Ero sivun ”Pietarsaari” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[katsottu versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
valtuusto 2017
Ei muokkausyhteenvetoa
Merkkaukset: Mobiilimuokkaus  mobiilisivustosta 
Rivi 22: Rivi 22:
| genetiivi = Kaupungin
| genetiivi = Kaupungin
}}
}}
'''Pietarsaari''' ({{k-sv|Jakobstad}}) on [[Suomi|Suomen]] [[kaupunki]], joka sijaitsee [[Pohjanmaan maakunta|Pohjanmaan maakunnassa]] Pohjanmaan rannikolla. Kaupungin pinta-ala on {{formatnum: {{Suomen kunta/pinta-ala|{{PAGENAME}}}} }}&nbsp;km<sup>2</sup>, josta {{formatnum: {{Suomen kunta/pinta-ala/meri|{{PAGENAME}}}} }}&nbsp;km² on merialueita ja {{formatnum: {{Suomen kunta/pinta-ala/sisävesi|{{PAGENAME}}}} }}&nbsp;km<sup>2</sup> sisävesiä.<ref name="pinta-ala" /> Kaupungissa asuu {{formatnum: {{Suomen kunta/väkiluku|{{PAGENAME}}}} }} ihmistä,<ref name="vakilukuviite" /> ja sen [[väestöntiheys]] on {{formatnum: {{#expr: {{Suomen kunta/väkiluku|{{PAGENAME}} }}/{{Suomen kunta/pinta-ala/maa|{{PAGENAME}}}} round 1}} }} asukasta/km<sup>2</sup>.
'''Pietarsaari''' eli Suomen Lontoo({{k-sv|Jakobstad}}) on [[Suomi|Suomen]] [[kaupunki]], joka sijaitsee [[Pohjanmaan maakunta|Pohjanmaan maakunnassa]] Pohjanmaan rannikolla. Kaupungin pinta-ala on {{formatnum: {{Suomen kunta/pinta-ala|{{PAGENAME}}}} }}&nbsp;km<sup>2</sup>, josta {{formatnum: {{Suomen kunta/pinta-ala/meri|{{PAGENAME}}}} }}&nbsp;km² on merialueita ja {{formatnum: {{Suomen kunta/pinta-ala/sisävesi|{{PAGENAME}}}} }}&nbsp;km<sup>2</sup> sisävesiä.<ref name="pinta-ala" /> Kaupungissa asuu {{formatnum: {{Suomen kunta/väkiluku|{{PAGENAME}}}} }} ihmistä,<ref name="vakilukuviite" /> ja sen [[väestöntiheys]] on {{formatnum: {{#expr: {{Suomen kunta/väkiluku|{{PAGENAME}} }}/{{Suomen kunta/pinta-ala/maa|{{PAGENAME}}}} round 1}} }} asukasta/km<sup>2</sup>.


Pietarsaaren naapurikunnat ovat [[Luoto]], [[Pedersören kunta]] ja [[Uusikaarlepyy]], lähellä sijaitsee myös [[Kokkola]].
Pietarsaaren naapurikunnat ovat [[Luoto]], [[Pedersören kunta]] ja [[Uusikaarlepyy]], lähellä sijaitsee myös [[Kokkola]].

Versio 9. syyskuuta 2017 kello 18.13

Pietarsaari
Jakobstad

vaakuna

sijainti

Pietarsaaren raatihuone
Pietarsaaren raatihuone
Sijainti 63°40′30″N, 022°42′15″E
Maakunta Pohjanmaan maakunta
Seutukunta Pietarsaaren seutukunta
Kuntanumero 598
Perustettu 1652
Pinta-ala ilman merialueita 91,88 km²
299:nneksi suurin 2022 
Kokonaispinta-ala 396,35 km²
240:nneksi suurin 2022 [1]
– maa 88,45 km²
– sisävesi 3,43 km²
– meri 304,47 km²
Väkiluku 19 473
60:nneksi suurin 31.12.2023 [2]
väestötiheys 220,2 as./km² (31.12.2023)
Ikäjakauma 2020 [3]
– 0–14-v. 15,5 %
– 15–64-v. 58,2 %
– yli 64-v. 26,3 %
Äidinkieli 2022 [4]
suomenkielisiä 32,4 %
ruotsinkielisiä 55,3 %
– muut 12,3 %
Kunnallisvero 9,00 %
126:nneksi suurin 2024 [5]
Kaupunginjohtaja Kristina Stenman
Kaupunginvaltuusto 43 paikkaa
  2017–2021[6]
 • RKP
 • SDP
 • Vas.
 • KD
 • Muut
 • Vihr.
 • Kesk.

19
10
5
4
3
1
1
www.pietarsaari.fi

Pietarsaari eli Suomen Lontoo(ruots. Jakobstad) on Suomen kaupunki, joka sijaitsee Pohjanmaan maakunnassa Pohjanmaan rannikolla. Kaupungin pinta-ala on 396,35 km2, josta 304,47 km² on merialueita ja 3,43 km2 sisävesiä.[1] Kaupungissa asuu 19 473 ihmistä,[2] ja sen väestöntiheys on 220,2 asukasta/km2.

Pietarsaaren naapurikunnat ovat Luoto, Pedersören kunta ja Uusikaarlepyy, lähellä sijaitsee myös Kokkola.

Kaupunki on kaksikielinen: 56 prosenttia asukkaista puhuu ruotsia ja 38 prosenttia suomea.

Historia

Ajanlaskumme alussa oli koko nykyisen Pietarsaaren alue veden peittämä. Vasta toisen vuosituhannen alussa alkoi osia tästä alueesta pistää esiin merenpinnan alta. Ensimmäiset Pietarsaaren alueen kohdat, jotka kohosivat merenpinnan yläpuolelle, ovat Myllymäellä, Jakobstads gymnasiumin paikkeilla ja Kirkkorannalla Käräjätalonkadulla. Pietarsaaren alue liittyi mantereeseen vasta 1500-luvulla.

Pietarsaaren emäpitäjä Pedersöre satamapaikkoineen on vanha kauppapaikka. Koko nykyinen Pohjanmaa oli 1200-luvulla jaettu hallinnollisesti kahteen alueeseen, Mustasaareen ja Pedersöreen. Jälkimmäiseen kuuluivat alueet Vöyriltä valtakunnan rajalle. Alueen halki kulki myös vanha kauppatie, joka kulki Pohjois-Ruotsista Hämeeseen. Pedersören nimi mainitaan ensimmäisen kerran asiakirjoissa vuonna 1348.

Pietarsaaren kirkko

Kuningatar Kristiina antoi 19. kesäkuuta 1652 kreivi Jakob De la Gardielle luvan perustaa uuden kaupungin Pedersören pitäjään. Kreivi kuitenkin kuoli pian. De la Gardien leski Ebba Brahe perusti kaupungin 27. lokakuuta 1652. Kaupungin ruotsinkielinen nimi tulee kreivi De la Gardien etunimestä, kun taas suomenkielisenä nimenä on säilynyt Pedersöre-nimestä muotoutunut Pietarsaari. Tunnettu suomenruotsalainen nimistöntutkija professori Lars Huldén pitää todennäköisimpänä, että Pedersöre-nimen alkumuoto puolestaan on muinaissuomen Petrasaari tai Pedhrasaari eli nykysuomeksi Peurasaari.[7]

Kaupungin vaakuna on saanut aiheensa De la Gardien sukuvaakunasta.

Kreivi Jacob De la Gardie syntyi Tallinnassa 30 kesäkuuta vuonna 1583 ja kuoli Tukholmassa 12. elokuuta vuonna 1652. De la Gardie oli myös sotapäällikkö ja hän johtikin Ruotsin armeijaa vuosina 1608–1613. De la Gardie sai lempinimekseen "Laiska-Jaakko", koska hänen johtamat joukot miehittivät Novgorodia kuusi vuotta. Jacob De la Gardien vaimo Ebba Brahe syntyi 16. maaliskuuta 1596 Lejerholmissa. He saivat yhteensä 14 lasta, joista seitsemän kuoli nuorena. Ebba Brahe kuoli reilu 20 vuotta miehensä kuoleman jälkeen Tukholmassa, 5. tammikuuta vuonna 1674.

Kaupunki kasvoi aluksi hitaasti. Kasvua hidastivat viranomaisten tempoilevat päätökset. Vuonna 1680 maaherra Wrangel käski Pietarsaaren ja Raahen asukkaat muuttamaan Kokkolaan, Ouluun ja Uuteenkaarlepyyhyn. Myöhemmin päätös kuitenkin peruttiin. Myös sodat hidastivat kaupungin kasvua. Isovihan tuhot alueella 1700-luvun alkupuolella olivat maan suurimpia. Pietarsaari sai osittaisen tapulioikeuden vuonna 1765 ja täydellisen vuonna 1793. Seurauksena ulkomaankauppa ja laivanrakennus pääsivät vauhtiin. Tärkein vientitavara oli muiden Pohjanmaan rannikkokaupunkien tavoin terva.

Pietarsaari onkin perinteisesti ollut laivanrakennus- ja merenkulkukaupunki. Merkittävin varustamosuku oli Malm. Laivanvarustaja Peter Malm omisti muun muassa Hercules-nimisen parkin, joka purjehti ensimmäisenä suomalaisena laivana maailman ympäri vuosina 1844–1847. Suvun asunnossa sijaitsee nykyään Pietarsaaren kaupunginmuseo. Malm perusti myös höyrysahan vuonna 1859.

Skata

Pietarsaaren väkiluku ylitti 1000 henkeä 1800-luvun alussa ja 2000 henkeä vuosisadan toisella puoliskolla. Kaupunki paloi vuonna 1835. Krimin sodan aikana kaupungin kauppalaivasto tuhoutui täysin.

Kaupungin ensimmäinen satama sijaitsi nykyisten tupakkatehtaan rakennusten kohdalla. Nykyinen satama sijaitsee maan kohoamisen johdosta jo viiden kilometrin päässä keskustasta. Varustamot vastustivat aikanaan rautateitä, minkä seurauksena Tampereelta Ouluun kulkeva Pohjanmaan rata rakennettiin 15 kilometrin päähän kaupungista. Kaupungin rautatieasema sijaitsee edelleen Pännäisissä.

Suomen kansallisrunoilija Johan Ludvig Runeberg syntyi Pietarsaaressa vuonna 1804. Hänen isänsä oli merikapteeni Lorens Ulrik Runeberg ja äitinsä Anna Maria os. Malm. Runeberg muutti kaupungista Ouluun opiskelemaan kahdeksanvuotiaana.

Laivanrakennuksen lisäksi kaupungin historiaan liittyy sahateollisuus sekä tervan ja puutavaran laivaus. 1800-luvun lopulla kaupunkiin tuli metalli- ja elintarviketeollisuutta, ja 1900-luvulla sellutehdas, joka on edelleen merkittävä työnantaja.

Pietarsaaren vanha puutalokaupunginosa Norrmalm eli Skata koostui alun perin enimmäkseen merimiesten asuinnoista. Teollistumisen myötä kaupunginosasta tuli työväenkaupunginosa. Pietarsaari on pysynyt edelleen enimmäkseen ruotsinkielisenä, vaikka erityisesti 1960-luvulla ja sen jälkeen kaupunkiin on muuttanut teollisuuden laajentuessa huomattavasti suomenkielisiä.

Työpaikat ja teollisuus

Strengbergin tupakkatehdas

Kaupungin suurin työnantaja on Snellmanin Lihanjalostus Oy, joka työllistää noin 700 henkeä. Muita suuria työnantajia ovat UPM-Kymmenen sellutehdas ja saha, jotka sijaitsevat aivan kaupungin pohjoispuolella lähellä satamaa. UPM-Kymmenen tehdas on kehittynyt Wilhelm Schaumanin vuonna 1896 perustamasta Alholman sahasta. Tämän lisäksi kaupungissa toimii edelleen huomattavaa veneveistämötoimintaa, suurimpana Swan-veneitä valmistava Nautor. Suurin osa erityisesti suuremmista purjeveneistä menee vientiin. Baltic yahctsin vuonna 2011 valmistunut Heteiros (projektinimi Panamax) on maailman suurin komposiittipurjevene. Muita merkittäviä työnantajia ovat OSTP (entinen Jaro), joka valmistaa tuotteita ruostumattomasta teräksestä sekä Walki, joka valmistaa pakkausmateriaaleja.

Jo lopetettuja pietarsaarelaisia yrityksiä olivat Schaumanin omistama sikuritehdas, Strengbergin tupakkatehdas, sekä jäätelövalmistaja Sun Ice. Viimeksi mainitut yritykset ostettiin pois ja ajettiin alas 1990-luvun laman aikaan. Tupakkatehdas perustettiin vuonna 1762. Vuonna 1842 sen omistus siirtyi Philip Ulric Strengbergille ja Victor L. Schaumanille. Tehtaalla oli parhaimmillaan 1900-luvun alkupuolella yli tuhat työntekijää. Tupakkatehtaan vanhat rakennukset ovat keskustan suurimmat, ja uusi kaupungintalo sijaitsee yhdessä näistä rakennuksista. Tupakkatehtaan pyöreä "kellopallo" on kaupungin symboleja. Suomen ensimmäisen koneellisesti pitsiä ja nauhoja vamistaneen tehtaan perusti Pietarsaaren keskustaan Isonkadun varrelle ns. Lassfolkin kortteliin vuonna 1911 Anders Lassfolk, jonka omistama toinen tehdas valmisti puuholkkeja paikalliselle tupakkateollisuudelle.

Stockmannilla oli tavaratalo Pietarsaaressa vuosina 19671982.[8] Autolauttayhteys Ruotsiin lakkasi verovapaan myynnin mukana. Ruotsinkielinen sanomalehti Jakobstads Tidning on ilmestynyt vuodesta 1898 ja vuodesta 2008 lähtien nimellä Österbottens Tidning. Kaupungissa ilmestyy myös suomenkielinen sanomalehti, Pietarsaaren sanomat.

Nähtävyyksiä

Pietarsaaren raatihuone
Pietarsaaren Musiikkitalo
  • Skata on Suomen suurin yhtenäinen puutalokaupunginosa. Se välttyi ainoana (muutamia kivitaloja lukuun ottamatta) kaupungin palolta 1840-luvulla. Kaupunginosa on suojeltu. Sen kadut ovat edelleen enimmäkseen hiekkapäällysteisiä.
  • Koulupuisto (Skolparken) on kaupungin keskustassa lukion vieressä sijaitseva lähes tuhat eri kasvilajia käsittävä puisto. Se on Schauman-suvun lahjoittama. Sen alkuperäisenä tarkoituksena oli kasvitieteen harrastuksen tukeminen kaupungin kouluissa.
  • Vanha satama (Gamla Hamn) on keskustan vieressä sijaitseva satama-alue. Se toimii kaljaasi Jacobstads Wapenin, Pietarsaaren uusimman symbolin, kotisatamana. Satamassa sijaitsee telakka, jossa on viime vuosina kunnostettu kolmimastokuunari Vegaa. Siellä on myös uimaranta sekä vesipuisto nimeltä Fanta Sea.
  • Fäbodassa noin 8 kilometrin päässä keskustasta sijaitsee kilometrin pituinen hiekkaranta, leirintäalue, kesäravintola sekä useita luontopolkuja. Kaupungin varsinainen leirintäalue Svanen sijaitsee kaupungin pohjoispuolella.
  • Nanoq on Suomen ensimmäinen arktinen museo. Se esittelee arktisen ja antarktisen alueen tutkimusta, luontoa, kansoja ja kulttuuria. Se sijaitsee myös Fäbodassa.[9]
  • Sikurimuseo on Suomen ainoa sikurimuseo. Entisessä Sikuritehtaassa 1800-luvulta vierailija voi perehtyä sikurin valmistukseen, tutustua Wilhelm Schaumanin teollisen toiminnan alkujuuriin sekä kokea menneen teollisuustyön tunnelman. Kesäisin museolla Pietarsaaressa voi nauttia myös suomalaisten huippugraafikkojen taidenäyttelyistä ja muista tapahtumista.
  • J. L. Runebergiin liittyvät ns. Westmannin muorin tupa, jossa Runeberg oppi lukemaan, sekä ns. Runebergin tupa, jonka Runebergin isä rakennutti vuonna 1811 ja jonka kaupunkilaiset lahjoittivat kunnostettuna Runebergille itselleen vuonna 1851.
  • Pietarsaaren kesätapahtuma on nimeltään Jaakon päivät. Päivät ovat heinäkuussa Jaakon nimipäivän aikoihin ja kestävät noin viikon.[10]
  • 7 sillan saaristotie johtaa saaristoreittiä Luodon saarten kautta Kokkolaan, nimensä mukaisesti seitsemän sillan kautta.


Pietarsaarelaisia ilmiöitä

  • Puhekielessä yleinen nimitys kaupungille on Jeppis, joka tulee nimestä Jakobstad tai yhdistelmästä Jakobstad-Pietarsaari.
  • Pietarsaaressa perjantai- ja lauantai-iltaisin esiintyvä kortteliralli on huomattavan laajaa kaupungin koon huomioon ottaen. Siihen osallistuvat autot täyttävät pitkinä jonoina pääkadun kummatkin kaistat sekä kaupungin torin. Kortteliralli kokoaa nuorisoa laajalti erityisesti ympäröivältä ruotsinkieliseltä maaseudulta. Yritykset rallin hillitsemiseen eivät ole tuottaneet merkittäviä tuloksia, vaikka ralli onkin jonkin verran hiljaisempaa kuin 1980- ja 1990-lukujen vaihteessa. Kaupungin kävelykatu on kuitenkin saanut alkunsa tätä kautta.
  • Pietarsaaren liikenneturvallisuus oli Suomen heikoin v. 2009, kun tarkastellaan liikenteessä vammautumisriskiä.[12]

Väestönkehitys

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kaupungin väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2013 tilanteen mukainen.

Pietarsaaren väestönkehitys 1980–2016
Vuosi Asukkaita
1980
  
20 700
1985
  
20 458
1990
  
19 883
1995
  
19 939
2000
  
19 636
2005
  
19 521
2010
  
19 656
2016
  
19 362
Lähde: Tilastokeskus.[13]

Kaupunginosat

Kävelykatua keskustassa
Skata
  • Keskusta (Centrum)
  • Pohjoisnummi (Norrmalm), Skata
  • Itänummi (Östermalm)
  • Länsinummi (Västermalm)
  • Lontoo (London)
  • Kittholma (Kittholmen)
  • Luutavuori (Kvastberget)
  • Ristikari (Korsgrundet)
  • Leppäluoto, Alholma (Alholmen)
  • Lapinneva (Lappfjärden)
  • Kirkkoranta (Kyrkostrand)
  • Kivilös
  • Ruusasholma (Rosasholmen)
  • Kråkholma (Kråkholmen)
  • Majaniemi (Bonäs)
  • Oinaansaari
  • Otsolahti (Björnviken)
  • Karhusaari (Björnholmen)
  • Kaskiniemi (Svedjenabba)
  • Skutnäs
  • Kisor
  • Kytömäki (Sveden)
  • Vestersundinkylä (Vestersundsby)
  • Kilisaari (Killingholmen)
  • Permo
  • Peders
  • Etelänummi (Södermalm)
  • Hietasalmi (Sandsund)
  • Siikaluoto (Sikören)
  • Läntelä (Västanpå)
  • Pirilö
  • Itälä (Östanpå)

Tapahtumat

Marraskuussa Pietarsaaressa järjestetään vuosittain kansainvälinen kamarimusiikkifestivaali Rusk, jossa yhdistyvät korkeatasoinen kamarimusiikki ja eri taiteenalat. Pääosa festivaalin tapahtumista toteutetaan kaupungin keskustassa sijaitsevassa Schauman-salissa, mutta tapahtumat levittäytyvät myös laajemmin ympäröivään kaupunkimiljööseen.

Ystävyyskaupungit

Pietarsaaren ystävyyskaupungit ovat:

Lähteet

  • Poutvaara, Matti: Suomen kaupungit sanoin ja kuvin. WSOY, Porvoo 1958.

Viitteet

  1. a b Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2022 1.1.2022. Maanmittauslaitos. Viitattu 29.1.2022.
  2. a b Väkiluku kasvoi eniten Uudellamaalla vuonna 2023 31.12.2023. Tilastokeskus. Viitattu 26.1.2024.
  3. Väestö iän (1-v.) ja sukupuolen mukaan alueittain, 1972–2020 31.12.2020. Tilastokeskus. Viitattu 13.5.2021.
  4. Väestörakenne 26.5.2022. Tilastokeskus. Viitattu 12.9.2023.
  5. Kuntien ja seurakuntien tuloveroprosentit vuonna 2024 22.11.2023. Verohallinto. Viitattu 23.1.2024.
  6. Kuntavaalit 2017, Pietarsaari Oikeusministeriö. Viitattu 8.6.2017.
  7. Petri Hiltunen: Svekomaanisen nimistöntutkimuksen loppu
  8. Stockmannin historiaa Stockmann. Viitattu 31.1.2017.
  9. Kaikkea sitä esitelläänkin: Nämä ovat Suomen erikoisimmat museot, Studio55, MTV3 18.1.2012. Viitattu 21.10.2014.
  10. http://www.jakobsdagar.multi.fi/
  11. Sonckin suunnittelema vesitornivanhus on taas kukoistuksessaan. Yle 7.3.2015.
  12. Lähde: IS 13.1.2011.
  13. Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2012 22.3.2013. Tilastokeskus. Viitattu 1.4.2013.

Aiheesta muualla

Commons
Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Pietarsaari.