 18. tammikuuta 2010 kello 11.21 (EET)
•  Kannatan. Hyvä ehdotus. Auttaa pysymään kärryillä käytäntöjen sisällöstä. --Pentti Repo 18. tammikuuta 2010 kello 12.42 (EET)
• Kannatan Tosin kevyt linkityskin muualla kuin käytännön itsensä keskustelusivulla tapahtuneeseen laajempaan keskusteluun riittää auttavasti. –Aulis Eskola 18. tammikuuta 2010 kello 14.28 (EET)
• vastustan. ihan kannatettava idea ja saattaa toimiakin, mutta ei arkistointipakkoa. Gopase+f 19. tammikuuta 2010 kello 00.16 (EET)
• vastustan. linkitys ja sen kertominen missä keskustelu on käyty on ihan riittävää. --Zache 19. tammikuuta 2010 kello 21.24 (EET)
• Kannatan ehdottomasti! Ei sentään liene käytäntö tämä tapa, että käytännöt pitää kaivaa kissojen ja koirien kanssa esiin jostakin syrjäsivuilta; mistä lienee saanut alkunsa. Varsinainen arkistosivu ei ole välttämätön, mutta selkeyden kannalta toki suotava. Vähintään luokka tai luettelosivu pitäisi kuitenkin olla, varsinkin kaikille voimassa oleville käytännöille, mutta myös muutoksille erikseen! --Watsamies 20. tammikuuta 2010 kello 20.51 (EET)

Käytäntömuutoskeskusteluiden kesto

Käytäntömuutosten käsittelyajalle on asetettava minimiaika (tämä ehdotus ei ota kantaa käsittelyajan pituuteen, vaan siitä voidaan päättää erikseen).

• Kannatan —Tve4 ^(Gblk) 16. tammikuuta 2010 kello 16.56 (EET)
•  Kannatan -Kommentin jätti Aku506 (keskustelu – muokkaukset)
• Vastustan. Turha lisätä turhaa byrokratiaa. --Mpadowadierf 17. tammikuuta 2010 kello 13.52 (EET)
• Vastustan. Per Mpadowadierf --Jisis (keskustelu) 17. tammikuuta 2010 kello 22.35 (EET)
• Vastustan. Tapauskohtaista harkintaa. Gopase+f 17. tammikuuta 2010 kello 22.46 (EET)
• Kannatan. Tapauskohtaisella harkinnalla tosin, ei ole reilua, että asioista päätetään pikaisesti puolisalaa pyhäpäivinä tai lomakaudella Lepinkainen 18. tammikuuta 2010 kello 09.21 (EET)
• Vastustan. Kyllä tähän mennessä on homma toiminut riittävän hyvin. --Velma 18. tammikuuta 2010 kello 11.21 (EET)
•  Vastustan. --Pentti Repo 18. tammikuuta 2010 kello 12.43 (EET)
• Vastustan Tapauskohtaista harkintaa, tarkemmat pykälät ovat turhaa säännöstöä. –Aulis Eskola 18. tammikuuta 2010 kello 14.30 (EET)
• Vastustan samoilla argumenteilla kuin Eskola D100a 18. tammikuuta 2010 kello 23.25 (EET)
• Kannatan. Jos homma tähän mennessä onkin toiminut riittävän hyvin, niin ilveilyjen ja vakavampienkin vedätysten ennalta ehkäisemiseksi tulisi minimiaika olla käytössä. Ei voi olla mitenkään kohtuullista eikä edes asiallista, että keskustelun aloittaja voi päättää, missä ajassa muutospäätös on pätevä; vrt. esim. poistoäänestyskäytäntö!
  Lepinkaisen mainitsemien tilanteiden varalta normaalia pitempää minimiä voitaisiin mielestäni sen sijaan kyllä harkita tapauskohtaisesti sovellettavaksi, ei kuitenkaan sitäkään pelkästään aloittajan näkemyksen varassa.
  Ja lopuksi perustelu, miksi en pidä minimin käyttöön ottamista tarpeettoman byrokratian lisäämisenä: Jos lähdetään siitä, että asialliset käyttäjät halutaan pitää käytäntöjen noudattamiseen sitoutuneina, niin silloin tulee nähdäkseni pyrkiä siihen, että käytännöt ovat kaikin puolin – myös säätämisjärjestyksensä puolesta – asianmukaisia. Mutu-pohjalla kun on ikävä taipumus kohdata se kuuluisa Murphyn laki väärältä puolelta ;) --Watsamies 19. tammikuuta 2010 kello 20.59 (EET)

Yleinen keskustelu ehdotuksista

Tarkoitetaanko tässä nyt käytäntömuutoskeskustelulla vain sellaista muutosta, jonka seurauksena jotakin käytäntösivua muutetaan? Vai koskeeko tämä kaikkia käytäntöjä tulkitsevia keskusteluita? -- Piisamson 16. tammikuuta 2010 kello 17.14 (EET)

Yleisesti ylläolevat koskevat kaikkia käytäntömuutoksia koskevia keskusteluja, mutta arkistointi vain tilannetta jossa käytäntöä muutetaan. —Tve4 ^(Gblk) 16. tammikuuta 2010 kello 17.18 (EET)

Mutta kyllähän ne kirjataan myös käytäntösivuille?? Uudehkona käyttäjänä olen jo huomannut, että monia "käytäntöjä" pitää hakemalla hakea keskustelusivujen arkistojen uumenista... Jos jostain on sovittu, niin se pitää myös löytyä käytäntösivuilta - tai ainakin linkki jonnekin, mistä sen oikean käytännön löytäisi.--Nedergard 16. tammikuuta 2010 kello 17.29 (EET)

Nedergard yllä puhuu todella asiaa. Kukaan ei ole selvillä käytännöistä jos on kuukauden linnassa tms. --Höyhens 17. tammikuuta 2010 kello 02.07 (EET)

Eikä vaikkei olisikaan! --Watsamies 20. tammikuuta 2010 kello 20.56 (EET)

Nyt kun käytäntöjä viilataan, niin pitäisikö samalla pistää kirjalliseksi ohjeeksi, että kun uusi käytäntö luodaan niin se samalla tulee lisätä myös Oikopolku-hakemistoon? --Zache 17. tammikuuta 2010 kello 21.26 (EET)

En näe hyötyä "pakollisena", toki oikopolut on hyvä olla olemassa, mutta sielläkin varmasti voisi jotain karsintaa suorittaa. —Tve4 ^(Gblk) 18. tammikuuta 2010 kello 14.30 (EET)

Lähinnä ajattelin sitä, että kyseinen hakemisto on ainoa yhtenäinen paikka johon tällä hetkellä on koottu mitä käytäntöjä, ohjeita, esseitä jne täällä on eikä sekään pysy ajan tasalla jollei ihmiset sivua päivitä. --Zache 18. tammikuuta 2010 kello 22.52 (EET)

Sen verran vielä tästä, että se oikopolku, ikävä kyllä, lakkaa olemasta oikopolku, jos se pakahdutetaan turvoksiin kaikella mahdollisella sinänsä tarpeellisella. Käytännöille ja niiden muutoksille pitää käytettävyyden takia saada omat luokkansa tai luettelosivunsa! --Watsamies 21. tammikuuta 2010 kello 18.31 (EET)

Oletko ikinä vilkaissut sitä sivua? --Zache 21. tammikuuta 2010 kello 18.36 (EET)

Oikopolkua jos tarkoitit, niin kyllä vaan. Nykyisellään se on vielä OK, mutta jos siihen liitetään linkki jokaiseen käytäntömuutokseen, niin ei tuu mittään. Oma kattosivu tai -luokka tarvitaan, vrt. esim. sivu Artikkelitoiveet. Siihen kun sitten linkitetään vaikka aluksi vain oikopolusta, niin alkaa homma toimia! --Watsamies 21. tammikuuta 2010 kello 19.35 (EET)

Ah, kirjoitettiin näemmä eri asioista. Meinasin lähinnä, että uudet käytäntö- ja ohjesivut pistettäisiin vakiona oikopolkuun. Tiedot yksittäisistä muutoksista saa minustakin olla jossain muualla. --Zache 22. tammikuuta 2010 kello 00.35 (EET)

Tämän suuntaista minäkin tarkoitin. Olisi kuitenkin selkeää, että olisi olemassa kaksi kattosivuina toimivaa luettelosivua, joihin linkitettäisiin sekä Oikopolusta että Ajankohtaista-sivulta: Wikipedia:Tuoreet ohjeet ja Wikipedia:Tuoreet käytännöt. Nämä olisivat siis kattosivuja, joista olisi edelleen linkit yksittäisiin uusiin ohjeisiin ja käytäntöihin, jälkimmäisestä myös uusiin käytäntömuutoksiin. Sivuilla olevien linkkien tuoreus saataisiin varmistettua esim. ohjelmakomennolla, joka poistaisi linkin listasta sen oltua siellä tietyn ajan.
Eri asia, jota aikaisemmin jo sivusin, on, että kaikille, myös ennestään voimassa oleville, käytännöille tarvittaisiin kattosivu tai -luokka, jotta ne olisivat kohtuudella löydettävissä. Ei aivan yhtä välttämätön, mutta kuitenkin varsin hyödyllinen olisi myös aiemmin mainitsemani luettelo tai luokka vanhemmille käytäntömuutoksille.--Watsamies 22. tammikuuta 2010 kello 20.07 (EET)

Kohtaa "Käytäntömuutoskeskustelut voidaan käydä joko täällä käytäntökahvihuoneessa tai kohteena olevan käytännön keskustelusivulla, mutta ei muualla." rikottaisiin siis esim. nyt kun käydään keskustelua paikassa: Wikipedia:Kahvihuone (käytännöt)/Keskustelu merkittyjen versioiden käyttöönotosta? Gopase+f 24. tammikuuta 2010 kello 04.55 (EET)

Ehdotus: Ylisanat (peacock terms)

Kääntämäni ja soveltamani ehdotus työnimellä "Ylisanat" (Wikipedia-avaruudessa) käsittelee sellaisenaan potentiaalisesti neutraalin näkökulman vastaisia sanoja ja fraseja kuten "kulttimaine" (engl. Peacock terms). Ehdotan keskusteltavaksi ja paranneltavaksi tavoitteena tehdä tästä virallinen käytäntö tai käytösohje tyyliohje. Nimiehdotuksia otetaan vastaan, muuten nimeksi tulee "Koreileva kielenkäyttö" tai jotain sensuuntaista. Pitke 18. tammikuuta 2010 kello 11.10 (EET) Siis tyyliohje ja nimeksi suosiota saanut "ylisanat". Pitke 18. tammikuuta 2010 kello 20.00 (EET)

Pätevä ohjeistus ja käytösohjeena tai ohjeena ylipäätänsä minusta toimivampi kuin käytäntönä. --Zache 18. tammikuuta 2010 kello 11.16 (EET)

Hienoa että tämä on viimeinkin käännetty. Olisiko "ylisanat" parempi käännös kuin "koreilevat sanat"? Ylisanoina voidaan pitää myös negatiivisia ilmaisuja (nyt ne mainitaan käänteisenä koreiluna). --Jisis (keskustelu) 18. tammikuuta 2010 kello 11.34 (EET)

Jeps, suoraan ohjeeksi tuo vain. Ylisanat kuulostaa hyvältä. —Tve4 ^(Gblk) 18. tammikuuta 2010 kello 14.29 (EET)

Tyyliohjeena tuo on hyödyllinen lisä tyylioppaaseen, mutta ei ehkä ihan sovi käytännöksi. Käytösohjeeksi en sitä nimittäisi, sillä siinä käsitellään artikkelin sisällön esitystyyliä eikä niinkään muokkaajan käytöstä. ¬Antilope 18. tammikuuta 2010 kello 16.20 (EET)

Ylisanojen käyttö on jo ihan maalaisjärjellä ajatellen turhaa eli tarpeetonta. Ei siitä mitään ohjetta mielestäni tarvita vaan sellaiset voi poistaa kielenhuollollisina toimenpiteinä. Ylisanojen käyttö varsinkin urheiluartikkeleissa perustuu siihen, että lehtien urheilusivut ja television urheiluohjelmat käyttävät täysin tolkutonta kieltä, eivätkä kirjoittajat ymmärrä ettei se kuulu ensyklopediaan. Sävyjen tajua tuskin voi opettaa pykälillä. --Ulrika 18. tammikuuta 2010 kello 16.44 (EET)

Ylisanat parempi termi. Ohje sopisi ehkä tyylioppaaseen. Pidän kuitenkin ongelmana sitä että ohje määrittää ylisanat vain neutraalin näkökulman rikkomuksina, ja liittää niiden välttämisen vain tapauksiin joissa niitä ei löydy lähteestä. Kysymyksessä on kuitenkin myös paha tyylillinen kömmähdys, mikäli tapaa käytetään tietosanakirjan asiakielessä. Ohje mainitsee erikseen myös, että ylisanat ovat sallittuja viittauksissa ja suorissa lainauksissa. Näistä jättäisin suosiolla viittaukset pois. Kun jokainen tieto tulisi lähteistää jo viittauksen määritelmäkin on hankala, enkä näe mitään erityistä syytä sallia ylisanoja kuin suorissa lainauksissa. Terv. --Riisipuuro 18. tammikuuta 2010 kello 17.17 (EET)--

Minä pitäisin mahdollisena kirjoittaa seuraavan tyyppisiä lauseita Vuonna 2004 C.G.E. Mannerheim valittiin Ylen järjestämässä äänestyksessä kaikkien aikojen suurimmaksi suomalaiseksi.[19] --Zache 18. tammikuuta 2010 kello 22.59 (EET)

Hyväksyisin myös ko. tapauksessa termin käytön, koska tempauksen nimi oli Suuret suomalaiset. Jos tuon vielä kertoisi tekstissä autettaisiin lukijaakin suhteuttamaan termi paremmin. Terv. --Riisipuuro 18. tammikuuta 2010 kello 23.12 (EET)--

Jos useassa lähteessä sanotaan, että "N.N. on 1500-luvun merkittävin ranskalainen sotilas" niin miksei sitä saisi kertoa myös wikipediassa? Gopase+f 18. tammikuuta 2010 kello 23.15 (EET)

Totta kai saa. Ohje ei kiellä ylisanojen käyttöä vaan kehottaa joko välttämään niitä tai käyttämään niitä hyvin perustein (esim. jos usea lähde tukee). N.N. on 1500-luvun merkittävin ranskalainen sotilas. Pitke 19. tammikuuta 2010 kello 10.26 (EET)

Viesti oli vastaus Riisipuuron pohdintaan, ei ylisana-ehdotukseen. Gopase+f 19. tammikuuta 2010 kello 10.30 (EET)

Tuossahan on hyvä peruste käyttää merkittävin -sanaa, joka määrätyissä aiheyhteydessä ei ole mikään ylisana (Guano on Nauru-saarten merkittävin vientituote.) Sen sijaan kummeksun että kategorisesti ohje ylisanojen välttämisestä ei koskisi "viittauksia", miten ne sitten määritelläänkin. Jos lainaus on suora se kerrotaan kertojan sanoin. Jos se ei ole suora se kerrotaan omin sanoin, ja tällöin voidaan tarvittaessa ylisanat korvata. Terv. --Riisipuuro 19. tammikuuta 2010 kello 12.04 (EET)--

Hyvä. Vältetään artikkelien mainosmaistuminen. --Ras 18. tammikuuta 2010 kello 18.14 (EET)

Esimerkeistä ainakin ensimmäinen pitää vaihtaa. Tuskinpa kukaan on ikinä väittänyt Elisabet II:n olevan UK:n historian merkittävin kuningatar. Muutenkin menee jo vähän överiksi. Varottavia sanoja ja fraaseja -luettelossa mainituista sanoista iso osa on sellaisia, joita käytetään asiatekstissä täysin yleisesti. --ML 18. tammikuuta 2010 kello 23.13 (EET)

Listan yhteydessä mainitaan "ilman riittäviä perusteluita", mikä tulee ottaa huomioon. Mielestäni kaikki listan kohdat tulisi joko pitää pois asiatekstistä tai voida perustella hyvin. Esim. "kulttimaineesta" väännetään jatkuvasti musiikki- ja elokuva-artikkeleiden yhteydessä ja "maailmanlaajuisesti" on sana, joka tunnutaan lätkäistävän melkein mihin tahansa, joka tunnetaan sekä Euroopassa että Yhdysvalloissa. "Merkittävä" on täysin sopiva asiatekstiin, mutta sitä ei voi käyttää ilman perusteita. Pitke 19. tammikuuta 2010 kello 10.26 (EET)

Ohjeessa olisi hieman lokalisoitavaa. Esim. englannin sanaa epic käytetään eri merkityksessä kuin suomen sanaa eeppinen. "Federer wins epic battle with Nadal." Suomeksi eeppinen tarkoittaa epiikkaan kuuluvaa, eikä se ole ylisana. Eeppinen taistelu olisi pahaa anglismia, jonka välttämisestä voisi kertoa jossain muussa ohjeessa. Ohjeen voisi siirtää ehdotuksena Wikipedia-avaruuteen, jotta tätä voisivat muutkin parannella. --Jisis (keskustelu) 19. tammikuuta 2010 kello 11.23 (EET)

Siirsin sen Wikipedia-avaruuteen (Wikipedia:Ylisanat). Tervetuloa säätämään. Pitke 20. tammikuuta 2010 kello 14.54 (EET)

Käytäntöehdotukseni

Keskustelun hyvien perusteluiden vuoksi kannatan ehdotusten harkintaa yksittäin tai pienemmissä ryhmissä. Mielestäni oli perusteltua harkita rauhallisesti käytäntöjen hyväksyntää parhaan tuloksen takaamiseksi. Kommenttipyynnön esimerkkien vuoksi koin käytäntöjen tarkistamisen tarpeellisiksi. En havainnut keskustelussa jatkossa konsensusta estäviä perusteita. Ehdotuksia oli useita näkyvyyden parantamiseksi ja käytäntöjen sidosten vuoksi, mutta nythän näkyvyys on jo savutettu. Kaikki Wikipedian käytännöt ja ohjeet voidaan kiteyttää viideksi pilariksi. Jos peruspilareista puuttuu suomen versio, mielestäni kaikki ulkomaiset versiot pätevät. Tämä koskee esimerkiksi neljättä oranssia pilaria WP:5P: Oranssi pilari: Käytösohjeet ja etiketti eli ”Code of Conduct and Etiqeutte”. --Watti 18. tammikuuta 2010 kello 19.51 (EET)

Miksi käytäntöehdotukseni poistettiin ja vieläpä arkistoitiin ilman yhteenvetoani ja mahdollisuuttani kommentoida niitä? [20]

Esimerkki kansallisista kohteliaisuus eroista on teitittely. Teitittely on monissa maissa itsestään selvää, mutta saattaa vaihdella samassakin maassa tilanteista ja yhteisöistä riippuen. Ruotsissa teititellään miltei vain kuningasta. Saksassa nuoretkin ihmiset voivat loukkaantua, jos vieras ihminen sinuttelee heitä. Wiki on kansainvälinen. Nyt kaikki ulkomaiset ristiriitaisetkin kohteliaisuus- ja etikettikäytännöt pätevät myös Suomessa. Siksi ehdotan, että laadimme kansalliset suomalaiset käytännöt. Käytäntöjen tarpeellisuudesta ja yhteistyöstä lainaan Barack Obaman kirjaa Rohkeus toivoa (2009) : ” Meillä on enemmän yhdistäviä kuin erottavia tekijöitä. Muiden etujen puolustaminen on omankin etumme mukaista. Kun tarpeeksi moni uskoo näin ja toimii sen mukaisesti, voimme saada aikaan jotain mielekästä .” . --Watti 18. tammikuuta 2010 kello 19.54 (EET)

Käytäntökahvihuoneessa arkistoon on viety sellaiset keskusteluosiot, joihin ei ole tullut kommentteja yli kahteen viikkoon, ja ehdotuksiisi tuo aikaraja päti. Keskustelun lopputulos -osion kommentit eivät olleet noin vanhoja mutta kuitenkin yli viikon ikäisiä, joten arvelin, että sen voisi arkistoida samalla, koska Riisipuuro oli nähtävästi onnistunut käydystä keskustelusta tekemässään yhteenvedossa. Oman yhteenvetosi voit esittää esimerkiksi tässä osiossa. Koin arkistoinnin tarpeelliseksi, koska ilman sitä käytäntökahvihuoneen koko lähentelisi pian 400 binäärikilotavun rajaa. Aktiivisesta kahvihuoneesta löytyy edelleen osio Ehdotus uudeksi käytösohjeeksi: Wikipedia:Etiketti/Ehdotus2, koska siihen oli tullut tuoreita kommentteja. –Ejs-80 18. tammikuuta 2010 kello 21.29 (EET)

Muutosehdotus

Siirretty omalle alasivulleen, koska kahvihuoneen sivu kävi liian suureksi. --Zache 23. tammikuuta 2010 kello 12.03 (EET)

Tulevaisuusmallineet

Tässä nyt raavin päätäni... Wikipediassa on tällä hetkellä tusinan verran tulevaisuusmallineita. Eihän tuo tietenkään ole mikään ongelma että niitä on, eikä sekään että Wikipedia ei ennusta tulevaisuutta... mutta tarvitaanko näitä eri lajien tulevaisuusmallineita? Jos jokin artikkeli kertoo tulevasta tapahtumasta, niin kyllä sen pitäisi käydä ilmi artikkelin tekstistä. Esim. televisiosarjojen ja elokuvien mallineissa on huomautus että tiedot saattavat muuttua huomattavasti ennen julkaisua.

No niin saattavat, entäs sitten? Se on tavallista.

Onko tuon bannerin tarkoitus siis kertoa lukijalle että artikkeli saattaa olla puutaheinää ja itsekeksittyä? Kyllä näissäkin tulevaisuustapauksissa pitää pystyä lisäämään artikkeliin luotettavat primääri- ja sekundäärilähteet sekä ensimmäiselle asiatekstiriville tieto siitä että kyseessä on tuleva tapahtuma/elokuva/kirja/töllösarja. Ei siihen minun mielestäni tarvita mallinetta. Lähteistysvaatimus koskee yhtä lailla kaikkea tuleevaa kuin mennyttäkin, ja itse asiassa tulevaisuusjutuissa lähteistysvaatimus saisi olla tiukempikin. Jos jotkin tiedot muuttuvat ennen julkaisua, niin niistä voi mainita sitten julkaisun jälkeen tekstissä (Ennakkotietojen mukaan elokuvan piti kestää 4 tuntia 6 minuuttia^[15] mutta tuotannollisista syistä se lyhennettiin 3 tuntiin 12 minuuttiin^[22]).

Mielestäni tulevaisuusmallineet joutavat koristeina roskakoppaan. Ajankohtainen on asia erikseen. —Tve4 ^(Gblk) 21. tammikuuta 2010 kello 22.09 (EET)

Itse olen kaivannut sellaisia mallineita joita voisi lykkiä artikkeliin ja jotka laukeaisivat tietyn ajan kuluttua. Esimerkiksi mallineella voisi määrittää, että viikkoa ennen elokuvan ensi-iltaa malline luokittelisi itsensä luokkaan päivitettävä-ajankohtainen-asia tai jotain. --Zache 22. tammikuuta 2010 kello 00.32 (EET)

Zahen kanssa samoilla linjoilla, tulevaisuusmallinteen käyttö on tarpeellista etukäteen tiedossa olevan tulevan päivitystarpeen vuoksi. --Opa1974 22. tammikuuta 2010 kello 13.30 (EET)

Juuri jotakin Zachen kuvaaman kaltaista mallinetta olen minäkin kaivannut. Voisi olla hyvinkin monikäyttöinen ja parantaa artikkelien pysymistä ajan tasalla (esimerkiksi vaikka Mikä-Mikä-maan presidenttiä käsittelevään artikkeliin voisi asettaa mallineen, joka laukeaisi virkakauden päättyessä, niin joku ehkä huomaisikin käydä päivittämässä tuliko tämä valituksi toiselle kaudelle vai muuttuiko ex-presidentiksi). – Haltiamieli 22. tammikuuta 2010 kello 17.27 (EET)

Hyvät artikkelit ja suositellut sivustot jne.

Hei olisin sitä mieltä että kaikkiin tulevissa äänestyksissä samaa periaatetta (kuten myös nyt menossa oleviin) kuten esim Hyvät artikkelit. Aletaan arkistoinnissa ylläpitämää samaa käytäntöä kuin poistoäänestyksissä eli vuosi ja mihin luokkaa se artikkeli kuuluu. Mitä muut ovat mieltä. D100a 22. tammikuuta 2010 kello 10.21 (EET)

Malline:Pääartikkeli

Miksei tuolla ole automaattista linkitystä? Jos automaattinen linkitys kuitenkin otettaisiin käyttöön (joka muuten auttaisi huomattavasti), voisiko noita wanhan järjestelmän takia tulleita ylimääräisiä sulkeita poistaa botilla?-Henswick- Sermo? 22. tammikuuta 2010 kello 22.22 (EET)

Siinä ei varmaankaan ole automaattista linkitystä, koska automaattinen linkitys ei mahdollista vapaamuotoista linkkitekstiä tai vapaamuotoista tekstiä muutenkaan. --Zache 23. tammikuuta 2010 kello 07.52 (EET)

Mitäköhän vapaamuotoista siihen tarvitsisi voida kirjoittaa? Keskimäärin siihen tulee vain se linkitettävä artikkeli. Automaattilinkitys olis kyllä ihan kannatettava idea. --Velma 23. tammikuuta 2010 kello 13.53 (EET)

Mallineeseen voisi laittaa tietenkin kakkosoptioksi vaihtoehtoisen tekstin, tyyliin {{Pääartikkeli|artikkelilinkki|jokin muu linkkiteksti}} jos joissain harvoissa tapauksissa tarvitaan vaihtoehtoista tekstiä. Miksi tarvittaisiin? Tarvitseeko täsmennysosia piilottaa? —Tve4 ^(Gblk) 23. tammikuuta 2010 kello 13.55 (EET)

Mallineen syntaksi on {{Pääartikkeli|artikkeli1|artikkeli2|artikkeli3}} joten ei siihen hirveän helposti saa uusia parametrejä lisättyä. Mitä tulee siihen tekstiin, niin voisin kuvitella, että joku jossain ja joskus voi haluta pistää siihen "etusivu (selitys wikipedian etusivusta)" tyyppisiä tekstejä ja muutenkin mallineen joustavuuden vähentäminen neljän merkin takia tuntuu vähän huonolta idealta. --Zache 23. tammikuuta 2010 kello 14.14 (EET)

Ehdotus merkittyjen versioiden käyttöönotosta

Täällä käydään keskustelua siitä, että pitäisikö suomenkielisessä Wikipediassa ottaa käyttöön muutosten tarkistaminen. Muutosten tarkistaminen on käytössä saksankielisessä wikipediassa ja kokeilussa englanninkielisessä Wikipediassa. Itse keskustelu on siirretty omalle alasivulleen, koska kahvihuoneen sivu kävi liian suureksi. --Zache 23. tammikuuta 2010 kello 12.06 (EET)

• Wikipedia:Kahvihuone (käytännöt)/Keskustelu merkittyjen versioiden käyttöönotosta

Voiko abstrakteja käyttää lähteinä?

Mieleeni tuli tällainen kysymys. Eli, jos joku käyttäjä haluaa käyttää lähteenä jotain tieteellisessä lehdessä julkaistua artikkelia esim. [21] ja huomaakin, että ilmaiseksi on saatavilla vain artikkelin abstrakti. Tällä kuvitteellisella käyttäjällä ei pääse lukemaan koko artikkelia esimerkiksi Nelli-portaalin avulla eikä hän halua/viitsi maksaa päästäkseen sitä lukemaan. Voiko tällöin käyttäjä kirjoittaa artikkeliin X, että tutkimustuloksien mukaan asia on sitä sun tätä ja merkitä artikkelin lähteeksi, vaikka on lukenut vain abstraktin? Toinen vähän samaa asiaa sivuava kysymys on, että pitääkö maksullista lähdettä käyttäessään mainita, että kyseessä on maksullinen lähde? --MiPe ^(wikinät) 23. tammikuuta 2010 kello 11.24 (EET) Ps. Vielä varmuuden vuoksi: Pääsen lukemaan koko esimerkkiartikkelin Nelli-portaalin kautta

Koverin keskitysleiri artikkelissa on asia mainittu erään lähteen käytön yhteydessä, tee samalla tavoin niin asia on lukijan harkittavissa sen jälkeen.D100a 23. tammikuuta 2010 kello 11.31 (EET)

Abstraktia voi hyvin käyttää lähteenä jos abstrakti kertoo asian, mutta vain siinä tapauksessa. Maksullisia lähteitä voi tietenkin käyttää lähteenä, lähes kaikki lähteet ovat maksullisia. Nettilinkkien kohdalla on hyvä mainita mahdollisesta maksullisuudesta (tai rekisteröintipakosta), mutta muuten se on turhaa. Terv. --Riisipuuro 23. tammikuuta 2010 kello 11.42 (EET)--

Wikipedia ei ole mikään webbikataloogi tai tiivistelmä webbin sisällöstä. Erityisesti PAINETTUJA LÄHTEITÄ voi ja tulee käyttää lähteinä. Tietenkin, jos painettu lähde on saatavissa webbistä tai jos siitä on vapaasti luettava abstrakti webbissä tulee tähän linkittää {{Lehtiviite}}-mallineen www-kentällä. Tietellisistä artikkeista on erikseen turha mainita, että vain abstrakti tai ensimmäinen sivu on ilmaiseksi luettavissa.

Sitten toiseen kysymykseesi: Olet siis joutunut tilanteeseen, jossa olet eri mieltä ja muokkussodit tieteellisen artikkelin sisällöstä. Kiistakumpanisi perustelee mielestäsi virheellistä väitettä lähteellä, josta pääset lukemaan vain abstraktin. Epäilet, että kiistakumppanisi väittää lähteen sisältävän sellaista, jota siinä tosiasiassa ei ole. Ratkaisu on se, että pyydät häntä esittämään tarkkan sitaattin lähteen sisälöstä. Jos hän ei pysty tai halua sitä tehdä, muokkaa teksti mieleiseksesi.

Tämä ohje on kylläkin siinä mielessä turha, että yllä kuvattua skenaariota tuskin koskaan tapahtuu suomenkielisessä Wikipediassa. En-wikissä tilanne on taas jokapäivästä. -- Petri Krohn 25. tammikuuta 2010 kello 19.06 (EET)

Mihin tuo viittaus webbikatalogiin tai internetin tiivistelmään oikeen liittyy? Samaten en oikein hoksaa miten lähdemedian arvottaminen - oikein isoin kirjaimin - liittyy ketjuun, eihän asiasta ole aikaisemmin mainittu mitään. Terv. --Riisipuuro 25. tammikuuta 2010 kello 20.53 (EET)--

milloin sallitaan Tämä on tekijänoikeudella suojattu valokuva mallinteen käyttö

Meille on luotu malline Tämä on tekijänoikeudella suojattu valokuva, sitä on alettu käyttää runsaasti esim Tiedosto:MJ VibeMagazine 2002.jpg, Tiedosto:MJ 1992.jpg, Tiedosto:Mj L'uomo Vogue 2007.jpg, Tiedosto:Mj 1999.jpg, Tiedosto:Juhan af Grann.jpg, Tiedosto:Mj1971.jpg, Tiedosto:MJ & LMPresley.jpg, nämä esimerkkinä.

Onko meillä mitään käytäntöä tai ohjetta milloin tämä malline hyväksytään, jos artikkelissa on valokuva, saako sitä silloin käyttää, sallitaanko me kaikkiin mahdollisiin artikkeleihin esim henkilökuvat tuolla mallinteella vai miksi yleensä tämä malline luotiin--Musamies 23. tammikuuta 2010 kello 16.29 (EET)

Tässä vaiheessa sopisi huomauttaa, että tuollakaan mallineella ei saa laittaa kuvia pelkästään koristeeksi. —Tve4 ^(Gblk) 23. tammikuuta 2010 kello 16.45 (EET)

Tekijäksi kuvassa Tiedosto:Juhan af Grann.jpg on mainittu "MTV3". Taitaa olla Ufojen puuhia! --Kulttuurinavigaattori 23. tammikuuta 2010 kello 17.35 (EET)

Kaikkien yllä mainittujen kuvien käyttö oli tiedostojen käyttösääntöjen vastaista eli ne olivat sellaisia, että samaan käyttötarkoitukseen voitaisiin ottaa tai olisi voitu ottaa vastaava vapailla käyttöoikeuksilla varustettu kuva. Vastaavissa tapauksissa kannattaa merkitä tiedosto roskaksi ja lisätä kuvan lisänneen käyttäjän keskustelusivulle malline {{Kuvat}} käyttämällä merkintää {{Subst:Kuvat}} + allekirjoitus. –Ejs-80 23. tammikuuta 2010 kello 18.25 (EET)

Artikkelissa Lenna ja tiedostossa Lenna-testauskuva.png on selkeä esimerkki tilanteesta, jossa {{Valokuva}}-mallinetta on käytetty oikein. Samoin tiedostoa Albert Einstein näyttää kieltä.jpg on mahdotonta käyttötarkoituksessaan korvata vapaalla kuvalla, sillä artikkelin teksti käsittelee juuri kyseistä valokuvaa eikä esimerkiksi jonkun toisen ottamaa CC-BY-SA-lisensoitua kuvaa, jossa Einstein ottaa nokoset. –Ejs-80 23. tammikuuta 2010 kello 19.02 (EET)

Oisko yhtenä syynä mallinteen runsaaseen käyttöön se että se on lisätty maline-luetteloon sivulla Toiminnot:Tallenna, pitäisikö se ottaa pois siitä luettelosta ettei sitä käytetä niin helposti. Kommentin jätti Musamies (keskustelu – muokkaukset)

Puhutaanko tässä {{Valokuva}}-mallineesta? --Zache 23. tammikuuta 2010 kello 18.32 (EET)

Kyllä--Musamies 23. tammikuuta 2010 kello 18.49 (EET)

Minä käytin sitä Sellon_ampumavälikohtaus artikkelissa Ibrahim Shkupollin kuvan yhteydessä. Siitä kyseisestä kuvasta tiedetään, että sitä voi käyttää sitaattioikeudella tiedostus/uutisluontoisessa tehtävässä kun kerran koko Suomen media käytti sitä. Samalla pyysin Ejs-80:ntä lisäämään sen tallenna valikkoon, koska minusta siinä ei ollut mitään vastaavaa mallinetta. Tuo lisääminen tosiaan selittää sen miksi sitä on alettu käyttämään viimeaikoina vaikka malline itsessään on vuodelta 2008. Käytöstä vielä; minusta tuon käyttöön pätee normaalit tiedostojen käyttösäännöt sitaattioikeudesta. --Zache 23. tammikuuta 2010 kello 19.07 (EET)

On hyvä, että vaihtoehto on lataussivulla. Se toimii eräänlaisena tekijänoikeus-ansana ja hunajapurkkina. Ilmeiset tekijänoikeusrikkomukset on jälkeenpäin helppo siivota pois – tai ainakin kirjoittaa perustelut kuvan käytölle. -- Petri Krohn 25. tammikuuta 2010 kello 19.22 (EET)

Tähän asti jonkinlaisena hunajapurkkina on toiminut malline {{Kuvakaappaus/WWW}}, jonka väärinkäyttöön tarvitsee vähän mielikuvitusta – toisin kuin Valokuva-mallineen – ja josta on helpompi nähdä, että jonkun lärvin kuva on tallennettu väärällä käyttöoikeudella. Kannatan mallineen poistamista valikosta. Tuo Shkupollin kuvakin on muuten mielestäni käyttösääntökäytännön vastainen, koska hänestä on periaatteessa mahdollista saada vapaa kuva, toisin kuin on Ejs:n yllä mainitsemien tapausten laita. Näinhän tätä sääntöä on tulkittu? Eikä vetoamisfunktiokaan kai toteudu, koska tuohon nimenomaiseen kuvaan ei viitata tai vedota artikkelissa. --Herra Maka 25. tammikuuta 2010 kello 19.58 (EET)

Shkupollin kuvan perusteena on, että tuo on nimen omaan poliisin julkaisema kuva. Pidän kyllä itsekin tuota vähintään sääntöjen rajamailla olevana tapauksena. Voisiko esim. artikkeliin Urho Kekkonen laittaa sitaattioikeudella jonkun virallisen presidenttikuvan tjsp. ja käyttää perusteena että sitä nimenomaista kuvaa ei voi korvata vapaalla. EDIT:Ja Tiedosto:Steins-Rosetta.jpg on vastaava tapaus, johon ei myöskään artikkelissa viitata.--A333 K 25. tammikuuta 2010 kello 20.15 (EET)

Tuo kuvakaappaus www olikin hyvä havainto, löysin kaksi tapausta, yhden melkein selvän roskan ja yhden epäselvän jota kyselin lisääjältä.--Musamies 25. tammikuuta 2010 kello 20.25 (EET)

Ja niille ketkä ovat epätietoisia, niin vetoamisfunktio on sitten meidän sääntö eikä tekijänoikeuslaista pohjautuva vaatimus. Tekijänoikeuslaki sinänsä vaatii vain, että on jokin perusteltu syy käyttää kuvaa. Tms. Sitaattioikeutta pohdittaessa on tärkeää, että siteeraajan teoksen ja siteerattavan teoksen välillä on asiallinen yhteys. Siteerattua tekstiä saa käyttää omien ajatustensa perustelemiseen, havainnollistamiseen tai siteerattujen ajatusten arvostelemiseksi., l sitaattioikeus Wikipedia. Eli se mitä tuon Shkupollin kuvan kohdalla tulisi miettiä on, että tulisiko artikkelissa olla poliisin julkaisema kuva tyypistä vaiko ei eikä sitä, että pitäisikö se poistaa sääntöseikan takia. ( Minun puolestani kuvan voi kyllä poistaakin, teidän poistoperusteet vain vähän häiritsi) --Zache 25. tammikuuta 2010 kello 20.39 (EET)

Väite siitä, että vetoamisfunktio olisi meidän keksintöämme, ei pidä paikkaansa. Katso esim. Tekijänoikeusneuvoston lausunto 1997:9: ”"Hyvän tavan mukaisuuden" on selitetty tarkoittavan sitä, että lainaamisen tulee toteuttaa niin sanottu vetoamisfunktio” jne. Vetoamisfunktiohan tarkoittaa käsittääkseni juuri tuota mainitsemaasi asiallista yhteyttä. Ehkä sekoitit vetoamisfunktion käyttösääntökäytännön vaatimukseen siitä, että kuvaa on oltava mahdotonta käyttötarkoituksessaan korvata vapaalla kuvalla? Se nimittäin on käytäntöön konsensuskeskustelun jälkeen lisätty meidän oma sääntömme, ja se perustuu siihen, että Wikipedia on vapaan sisällön tietosanakirja. En tiedä, ymmärsinkö kommenttisi viimeisen lauseen oikein, mutta minusta kuvan käyttöä Wikipediassa rajoittavat sekä Wikipedian omat käytännöt että tekijänoikeuslaki. Esim. Shukpolli-kuvan tapauksessa pitäisi siis miettiä sekä sitä, että (a) onko kuvaa mahdotonta korvata vapaalla kuvalla, ja jos on, niin seuraavaksi sitä, (b) täyttyykö vetoamisfunktio eli onko tekstin ja kuvan välillä asiallinen yhteys.

Siitä sitten voidaan olla montaa mieltä, että mitä on korvaamisen mahdottomuus ja milloin vetoamisfunktion katsotaan toteutuvan. Minun kantani on, että korvaamisen mahdottomuudella on tarkoitettu jotain, mikä on lähellä loogista mahdottomuutta: kuolleidenkaan henkilöiden artikkeleissa ei voida käyttää ei-vapaita kuvia, koska heistä on teoriassa mahdollista saada vapaa kuva – viimeistään muutaman kymmenen vuoden kuluttua, kun ei-vapaiden kuvien tekijänoikeudet raukeavat. Mutta jos kanta viedään äärimmilleen, niin sille voidaan esittää vastaväite, että teoriassahan on mahdollista saada vaikka Matt Groeningilta lupa julkaista kuva Bart Simpsonista vapaalla lisenssillä, jolloin vaatimus sulkisi pois kaikki ei-vapaat kuvat. Pitäisi siis määritellä tarkemmin, mitä mahdottomuudella tässä yhteydessä tarkoitetaan, ja terveen järjen mukainen kanta on varmaan jotain tiukan loogisen mahdottomuuden ja hällä väliä -asenteen väliltä, kun tässä vapaata tietosanakirjaa ollaan kuitenkin tekemässä. Mitä tulee tekijänoikeuslain vaatimukseen kuvan ja tekstin asiallisesta yhteydestä, niin tulkintani on, että tuota nimenomaista kuvaa tulee käsitellä artikkelin leipätekstissä. Tälle taas status quo -vastaväite on, että Wikipediassa on satoja logoja ja kansikuvia, joihin ei mitenkään viitata leipätekstissä. Koska en ole juristi, en osaa sanoa, onko vaatimus kuvaan viittaamisesta leipätekstissä liioiteltu vai voiko vetoamisfunktio täyttyä ilman kuvan eksplisiittistä käsittelyä (sivumennen sanoen kysyin tätä hiljattain tekijänoikeuskahvihuoneessa). Nämä asiat pitäisi keskustella joskus läpi. Ceterum censeo, että Valokuva-malline on poistettava käyttöoikeusvalikosta. --Herra Maka 25. tammikuuta 2010 kello 22.07 (EET)