Ero sivun ”Ystävänpäivä” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [arvioimaton versio] |
Crt (keskustelu | muokkaukset) p Käyttäjän 193.211.223.218 muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän MiPe tekemään versioon. Merkkaukset: rv Pikapalautus Palauta-työkalulla |
→Historia: kirjoitusvirhe Merkkaukset: Mobiilimuokkaus mobiilisivustosta |
||
| Rivi 6: | Rivi 6: | ||
== Historia == |
== Historia == |
||
Ystävänpäivä on mahdollisesti saanut alkunsa [[Rooman valtakunta|antiikin Rooman]] [[Lupercalia]]-juhlasta, jota vietettiin [[15. helmikuuta]].<ref name=Oja>{{Kirjaviite | Tekijä = Oja, Heikki | Nimeke = Aikakirja 2013 | Vuosi = 2013 | Sivu = 183 | Julkaisija = Helsingin yliopiston almanakkatoimisto | Isbn = 952-10-3221-9 | www = http://almanakka.helsinki.fi/images/aikakirja/Aikakirja2013kokonaan.pdf | Tiedostomuoto = PDF | Viitattu = 14.2.2015}}</ref><ref>Artikkeli ”Lupercalia” teoksessa {{Kirjaviite |Nimeke = Otavan iso Fokus. Osa 4, Kr–Mn|Julkaisija = Otava|Vuosi = 1973|Tunniste = |Isbn = 951-1-00388-7}}</ref> Juhlalla kunnioitettiin [[Juno]]a, roomalaista [[Nainen|naisten]] ja [[Avioliitto|avioliiton]] [[jumalatar]]ta, sekä [[Pan]]ia, luonnon jumalaa. Nuoret miehet kokoontuivat [[Palatium|Palatinus]]-kukkulalla olevaan [[luola]]an ja uhrasivat [[vuohi]]a ja [[koira]]n. Juhlan jälkeen nuoret miehet kulkivat ympäriinsä vuohennahkoihin pukeutuneina ja läiskivät vastaantulijoita vuohennahkaisilla remmeillä. Sen uskottiin lisäävän [[Hedelmällisyys|hedelmällisyyttä]]. |
# Ei pimppiä tänäkään vuonna )Ystävänpäivä on mahdollisesti saanut alkunsa [[Rooman valtakunta|antiikin Rooman]] [[Lupercalia]]-juhlasta, jota vietettiin [[15. helmikuuta]].<ref name=Oja>{{Kirjaviite | Tekijä = Oja, Heikki | Nimeke = Aikakirja 2013 | Vuosi = 2013 | Sivu = 183 | Julkaisija = Helsingin yliopiston almanakkatoimisto | Isbn = 952-10-3221-9 | www = http://almanakka.helsinki.fi/images/aikakirja/Aikakirja2013kokonaan.pdf | Tiedostomuoto = PDF | Viitattu = 14.2.2015}}</ref><ref>Artikkeli ”Lupercalia” teoksessa {{Kirjaviite |Nimeke = Otavan iso Fokus. Osa 4, Kr–Mn|Julkaisija = Otava|Vuosi = 1973|Tunniste = |Isbn = 951-1-00388-7}}</ref> Juhlalla kunnioitettiin [[Juno]]a, roomalaista [[Nainen|naisten]] ja [[Avioliitto|avioliiton]] [[jumalatar]]ta, sekä [[Pan]]ia, luonnon jumalaa. Nuoret miehet kokoontuivat [[Palatium|Palatinus]]-kukkulalla olevaan [[luola]]an ja uhrasivat [[vuohi]]a ja [[koira]]n. Juhlan jälkeen nuoret miehet kulkivat ympäriinsä vuohennahkoihin pukeutuneina ja läiskivät vastaantulijoita vuohennahkaisilla remmeillä. Sen uskottiin lisäävän [[Hedelmällisyys|hedelmällisyyttä]]. |
||
[[Kristinusko|Kristityt]] yrittivät lopettaa tämän juhlan 400-luvun lopussa. Siihen kuuluneita perinnäistapoja siirtyi kuitenkin edellisenä päivänä vietettyyn [[Pyhä Valentinus|pyhän Valentinuksen]] päivään.<ref name=Oja /> Kristityillä juhla on ollut kahden Valentinus-nimisen kristityn [[Pyhimys|pyhimyksen]] päivä, mutta ei tiedetä tarkkaan kumpaa Valentinusta on tarkoitettu. Toinen näistä henkilöistä oli roomalainen [[pappi]] ja toinen [[Terni|Ternin]] [[piispa]]. Päivä omistettiin Valentinukselle vuonna 350, ja nykyäänkin se on myös [[Valentin]]in [[nimipäivä]]. |
[[Kristinusko|Kristityt]] yrittivät lopettaa tämän juhlan 400-luvun lopussa. Siihen kuuluneita perinnäistapoja siirtyi kuitenkin edellisenä päivänä vietettyyn [[Pyhä Valentinus|pyhän Valentinuksen]] päivään.<ref name=Oja /> Kristityillä juhla on ollut kahden Valentinus-nimisen kristityn [[Pyhimys|pyhimyksen]] päivä, mutta ei tiedetä tarkkaan kumpaa Valentinusta on tarkoitettu. Toinen näistä henkilöistä oli roomalainen [[pappi]] ja toinen [[Terni|Ternin]] [[piispa]]. Päivä omistettiin Valentinukselle vuonna 350, ja nykyäänkin se on myös [[Valentin]]in [[nimipäivä]]. |
||
Versio 12. helmikuuta 2018 kello 21.51
Ystävänpäivä on useissa maissa 14. helmikuuta vietettävä juhlapäivä. Ystävänpäivänä ystäviä muistetaan ystävänpäiväkorteilla tai muilla tervehdyksillä.[1]
Historia
- Ei pimppiä tänäkään vuonna )Ystävänpäivä on mahdollisesti saanut alkunsa antiikin Rooman Lupercalia-juhlasta, jota vietettiin 15. helmikuuta.[2][3] Juhlalla kunnioitettiin Junoa, roomalaista naisten ja avioliiton jumalatarta, sekä Pania, luonnon jumalaa. Nuoret miehet kokoontuivat Palatinus-kukkulalla olevaan luolaan ja uhrasivat vuohia ja koiran. Juhlan jälkeen nuoret miehet kulkivat ympäriinsä vuohennahkoihin pukeutuneina ja läiskivät vastaantulijoita vuohennahkaisilla remmeillä. Sen uskottiin lisäävän hedelmällisyyttä.
Kristityt yrittivät lopettaa tämän juhlan 400-luvun lopussa. Siihen kuuluneita perinnäistapoja siirtyi kuitenkin edellisenä päivänä vietettyyn pyhän Valentinuksen päivään.[2] Kristityillä juhla on ollut kahden Valentinus-nimisen kristityn pyhimyksen päivä, mutta ei tiedetä tarkkaan kumpaa Valentinusta on tarkoitettu. Toinen näistä henkilöistä oli roomalainen pappi ja toinen Ternin piispa. Päivä omistettiin Valentinukselle vuonna 350, ja nykyäänkin se on myös Valentinin nimipäivä.
Valentinuksen päivän romanttiseen rakkauteen liittyvillä tavoilla ja uskomuksilla on pitkä historia etenkin Englannissa ja Ranskassa, jossa vietettiin jo 1300-luvulla ystävänpäivän juhlia ja rusettiluistelun kaltaisia lemmenarpajaisia. Viralliseksi juhlapäiväksi Valentinuksen päivä julistettiin Englannissa vuonna 1537. Etelä-Euroopassa arvellaan, että linnut valitsevat itselleen parin juuri Valentinuksen päivänä.[2]
Vasta 1800-luvun alussa Valentinuksen perinne siirtyi Atlantin yli Yhdysvaltoihin. Siitä kasvoi nopeasti suuri kansanjuhla kortteineen ja lahjoineen.lähde? Samaan aikaan päivän vietto oli jo unohtunut monissa Euroopan maissa. Yhdysvalloissa on muun muassa tytöillä sellaisia uskomuksia, että ensimmäinen mies, joka kävelee heitä vastaan ystävänpäivänä, on Valentine, eli se heidän oikeansa. Lisäksi uskotaan, että ystävänpäivänä omenan halkaiseminen ja siementen lukumäärän laskeminen todistaa sen, kuinka monta lasta kyseinen tyttö saa. Yhdysvalloissa rusettiluistelu kuuluu ystävänpäivän perinteisiin.
Ystävänpäivä Suomessa
Kansainvälisestä Valentinuksen päivästä poiketen suomalainen ystävänpäivä on yleisemmin ystävien muistamisen, ei vain rakastavaisten juhlapäivä.[4]
Ystävänpäivää on Suomessa vietetty 1980-luvulta lähtien. Kalentereissa ystävänpäivä on ollut virallisesti vuodesta 1996, mutta se merkittiin erehdyksessä kalenteriin ilman virallista päätöstä jo vuosina 1990 ja 1991.[2] Se on muodostunut toiseksi suosituimmaksi korttipäiväksi joulun jälkeen. Päivän tunnuksena tunnetaan kautta maailman punainen sydän. Suomessa sen huomasi ensimmäisenä Tampereen Sydänyhdistys, joka keksi 1980-luvun alussa yhdistää ”punaisten sydänten juhlan” markkinointikampanjaansa. Seuraavaksi aiheesta kiinnostui Suomen Punainen Risti, joka painatti ensimmäiset ystävänpäiväkortit.lähde?
Suomessakin ystävänpäivä on hiljalleen kaupallistumassa, sillä ystävänpäivälahjoja hankitaan vuosi vuodelta enemmän. [5] Ystävänpäiväperinteet saattavat olla muuttumassa kansainvälistä Valentinuksen päivää muistuttavaksi. [6]
Lähteet
- ↑ Kielitoimiston sanakirja. Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 132. Internet-versio MOT Kielitoimiston sanakirja 1.0. Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ja Kielikone Oy, 2004. ISBN 952-5446-11-5.
- ↑ a b c d Oja, Heikki: Aikakirja 2013, s. 183. Helsingin yliopiston almanakkatoimisto, 2013. ISBN 952-10-3221-9. Teoksen verkkoversio (PDF) (viitattu 14.2.2015).
- ↑ Artikkeli ”Lupercalia” teoksessa Otavan iso Fokus. Osa 4, Kr–Mn. Otava, 1973. ISBN 951-1-00388-7.
- ↑ Parikka, Outi: Keskustele: Ystävänpäivä viralliseksi juhlapäiväksi? 13.2.2012. Yle Uutiset. Viitattu 14.2.2013.
- ↑ Selvitys ystävänpäivän kaupallisuudesta Suomessa: Keskustele: Ystävänpäivä kasvaa, kaupallistuu ja digitalisoituu Suomessa 14.2.2016. CupoNation Suomi. Viitattu 04.07.2016.
- ↑ Honkanen, Veera: Keskustele: Valentinus hiipii ystävänpäivään – ja kassat kilisevät 14.2.2016. Taloussanomat. Viitattu 04.07.2016.
Aiheesta muualla
- Ystävänpäivä 14.2. Yle Oppiminen
- Hynninen, Veli-Matti: Ystävänpäivä Juhlitaan.net
- Valentinen päivän juhlallisuuksia Yle Elävä arkisto