Ero sivun ”Palokärki” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Pikku selvennys lisätty 🙂
Merkkaukset: Visuaalinen muokkaus Mobiilimuokkaus  mobiilisivustosta 
KU JONKUN MUNA ON ISO KOSKA SE PERU MUN MUUTOKSET
Merkkaukset:  seulottavat  Visuaalinen muokkaus Mobiilimuokkaus  mobiilisivustosta 
Rivi 34: Rivi 34:


== Koko ja ulkonäkö ==
== Koko ja ulkonäkö ==
Palokärjen pituus on noin 45–50 senttiä, ja se painaa noin 300–400 grammaa. Palokärjen [[höyhen]]peite on hiilenmusta. Koiraalla päälaki on punainen, naaraalla on punaista vain takaraivossa. Sysimustasta, variksenkokoisesta palokärjestä ei voi erehtyä. Sen lento on syväaaltoista, ja se ääntelee ahkerasti ja kuuluvasti ympäri vuoden.
Palokärjen pituus on noin 45–50 senttiä, ja se painaa noin 300–400 grammaa. Palokärjen [[höyhen]]peite on hiilenmusta. Koiraalla päälaki on punainen, naaraalla on punaista vain takaraivossa. Sysimustasta, Vou VITTUvariksenkokoisesta p b. alokärjestä ei voi erehtyä. Sen lento on syväaaltoista, ja se ääntelee ahkerasti ja kuuluvasti ympäri vuoden.<ref />


Keväällä palokärki rummuttaa kauas kuuluvia sarjoja ja huutelee kiihkeästi ”kui-kui-kui…”. Lennossa se huutelee ”kry-kry-kry…” ja laskeutuessaan puuhun ”kliiie”. Pesäpoikasten ääni on kiivasta kimitystä.
Keväällä palokärki rummuttaa kauas kuuluvia sarjoja ja huutelee kiihkeästi ”kui-kui-kui…”. Lennossa se huutelee ”kry-kry-kry…” ja laskeutuessaan puuhun ”kliiie”. VITRU UK JONJKUN UNAM ON PITLKÄÄPesäpoikasten ääni on kiivasta kimitystä.


Vanhin tavattu suomalainen [[rengastus|rengastettu]] palokärki on ollut 13 vuotta 11 kuukautta ja 18 päivää vanha. Se on samalla Euroopan vanhin palokärki.
Vanhin tavattu suomalainen [[rengastus|rengastettu]] palokärki on ollut 13 vuotta 11 kuukautta ja 18 päivää vanha. Se on samalla Euroopan vanhin palokärki.

Versio 2. toukokuuta 2018 kello 19.26

Tämä artikkeli käsittelee lintulajia. Akseli Gallen-Kallelan maalauksesta kerrotaan artikkelissa Palokärki (maalaus).
Palokärki
Uhanalaisuusluokitus

Elinvoimainen [1]

Elinvoimainen

Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Eukaryootit Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata
Luokka: Linnut Aves
Lahko: Tikkalinnut Piciformes
Heimo: Tikat Picidae
Suku: Palokärjet Dryocopus
Laji: martius
Kaksiosainen nimi

Dryocopus martius
(Linnaeus, 1758)

Palokärjen levinneisyys
Palokärjen levinneisyys
Alalajit
  • D. m. khamensis
  • D. m. martius
  • D. m. pinetorum
Katso myös

  Palokärki Wikispeciesissä
  Palokärki Commonsissa

Palokärki (Dryocopus martius) on iso peloton tikka, johon liittyy paljon kansanperinnettä: sanotaan, että kuolema vierailee talossa, jonka pihaan palokärki asettuu.[2]

Koko ja ulkonäkö

Palokärjen pituus on noin 45–50 senttiä, ja se painaa noin 300–400 grammaa. Palokärjen höyhenpeite on hiilenmusta. Koiraalla päälaki on punainen, naaraalla on punaista vain takaraivossa. Sysimustasta, Vou VITTUvariksenkokoisesta p b. alokärjestä ei voi erehtyä. Sen lento on syväaaltoista, ja se ääntelee ahkerasti ja kuuluvasti ympäri vuoden.Viittausvirhe: Kelpaamaton <ref>-elementti: sisällöttömille refeille pitää määrittää nimi.

Keväällä palokärki rummuttaa kauas kuuluvia sarjoja ja huutelee kiihkeästi ”kui-kui-kui…”. Lennossa se huutelee ”kry-kry-kry…” ja laskeutuessaan puuhun ”kliiie”. VITRU UK JONJKUN UNAM ON PITLKÄÄPesäpoikasten ääni on kiivasta kimitystä.

Vanhin tavattu suomalainen rengastettu palokärki on ollut 13 vuotta 11 kuukautta ja 18 päivää vanha. Se on samalla Euroopan vanhin palokärki.

Levinneisyys

Palokärjen esiintymisaluetta on lähes koko Eurooppa ja Aasia. Euroopan populaation kooksi arvioidaan 1,5–2,9 miljoonaa yksilöä. Suomessa sitä tavataan melkein kaikkialla, laji puuttuu vain aivan pohjoisimmasta Tunturi-Lapista. Parimäärä on 10 000–15 000. Nuoret yksilöt vaeltavat syksyisin vaihtelevassa määrin.

Elinympäristö

Palokärki suosii vanhoja havumetsiä, mutta pesii myös varttuneissa talousmetsissä. Reviiri saattaa olla hyvin laaja, joskus useita neliökilometrejä. Kelvollisen reviirin vaatimuksena on hevos- ja kekomuurahaisten runsaus. Palokärki pesii puuhun hakkaamaansa koloon.

Palokärjen ruokapöytä.
Palokärki. Magnus von Wrightin kuva teoksesta Svenska fåglar, efter naturen och på sten ritade.

Lisääntyminen

Palokärki hakkaa ison pesäkolon, mutta pesii myös joskus vanhaan koloon. Pesä on useimmiten männyssä tai haavassa. Pesäkolo voi olla suurelle hakkuuaukolle jätetyssä ainoassa säästöhaavassa. Lintu munii huhtikuun lopussa 3–6 hohtavan valkeata munaa, joita emot hautovat 12–15 vuorokautta. Poikaset jättävät pesän noin 24–29 vuorokauden ikäisinä. Palokärjellä on vain yksi (1) pesue vuodessa.

Ravinto

Lajin pääasiallista ravintoa ovat hyönteiset, joita palokärki etsii ennen kaikkea kuolleista puista. Palokärki saalistaa ainakin mäntypuupistiäisiä (Sirex noctilio), sinipuupistiäisiä (Sirex juvencus), Sirex cyaneus, jättipuupistiäisiä (Urocerus gigas) ja porapuupistiäisiä (Xeris spectrum).[3] Palokärki kaivelee muurahaiskekoja ja syö sekä muurahaiset että toukat. Joskus se syö myös marjoja.

Lähteet

  • Järvinen, Antero: Maakuntalinnut. Otava 1995

Viitteet

  1. BirdLife International: Dryocopus martius IUCN Red List of Threatened Species. Version 2013.2. 2012. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 11.6.2014. (englanniksi)
  2. Järvinen, Antero: Linnut liitävi sanoja. Romanttinen tietokirja suomalaisesta lintuperinteestä. Otava 1991 (Osio Kansanperinne)
  3. Centre for Agriculture and Biosciences International (CABI): Dryocopus martius (englanniksi)

Aiheesta muualla