Helsingin Suomalainen Yhteiskoulu

Helsingin Suomalainen Yhteiskoulu (SYK)
SYK elokuussa 2017.
Sijainti	Etelä-Haaga, Helsinki
Koordinaatit	60°12′43″N, 24°53′21″E
Tyyppi	yhteiskoulu
Perustettu	1886
Rehtori	Sari Tiitta
Luokat	3-9 (peruskoulu), lukio, IB
Oppilaita	n. 1200
Verkkosivut
Infobox OK

Helsingin Suomalainen Yhteiskoulu (SYK) on Helsingin Etelä-Haagassa sijaitseva Suomen vanhin suomenkielinen yhteiskoulu. SYK on maksuton yksityiskoulu, joka painottaa kieltenopiskelua. Lukiolla on valtioneuvoston vuonna 1985 myöntämä kielipainotteinen erityistehtävä, ja elokuussa 1990 lukion yhteyteen perustettiin ensimmäisenä Suomessa International Baccalaureate -tutkintoon tähtäävä englanninkielinen IB-linja. SYK:ssa on hyvin runsas kielivalikoima. Koulun rehtorina toimii Sari Tiitta.

SYK käsittää peruskoulun luokat 3–9, suomalaisen opetussuunnitelman mukaisen lukion sekä kansainvälisen IB-linjan. Yhteensä oppilaita on SYK:ssa noin 1 200. SYK:hon pyritään yleensä ala-asteen toiselta luokalta. Hakeminen muille luokille on mahdollista, mutta paikkoja on rajallisesti, ja niistä osa on varattu paluumuuttajille. Kouluun on kuitenkin mahdollista muidenkin päästä luokille 4–9 vapaamuotoisen hakemuksen avulla, johon liitetään viimeisimmän koulutodistuksen kopio. Haku lukioon tapahtuu normaalisti toisen asteen opintojen yhteishaun kautta. Peruskoulu poikkeaa muista tavallisen perusopetuksen yksityisistä järjestäjistä Helsingissä siten, ettei sille ole määritelty oppilaaksiottoaluetta.

Koulu on sijainnut vuodesta 1972 alkaen Helsingin Etelä-Haagassa osoitteessa Isonnevantie 8. Koulun yhteydessä on oma erillinen urheilutalo, johon kuuluu muun muassa liikuntasali, kuntosali sekä koulun oma uimahalli.

Historia

Jo vuonna 1882 alettiin suunnitella uuden yliopistoon johtavan yksityisen suomenkielisen tyttökoulun perustamista Helsinkiin, mutta lopulta perustajat kääntyivätkin yhteiskouluajatuksen kannalle. Malli muodostui myöhemmin merkittäväksi esikuvaksi muille oppikouluille eri puolilla maata. Koulun perustamislupa annettiin vuonna 1886 professori Thiodolf Reinille ja vapaaherra E. G. Palménille. Koulun omisti alkuun joukko yksityisiä henkilöitä ja myöhemmin vuodesta 1892 alkaen osakeyhtiö. Alkuvuosinaan koulu toimi Kampissa useissa osoitteissa, kunnes 1890 valmistui oma koulutalo osoitteeseen Yrjönkatu 24. Sen tieltä purettiin J. V. Snellmanin entinen kotitalo. Koulu toimi Yrjönkadun ja Kalevankadun kulman koulutalossa vuoteen 1937, jolloin valmistui uusi rakennus Etu-Töölöön osoitteeseen Nervanderinkatu 13. Nykyisiin tiloihin Etelä-Haagaan koulu muutti 1972. Nykyisen rakennuksen on suunnitellut arkkitehtipariskunta Heikki ja Kaija Siren. Väinö Vähäkallion suunnittelema Nervanderinkadun koulutalo oli sittemmin Museoviraston tiloina ja vuodesta 2014 siellä on ollut Sibelius-Akatemia, Yrjönkadun talo on purettu.

SYK tunnettiin alusta alkaen uudistusmielisenä, ja monet sen käyttöön ottamat kokeilut ovat sittemmin vakiintuneet koko koululaitokseen. Peruskouluun siirryttäessä 1977 koulun rakenne säilyi entisellään. Elokuussa 1990 koulusta tuli Suomen ensimmäinen IB-lukio, kun kansainväliseen International Baccalaureate -tutkintoon tähtäävä englanninkielinen linja perustettiin.

Rehtorit

Lucina Hagman 1886–1890 Mikael Johnsson 1890–1897 Robert Blomqvist 1897–1915 Oskari Mantere 1915–1918 A. A. Koskenjaakko 1919–1954 Jorma Soveri 1954–1964

Yrjö Juve 1964–1966 Vesa Nikunen 1966–1997 Anja-Liisa Alanko 1997–2009 Jukka-Pekka Tanska 2009–2018 Sari Tiitta 2019–

Tunnettuja alumneja

Vuosien varrella SYK:n entiset oppilaat ovat sijoittuneet merkittäville paikoille yhteiskunnassa mm. talouden, tieteen, politiikan ja kulttuurin alueilla.

 

• Heikki Aho – elokuvaohjaaja
• Atso Almila – kapellimestari
• Ari Angervo – viulutaiteilija
• Ritva Arvelo – näyttelijä
• Kim Borg – oopperalaulaja
• Erik Bruun – teollinen muotoilija
• Tarja Cronberg – työministeri
• Aatos Erkko – ministeri
• Eero Erkko – journalisti
• Eljas Erkko – ulkoministeri
• Aarne Ervi – arkkitehti
• Teppo Felin – professori
• Saima Harmaja – runoilija
• Antti Herlin – yritysjohtaja
• IBE – muusikko
• Mika Ilveskero – lakimies, korkeimman oikeuden jäsen
• Paavo Jännes – näyttelijä
• Niilo Jääskinen – lakimies
• Aino Kallas – kirjailija
• Jukka Kekkonen - oikeushistorian ja roomalaisen oikeuden professori
• Mikko Kiesiläinen – poliitikko ja ekonomisti
• Jussi V. Koivisto – taloustieteilija
• Terhi Koulumies – kansanedustaja
• Kimmo Koskenniemi – keksijä
• Miki Kuusi – yrittäjä
• Iiro Küttner – käsikirjoittaja, professori
• Tuomo Lappalainen – toimittaja
• Ora Lassila – tietotekniikan asiantuntija
• Tero Latvala – muusikko, viulutaiteilija
• Olli Lehto – matemaatikko
• Minna Lindgren – journalisti
• Pentti Linkola – filosofi
• Ari Lohenoja – yritysjohtaja
• Markku Luolajan-Mikkola – muusikko
• Lauri Malmberg – jääkärikenraaliluutnantti, Suomen puolustusministeri
• Heikki Malinen – toimitusjohtaja
• Heikki Mannila – tietotekniikan asiantuntija
• Mauno Manninen – teatteriohjaaja ja tuottaja
• Otto Meri – poliitikko
• Olli Mustonen – pianisti, kapellimestari
• Tomi Mäkelä – musiikkitieteilijä
• Kirsti Mäkinen – opettaja
• Harri Nevanlinna – matemaatikko
• Tuomari Nurmio – muusikko
• Matti Oravisto – näyttelijä
• Risto Pelkonen – arkkiatri
• Elina Pohjanpää – näyttelijä
• Pyhimys – muusikko
• Jussi Rahola – matemaatikko
• Timo Relander – taloustieteilijä
• Rauha Rentola – näyttelijä
• Laura Ruohonen – teatteriohjaaja
• Mauri Ryömä – poliitikko
• Kalle Saksela – virologian professori
• Elina Salo – näyttelijä
• Petteri Salomaa – oopperalaulaja
• Esa-Pekka Salonen – kapellimestari
• Pentti Sammallahti – valokuvaaja
• Sami Sarvilinna – kansliapäällikkö
• Daniel Sazonov – poliitikko, Helsingin apulaispormestari
• Iiro Seppänen – teatteriohjaaja
• Suvi-Anne Siimes – poliitikko
• Antti Siirala – muusikko
• Heikki Siren – arkkitehti
• Harri Sirola – kirjailija
• Yrjö Soini – kirjailija
• Armas Ståhlberg – jääkärimajuri
• Mika Taanila – elokuvaohjaaja
• Nina Tapio – muusikko
• Erik T. Tawaststjerna – musiikkitieteilijä
• Mika Tiivola – pankinjohtaja
• Henrik Tikkanen – kirjailija
• Erkki Tuomioja – kansanedustaja, ent. ulkoministeri
• Jyrki Törnwall – kirurgi
• Jussi Valtonen – kirjailija
• Juhana Vartiainen – taloustieteilijä, Helsingin pormestari
• Helena Vierikko – näyttelijä
• Juuso Välimäki – taloustieteilijä
• Juuso Walden – yritysjohtaja
• Matti Wuori – lakimies

Kielten opiskelu

SYK:ssa on mahdollista opiskella A-kielenä englannin lisäksi saksaa, ranskaa tai venäjää. B-kielenä opiskellaan ruotsia. SYK:ssa on mahdollista opiskella yllämainittujen kielien lisäksi espanjaa, italiaa, arabiaa, japania sekä koreaa.

SYK:ssa oli aiemmin A-kielilinjojen ohella myös lyhyiden vieraiden kielten linja, mutta se lakkautettiin vuonna 2021, ja osa vapautuneista aloituspaikoista siirrettiin A-kielilinjoille. SYK:n tarjoama lyhyiden vieraiden kielten kurssivalikoima säilyi kuitenkin ennallaan

SYK:lla on ystävyyskouluja Saksassa, Ranskassa ja Venäjällä. Lukion oppilaista monet osallistuvat Ranskan tai Saksan opiskelijavaihtoon sekä opintomatkoille. Myös venäjänlukijoista monet osallistuvat Moskovan yliopiston kielikurssille.

SYK:ssa voi lukiossa suorittaa ranskankielen virallisen kansainvälisen DELF-kielitutkinnon, saksankielisen Deutsches Sprachdiplom -kielitutkinnon ja venäjän kielen Pushkin-kielikokeen.

Koulun tilat

Koulun tiloissa sijaitsee kouluravintola SYKE, jossa oppilaat syövät lounasta. Kouluravintolassa on myös välipalamyynti iltapäivisin.

Koulussa sijaitsee myös kirjasto, jossa työskentelee oma kirjastonhoitaja. Koulun erillisellä liikuntatalolla sijaitsee liikuntasali, pukuhuoneet sekä koulun uimahalli, jossa on 25-metrinen uima-allas sekä uinnin harjoitteluallas. Myös koulun oppilaiden ja henkilökunnan käytössä oleva kuntosali sijaitsee liikuntatalolla.

Lisäksi koulussa on 600-paikkainen juhlasali, jossa järjestetään koulun kevät- ja joulujuhlien lisäksi mm. 8.-luokkalaisten esittämä joulunäytelmä ja 9.-luokkalaisten esittämä musikaali.

Opintomenestys

SYK on tullut tunnetuksi menestyksekkäänä oppilaitoksena niin keskiarvorajojen kuin ylioppilaskirjoitustulostenkin perusteella. Erityisesti sen lukion maine on korkealla, ja sitä tituleerataankin yhdeksi Helsingin eliittilukioista.

SYK on täynnä hikkejä, joilla on nuppivika nimeltä anoreksia. Sykkiläiset syövät, nukkuvat ja pänttäävät.

Ylioppilaskirjoituksissa SYK:n oppilaat ovat menestyneet erinomaisesti äidinkielen kokeissaan. Esimerkiksi keväällä 2015 koulun 119 ylioppilaasta 95 kirjoitti joko laudaturin tai eximian.

Myös pitkän matematiikan YO-kokeissa menestys on ollut erinomaista; kevään 2021 pitkän matematiikan kirjoittajista 53% kirjoitti joko laudaturin tai eximian ja seitsemän ylioppilasta vastaanotti Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiön stipendin erinomaisesta menestyksestään.

Vuosien 2008-2021 parhaiten ylioppilaskirjoituksissa menestyneiden lukioiden vertailuissa SYK on ollut ensimmäisellä sijalla kolme kertaa ja sijoilla 2-4 yhteensä yhdeksän kertaa. Sijoilla 5 ja 8 SYK oli yhteensä kaksi kertaa.

SYK:n lukion oppilaat ovat menestyneet hyvin ylioppilaskirjoitusten lisäksi monenlaisissa kilpailuissa. Kansallisen Talousguru-kilpailun finaaliin koulun oppilas on päässyt ainakin 12 kertaa (muun muassa vuosina 2004, 2008, 2009, 2010, 2011, 2012, 2013, 2014, 2015, 2016, 2018 ja 2020. Talousguru-kilpailun ensimmäiset sijat ovat osuneet SYK:n oppilaille viisi kertaa (vuosina 2004, 2009, 2010, 2012 ja 2020). Mikään muu Suomen kouluista ei ole voittanut Talousguru-kilpailua yhtä montaa kertaa.

Menestystä on tullut myös mm. Oikeusguru-kilpailusta, turvallisuuspolitiikan Turpotietäjä-kilpailusta sekä Euroopan keskuspankin Generation €uro -rahapolitiikkakilpailusta.

Keskiarvorajat

Helsingin Suomalaisen Yhteiskoulun lukion, erityisesti A-englannin linjan, keskiarvorajat ovat perinteisesti olleet kaupungin korkeimpia. Koulussa on neljä kielilinjaa: A-englannin linja, A-ranskan linja, A-saksan linja sekä A-venäjän linja. Viides kielilinja, lyhyet vieraat kielet, lakkautettiin vuonna 2021

A-englannin linjan keskiarvoraja (9,83) oli vuonna 2021 sekä Helsingin että koko maan korkein.

Perinteisesti SYK:ssa muiden kuin A-englannin kielen linjan keskiarvorajat ovat olleet matalampia. Esimerkiksi vuonna 2021 A-ranskan linjan keskiarvoraja oli 8,62, A-saksan 8,67 ja A-venäjän 9,08. Vuonna 2018 A-englannin linjan keskiarvoraja oli 9,69 A-ranskan oli 8,75, A-saksan 9,08 ja A-Venäjän 8,62. Lyhyiden vieraiden kielten linjan keskiarvoraja oli 9,23.

Vuoden sykkiläiset

SYK:n alumniyhdistys SYKE ry on valinnut vuodesta 2013 alkaen vuoden sykkiläisen miehen ja naisen. Valinnan edellytyksenä on ansioituminen jollakin yhteiskunnallisella alueella tai alalla (esim. kulttuuri, talous tai teknologia).

• 2015: Jussi Valtonen, kirjailija sekä Kirsti Mäkinen, tietokirjailija
• 2016: Miki Kuusi, yrittäjä sekä Elina Salo, näyttelijä
• 2017: Juha Nurminen, merenkulkuneuvos sekä Maaria Wirkkala, kuvataiteilija
• 2018: Esa-Pekka Salonen, kapellimestari ja säveltäjä sekä Tuuli Takala, laulaja
• 2019: Erkki Tuomioja, ent. ulkoministeri ja poliitikko sekä Inka Niskanen, hävittäjälentäjä ja komentaja
• 2020: Pentti Sammallahti, valokuvaaja sekä Henrietta Kekäläinen, yrittäjä
• 2021: Kalle Saksela, virologi sekä Minna Lindgren, toimittaja ja musiikkitieteilijä

Aiheesta muualla

• SYK:n kotisivut
• Kotilainen, Sofia: Uskallusta ja uusia pedagogisia avauksia: Helsingin Suomalaisen Yhteiskoulun 125-vuotisjuhlateos Kirja-arvostelu teoksesta Alanko, Anja-Liisa; Hietanen, Irmeli; Niiranen, Jukka; Uusi-Hallila, Tuula (toim.): Rohkea koulu: SYK Nervanderinkadulta Isonnevantielle. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2011. (Agricolan kirja-arvostelut 3.1.2012)