Ero sivun ”Vaasa” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Selaa historiaa interaktiivisesti
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Merkkaukset: Tämä muokkaus on kumottu Mobiilimuokkaus  mobiilisivustosta 
Ei muokkausyhteenvetoa
Merkkaukset: Tämä muokkaus on kumottu Visuaalinen muokkaus Mobiilimuokkaus  mobiilisivustosta 
Rivi 104: Rivi 104:
Kesällä Vaasan ilmasto on keskilämpötiloiltaan verrattavissa muihin maan keskiosan paikkakuntiin. Meren läheisyys tosin tasaa vuorokauden sisäisiä lämpötilanvaihteluita. Rannikolla harvoin mitataan yhtä korkeita hellelukemia kuin sisämaassa. Toisaalta yölämpötilat ovat usein sisämaata korkeampia. Meren lämmetessä hallaa ei enää heinä- ja elokuussa tyypillisesti esiinny.<ref name="ilmasto-opas.fi">https://ilmasto-opas.fi/fi/ilmastonmuutos/suomen-muuttuva-ilmasto/-/artikkeli/919bf7b3-b4e3-438d-94d1-04b2bf4a380a/pohjanmaa-pohjanlahden-rannikkoa.html</ref> Vaasaa sanotaan usein Suomen aurinkoisimmaksi kaupungiksi. Tästä ei ole todisteita, koska Vaasasta ei enää saada mittauksia. Rannikkoalueilla saadaan joka tapauksessa enemmän auringonpaistetunteja kuin sisämaassa.<ref>http://ilmatieteenlaitos.fi/kesatilastot</ref> Usein loppukeväällä ja alkukesällä kylmä meri estää pilvien muodostumista, mutta toisaalta viilentää iltapäivän lämpötiloja rannikolla maan ja meren lämpötilaeron synnyttämän [[merituuli|merituulen]] vaikutuksesta. Merituuli ulottuu [[Pohjanlahti|Pohjanlahden]] rannikolla jopa 50 kilometriä sisämaahan.<ref>http://ilmatieteenlaitos.fi/merituuli-ja-maatuuli</ref> Kesällä Vaasassa saadaan toisaalta myös runsaimmat sateet. Vuoden sateisimmat kuukaudet ovat heinä-, elo- ja lokakuu.
Kesällä Vaasan ilmasto on keskilämpötiloiltaan verrattavissa muihin maan keskiosan paikkakuntiin. Meren läheisyys tosin tasaa vuorokauden sisäisiä lämpötilanvaihteluita. Rannikolla harvoin mitataan yhtä korkeita hellelukemia kuin sisämaassa. Toisaalta yölämpötilat ovat usein sisämaata korkeampia. Meren lämmetessä hallaa ei enää heinä- ja elokuussa tyypillisesti esiinny.<ref name="ilmasto-opas.fi">https://ilmasto-opas.fi/fi/ilmastonmuutos/suomen-muuttuva-ilmasto/-/artikkeli/919bf7b3-b4e3-438d-94d1-04b2bf4a380a/pohjanmaa-pohjanlahden-rannikkoa.html</ref> Vaasaa sanotaan usein Suomen aurinkoisimmaksi kaupungiksi. Tästä ei ole todisteita, koska Vaasasta ei enää saada mittauksia. Rannikkoalueilla saadaan joka tapauksessa enemmän auringonpaistetunteja kuin sisämaassa.<ref>http://ilmatieteenlaitos.fi/kesatilastot</ref> Usein loppukeväällä ja alkukesällä kylmä meri estää pilvien muodostumista, mutta toisaalta viilentää iltapäivän lämpötiloja rannikolla maan ja meren lämpötilaeron synnyttämän [[merituuli|merituulen]] vaikutuksesta. Merituuli ulottuu [[Pohjanlahti|Pohjanlahden]] rannikolla jopa 50 kilometriä sisämaahan.<ref>http://ilmatieteenlaitos.fi/merituuli-ja-maatuuli</ref> Kesällä Vaasassa saadaan toisaalta myös runsaimmat sateet. Vuoden sateisimmat kuukaudet ovat heinä-, elo- ja lokakuu.


<center>
<center>{{Ilmastotaulukko
| Taulukko =Vaasan ilmasto ja ennätykset
{{Ilmastotaulukko
| Taulukko =
| Lämpötilataulukko =
| Lämpötilataulukko =
| Sijainti genetiivissä = Vaasan
| Sijainti genetiivissä = Vaasan
Rivi 197: Rivi 196:
| vljoulu =
| vljoulu =


}}
|kmltammi=7.4}}
</center>
</center>


Versio 25. marraskuuta 2021 kello 20.23

Tämä artikkeli käsittelee Suomen kaupunkia. Muita merkityksiä luetellaan täsmennyssivulla.
Vaasa
Vasa

vaakuna

sijainti

Vaasan kirkko
Vaasan kirkko
Sijainti 63°05′45″N, 021°36′55″E
Maakunta Pohjanmaan maakunta
Seutukunta Vaasan seutukunta
Kuntanumero 905
Hallinnollinen keskus Vaasan keskustaajama
Perustettu 1606
Kuntaliitokset Sundom, Sulvan osa (1973)
Vähäkyrö (2013)
Pinta-ala ilman merialueita 369,54 km²
219:nneksi suurin 2022 
Kokonaispinta-ala 575,13 km²
196:nneksi suurin 2022 [1]
– maa 364,73 km²
– sisävesi 4,81 km²
– meri 205,59 km²
Väkiluku 68 969
14:nneksi suurin 31.12.2023 [2]
– väestötiheys 189,1 as./km² (31.12.2023)
– väestöennuste 100 000 (vuoteen 2040 mennessä, ilman kuntaliitoksia)
Ikäjakauma 2020 [3]
– 0–14-v. 15,0 %
– 15–64-v. 64,4 %
– yli 64-v. 20,6 %
Äidinkieli 2022 [4]
– suomenkielisiä 66,2 %
– ruotsinkielisiä 23,4 %
– muut 10,4 %
Kunnallisvero 8,40 %
199:nneksi suurin 2024 [5]
Kaupunginjohtaja Tomas Häyry
Hallituksen puheenjohtaja Maria Tolppanen
Kaupunginvaltuusto 59 paikkaa
– puheenjohtaja Joakim Strand
  2021–2025[6]
 • RKP
 • SDP
 • Kok.
 • PS
 • Vihr.
 • Vas.
 • KD
 • Kesk.
16
11
10
9
3
2
2
2
www.vaasa.fi

Vaasa (ruots. Vasa, vuosina 1855–1917 virallisesti Nikolainkaupunki) on Suomen kaupunki ja Pohjanmaan maakuntakeskus, joka sijaitsee Pohjanlahden rannikolla, Pohjanmaan maakunnassa. Vaasa on yliopistokaupunki ja merkittävä suomenruotsalaisen kulttuurin keskus. Vaasa oli yksi Suomen merkittävimmistä ja asukasluvultaan suurimmista kaupungeista Suomessa 1900-luvun alkupuolella. Vaasassa toimi Suomen senaatti sisällissodan aikaan 29. tammikuuta – 3. toukokuuta 1918, ja kaupunki toimi Helsingin sijaan Suomen väliaikaisena pääkaupunkina kyseisen ajanjakson.

Kaupungin asukasluku on 68 969,[2] joista suomenkielisiä on 66,2 %, ruotsinkielisiä 23,4 % sekä muita 10,4 %.[4] Vaasassa asuu 3 604 ulkomaan kansalaista ja he muodostavat 6,0 % väestöstä. Kaupungissa on 12 000 korkeakouluopiskelijaa ja 4 000 ammattikouluopiskelijaa.[7] Vaasa on kielisuhteiltaan poikkeus ympäristössään: keskustan sisältävän yhtenäisen alueen naapurikunnissa ruotsinkieliset ovat enemmistönä ja myös koko Pohjanmaan nykymaakunnan asukkaista yli puolet on ruotsinkielisiä. Sen sijaan Vähänkyrön eksklaaviin rajoittuvat Isokyrö ja Laihia ovat suomenkielisiä. Vähäkyrö liittyi osaksi Vaasaa vuonna 2013[8].

Vaasan naapurikuntia ovat Isokyrö, Laihia, Maalahti, Mustasaari ja Vöyri.

Nimi

Vaasa sai nykyisen nimensä ja vaakunansa Vaasan hallitsijasuvun mukaan vuonna 1611.[9] Vuosina 1855–1917 Vaasan virallinen nimi oli Nikolaistad (Nikolainkaupunki) edesmenneen suuriruhtinaan, Nikolai I:n, mukaan.

Historia

Vanha Vaasa, Johan Knutssonin litografia 1840-luvulta.
Keskiaikainen Pyhän Marian kirkko tuhoutui Vaasan palossa vuonna 1852, ja siitä jäi jäljelle vain rauniot.
Vaasan kartta vuodelta 1945.

Kaarle IX perusti Mustasaaren kaupungin 2. lokakuuta 1606 vanhalle kauppa- ja satamapaikalle Mustasaaren kirkonkylään, nykyiseen Vanhaan Vaasaan.[10]

Vaasa oli Oulun ohella toinen tärkeä tervakaupan keskus Pohjanmaalla. Tervakauppa vauhdittui vielä, kun Vaasa sai oikeuden käydä ulkomaankauppaa tapulioikeuksien myötä vuonna 1765. Kaupungin ulkosatama oli silloin Palosaarella, itse kaupunkiin vei enää matala kanava.

Kaupungin vieressä oli Korsholman kuninkaankartano, josta hallittiin Pohjanmaan linnalääniä. Vuonna 1634 Vaasasta tuli Vaasan läänin pääkaupunki. Kustaa III perusti kaupunkiin Suomen toisen hovioikeuden vuonna 1776.

Triviaalikoulu (myöhemmin Vasa Övningsskola) siirrettiin Uudestakaarlepyystä Vaasaan vuonna 1783. Suomen ensimmäinen yleinen kirjasto perustettiin Vaasaan 1794. Vaasaan perustettiin teollisuuskoulu vuonna 1848.

Vaasan ja Mustasaaren pitäjän yhteinen kirkko oli rakennettu 1300-luvun puolivälissä. Sitä laajennettiin 1600-luvun lopulla. Kirkko muutettiin 1700-luvulla ristimalliseksi ja sen viereen rakennettiin kellotapuli.

Elokuun 3. päivä vuonna 1852 Vaasa paloi: kaupungin keskustasta säilyivät vain vuosina 1780–1781 rakennettu Wasastjernan talo ja hovioikeuden rakennus vuodelta 1786. Kirkon, raatihuoneen, kellotornin ja triviaalikoulun rauniot ovat vieläkin näkyvillä Vanhassa Vaasassa. Wasastjernan (ent. Falander) talossa toimii museo, silloinen hovioikeuden päärakennus on nykyisin Mustasaaren seurakuntien kirkko. Entistä hovioikeutta vastapäätä on Korsholman kukkula, jolle 1300-luvulle perustettiin Chryssenborgin linna. Palon aikaan sinne oli rakenteilla uusi lääninhallituksen rakennus ja maaherran residenssi.

Palon jälkeen vuonna 1862 kaupunkia siirrettiin noin seitsemän kilometriä nykyiselle paikalleen luoteeseen lähemmäs merta (leveysaste N63° 06', pituusaste E21° 37') Klemettilän (Klemetsön) niemelle.

Suomen sisällissodan alussa kaupunki siirtyi Vaasan valtauksen myötä valkoisten hallintaan. Osa senaatin jäsenistä siirtyi Vaasaan ja muodosti Vaasan senaatin, joka toimi 29. tammikuuta – 3. toukokuuta 1918. Vaasa oli tuolloin niin sanotun valkoisen Suomen pääkaupunki. Senaatin istuntosalina oli Vaasan kaupungintalo ja tästä kiitokseksi senaatti myönsi toukokuun alussa 1918 kaupungille augmentin eli oikeuden liittää kunnialisäyksenä Vaasan vaakunaan vapaudenristin suurristin miekkojen kera.

Vaasasta oli aiemmin vilkas autolauttaliikenne Ruotsiin aina vuoteen 2000 asti. Tätä liikennettä harjoitti pääasiassa Vaasanlaivat. Vuoroja Vaasasta oli muun muassa Uumajaan, Sundsvalliin ja Örnsköldsvikiin. Vuonna 2006 RG Line ajoi yhden päivittäisen vuoron Uumajaan.

Kaupungissa toimi Pohjanmaan Jääkäripataljoona (PohmJP) 1945–1964 ja Vaasan Rannikkopatteristo (VaaRPsto) 1952–1998.

Alueliitokset

Kartta Vaasan ja Mustasaaren alueliitoksista.

Perustamisensa yhteydessä vuonna 1606 Vaasan kaupunki sai maa-alueikseen nykyisen Vanhan Vaasan asemakaava-alueen lisäksi sen pohjoispuolella sijaitsevia takamaita. Kaupungin alue kasvoi vuoden 1862 siirroksen yhteydessä, jolloin uuden asemakaava-alueen seutu liitettiin Mustasaaren pitäjästä kaupunkiin. 1907 taajaväkisiksi yhdyskunniksi muodostetut Huutoniemen ja Vetokannaksen esikaupunkialueet kaupungin pohjois- ja koillispuolella liitettiin Mustasaaren kunnasta Vaasaan vuonna 1936.[11] Osa Mustasaaren Runsorin kylästi liitettiin Vaasaan vuonna 1955 osana Vaasan lentokentän pakkolunastusta.[12]

Vuonna 1973 Vaasaan liitettiin Sulvan luoteisosassa sijainnut Sundomin alue sekä Mustasaaren kunnasta Gerbyn, Mustasaaren, Västervikin ja Runsorin kylät sekä Purolan ja myöhemmin rakennetun Metsäkallion alueet. Samalla Vaasan pieniä ekslaaveja siirrettiin Mustasaareen, johon yhdistettiin myös Björköbyn, Kouvulahden ja Raippaluodon kunnat sekä loput Sulvan kunnasta.[11]

Vuonna 2013 Vähäkyrö liittyi osaksi Vaasaa.[8] Kunnilla ei ollut yhteistä rajaa, jolloin Vähäkyröstä tuli Mustasaaren alueen erottama Vaasan kaupungin ekslaavi.

Joulukuussa 2018 Vaasa ja Mustasaari esittivät liitossopimusta.[13] Liitoshanke kuitenkin kaatui Mustasaaren valtuuston äänestäessä sitä vastaan.[14]

Maantiede

Kaupunkikuva

Panoraamakuva Vaasan torilta

Panoraamakuva Vaasan torilta

Satelliittikuva Söderfjärdenin törmäyskraatterista, joka sijaitsee noin kymmenen kilometriä Vaasan keskustasta etelään osittain Vaasan kaupungin alueella.
Mustasaaren kirkko.

Ilmasto

Vaasan ilmasto on hyvin samankaltainen kuin muualla Suomen etelä- ja keskiosissa, tosin meren läheisyydestä johtuen leudompi kuin monissa muissa saman leveyspiirin paikkakunnissa. Itämeri ja lounaistuulet lämmittävät talvella Vaasan ilmastoa enemmän kuin maan sisäosia. Talvikuukausien keskilämpötilat ovatkin useita asteita korkeammat kuin esimerkiksi Jyväskylässä tai Kuopiossa. Leudomman talven vuoksi myös koko vuoden keskilämpötila on leveyspiiriin nähden korkea, samaa luokkaa kuin Etelä-Suomen sisämaassa. Vaasassa vuoden kylmin kuukausi on sisämaasta poiketen helmikuu eikä tammikuu, mikä selittyy usein vielä sulan meren lämmittävästä vaikutuksesta alku- ja keskitalvella. Vaasan ilmastoon vaikuttaa myös Skandien vuoristossa syntyvä föhn-tuuli, joka voi kohottaa lämpötiloja yllättävästi talvella. Lisäksi föhn-tuuli vähentää pilvisyyttä. Pohjanmaalla föhn-tuuli esiintyy noin viisi kertaa talvessa, mutta joinain talvina sitä ei ole esiintynyt lainkaan.[15]

Kesällä Vaasan ilmasto on keskilämpötiloiltaan verrattavissa muihin maan keskiosan paikkakuntiin. Meren läheisyys tosin tasaa vuorokauden sisäisiä lämpötilanvaihteluita. Rannikolla harvoin mitataan yhtä korkeita hellelukemia kuin sisämaassa. Toisaalta yölämpötilat ovat usein sisämaata korkeampia. Meren lämmetessä hallaa ei enää heinä- ja elokuussa tyypillisesti esiinny.[16] Vaasaa sanotaan usein Suomen aurinkoisimmaksi kaupungiksi. Tästä ei ole todisteita, koska Vaasasta ei enää saada mittauksia. Rannikkoalueilla saadaan joka tapauksessa enemmän auringonpaistetunteja kuin sisämaassa.[17] Usein loppukeväällä ja alkukesällä kylmä meri estää pilvien muodostumista, mutta toisaalta viilentää iltapäivän lämpötiloja rannikolla maan ja meren lämpötilaeron synnyttämän merituulen vaikutuksesta. Merituuli ulottuu Pohjanlahden rannikolla jopa 50 kilometriä sisämaahan.[18] Kesällä Vaasassa saadaan toisaalta myös runsaimmat sateet. Vuoden sateisimmat kuukaudet ovat heinä-, elo- ja lokakuu.

Vaasan ilmastotilastoa
tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu
Vrk:n ka. ylin lämpötila (°C) −3,3 −3,0 0,8 7,3 14,1 18,1 21,0 18,9 13,6 7,4 1,8 −1,4 ka. 7,9
Vrk:n ka. alin lämpötila (°C) −10,2 −10,4 −6,8 −1,2 3,7 8,3 11,6 10,2 5,9 1,8 −3,2 −7,9 ka. 0,2
Vrk:n keskilämpötila (°C) −6,3 −6,5 −3,0 2,8 9,0 13,4 16,4 14,6 9,7 4,7 −0,5 −4,3 ka. 4,2
Sademäärä (mm) 40 28 31 25 36 53 67 64 49 64 53 46 Σ 556
L
ä
m
p
ö
t
i
l
a
−3,3
−10,2
−3,0
−10,4
0,8
−6,8
7,3
−1,2
14,1
3,7
18,1
8,3
21,0
11,6
18,9
10,2
13,6
5,9
7,4
1,8
1,8
−3,2
−1,4
−7,9
S
a
d
a
n
t
a 		40
28
31
25
36
53
67
64
49
64
53
46


Terminen kevät alkaa Vaasassa keskimäärin maaliskuun lopussa ja terminen kesä toukokuun loppupuolella.[19][20] Terminen kesä kestää keskimäärin syyskuun puoleen väliin saakka, jolloin alkaa terminen syksy.[21] Terminen talvi alkaa keskimäärin marraskuun puolivälissä.[22] Terminen kasvukausi kestää keskimäärin huhtikuun lopulta lokakuun loppupuolelle.[23][24] Ensilumi saadaan Vaasaan keskimäärin marraskuun alussa ja pysyvä lumipeite joulukuun puolenvälin tietämillä.[25][26] Yhtenäinen lumipeite katoaa huhtikuun puoleen väliin mennessä.[27]

Vaasan vuotuinen keskilämpötila lentoasemalla mitattuna jaksolla 1981–2010 oli 4,2 °C. Keskimääräinen ylin lämpötila kyseisellä jaksolla oli 7,9 °C ja keskimääräinen alin lämpötila oli 0,2 °C. Vaasan lämpöennätys on Ilmatieteen laitoksen Klemettilän säähavaintoasemalla 18.7.2018 mitattu 33,7 °C. Vaasan pakkasennätys, −38,6 °C, mitattiin 3.2.1966. Vaasan lentoaseman suurin vuosisademäärä 708 mm on vuodelta 1981. Vuodessa sataa keskimäärin 556 mm. 14. maaliskuuta 1981 lumensyvyydeksi mitattiin Vaasassa ennätykselliset 93 cm. Lauhana talvena 1974–1975 lumipeiteaika kesti rannikolla Vaasassa vain 18 päivää (9.–27.2.). Runsaslumisina talvina, kuten 1965–1966 ja 1980–1981, lumipeiteajan pituus on ollut Vaasassakin 165–170 päivää, kestäen marraskuun 10. päivän tienoilta huhtikuun 25.–30. päivään saakka.[16]

Kaupunginosat

Tilastointia varten Vaasa on jaettu suuralueisiin ja nämä edelleen pienalueisiin.[28] Oheisessa luettelossa on suuralueiden asukasluvut vuodelta 2013.[29]

Taajamat

Vuoden 2017 lopussa Vaasassa oli 67 392 asukasta, joista 65 906 asui taajamissa, 1 018 haja-asutusalueilla ja 468:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Vaasan taajama-aste on 98,5 %.[30] Vaasan taajamaväestö jakautuu seitsemän eri taajaman kesken:[31]

# Taajama Väkiluku
(31.12.2017)
1 Vaasan keskustaajama* 59 204
2 Vähänkyrön kirkonkylä* 2 605
3 Sundom-Sulva (Sundom)* 2 334
4 Merikaarto* 1 196
5 Vaskiluoto 338
6 Torkkola 200
7 Laihian kirkonkylä* 29

Kaupungin keskustaajama on lihavoitu. Asteriskilla (*) merkityt taajamat kuuluvat tähän kaupunkiin vain osittain. Vaasan keskustaajama sekä Merikaarron ja Sundomin taajamat ulottuvat osittain myös Mustasaaren kunnan alueelle, sekä Vähänkyrön kirkonkylä Isonkyrön kunnan alueelle. Laihian kirkonkylä ulottuu pääosin Laihian kunnan alueelle. Tervajoki on kasvanut yhteen Vähänkyrön kirkonkylän kanssa.

Talous

Vaasan ydinkeskustaa vesitornista kuvattuna, kuvassa näkyy mm. kauppakeskus Rewell Center.
Vaasan kauppahalli yöllä.
Vaasan vesitorni.

Vaasa on yleisesti ottaen teollisuuskaupunki, jossa on useita teollisuusalueita, kuten Strömberg Park. Vaasa on erikoistunut energiateollisuuteen. Vaasan seudun energia-alan yrityksissä on 11 000 työntekijää eli jopa neljäsosa Suomen koko energia-alan työvoimasta[32]. Työpaikoista neljännes on teollisuudessa. Moni työntekijä tulee töihin ympäryskunnista, kuten Mustasaaresta tai Laihialta.

Teollisuuden lisäksi merkittäviä työnantajia ovat Vaasan lukuisat oppilaitokset, kuten peruskoulut, ammattikoulut, lukiot, Vaasan ammattikorkeakoulu, Vaasan yliopisto sekä ruotsinkieliset Novia, Hanken ja Åbo Akademi. Vaasan keskussairaala on koko Pohjanmaan maakunnan pääsairaala.

Vaasan seudun viennin arvo vuositasolla on noin neljä miljardia euroa[33]. Seitsemän prosenttia Suomen viennistä ja 12 prosenttia Suomen teknologiaviennistä lähtee Vaasan seudulta[34]. Vaasan suurimmat yritykset ovat Wärtsilä ja ABB, jotka kuuluvat tuotekehitysinvestoinneilla mitattuna Nokian kanssa kärkikolmikkoon[35].

Teollisuusalueet ja yrityspuistot

1940-luvulla perustettu Strömberg Park on yksi Suomen merkittävimmistä teollisuus- ja teknologiapuistoista. Teollisuusalueen nimi juontuu Strömberg-yrityksestä, jonka ABB on myöhemmin ostanut. Toimitiloiltaan Strömberg Park on Vaasan suurin yrityspuisto, jossa on tuotanto- ja toimistotilaa yhteensä noin 250 000 neliömetriä. Työntekijöitä alueella on yli 3 000, joista noin kaksi kolmannesta on ABB:n palveluksessa.[36]

Vaasan lentoaseman ja eteläsuuntaisen moottoritien vieressä sijaitseva Vaasa Airport Park on yrityspuisto, jossa on toimitilaa lähes 200 000 neliömetriä ja tarkoituksena on rakentaa lisää. Vaasa Airport Park tarjoaa työpaikan yli 4 000[37] ihmiselle. Näistä 3 800 työskentelee Runsorissa, missä toimii noin 80 yritystä[37]. Vaasa Airport Park -yrityspuistossa toimivat mm. Wärtsilä Finland Oy, Vacon Oyj, Vaasa Engineering, The Switch, Mervento Oy, Teknologiakeskus Merinova, Maviko Oy sekä lukuisia energiaklusterin alihankkijayrityksiä.[38]

Wärtsilä Oyj:llä on merkittävä teollisuusalue Vöyrinkaupungilla, lähes kaupungin keskustassa. Wärtsilän Suomen yhtiön kotipaikka on Vaasassa ja sen henkilöstöstä 80–90 prosenttia myös työskentelee Vaasassa.[39] Vaasassa on Wärtsilän suurin tuotekehitysyksikkö ja moottoreiden tuotekehitys on keskitetty Vaasaan.

Suurimmat työnantajat

Vaasan suurimmat työnantajat vuonna 2017[40]

  1. Vaasan kaupunki
  2. Wärtsilä − dieselmoottoreita
  3. Vaasan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä
  4. ABB − sähkövoima-, ja automaatiotekniikkaa
  5. Danfoss
  6. KPO-konserni
  7. K-ryhmä
  8. Svenska Österbottens Förbund for utbilding och kultur
  9. VEO
  10. Åbo Akademi
  11. Citec
  12. Valtion virastot
  13. Posti Oy
  14. Elisa-konserni

Muita yrityksiä

Leinolat Groupin, johon kuuluu muiden muassa T-Drill, pääkonttori on Vaasassa. Rehuentsyymien valmistaja Finnfeeds toimii Vaasassa ja on merkittävä yhteisöveron maksaja. Crimppi valmistaa johtoja. Ohjelmistoyritys Lemonsoft myy ja kehittää toiminnanohjausjärjestelmiä yrityksille. Arcteq on vaasalainen sähköalan yritys, jonka toimitilat ovat Palosaarella. Saneeraus ja remontointipalveluita tarjoaa Vaasassa Rennova, joka on vastannut Vaasan satamaterminaalin muutostöistä ja saneerauksesta[41].

Väestö

Vanha kasarmi Vaasassa.

Kaupungin asukasluku on 68 969,[2] joista suomenkielisiä on 66,2 %, ruotsinkielisiä 23,4 % sekä muita 10,4 %.[4] Vaasa on kielisuhteiltaan poikkeus ympäristössään: kaupungin keskustan sisältävän yhtenäisen alueen naapurikunnissa ruotsinkieliset ovat enemmistönä ja myös koko Pohjanmaan nykymaakunnan asukkaista yli puolet on ruotsinkielisiä. Sen sijaan Vähänkyrön eksklaaviin rajoittuvat Isokyrö ja Laihia ovat suomenkielisiä.

Vuoden 2011 lopussa Vaasassa asui 3 604 ulkomaan kansalaista ja he muodostavat 6,0 % väestöstä.[42]

Vaasan verrattain suuri määrä vieraskielisiä johtuu siitä, että kaupungissa on myös runsaasti ulkomaalaisia Vaasan ammattikorkeakoulun ja yliopiston opiskelijoita.

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kaupungin väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty kuntajako on 1.1.2017 tilanteen mukainen eli luvuissa ovat mukana myös Vaasaan vuoden 2013 alussa liitetyn Vähäkyrön asukkaat.

Vaasan väestönkehitys 1980–2020
Vuosi Asukkaita
1980
  
 58 335
1985
  
 59 270
1990
  
 58 394
1995
  
 60 399
2000
  
 61 470
2005
  
 61 889
2010
  
 64 345
2016
  
 67 620
2020
  
 67 623
Lähde: Tilastokeskus.[43]

Tilastokeskuksen vuoden 2012 väestöennusteen mukaan Vaasassa olisi (1.1.2013 kuntajaolla) vuonna 2020 asukkaita 69 803, vuonna 2030 asukkaita 73 667 sekä vuonna 2040 asukkaita 76 450. Vaasan seutuun kuuluvan, Vaasaa ympäröivän ja Vaasan ja Vähänkyrön eksklaavin välissä sijaitsevan Mustasaaren kunnan asukasluvun ennustetaan myös kasvavan. Mustasaaren asukasluvun (muutos 2011–2040 28,2 %) ennustetaan kasvavan voimakkaammin kuin Vaasan (muutos 2011–2040 17,3 %).[44] Ennusteista huolimatta Vaasan väestönkehitys kääntyi tappiolliseksi 2010-luvun jälkipuoliskolla.[45][46] Tammi-kesäkuussa 2020 Vaasan väestötappio vain syveni, jolloin se menetti eniten asukkaita koko Suomessa.[47]

Kristinusko

Vuoden 2018 aluejaon mukaan Vaasassa on seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat:[48]

Nämä seurakunnat muodostavat Vaasan seurakuntayhtymän (ruots. Vasa kyrkliga samfällighet).

Suomen helluntaikirkon jäsenseurakunnista Vaasassa toimivat Vaasan helluntaiseurakunta ja Vasa Sionförsamling.[49]

Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Vaasan alueella toimii Vaasan ortodoksinen seurakunta.[50]

Koulutus

Vaasan yliopisto.
Tiedekirjasto Tritonia.

Vaasan yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa on noin 12 000 opiskelijaa. Vaasassa on oma yliopisto sekä laitoksia muista yliopistoista.

Kulttuuri

Nähtävyydet

Vaasan kirkko.
Pohjanmaan museo.

Musiikki

Vaasan kaupunginorkesteri on perustettu vuonna 1930 ja sen työ- ja konserttipaikka on Vaasan kaupungintalo.Tammikuusta 2016 lähtien orkesterin ylikapellimestarina on toiminut James Lowe. Vaasan kaupunginorkesteri on toiminut kansainvälisen Jorma Panula Kapellimestarikilpailun järjestäjänä yhteistyössä Viljo ja Maire Vuorion säätiön kanssa. Vaasan kaupunginorkesteri on mukana jokakeväisellä kansainvälisellä Jorma Panula -kapellimestarikurssilla.[51]

Säveltäjä Toivo Kuulan mukaan nimensä saanut Kuula-opisto antaa musiikin ja tanssin perusopetusta ja sen päätoimipiste sijaitsee Vaasassa.[52]

Vaasan kevyen musiikin tapahtumia ovat olleet Rantarock vuosina 1995–2001 ja Rockperry-festivaali vuosina 2001–2010. Muita vaasalaisia musiikkifestivaaleja ovat Pienet festarit preerialla[53] ja vuonna 2013 toista kertaa järjestetty Hippiknik[54].

Nykyään Vaasassa järjestetään kesällä vuonna 2016 ensimmäisen kerran järjestetty[55] Vaasa Festival. Tapahtuma järjestetään Vaasan sisäsatamassa[56].

Tunnettuja vaasalaisia yhtyeitä ovat muun muassa Klamydia, Rotten Sound ja Sturm und Drang. Myös laulaja Lauri Tähkä on kotoisin Vaasasta.[57]

Urheilu

Vaasa Arena on muun muassa Vaasan Sport -jääkiekkojoukkueen kotihalli.

Vaasan Sport pelaa jääkiekkoa SM-liigassa. Joukkue on voittanut Mestiksen mestaruuden vuosina 2009, 2011 ja 2012. Sport pelasi SM-liigassa kauden 1975–1976. Jalkapallossa Vaasan Palloseura (VPS) voitti kaksi ja Vasa IFK kolme Suomen-mestaruutta 1940- ja 1950-luvuilla. Nykyisin VPS pelaa Suomen pääsarjatasolla Veikkausliigassa ja VIFK Kakkosessa. Aikoinaan hyvin menestyi myös Sportin jalkapallojoukkue, joka selvisi Suomen Cupin loppuotteluun. Vielä nykyäänkin seurasta eronnut FC Sport pelaa naisten Ykkösessä. FC Kiisto pelaa maan kolmanneksi korkeimmalla sarjatasolla Kakkosessa.

Vaasassa on myös paljon pesäpallohistoriaa, koska Vaasan Maila on pelannut useita kausia Suomen pääsarjatasolla. Tenniksessä kaupungissa on kaksi toimivaa tennisseuraa: Perinteisellä valtaseuralla Tennis-61:llä on eniten jäseniä ja laajin valmennustoiminta. Toisella seuralla Watc.lla on pääasiassa kilpapelaajia.

Lentopallossa Vaasan Vasama voitti naisten Suomen mestaruuden yhdeksän kertaa 1980- ja 1990-luvuilla ja oli mitaleilla 11 kertaa 12:ta peräkkäisestä kaudesta. Nykyisin Kiisto pelaa miesten toiseksi korkeimmalla tasolla eli 1-sarjassa. Lisäksi futsalissa Ruutupaidat pelaa toiseksi korkeimmalla sarjatasolla ja on voittanut kertaalleen SM-hopeaa ja SM-pronssia.

Myös salibandyssä on Vaasa nähty pääsarjatasolla pariinkin otteeseen, kun 1990-luvulla Roller Team pelasi salibandyliigassa. Nykyään SB Vaasa pelaa salibandyn 1-divisioonassa. Yleisurheilun SM-kilpailut eli Kalevan kisat on järjestetty Vaasassa neljästi, viimeksi vuonna 2013.

Vaasan suurin urheilualue on Hietalahti. Siellä sijaitsee muun muassa jäähalli, jalkapallostadion, uimahalli, pesäpallostadion, yleisurheilukenttä, ravirata ja Tennis-Center.

Vaasaan perustettiin myös vuonna 2007 lacrosse-joukkue nimeltään Vaasa Wishpooshs. Seura pelasi kesällä 2007 ensimmäisen SM-sarjakautensa sijoittuen 7:nneksi. Kausilla 2008, 2009 ja 2010 Vaasa Wishpooshs sijoittui SM-sarjassa 3:nneksi, tuoden näin Vaasaan lacrossen SM-pronssimitalit. Naisten joukkue pelasi ensimmäisen SM-sarjakautensa kaudella 2009.[58]

Vuonna 2002 perustettu Vaasa Rugby Club pelaa Suomen Rugbyliiton alaisessa SM-sarjassa. Vuonna 2013 joukkue voitti 1. divisioonan häviämättä otteluakaan ja nousi rugbyn SM-sarjaan.[59] Vaasa Rugby Club tunnetaan myös nimellä Vaasa Wolves.

Vaasalainen ultimate on 2000-luvun lopulla noussut maan kärkikastiin, aivan mitalijoukkueiden kantaan. Etenkin juniorit ovat kunnostautuneet voittamalla useita SM-kultamitaleita ja miehittämällä U20-maajoukkueen rivit. 2009 EM-kultajoukkueessa oli viisi Vaasa Saintsin pelaajaa, joka on eniten mistään seurajoukkueesta. Vuoden 2012 MM-kisoihin valittiin yhteensä 14 Saintsin pelaajaa, sekä kaksi seuran kasvattia muista seuroista.

West Coast Vikingsin edustusjoukkue Wasa Royals on vuodesta 1996 toiminut vaasalainen amerikkalaisen jalkapallon seura. Vikings on pelannut niin Vaahteraliigassa, miesten I-divisioonassa kuin II-divisioonassa, jossa se pelasi myös vuonna 2012. Kaudelle 2013 edustusjoukkueen ilme ja nimi uusittiin, ja Royals voitti päävalmentaja Seppo Evwarayen johdolla ensimmäisellä kaudellaan puhtaalla pelillä II-divisioonan. Kaudella 2014 Royals voitti Spagettimaljan, mutta kieltäytyi ottamasta paikkaa vastaan pääsarja Vaahteraliigasta. Royals rikkoi kauden aikana yleisöennätyksiä kotimaisessa amerikkalaisessa jalkapallossa saatuaan pelata kaikki ottelunsa Kaarlen kentällä Vaasassa. Kauden 2015 jälkeen Royals nousi Vaahteraliigaan.

Ruokakulttuuri

Vaasan pitäjäruoiksi nimettiin 1980-luvulla suolasiika, silakkalaatikko, Sundomin savusilakat ja Jaakoon puolukkajuoma.[60]

Liikenne

Vaasan keskustan katuja.

Keskustassa on laaja ruutukaava-alue ja kadut ovat suoria. Niistä viisi on 35,6 metriä leveitä puistokatuja: länsirantaa kohti kulkevat Hovioikeuden-, Vaasan- ja Korsholmanpuistikot, ja rannan suuntaa kulkevat Kirkko- ja Kauppapuistikko. Muut keskustan kadut ovat 17,8–11,9 m leveitä. Vaskiluodolla leveys on 16–14 ja Palosaarella 15 m.[61]

Maantiet yhdistävät Vaasan Helsinkiin, Tampereeseen, Ouluun, Poriin, Jyväskylään, Kokkolaan ja Seinäjokeen. Helsingistä on Vaasaan 419, Turusta 330, Tampereelta 244, Oulusta 319, Kokkolasta 121, Pietarsaaresta 99, Porista 193, Lapualta 83 ja Seinäjoelta 78 kilometriä. Myös Ruotsista on Vaasaan melko lyhyt matka. Vaasan satamasta ja kaupungin läpi kulkee Sininen tie. Vuosina 1962–1964 muut Suomen kaupungit ottivat käyttöön alueelliset 50 km/h -nopeusrajoitukset, mutta Vaasassa rajoitus oli pitkään 60 km/h.[62]

Vaasan lentoasema sijaitsee noin yhdeksän kilometriä keskustasta kaakkoon. Vaasan lentoasemalta liikennöivät Finnair ja Scandinavian Airlines.[63] Norwegian Air Shuttle lopetti Vaasa-Helsinki -reitin 10. tammikuuta 2020.[64] Vaasan lentokentältä on reittiliikennettä Helsinkiin (lentoaika 45 min) ja Tukholmaan (lentoaika 1 h 5 min)[65].

Vaasan rata on vuonna 2011 sähköistetty rautatie, joka yhdistää Vaasan Seinäjokeen ja Seinäjoen kautta Suomen päärataan. Vaasasta voi matkustaa Pendolino- ja Intercity-junilla Helsinkiin ilman vaihtoa; suora Pendolino-yhteys Helsinkiin kestää 3,5 tuntia. Vaasan rautatieasema on kaupungin keskustan vieressä ja sen välittömässä läheisyydessä on liityntäpysäköintipaikkoja. Vaasan radalla tehtiin vuonna 2002 yhteensä 320 000 henkilöliikenteen matkaa. Rata peruskorjattiin 1990-luvulla, joten se on teknisesti soveltuva suurille nopeuksille, mutta lukuisten tasoristeysten ja veturikaluston rajoitusten vuoksi rataosan nopeusrajoitus on 120 km/h. Rata on yksiraiteinen ja junakohtaamiset ovat mahdollisia Isonkyrön ja Laihian (vain tavaraliikenne) liikennepaikoilla.

Merenkurkku on Vaasan kohdalla kapeimmillaan, ja Uumajaan on matkaa vain noin 80 kilometriä, joka on lyhin laivayhteys Pohjanlahden yli. Vaasalla ja Uumajalla on yhteinen satamayhtiö Merenkurkun Satamat Oy (Kvarken Hamnar Ab), joka aloittj toimintansa 1.1.2015.[66] Valtioiden rajat ylittävä satamayhtiö on harvinainen ratkaisu – ainoa vastaavanlainen löytyi aikaisemmin Kööpenhaminasta ja Malmöstä.[67] Satama tarjoaa myös Suomen pohjoisimman ja Pohjanmaan ainoan ympärivuotisen matkustajalauttayhteyden Vaasan ja Uumajan välillä. Aikaisemmin Vaasasta on liikennöity myös Sundsvalliin. Vaasan satama on pieni pääasiassa öljyä ja kivihiiltä vastaanottava satama Vaskiluodossa.

Energiahuolto

Näkymä mereltä Vaskiluodon voimalaitokselle.

Vaasan sataman alueella on useita voimalaitoksia. Vaskiluoto 1 on Etelä-Pohjanmaan Voima Oy:n omistama käytöstä poistettu hiilivoimalaitos. Vaskiluoto 2 on Vaskiluodon Voima Oy:n omistama hiilivoimalaitos, joka tuottaa sähkön ohella myös suurimman osan Vaasan kaupungin kaukolämmöstä. Vaskiluoto 3 on PVO-Huippuvoima Oy:n omistama öljyvoimalaitos. Alueella toimivat lisäksi kantaverkkoyhtiö Fingridin kaasuturbiinilaitos ja Vaasan Sähkön lämpökeskus.

Vaskiluodossa sijaitsee Vaskiluoto 2 -hiilivoimalaitos, jonka nettosähköteho on 230 MW ja kaukolämpöteho 175 MW. Vuonna 2011 Vaasan voimalaitos tuotti sähköä 1 099 GWh ja kaukolämpöä 613 GWh.[68] Vaskiluotoon rakennetaan vuoden 2012 aikana polttoaineteholtaan 140 MW:n biomassan kaasutuslaitos, jolla mahdollistetaan puu- ja peltoenergian sekä energiaturpeen käyttö olemassa olevan kivihiilivoimalaitoksen polttoaineena. Kaasutustekniikkaa ei ole missään päin maailmaa ennen käytetty tässä mittakaavassa tähän tarkoitukseen. Kyse on maailman suurimmasta metsähakkeen kaasua polttavasta voimalaitoksesta.[69] Uuden kaasutuslaitoksen ansiosta 25–40 prosenttia kivihiilestä voidaan korvata kotimaisilla biopolttoaineilla. Samalla hiilidioksidipäästöt vähenevät noin 230 000 tonnilla vuodessa.[70] Vuonna 1993 voimalaitoksen rikkidioksidipäästöjä rajoitettiin rakentamalla rikinpoistolaitos ja typenoksidipäästöjä on vähennetty uusimalla hiilikattilan polttotekniikkaa 1994 ja 2007.

Vaasassa kaukolämpöä tuottavat myös Westenergyn Mustasaaren puolella, Stormossenin kaatopaikan vieressä sijaitseva jätteenpolttolaitos, ja keskusta-alueen lämpövoimalaitos lähellä Palosaaren siltaa, jota käytetään talvipakkasilla tuottamaan lisäkaukolämpöä. Westenergyn jätteenpolttolaitos hyödyntää energiaksi noin 150 000 tonnia lajiteltua kotitalouksien, yritysten ja teollisuuden jätettä sekä rakennusjätettä vuodessa.[71] Kyseisellä vuotuisella jätemäärällä myytävää sähköä syntyy vuodessa noin 87 GWh ja lämpöä 280 GWh. Kaukolämmön osuus polttolaitoksen tuottamasta energiasta tulisi olemaan noin 73 %. Laitos tulee toimimaan oleellisena osana Vaasan Sähkön kaukolämpötuotantoa. Jätteenpolttolaitoksen ansioista nykyisin kesäaikaan käytössä oleva öljykattila poistuu käytöstä. Hiilellä tuotetusta kaukolämmöstä noin kolmannes voidaan korvata jätteenpoltolla. Myös talven kaukolämmönkulutushuippujen aikaan käytössä oleva öljy voidaan korvata jätteenpoltolla.[72] Jätteenpolttolaitos valmistuu vuoden 2012 aikana.[73]

Vaasassa on lisäksi useita pieniä huippuvoimalaitoksia sekä yritysten tuotekehitykseen liittyviä koevoimalaitoksia. Niiden energiantuotto on vähäinen.

Hallinto ja politiikka

Vaasan kaupungintalo vihittiin käyttöön 1883.
Vaasan hovioikeus.

Vaasan kaupunginjohtajana on vuodesta 2011 toiminut Tomas Häyry.[74] Vaasan hallinto muodostuu kaupunginjohtaja Häyryn johtamasta konsernihallinnosta sekä kolmesta toimialasta (sivistys-, sosiaali- ja terveys- ja tekninen toimiala).[75]

Kaupungin hallintoa johtaa 11-jäseninen kaupunginhallitus. Sen tehtävä on valmistella kaupunginvaltuustossa käsiteltävät asiat ja huolehtia, että valtuuston päätökset toteutetaan. Kaupunginhallitus huolehtii myös kaupungin yleisestä kehittämisestä sekä valvoo viranhaltijoiden toimintaa ja kaupungin taloushallintaa.[76] Kaupunginhallituksen puheenjohtajana toimii kaupunginvaltuutettu Kim Berg (sd.), 1. varapuheenjohtajana Marko Heinonen (kok.) ja 2. varapuheenjohtajana Harri Moisio (vas.).[77]

Pääartikkeli: Vaasan kaupunginvaltuusto

Vaasan 59 edustajan kaupunginvaltuusto johtaa kunnan hallintoa hyväksymänsä strategian mukaan. Kaupunginvaltuuston puolueet ovat vuoden 2017 kuntavaalien jälkeen seuraavat: Ruotsalainen kansanpuolue 18 paikkaa, Suomen Sosialidemokraattinen puolue 13 paikkaa, Kansallinen Kokoomus 10 paikkaa, Perussuomalaiset 6 paikkaa, Vihreät 4 paikkaa, Vasemmistoliitto 4 paikkaa, Kristillisdemokraatit 2 paikkaa ja Keskusta 2 paikkaa. Kaupunginvaltuuston puheenjohtajana toimii kaupunginvaltuutettu ja kansanedustaja Joakim Strand (r.), 1. varapuheenjohtajana Anne-Marie Viinamäki (kok.) ja 2. varapuheenjohtajana Jukka Mäkynen (ps.).[78]

Valtuuston nuorin jäsen on Tommi Mäki (kok., s. 1992) ja vanhin jäsen Raimo Rauhala (sd., s. 1939) 2017 Vaasan valtuutettujen määrä laskettiin lakimuutoksen takia 59:ään.[79]

Lautakunnat valmistelevat kaupunginhallituksen tai kaupunginvaltuuston käsiteltäväksi kuuluvat asiat ja huolehtivat päätöksen täytäntöönpanosta. Lautakunnan tehtävänä on huolehtia toimialansa kehittämisestä sekä ohjata sen suunnittelua ja toteutusta. Kaupunginvaltuusto valitsee lautakunnat kunnallisvaalikauden ajaksi neljän vuoden välein.[80]

Paikkajako ja äänestysaktiivisuus kunnallisvaaleissa
Vaalit Paikat Äänestys-
aktiivisuus
SDP RKP Kok. SKDL
Vas. 		LKP Kesk. SKL
KD 		Vihr. SMP
PS 		ProV Muut
1976 14 12 11 10 2 1 1 – – 74,1 %
1980 13 12 11 10 2 1 2 – – 73,5 %
1984 13 13 11 5 2 2 1 1 3a 71,3 %
1988 15 13 11 5 1 1 2 1 – 2b 68,9 %
1992 17 12 9 6 1 1 2 3 – – 70,0 %
1996 14 14 11 4 1 1 2 4 – 60,8 %
2000 13 13 11 4 2 3 4 – 1 – 55,4 %
2004 11 13 11 5 2 2 3 4 – 58,4 %
2008 11 13 11 5 2 2 3 1 3 – 62,2 %
2012 14 15 15 4 4 3 3 9 – 58,4 %
2017 13 18 10 4 2 2 4 6 – 60,6 %
a Yhteislista A
b Yhteislista KomD
Lähteet: Tilastokeskus[81][82], Oikeusministeriö[83]

Ystävyyskaupungit

Vaasalla on yhdeksän ystävyyskaupunkia:[84]

Katso myös

Lähteet

  1. ↑ Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2022 1.1.2022. Maanmittauslaitos. Viitattu 29.1.2022.
  2. ↑ a b c Väkiluku kasvoi eniten Uudellamaalla vuonna 2023 31.12.2023. Tilastokeskus. Viitattu 26.1.2024.
  3. ↑ Väestö iän (1-v.) ja sukupuolen mukaan alueittain, 1972–2020 31.12.2020. Tilastokeskus. Viitattu 13.5.2021.
  4. ↑ a b c Väestörakenne 26.5.2022. Tilastokeskus. Viitattu 12.9.2023.
  5. ↑ Kuntien ja seurakuntien tuloveroprosentit vuonna 2024 22.11.2023. Verohallinto. Viitattu 23.1.2024.
  6. ↑ Kuntavaalit 2021, Vaasa Oikeusministeriö. Viitattu 8.8.2021.
  7. ↑ http://www.vaasa.fi/Suomeksi/Etusivu/Tietoa_Vaasasta
  8. ↑ a b Vähäkyrö Vaasa. Viitattu 2.2.2020.
  9. ↑ Linnasta ja kirkosta kaupungin perustamiseen
  10. ↑ Linnasta ja kirkosta kaupungin perustamiseen
  11. ↑ a b Jussi Iltanen: Urbes Finlandiae, s. 43-45. Genimap, 2004.
  12. ↑ Uudistushakemisto digi.narc.fi. Kansallisarkisto. Viitattu 5.7.2021.
  13. ↑ https://yle.fi/uutiset/3-10548664
  14. ↑ Mustasaari sanoi "Ei kiitos" kuntaliitokselle Yle Uutiset. Viitattu 5.7.2021.
  15. ↑ http://ilmatieteenlaitos.fi/fohn-tuuli
  16. ↑ a b https://ilmasto-opas.fi/fi/ilmastonmuutos/suomen-muuttuva-ilmasto/-/artikkeli/919bf7b3-b4e3-438d-94d1-04b2bf4a380a/pohjanmaa-pohjanlahden-rannikkoa.html
  17. ↑ http://ilmatieteenlaitos.fi/kesatilastot
  18. ↑ http://ilmatieteenlaitos.fi/merituuli-ja-maatuuli
  19. ↑ http://ilmatieteenlaitos.fi/image/image_gallery?uuid=8782c24f-3111-46c5-9678-bd3ef09d3823&groupId=30106&t=1332227710980
  20. ↑ http://ilmatieteenlaitos.fi/image/image_gallery?uuid=1d333ce8-053e-4c1c-915f-f3e1edb44a05&groupId=30106&t=1332227378949
  21. ↑ http://ilmatieteenlaitos.fi/image/image_gallery?uuid=0d4f57e5-eaf0-4681-a72f-bd26b3645079&groupId=30106&t=1332227378948
  22. ↑ http://ilmatieteenlaitos.fi/image/image_gallery?uuid=4407e999-5553-4fae-bfe0-f9f26ac5f5d7&groupId=30106&t=1332227710980
  23. ↑ http://ilmatieteenlaitos.fi/image/image_gallery?uuid=cf942d29-b79d-4836-9587-0c269451272e&groupId=30106&t=1353329979095
  24. ↑ http://ilmatieteenlaitos.fi/image/image_gallery?uuid=42653c45-a1e2-4fba-8eb6-ad248b65766b&groupId=30106&t=1353329979095
  25. ↑ http://cdn.fmi.fi/legacy-fmi-fi-content/documents/climate/fsnow8110_webbiin_242.gif
  26. ↑ http://cdn.fmi.fi/legacy-fmi-fi-content/documents/climate/ssnow_begin8110_webbiin_242.gif
  27. ↑ http://cdn.fmi.fi/legacy-fmi-fi-content/documents/climate/ssnow_end8110_webbiin_242.gif
  28. ↑ Vaasan suur- ja pienalueet / Vasas stor- och småområden Vaasan kaupunki. Viitattu 13.7.2014. Kartta
  29. ↑ Väesto suur- ja pienalueittain (Excel) Vaasan kaupunki. Viitattu 13.7.2014.
  30. ↑ Taajama-aste alueittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Viitattu 8.12.2018.
  31. ↑ Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Viitattu 8.12.2018.
  32. ↑ http://yle.fi/uutiset/vaasan_yliopiston_tuleva_energialaboratorio_on_neljan_miljoonan_satsaus/8034889
  33. ↑ http://www.vaasa.fi/WebRoot/380444/Vaasa2010SubpageWithBanner.aspx?id=1256630
  34. ↑ http://www.vasek.fi/vaasanseudun-kehitys-oy-vasek/viestinta/uutiset/seudun-logistiikka-asiat-ministeriossa
  35. ↑ http://kauppakamari.fi/2012/03/09/vaasasta-kannattaa-ottaa-mallia/
  36. ↑ http://www.vaasaparks.fi/yritysalueet/stromberg_park.html
  37. ↑ a b http://www.vaasaparks.fi/ajankohtaista/Vaasa_Airport_Parkin_tyopaikkamaarat_ennallaan__15.html
  38. ↑ http://www.vaasaparks.fi/yritysalueet/vaasa_airport_park.html
  39. ↑ http://verot.ilkka.fi/index-2015.html
  40. ↑ Vaasan kaupunki: Vaasan suurimmat työnantajat vuonna 2017 (PDF) Vaasan kaupungin verkkosivut. Viitattu 7.11.2017.
  41. ↑ Satamajohtaja on monessa mukana midwayalignment.eu. Viitattu 12.6.2018.
  42. ↑ http://www.intermin.fi/download/33826_maahanmuutto_2011_tilastokatsaus_web.pdf
  43. ↑ Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2016 29.3.2017. Tilastokeskus. Viitattu 26.1.2018.
  44. ↑ http://www.pohjanmaa.fi/medialibrary/data/Vaestoennuste__2012_2040_kunnittain-%7Bvlol0-ucb7x-llp3t%7D.pdf
  45. ↑ Vaasan väki vähenee – Seinäjoen lisääntyy yle.fi.
  46. ↑ Vaasa menetti eniten asukkaita Suomessa alkuvuonna, uusi tilasto paljastaa – kaupunginvaltuuston puheenjohtaja löytää selityksen ilmiölle ilkkapohjalainen.fi.
  47. ↑ Korona ei pysäytä kaupungistumista, mutta voi hidastaa kaikkea muuttoliikettä, asiantuntija arvioi – "Julkisessa keskustelussa ovat hirveän paljon tunteet ja toiveet pinnalla" keski-uusimaa.fi.
  48. ↑ Yhteystiedot - Suomen evankelis-luterilainen kirkko evl.fi. Viitattu 23.8.2018.
  49. ↑ Seurakunnat Suomen helluntaikirkko. Viitattu 6.9.2021.
  50. ↑ https://ort.fi/seurakunnat-hiippakunnat-ja-luostarit/seurakunnat/vaasan-ortodoksinen-seurakunta
  51. ↑ http://www.vaasa.fi/kulttuuri/musiikki/vaasan-kaupunginorkesteri
  52. ↑ https://www.vaasa.fi/taideopetus/kuula-opisto
  53. ↑ Pienet festarit preerialla Pienet festarit preerialla. Viitattu 14.10.2013.
  54. ↑ Hippiknik Hippiknik ry. Viitattu 14.10.2013.
  55. ↑ Rasmus Arikka: lehtiartikkeli 13.6.2017. Pohjalainen.
  56. ↑ verkkosivut vaasafestival.fi.
  57. ↑ Lauri Tähkä Aamulehti. Viitattu 16.10.2013.
  58. ↑ Vaasa Wishpooshs Lacrosse.fi.
  59. ↑ [1]
  60. ↑ Kolmonen, Jaakko (toim.): Kotomaamme ruoka-aitta: Suomen, Karjalan ja Petsamon pitäjäruoat, s. 160. Helsinki: Patakolmonen, 1988. ISBN 951-96047-3-1.
  61. ↑ Tietosanakirja, 10. osa, s. 386
  62. ↑ Jokela, Marko: Tappavia ylinopeuksia on suitsittu neljä vuosikymmentä. Helsingin Sanomat, 3.2.2013, s. A12.
  63. ↑ Löydä hyödyllinen luettelo kaikista lentoyhtiöistä, jotka lentävät lentokentälle Vaasa! www.skyscanner.fi. Viitattu 2.12.2020.
  64. ↑ Norwegian lopettaa Vaasan reitin Yle Uutiset. Viitattu 2.12.2020.
  65. ↑ https://www.finavia.fi/fi/lentomatka/aikatauluhaku/
  66. ↑ http://www.vaasa.fi/WebRoot/380444/Vaasa2010SubpageWithBanner.aspx?id=1256522
  67. ↑ http://yle.fi/uutiset/vaasa_ja_uumaja_rakentavat_yhteista_satamayhtiota__ratkaisu_harvinaisuus_maailmalla/7275937
  68. ↑ http://www.vv.fi/
  69. ↑ http://www.hs.fi/talous/artikkeli/Vaasaan+tulee+maailman+suurin+mets%C3%A4hakkeen+kaasua+polttava+voimala/1135266748799
  70. ↑ http://www.vv.fi/ajankohtaista?itemid=197
  71. ↑ http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=324042&lan=fi
  72. ↑ http://www.westenergy.fi/docs/westenergy_yvaselostus_tiivistelma.pdf
  73. ↑ http://www.westenergy.fi/
  74. ↑ Vaasan kaupunginjohtajaksi valittiin Tomas Häyry. Web Archive (Vaasan kaupunki 16.2.2011.)
  75. ↑ https://www.vaasa.fi/atom/18086/
  76. ↑ https://www.vaasa.fi/paatoksenteko/paattajat-ja-valmistelijat/kaupunginhallitus
  77. ↑ https://www.vaasa.fi/kaupunginhallituksen-jasenet-2015-2016
  78. ↑ https://www.vaasa.fi/paatoksenteko/paattajat-ja-valmistelijat/kaupunginvaltuusto/kaupunginvaltuuston-jasenet
  79. ↑ Pohjalaiskunnat eivät lähde muuttamaan valtuustojensa kokoa, Yle.fi 17.11.2016
  80. ↑ https://www.vaasa.fi/lautakunnat
  81. ↑ Tilastokeskuksen PX-Web-tietokannat: Kunnallisvaalit 1976–2017 (Tilastokeskus 2017)
  82. ↑ Kunnallisvaalit 1988 (Tilastokeskus 1989), s. 92–93, 180.
  83. ↑ Kunnallisvaalit 1996 (Oikeusministeriö 1997) Kunnallisvaalit 2000 (Oikeusministeriö 2000); Kunnallisvaalit 2004 (Oikeusministeriö 2004); Kunnallisvaalit 2008 (Oikeusministeriö 30.10.2008); [http://tulospalvelu.vaalit.fi/K2012/s/tulos/kutulos_vaasa.html Kunnallisvaalit 2012 (Oikeusministeriö 1.11.2012).
  84. ↑ Yhteistyöverkosto ja ystävyyskaupungit Vaasan kaupunki. Viitattu 22.3.2019.

Aiheesta muualla

Commons
Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Vaasa.
Suomen 30 suurinta kuntaa väkiluvun mukaan (31. joulukuuta 2023)
1. Helsinki 674 963 7. Jyväskylä 147 821 13. Lappeenranta 73 016 19. Porvoo 51 293 25. Lohja 45 654
2. Espoo 314 152 8. Kuopio 124 011 14. Vaasa 68 969 20. Salo 51 097 26. Nurmijärvi 44 773
3. Tampere 255 066 9. Lahti 120 700 15. Hämeenlinna 68 303 21. Kotka 50 488 27. Tuusula 41 334
4. Vantaa 247 447 10. Pori 83 117 16. Seinäjoki 66 157 22. Kokkola 48 299 28. Kirkkonummi 41 160
5. Oulu 214 651 11. Kouvola 78 876 17. Rovaniemi 65 285 23. Hyvinkää 46 903 29. Rauma 38 837
6. Turku 201 889 12. Joensuu 78 060 18. Mikkeli 51 916 24. Järvenpää 46 475 30. Kerava 38 227

 

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Vaasa&oldid=20133294”