Ero sivun ”Koira” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][arvioimaton versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
p Käyttäjän 2001:998:34:30:C971:5FE8:1A1F:C9D1 muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän MiPe tekemään versioon.
Merkkaukset: rv Pikapalautus Palauta-työkalulla
sisältöä lisätty
Merkkaukset:  seulottavat  Mobiilimuokkaus  mobiilisivustosta 
Rivi 28: Rivi 28:
Monet ihmiset pitävät koiria lemmikkeinä, ja koira onkin [[Eurooppa|Euroopan]] toiseksi yleisin [[kotieläin]] [[kissa|kesykissan]] jälkeen. Suomessa suhteet ovat päinvastoin ja koiria on enemmän, 600&nbsp;000, joista puhdasrotuisia on 450&nbsp;000.<ref>{{Verkkoviite|Tekijä= |Nimeke=Koira|Ajankohta =|Osoite=http://www.kennelliitto.fi/FI/koira/Etusivu.htm|Julkaisija=Suomen Kennelliitto|Luettu=19.2.2008 |Kieli= }}</ref> Yhteensä koiria koko maailmassa on noin 400 miljoonaa.<ref>{{Verkkoviite|Tekijä= |Nimeke=Koiran elämää|Ajankohta=4.2.2005|Osoite=http://www.hs.fi/omaelama/artikkeli/Kauniit+ja+rohkeat/NYT2005020430xpf|Julkaisija=Helsingin Sanomat|Luettu=19.2.2008}}</ref>
Monet ihmiset pitävät koiria lemmikkeinä, ja koira onkin [[Eurooppa|Euroopan]] toiseksi yleisin [[kotieläin]] [[kissa|kesykissan]] jälkeen. Suomessa suhteet ovat päinvastoin ja koiria on enemmän, 600&nbsp;000, joista puhdasrotuisia on 450&nbsp;000.<ref>{{Verkkoviite|Tekijä= |Nimeke=Koira|Ajankohta =|Osoite=http://www.kennelliitto.fi/FI/koira/Etusivu.htm|Julkaisija=Suomen Kennelliitto|Luettu=19.2.2008 |Kieli= }}</ref> Yhteensä koiria koko maailmassa on noin 400 miljoonaa.<ref>{{Verkkoviite|Tekijä= |Nimeke=Koiran elämää|Ajankohta=4.2.2005|Osoite=http://www.hs.fi/omaelama/artikkeli/Kauniit+ja+rohkeat/NYT2005020430xpf|Julkaisija=Helsingin Sanomat|Luettu=19.2.2008}}</ref>


Koira on sosiaalisesti [[Älykkyys|älykäs]] eläin, ja pennusta saakka ihmisen kanssa kasvanut koira oppii melko nopeasti tulkitsemaan ihmisen eleitä. Ihmiset voivat oppia tulkitsemaan koiran [[viestintä]]ä. Koirat viestivät keskenään pääasiassa eleillä, ilmeillä sekä äänillä. Koirille on ominaista reviirikäyttäytyminen. Koira myös merkitsee reviiriään virtsalla ja ulosteilla.
Koira on sosiaalisesti [[Älykkyys|älykäs]] eläin, ja pennusta saakka ihmisen kanssa kasvanut koira oppii melko nopeasti tulkitsemaan ihmisen eleitä. Ihmiset voivat oppia tulkitsemaan koiran [[viestintä]]ä. Koirat viestivät keskenään pääasiassa eleillä, ilmeillä sekä äänillä. Koirille on ominaista reviirikäyttäytyminen. Koira myös merkitsee reviiriään virtsalla ja ulosteilla. KOIRAT ON PARHAITA!!


== Alkuperä ==
== Alkuperä ==

Versio 28. huhtikuuta 2018 kello 21.51

Tämä artikkeli käsittelee nisäkästä. Muita merkityksiä on täsmennyssivulla.
Koira
Suomenpystykorva on Suomen kansalliskoirarotu.
Suomenpystykorva on Suomen kansalliskoirarotu.
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata
Luokka: Nisäkkäät Mammalia
Lahko: Petoeläimet Carnivora
Heimo: Koiraeläimet Canidae
Suku: Koirat Canis
Laji: Susi lupus
Alalaji: familiaris
Kolmiosainen nimi

Canis lupus familiaris
Linnaeus, 1758

Katso myös

  Koira Wikispeciesissä
  Koira Commonsissa

Koira eli kesykoira (Canis lupus familiaris,[1] aiemmin Canis familiaris[2]) on suden kesy, jalostettu muoto. Se kuuluu nisäkkäiden luokkaan ja koiraeläinten heimoon. Koira on petoeläin.

Koira on ihmisen kesyttämistä eläimistä vanhin. Kesyyntymisen alkuaikoina koirasta on ollut hyötyä varoittavana vahtina sekä jätteensyöjänä. Pohjoisessa koira oli tehokas vetoapu, ja karjankasvatuksen alkaessa sitä käytettiin paimentajana. Myös metsästyksessä koira on korvaamaton apu. Vielä nykyäänkin koiria käytetään samoihin tehtäviin. Koiran tehtävät ovat kuitenkin laajentuneet ja mukaan on tullut muun muassa huume-, opas-, hypo-, vartio- sekä pelastuskoiria; monissa tehtävissä hyödynnetään koiran tarkkaa hajuaistia. Erityisesti ihmisen kanssa kasvatetut koirat on helppo opettaa tekemään asioita ihmisen käskystä, ja ne ovat helposti motivoitavissa makupaloilla, leluilla tai sosiaalisella kontaktilla.

Monet ihmiset pitävät koiria lemmikkeinä, ja koira onkin Euroopan toiseksi yleisin kotieläin kesykissan jälkeen. Suomessa suhteet ovat päinvastoin ja koiria on enemmän, 600 000, joista puhdasrotuisia on 450 000.[3] Yhteensä koiria koko maailmassa on noin 400 miljoonaa.[4]

Koira on sosiaalisesti älykäs eläin, ja pennusta saakka ihmisen kanssa kasvanut koira oppii melko nopeasti tulkitsemaan ihmisen eleitä. Ihmiset voivat oppia tulkitsemaan koiran viestintää. Koirat viestivät keskenään pääasiassa eleillä, ilmeillä sekä äänillä. Koirille on ominaista reviirikäyttäytyminen. Koira myös merkitsee reviiriään virtsalla ja ulosteilla. KOIRAT ON PARHAITA!!

Alkuperä

Vastasyntyneitä labradorinnoutajanpentuja.

Koiraa on pitkään pidetty suden alalajina, sillä nämä kaksi kykenevät saamaan lisääntymiskykyisiä jälkeläisiä. Susien luita on löytynyt ihmisten esivanhempien luiden läheisyydestä jo 300 000–400 000 vuoden takaa, eli ihmiset ja sudet ovat jo tuolloin metsästäneet samoilla riistamailla. Kuitenkin kesykoira eroaa enemmän muista koiraeläimistä kuin mikään muu koiraeläinlaji, joten on perusteltua pitää koiraa täysin omana lajinaan.[5] Geneettiset erot koiraeläinten suvun lajien välillä ovat pienempiä kuin erot eri ihmisyksilöiden välillä.[6][7] Koira ja sen luonnonvaraiset sukulaiset pystyvät yhä lisääntymään keskenään. Ympäristö ei ole koskaan ajanut koiraeläimiä oikeaan lajiutumiseen. Niiden kannat eivät ole täysin eristyksissä toisistaan, ja hidasta geeninvaihtoa kantojen välillä tapahtuu koko ajan.[5]

Koirien kesyyntyminen on ilmeisesti tapahtunut samoihin aikoihin, kun ihmiset alkoivat viljellä maata ja asutuksista tuli pysyviä. Ihmisten jätteet ja jätökset houkuttelivat paikalle erilaisia eläimiä: torakoita, rottia ja susia. Rohkeimmat ja vähiten ihmisiä arastelevat sudet saivat parhaat ruokapalat tunkioilta, jolloin populaatio muuttui pikkuhiljaa kesymmäksi. Samalla suden rakenne muuttui: se ei tarvinnut enää suurta kokoa ja isoja aivoja suurriistan metsästämiseen tai suuria hampaita saaliin paloitteluun. Noin 14000 eaa. ihmisten lähellä eläneiden koiraeläinten rakenteessa alkoi näkyä merkkejä muutoksista.[8][9] Selviä merkkejä kesyyntymisestä on jo yli 10 000 vuoden takaa, ja läheistä vuorovaikutusta koiran ja ihmisen välillä on ollut jo 40 000 vuotta sitten.[10] Mitokondrio-DNA-vertailussa on käynyt ilmi, että koirat ja sudet erkanivat ensimmäisen kerran toisistaan jo yli 100 000 vuotta sitten. Tutkimuksissa selvisi myös, että erillisiä koiralinjoja on erkaantunut luonnon koiraeläimistä neljään eri otteeseen, mikä saattaa selittää nykykoirarotujen suuresti vaihtelevan ulkomuodon ja käyttäytymisen. Jos kesykoirat olisivat erkaantuneet muista koiraeläimistä yhdellä kertaa, koiran lajinsisäiset geneettiset vaihtelut olisivat paljon nykyistä pienempiä.[11][12][13]

Koirien valikoivaa jalostusta on ehkä aloitettu Siperiassa Uuden-Siperian saaristossa noin 9 000 vuotta sitten. Sieltä on Žohovin saaresta löytynyt fossiililuita, joiden perusteella on tulkittu jonkinlaista jalostusta vetokoiriksi aloitetun.[14]

Aikoinaan monet arvovaltaiset tutkijat ovat katsoneet koiran polveutuvan suden ohella muista Canis-suvun lajeista, esimerkiksi itävaltalainen etologi Konrad Lorenz on päätellyt sekä ulkonäköpiirteiden että luonteen perusteella suuren osan koiraroduista olevan kultasakaalin (C. aureus) tyyppisiä ja siitä polveutuvia.[15]

Koira on kotieläimistä muunnelluin ja eri rotuja on huomattavan monta. Monien rotujen historia tunnetaan tarkasti ja tiedetään miten ne on jalostettu tiettyyn erikoistarkoitukseen. Eurooppalaisissa roduissa katsotaan olevan runsaasti intialaisen suden vaikutusta. Vinttikoira- ja pystykorvatyypit ovat vanhoja intialaisperäisiä koirarotuja. Mastiffi-tyyppisten koirien katsotaan polveutuvan isoista ja lyhytkuonoisista tiibetiläisistä susista. Monet pikkukoirat, kuten spanieli-, terrieri- ja pointterityyppit, ovat osin eurooppalaisperäisiä. Ne voivat olla peräisin Lähi-idässä kesyyntyneistä susikannoista. Pieniä ja vanhoja koirarotuja on myös Amerikassa ja Kiinassa. Kaikki koirat eroavat susista selvimmin heikon hammas- ja leukarakenteen vuoksi.[16]

Koirien kesyyntymistä on tutkittu myös empiirisesti. Biologi Dmitri Beljajevi on onnistunut jalostamaan turkistarhanketuista ihmisystävällisiä jo kuudennessa sukupolvessa. Samalla sivuvaikutuksena kettujen ulkomuoto muuttui koiramaisemmaksi (mm. laikukas turkki, kippurahäntä ja luppakorvat) sekä aikuistuivat hitaammin.[17][18]

Biologia

Lisääntyminen

Useimmilla kesykoirilla on sudesta poiketen lisääntymis-aika kaksi kertaa vuodessa (joillain alkukantaisilla roduillalähde? vain kerran vuodessa). Koira tulee sukukypsäksi noin 6–12 kuukauden iässä. Yleensä nartut saavuttavat lisääntymisiän aiemmin kuin urokset ja pienet rodut isoja rotuja aiemmin.[19] Astutuksessa nartun täytyy olla vähintään 18 kk, ja uroksen 6 kk, jotta pennut hyväksytään rekisteröitäviksi. Koiran kantoaika kestää noin 58–71 vuorokautta.[20] Pennut syntyvät sokeina ja kuuroina. Heti synnytettyään koiraemo syö istukkansa; tämän jälkeen emon maidontuotanto voi alkaa ja täten se voi ruokkia pentuja.

Pentujen silmät aukeavat noin kahden viikon iässä. Koiranpentuja voidaan alkaa vieroittaa emästä noin viiden viikon ikäisinä, minkä jälkeen ne vähitellen siirtyvät kiinteälle ravinnolle. Koiraemo itse vieroittaa pentunsa usein vasta huomattavasti myöhemmin, pentujen ollessa 7–9 viikon iässä. Koiraemon rooli koiranpentujen elämässä on tärkeä muutenkin kuin maidontuottajana. Emon ja pentujen sekä pentujen keskinäiset suhteet ovat monimuotoisia ja leikkimisellä on suuri opettavainen rooli koiranpennun elämässä.[5] Koiranpennun luovutusikä on 7–12 viikkoa; silloin se on tarpeeksi kypsä siirtymään uuteen kotiin ja tulemaan toimeen ilman emoaan. 7–8 viikon ikäisillä pennuilla on kuitenkin pelkokausi, jona aikana yksikin huono kokemus voi vaikuttaa negatiivisesti pennun kehitykseen, niinpä nykyään luovutusiäksi suositellaan huomattavasti myöhempää ajankohtaa, noin 9–12 viikon ikää.[5]

Ruokinta

Pääartikkeli: Koiranruoka

Koiran ruoansulatuselimistö on erilainen kuin ihmisellä. Lihansyöjille tyypillisesti suolisto on kasvinsyöjiin verrattuna lyhyt. Esimerkiksi eri ravinteiden, vitamiinien ja kivennäisten tarve on huomattavasti erilainen. Koiraeläimet kuuluvat lihansyöjiin. Kesykoirat ovat sopeutuneet käyttämään tehokkaasti ravintoa hyväkseen, sillä sukuaan jatkamaan ovat vuosien saatossa selvinneet ne yksilöt, jotka ovat parhaiten pystyneet hyödyntämään ihmisasumisten liepeillä tarjolla olevaa ravintoa eli käytännössä jätteitä. Tunkiot ja muut ihmisperäiset jätteet ovat olleet koirien pääasiallista ravintoa. Koiran hampaisto ja ruoansulatuselimistö on muokkaantunut tämänlaisen ruoan hyväksikäyttöön. Myös kotikoirien makumieltymykset ja ruoanhankintaan liittyvä käytös muistuttavat karummissa oloissa elävien lajitoverien käytöstä.[5]

Koiralle myrkylliset aineet

Koiralla on ihmisestä poikkeava aineenvaihduntajärjestelmä, jonka takia monet ihmiselle harmittomat ruoat voivat olla koiralle kuolettavan myrkyllisiä. Yksi tällainen ainesosa on teobromiini, jota esiintyy suklaassa, teessä, kahvissa, kaakaossa ja kolajuomissa. Myös ksylitoli on myrkyllistä koiralle. Sipulia, avokadoa, rusinoita, viinirypäleitä tai tomaattia ei suositella koirille.[21]

Ympäristövaikutukset

Ruotsin Radion ajankohtaisohjelma Verkligheten tutki, että lemmikkikoira aiheuttaa jopa enemmän hiilidioksidipäästöjä kuin henkilöauto. Syy on koiranruoassa, joka suureksi osaksi koostuu lihasta. Kuivamuonan lihapitoisuus voi olla esimerkiksi 40 prosenttia. Radio-ohjelman selvityksen mukaan jokaista lihakiloa kohti vapautuu vähintään kymmenen kiloa hiilidioksidia.[22]

Näkö

Koirilla on vain kahta erityyppistä tappisolua, minkä takia ne ovat luonnostaan punavihervärisokeita. Niillä on huomattavasti enemmän sauvasoluja kuin ihmisillä, joten niiden hämäränäkö on parempi kuin ihmisellä.[23]

Sairauksia

 Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä.
Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan.

Koirarodut ovat syntyneet usein tiukan suku- ja linjasiitoksen tuloksena ja tästä syystä monet puhdasrotuiset koirat kärsivät perinnöllisistä sairauksista kuten esimerkiksi lonkkavioista. Tämän lisäksi koirilla on myös monia ei-perinnöllisiä sairauksia. Koirat voidaan rokottaa tiettyjä tarttuvia tauteja vastaan ja Suomessa rokotettujen koirien määrä on suhteessa suuri. Suomessa koirat rokotetaan tavallisesti tarttuvaa maksatulehdusta, parvoripulia, kennelyskää, rabiesta ja penikkatautia vastaan.

Tarttuvat taudit

Tartunnat koirista ihmisiin

Koiran purema, nuolaisu tai limakalvokosketus voi tartuttaa ihmiseen haitallisen bakteerin. Vakuutusyhtiöihin ilmoitetaan tästä johtuvista infektioista melkein joka viikko.[24]

Kaikissa vakavissa tapauksissa on ollut kyse capnocytophaga canimorsus -bakteerista. Se tarttuu viidessä prosentissa koiran puremista. Ihon oireillessa tulee heti hakeutua hoitoon. [24]

Tauti aiheuttaa kuumetta, koko kehon kipuja ja huonovointisuutta, yleensä 2–4 vuorokauden kuluessa. Sitten hengitys voi vaikeutua ja munuaisten toiminta pysähtyä. Potilas voi joutua dialyysiin tai amputaatioihin. Tehohoitoon päätyy tai kuolee vain 1–2 potilasta vuodessa.[24]

Loiset

Loiset voidaan jakaa ulko- ja sisäloisiin. Sisäloisia vastaan koiran madotus tulisi suorittaa vähintään kaksi kertaa vuodessa. Kesäaikaan ulkoloisia vastaan voi suojautua erilaisilla punkkikarkotteilla ja -pannoilla.

Luuston sairaudet

Silmäsairaudet

Muita sairauksia

  • Hammaspuutokset
  • Purentavika
  • Kivesvika
  • Sydänvika
  • Krooninen aktiivinen hepatiitti eli CAH
  • Perinnöllinen kuparitoksikoosi
  • Iris Coloboma
  • Vatsalaukunkiertymä

Koirarodut

Pääartikkeli: Koirarotu
Koirarotuja vanhaan aikaan: 1. Saksanpaimenkoira 2. Collie 3. Pystykorva 4. Dobermanninterrieri (Dobermanni) 5. Airedalenterrieri 6. Irlanninterrieri 7. Villakoira 8. Sileäkarvainen pinseri (Kääpiöpinseri) 9. Karkeakarvainen pinseri (Snautseri) 10. Kääpiöpystykorva (Pomeranian) 11. Maltankoira

Koiraa on käytetty erilaisiin tehtäviin. Vähitellen jalostuksella on saatu eriytettyä erilaisiin tehtäviin psyykkisesti ja fyysisesti soveltuvia koirarotuja. Maailmassa on useita satoja koirarotuja, joilla on jonkin maan keskusjärjestön hyväksymä rotumääritelmä. Vuosittain rekisteröidään miljoonia puhdasrotuisia koiria, ja vielä enemmän syntyy sekarotuisia ja rekisteröimättömiä pentuja. Nykyinen käytössä oleva FCI:n (Fédération Cynologique Internationale) roturyhmittely jakaa koirarodut käyttötarkoituksen mukaan karkeasti kymmeneen ryhmään:lähde?

Espanjanvesikoira

Alun perin koirarodun muodosti ryhmä koiria, joilla oli tietty käyttötarkoitus. Jalostusta ohjasivat ihmisen tarpeet ja valinta suosi parhaiten tarkoituksensa täyttäviä koiria, jotka olivat sekä fyysisesti että psyykkisesti terveitä. Jalostuksen kautta tietyille alueille alkoi kehittyä omanlaisiaan, eristyneitä ja yhtenäisempiä koirapopulaatioita, joita voidaan jo kutsua roduiksi. lähde?

Tiettyjä piirteitä jalostamalla on saatu aikaan hyvinkin erinäköisiä ja -kokoisia koiria. Koirilla on erilaisia korvia, häntiä ja kuonoja. Koira voi olla luppakorvainen kuten ajokoirat, pystykorvainen kuten saksanpaimenkoira, taittuvakorvainen kuten pumi tai ruusukorvainen kuten monet vinttikoirat. Korvia myös typistetään joissakin maissa esimerkiksi dobermanneilta, mutta Suomessa korvien ja hännän typistäminen on kielletty. Myös erilaisia väri- ja turkkimuunnoksia on lukemattomia. lähde?

Sekarotuiset koirat ovat kahden tai useamman rodun risteytyksiä. Monet sekarotuiset syntyvät suunnittelematta niin sanottuina vahinkopentuina. Sekarotuisen pennun ulkonäköä, luonnetta tai käyttäytymistä ei voi ennustaa yhtä varmasti kuin puhdasrotuisen koiranpennun. Sekarotuiset koirat hyötyvät usein sisäsiitoksen purkautumisesta ja elinvoiman lisääntymisestä verrattuna usein sisäsiitettyihin rotukoiriin, mutta myös sekarotuisilla koirilla esiintyy rotukoirilla tavattavia sairauksia, kuten lonkkanivelen kasvuhäiriötä eli lonkkaniveldysplasiaa. lähde?

Nykyisin koiranäyttelyt ovat lukumääräisesti eniten koiraharrastajia keräävä tapahtuma ja koiran tärkein tehtävä on ihmisen seuralaisena toimiminen. Koiria sanotaan ihmisen parhaaksi ystäväksi. Koiralla on havaittu olevan suuri merkitys esimerkiksi stressin ja verenpaineen vähentäjänä. Suomen suosituimpia koirarotuja ovat suomenajokoira, saksanpaimenkoira, labradorinnoutaja, kultainennoutaja, harmaanorjanhirvikoira ja suomenlapinkoira.[25]


Koiraharrastuksia

Agility on vauhdikas koiraurheilulaji, joka sopii useimmille roduille. Kuvassa bernhardinkoira.
Koiranäyttelyiden tehtävä on palvella koirarotujen jalostusta. Kuvassa maltankoira.

Nykyään koira toimii useimmiten perheen lemmikkinä eikä pääse käyttämään energiaansa siihen työtehtävään, johon sen rotu on vuosisatojen aikana jalostunut. Jos koira ei saa riittävästi ruumiillista ja henkistä aktivointia, se turhautuu, mikä voi aiheuttaa sijaistoimintoja tai muuta ongelmakäyttäytymistä. Tämän takia omistajan pitäisi jaksaa harrastaa liikuntaa koiran kanssa ja mielellään jo ennen koiran hankkimista selvittää koiran aktiviteettien tarve.lähde?

Koirarotujen välillä on eroja aktiivisuustasossa. Nyrkkisääntönä voidaan pitää, että mitä leimallisemmin rotu on jalostettu toimimaan yhdessä ihmisen kanssa (esimerkiksi paimenkoirat ja noutajat) sitä enemmän se myös tarvitsee tekemistä ja huomiota omistajaltaan. Koiraa voi aktivoida kotioloissakin, mutta virikettä sekä koiralle että isännälle tarjoavat erilaiset koiran kanssa harrastettavat lajit. Näistä tunnetuimpia ovat:lähde?

Symbolit ja tarut

 Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä.
Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan.

Koira edustaa valppautta ja uskollisuutta. Sen tehtäväksi jää tarinoissa ja saduissa varoittaa ihmisiä uhkaavista vaaroista. Erään vanhan tarun mukaan koira pelasti nukkuvan lapsen kyykäärmeen tappavalta puraisulta. Antiikin Kreikan mytologiassa valtava kolmipäinen koira Kerberos kuvataan manalan porttien vartijaksi ja sen kaksipäinen ja käärmehäntäinen veli Orthos vahtii Geryonin karjaa. Skandinaavisessa mytologiassa tunnetaan koirademoni Garm, joka vapautuisi kahleista Ragnarökin koittaessa.

Paikoin on koiria uhrattu kuolleiden puolesta, jotta ne toimisivat vainajan oppaina tuonpuoleisessa.

Koira ruokana

Koiranlihaa lautasella Guilinissa, Kiinassa.

Länsimaissa koirien syöminen on ruokatabu. Siihen on turvauduttu vain nälän koittaessa esimerkiksi sota-aikana. Sen sijaan Vietnamissa se on suosittua ruokaa, jota syödään myös koska sen uskotaan tuovan hyvää onnea. Etelä-Koreassa koirien syöminen kiellettiin vuoden 1988 olympialaisten ajaksi. Koreassa koiran lihan uskotaan parantavan voimia ja viriliteettiä. Taiwanissa koirien syöminen kiellettiin lailla vuonna 2001.lähde?

Koiranliha on voimakkaan makuista ja hajuista. Se maustetaan voimakkaasti ja tarjotaan usein alkoholin kanssa. Koreassa suosittua on etenkin koiranlihakeitto. Koiran suosio on kasvanut etenkin rikastuneessa Pohjois-Vietnamissa, jossa on kehitetty myös uusia eksoottisia reseptejä. Parasta koira on korkeintaan vuoden ikäisenä. Syötäväksi tarkoitetut koirat kasvatetaan tarhoissa tai kerätään maaseudulta.[26][27][28]Kiinassa pohditaan lakiesitystä koirien syömisen kieltämiseksi, koska kasvava keskiluokka on alkanut pitää koiria lemmikkeinä.[29]

Maailman suurin koira

Maailman suurin koira oli Zeus. Se oli rodultaan tanskandoggi. Zeuksen säkäkorkeus oli 112 senttimetriä ja se painoi jopa 70 kiloa. Zeus kuoli vuonna 2014 viiden vuoden ikäisenä.[30]

Katso myös

Koirien teemasivu

Lähteet

  1. ↑ http://animaldiversity.ummz.umich.edu/site/accounts/information/Canis_lupus_familiaris.html
  2. ↑ [1] the Integrated Taxonomic Information System
  3. ↑ Koira Suomen Kennelliitto. Viitattu 19.2.2008.
  4. ↑ Koiran elämää 4.2.2005. Helsingin Sanomat. Viitattu 19.2.2008.
  5. ↑ a b c d e Kaimio, Tuire: Koirien käyttäytyminen. Helsinki: WS Bookwell Oy, 2007. ISBN = 978-951-0-32040-2.
  6. ↑ Young, Stanley P. & Edward A. Goldman: The Wolves of North America. New York: Dover Publications Inc., 1944. ISBN 9780486211930.
  7. ↑ Lehman N., Eisenhawer A., Hansen K., Mech D. L., Peterson R. O., Gogan P. J. P. & Wayne R. K. (1991). Introgression of coyote mitochondrial DNA into sympatric North American gray wolf populations. Evolution, 45: 104–119
  8. ↑ Musil, R. 1984. The first know domestication of wolves in central Europe. Pages 23–25 in Animals and Archaeology: 4. Husbandry in Europe; B.A.R. International Series, no. 227 (C. Grigson and J. Clutton-Brock, eds.). British Archaeological Society, Oxford, England.
  9. ↑ Olsen SJ (1985). Origins of the Domestic Dog. University of Arizona Press: Tucson, Arizona.
  10. ↑ Clutton-Brock, J. 1984. Dog. In Evolution of domestic animals. 198–211, ed. I. Mason. Longman, London.
  11. ↑ Vilà, C., P. Savolainen, J. Maldonado, I. Amorim, J. E. Rice, R. L. Honeycutt, K. A. Crandall, J. Lundberg, and R. K. Wayne. 1997. Multiple and ancient origins of the domestic dog. Science 276: 1687–1689.
  12. ↑ Vilà C; Maldonado J E; Wayne R K. Phylogenetic relationships, evolution, and genetic diversity of the domestic dog. The Journal of heredity 1999;90(1):71-7.
  13. ↑ http://animaldiversity.ummz.umich.edu/site/accounts/information/Canis_lupus.html
  14. ↑ Wallius, Anniina: Luulöytöjä Siperiasta: Täältäkö alkoi koirien jalostaminen? yle.fi. 3.6.2017. Yle Uutiset. Viitattu 3.6.2017.
  15. ↑ Konrad Lorenz: ”Ystävyysliitto”, Eläimet kertovat - Eläinten käyttäytyminen tiedemiehen tulkitsemana, s. 125–138. saksankielinen alkuteos Er redete mit dem Vieh, den Vögeln und den Fischen. Helsinki: Tammi, 1975. ISBN 951-30-3446-1.
  16. ↑ Evoluutio ja populaatiot, s. 276–277, 1986, ISBN 951-0-13572-0
  17. ↑ http://natgeo.fi/naein-kettu-kesyyntyy-0
  18. ↑ http://planeetanihmeet.wordpress.com/2010/09/23/kun-sudesta-tuli-koira/
  19. ↑ Helena Koskentalo: Parempaan pentutulokseen, Koirankasvattajan käsikirja, s. 15. Helsinki: AV-Taitto Ky, 1995. ISBN 952-90-6270-2.
  20. ↑ Koiran Lisääntyminen – Etelän Dogit www.etelandogit.net. Viitattu 30.6.2016.
  21. ↑ http://www.koirakopla.com/haitallisetaineet.htm
  22. ↑ http://www.iltalehti.fi/uutiset/200806057739291_uu.shtml
  23. ↑ Price, Catherine: "What's Going On Inside Your Pet's Head?". Parade, 8.7.2012, s. 7–9. (englanniksi)
  24. ↑ a b c Koiran nuolaisu voi johtaa amputaatioon, Yle Uutiset 11.2.2015.
  25. ↑ Suomen Kennelliitto numeroina, luettu 4.4.2007
  26. ↑ Vietnam's dog meat tradition BBC. Viitattu 25.04.2007. (englanniksi)
  27. ↑ S Korea dog meat row deepens BBC. Viitattu 25.04.2007. (englanniksi)
  28. ↑ Taiwan bans dog meat BBC. Viitattu 25.04.2007. (englanniksi)
  29. ↑ http://www.hs.fi/ulkomaat/Koiransy%C3%B6ntifestivaali+kiellettiin+Kiinassa/a1305545931898
  30. ↑ Uudet ennätykset kirjattiin: Zeus on maailman suurin koira 13.9.2012. Helsingin Sanomat. Viitattu 26.3.2013.

Kirjallisuutta

  • Pietiläinen, Petri: Koirien Suomi. Kansanperinnettä ja historiaa. Helsinki: Suomalaisen kirjallisuuden seura, 2014. ISBN 978-952-222-540-5.
  • Kaija Unhola: Elämää koiran kanssa: Suomalainen koiraharrastus ennen ja nyt (2014).
  • Petri Pietiläinen: Koirien maailmanhistoria (2013).
  • Raevaara, Tiina: Koiraksi ihmiselle. Helsinki: Teos, 2011. ISBN 978-951-851-276-2.

Aiheesta muualla

Wikisitaateissa on kokoelma sitaatteja aiheesta Koira.

 

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Koira&oldid=17269657”