Ero sivun ”Palokärki” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Pikku selvennys lisätty 🙂 Merkkaukset: Visuaalinen muokkaus Mobiilimuokkaus mobiilisivustosta |
KU JONKUN MUNA ON ISO KOSKA SE PERU MUN MUUTOKSET Merkkaukset: seulottavat Visuaalinen muokkaus Mobiilimuokkaus mobiilisivustosta |
||
| Rivi 34: | Rivi 34: | ||
== Koko ja ulkonäkö == |
== Koko ja ulkonäkö == |
||
Palokärjen pituus on noin 45–50 senttiä, ja se painaa noin 300–400 grammaa. Palokärjen [[höyhen]]peite on hiilenmusta. Koiraalla päälaki on punainen, naaraalla on punaista vain takaraivossa. Sysimustasta, |
Palokärjen pituus on noin 45–50 senttiä, ja se painaa noin 300–400 grammaa. Palokärjen [[höyhen]]peite on hiilenmusta. Koiraalla päälaki on punainen, naaraalla on punaista vain takaraivossa. Sysimustasta, Vou VITTUvariksenkokoisesta p b. alokärjestä ei voi erehtyä. Sen lento on syväaaltoista, ja se ääntelee ahkerasti ja kuuluvasti ympäri vuoden.<ref /> |
||
Keväällä palokärki rummuttaa kauas kuuluvia sarjoja ja huutelee kiihkeästi ”kui-kui-kui…”. Lennossa se huutelee ”kry-kry-kry…” ja laskeutuessaan puuhun ”kliiie”. |
Keväällä palokärki rummuttaa kauas kuuluvia sarjoja ja huutelee kiihkeästi ”kui-kui-kui…”. Lennossa se huutelee ”kry-kry-kry…” ja laskeutuessaan puuhun ”kliiie”. VITRU UK JONJKUN UNAM ON PITLKÄÄPesäpoikasten ääni on kiivasta kimitystä. |
||
Vanhin tavattu suomalainen [[rengastus|rengastettu]] palokärki on ollut 13 vuotta 11 kuukautta ja 18 päivää vanha. Se on samalla Euroopan vanhin palokärki. |
Vanhin tavattu suomalainen [[rengastus|rengastettu]] palokärki on ollut 13 vuotta 11 kuukautta ja 18 päivää vanha. Se on samalla Euroopan vanhin palokärki. |
||
Versio 2. toukokuuta 2018 kello 19.26
| Palokärki | |
|---|---|
 |
|
| Uhanalaisuusluokitus | |
|
|
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Eukaryootit Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
| Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
| Luokka: | Linnut Aves |
| Lahko: | Tikkalinnut Piciformes |
| Heimo: | Tikat Picidae |
| Suku: | Palokärjet Dryocopus |
| Laji: | martius |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Dryocopus martius |
|
 Palokärjen levinneisyys |
|
| Alalajit | |
|
|
| Katso myös | |
Palokärki (Dryocopus martius) on iso peloton tikka, johon liittyy paljon kansanperinnettä: sanotaan, että kuolema vierailee talossa, jonka pihaan palokärki asettuu.[2]
Koko ja ulkonäkö
Palokärjen pituus on noin 45–50 senttiä, ja se painaa noin 300–400 grammaa. Palokärjen höyhenpeite on hiilenmusta. Koiraalla päälaki on punainen, naaraalla on punaista vain takaraivossa. Sysimustasta, Vou VITTUvariksenkokoisesta p b. alokärjestä ei voi erehtyä. Sen lento on syväaaltoista, ja se ääntelee ahkerasti ja kuuluvasti ympäri vuoden.Viittausvirhe: Kelpaamaton <ref>-elementti: sisällöttömille refeille pitää määrittää nimi.
Keväällä palokärki rummuttaa kauas kuuluvia sarjoja ja huutelee kiihkeästi ”kui-kui-kui…”. Lennossa se huutelee ”kry-kry-kry…” ja laskeutuessaan puuhun ”kliiie”. VITRU UK JONJKUN UNAM ON PITLKÄÄPesäpoikasten ääni on kiivasta kimitystä.
Vanhin tavattu suomalainen rengastettu palokärki on ollut 13 vuotta 11 kuukautta ja 18 päivää vanha. Se on samalla Euroopan vanhin palokärki.
Levinneisyys
Palokärjen esiintymisaluetta on lähes koko Eurooppa ja Aasia. Euroopan populaation kooksi arvioidaan 1,5–2,9 miljoonaa yksilöä. Suomessa sitä tavataan melkein kaikkialla, laji puuttuu vain aivan pohjoisimmasta Tunturi-Lapista. Parimäärä on 10 000–15 000. Nuoret yksilöt vaeltavat syksyisin vaihtelevassa määrin.
Elinympäristö
Palokärki suosii vanhoja havumetsiä, mutta pesii myös varttuneissa talousmetsissä. Reviiri saattaa olla hyvin laaja, joskus useita neliökilometrejä. Kelvollisen reviirin vaatimuksena on hevos- ja kekomuurahaisten runsaus. Palokärki pesii puuhun hakkaamaansa koloon.
Lisääntyminen
Palokärki hakkaa ison pesäkolon, mutta pesii myös joskus vanhaan koloon. Pesä on useimmiten männyssä tai haavassa. Pesäkolo voi olla suurelle hakkuuaukolle jätetyssä ainoassa säästöhaavassa. Lintu munii huhtikuun lopussa 3–6 hohtavan valkeata munaa, joita emot hautovat 12–15 vuorokautta. Poikaset jättävät pesän noin 24–29 vuorokauden ikäisinä. Palokärjellä on vain yksi (1) pesue vuodessa.
Ravinto
Lajin pääasiallista ravintoa ovat hyönteiset, joita palokärki etsii ennen kaikkea kuolleista puista. Palokärki saalistaa ainakin mäntypuupistiäisiä (Sirex noctilio), sinipuupistiäisiä (Sirex juvencus), Sirex cyaneus, jättipuupistiäisiä (Urocerus gigas) ja porapuupistiäisiä (Xeris spectrum).[3] Palokärki kaivelee muurahaiskekoja ja syö sekä muurahaiset että toukat. Joskus se syö myös marjoja.
Lähteet
- Järvinen, Antero: Maakuntalinnut. Otava 1995
Viitteet
- ↑ BirdLife International: Dryocopus martius IUCN Red List of Threatened Species. Version 2013.2. 2012. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 11.6.2014. (englanniksi)
- ↑ Järvinen, Antero: Linnut liitävi sanoja. Romanttinen tietokirja suomalaisesta lintuperinteestä. Otava 1991 (Osio Kansanperinne)
- ↑ Centre for Agriculture and Biosciences International (CABI): Dryocopus martius (englanniksi)
Aiheesta muualla
- Laji.fi: Palokärki (Dryocopus martius)
- LuontoPortti: Palokärki (Dryocopus martius)
- ITIS: Dryocopus martius (englanniksi)