Ero sivun ”Emätin” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [arvioimaton versio] |
p Käyttäjän 82.128.157.134 muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän Savir tekemään versioon. |
Ei muokkausyhteenvetoa Merkkaukset: Visuaalinen muokkaus Mobiilimuokkaus mobiilisivustosta |
||
| Rivi 22: | Rivi 22: | ||
{{Pääartikkeli|[[Kuukautiskierto]]}} |
{{Pääartikkeli|[[Kuukautiskierto]]}} |
||
[[kuukautiset|Kuukautisten]] aikana [[kohtu|kohdun]] vanha [[limakalvo]] poistuu ja sen myötä pieni määrä [[veri|verta]]. Kuukautisvuoto valuu emättimen kautta ulos. Kuukautisten aikana käytetään kuukautissuojia, jotka imevät itseensä vuodon. Suojia ovat esimerkiksi [[terveysside| |
[[kuukautiset|Kuukautisten]] aikana [[kohtu|kohdun]] vanha [[limakalvo]] poistuu ja sen myötä pieni määrä [[veri|verta]]. Kuukautisvuoto valuu emättimen kautta ulos. Kuukautisten aikana käytetään kuukautissuojia, jotka imevät itseensä vuodon. Suojia ovat esimerkiksi [[terveysside|terveystamppoonit]] |
||
ja [[kuukuppi|kuukupit]]. Siteitä käytetään ulkoisesti, tamponi ja kuukuppi taas asetetaan emättimeen sisään. |
|||
== Synnytys == |
== Synnytys == |
||
Versio 22. heinäkuuta 2017 kello 18.59
Emätin (lat. vagina) on naaraspuolisen nisäkkään ulkoisia sukupuolielimiä ja kohtua yhdistävä putkimainen elin.[1] Emättimellä on keskeinen rooli lisääntymisessä ja seksuaalisuudessa. Se toimii naaraan yhdyntäelimenä ja synnytyskanavan osana. Naisen sukupuolielimiin kuuluvat emättimen lisäksi muun muassa munasarjat eli munarauhaset, munanjohtimet, kohtu sekä ulkoiset sukupuolielimet.
Anatomia
1. Klitoriksen huppu.
2. Klitoris (häpykieli).
3. Virtsaputken suu.
4. Emätinaukko.
5. Isot häpyhuulet.
6. Pienet häpyhuulet.
7. Peräaukko
Emätin on putkimainen ja lihaksikas elin, joka ulottuu kohdun suulta sukupuoliaukkoon. Se on joustava, joten se venyy esimerkiksi yhdynnässä ja synnytyksessä.[2] Synnytyksen jälkeen emätin palautuu normaaliin kokoonsa. Emättimen herkin alue on ulkosuun seutu ja emättimen etuseinämässä aivan emättimen aukon lähellä sijaitseva G-piste. Suurin osa emättimestä on melko tunnotonta.[2]
Emätin on itsepuhdistuva elin ja se erittää puhdistuakseen valkovuodoksi kutsuttua nestettä.[3] Valkovuotoa alkaa erittyä usein jo runsas vuosi ennen kuukautisten alkamista.
Emätin on noin 6–12 cm pitkä normaalitilassa, mutta se joustaa ja venyy huomattavasti yhdynnän ja synnytyksen yhteydessä.[2]
Immenkalvo
- Pääartikkeli: Immenkalvo
Immenkalvo on rengasmainen ohuesta, venyvästä sidekudoksesta muodostuva poimu emättimen suulla. Immenkalvon tehtävä on suojata emätintä. Ennen ensimmäisiä penetraatioita immenkalvo on suhteellisen tiukka, mutta sen elastisuus lisääntyy sitä harjoitettaessa. Lisäksi kalvo saattaa vetäytyä sivuun. Jos kyllin pitkä aika on kulunut ilman venytystä, immenkalvo voi palautua entiseen muotoonsa ja menettää elastisuuttaan. Immenkalvo saattaa varomattoman penetraation seurauksena hiertyä rikki ja vuotaa verta, tai siihen saattaa tulla repeämä.
Seksuaalisuudessa
Emättimeen liittyy voimakkaita seksuaalisia mielleyhtymiä ja sillä on tärkeä rooli yhdynnässä, synnytystiehyenä sekä kuukautisveren poistokanavana. Seksuaalisen kiihottumisen myötä emättimen limakalvot kostuvat yhdynnän helpottamiseksi.
Kuukautiset
- Pääartikkeli: Kuukautiskierto
Kuukautisten aikana kohdun vanha limakalvo poistuu ja sen myötä pieni määrä verta. Kuukautisvuoto valuu emättimen kautta ulos. Kuukautisten aikana käytetään kuukautissuojia, jotka imevät itseensä vuodon. Suojia ovat esimerkiksi terveystamppoonit
ja kuukupit. Siteitä käytetään ulkoisesti, tamponi ja kuukuppi taas asetetaan emättimeen sisään.
Synnytys
- Pääartikkeli: Synnytys
Normaalissa alatiesynnytyksessä emätin toimii synnytyskanavana. Emätin on hyvin joustava, ja siksi normaalisti syntyvä lapsi mahtuu kulkemaan emättimen läpi. Alatiesynnytyksessä joudutaan joskus tekemään välilihan leikkaus, joka tehdään emättimen aukeamisen helpottamiseksi juuri ennen lapsen pään ilmestymistä emättimen suulle. Kiinniommellun leikkaushaavan paranemiseen menee muutama viikko.
Emättimen sairauksia
Emätintulehdusta (vaginiitti, kolpiitti) aiheuttavat bakteerit, sienet ja virukset. Tavallisimpia emätintulehduksia ovat hiivasienitulehdus, bakteerivaginoosi ja vaihdevuosien jälkeinen estrogeenivajauksesta johtuva niin sanottu atrofinen vaginiitti.[4] Usein sekä hävyn seutu että emätin ovat tulehtuneita, mitä kutsutaan vulvovaginiitiksi. Mahdollisia oireita ovat muun muassa valkovuoto, emättimen limakalvon punoitus ja sen haavaumat sekä kutina hävyn seudussa. Myös virtsatessa saattaa tuntua kirvelyä.
Vulvodynia on krooninen, emättimen eteiseen liittyvä yliherkkyys- ja kiputila, johon voi liittyä myös kirvelyä. Taudin aiheuttajaa ei tiedetä ja sen diagnosointi on vaikeaa.
Emättimen syöpä on olemassa harvinaisena; tavallisempi se on yli 60-vuotiailla. Papilloomavirus nostaa sairastumisvaaraa.[5]
Sukupuolitaudit
- Pääartikkeli: Sukupuolitauti
Sukupuolitaudit ovat joko bakteerin tai viruksen aiheuttamia tartuntatauteja. Tällaisia tauteja ovat muun muassa: klamydia , tippuri, kuppa, herpes, HIV, hepatiitit sekä papilloomaviruksen aiheuttamat sukupuolitaudit, kuten kondylooma. Emättimeen asennettavia ehkäisyvälineitä ovat ehkäisyrengas ja pessaari, jotka ehkäisevät raskaaksi tulemisen, mutta eivät estä sukupuolitautien leviämistä. Kondomin käyttö suojaa tehokkaasti sukupuolitaudeilta vaikkei annakaan sataprosenttista suojaa.
Lähteet
- ↑ Kielitoimiston sanakirja. Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 132. Internet-versio MOT Kielitoimiston sanakirja 1.0. Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ja Kielikone Oy, 2004. ISBN 952-5446-11-5.
- ↑ a b c Emätin Väestöliitto. Viitattu 12.3.2015.
- ↑ Valkovuoto Väestöliitto. Viitattu 12.3.2015.
- ↑ Huovinen, Pentti ym. (toim.): Terve ihminen: Suomalainen lääkärikirja, s. 65. Helsinki: WSOY, 2006. ISBN 951-0-32241-5.
- ↑ MedlinePlus – Vaginal Cancer
Aiheesta muualla
