Tiurun sairaala
| Tiurun sairaala | |
|---|---|
| Tiuruniemen parantola | |
 |
|
| Osoite | Tiuruniementie 250, 55330 Tiuruniemi |
| Sijainti | Korvenkylä, Lappeenranta |
| Rakennustyyppi | tuberkuloosiparantola ja sairaala |
| Valmistumisvuosi | 1939 |
| Suunnittelija | Jalmari Lankinen |
| Omistaja | Seniori-Saimaa Oy |
| Tyylisuunta | funktionalismi |
| Kerrosluku | 8 |
| Kerrosala | 12 000 m2 |
 |
|
Tiurun sairaala sijaitsee Lappeenrannan Korvenkylässä. Kiinteistön omisti vuoteen 2005 saakka Etelä-Karjalan sairaanhoitopiiri, ja vuodesta 2010 lähtien Lappeenrannan kaupungin ja Holiday Club Resortsin yhteisyritys Seniori-Saimaa.
Arkkitehti Jalmari Lankisen suunnittelema ja vuonna 1939 valmistunut Tiuruniemen parantola rakennettiin alun perin Viipurin läänin tuberkuloosiparantolaksi. Rakennus on toiminut myös sotasairaalana, reuma- ja keuhkosairaalana, sekä vastaanottokeskuksena. Tiurun alue kuuluu maakunnallisesti merkittävään rakennettuun kulttuuriympäristöön. Funktionalistista tyylisuuntaa edustava Tiurun sairaalan rakennus on suojeltu asemakaavassa.
Vuodesta 2012 alkaen Tiurun sairaala on ollut tyhjillään ja rapistunut pahoin. Rakennuksen omistava Seniori-Saimaa on hakenut asemakaavamuutosta, joka mahdollistaisi rakennuksen purkamisen.[1][2][3]
Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tiurun sairaala rakennettiin vuonna 1939 tuberkuloosiparantolaksi.[1] Arkkitehti Jalmari Lankisen suunnittelema Tiuruniemen parantola oli valmistuessaan Viipurin läänin suurin rakennus heti Viipurin linnan jälkeen ja yksi Suomen suurimpia sairaalarakennuksia. Parantolan kuntayhtymässä oli mukana 50 kuntaa, kaupunkia ja kauppalaa Viipurin läänin 76 kunnasta.lähde?
Tiuruniemi valikoitui parantolan rakennuspaikaksi, koska lähistölle oli vuonna 1926 valmistunut Rauhan piirimielisairaala. Parantolalle kaavailtiin alueelta aluksi kahta muuta paikkaa. Ylilääkäri Uuno Jaakkola valitsi paikan läheltä rantaa ja mäntymetsän keskeltä, koska se avautui ihanteellisesti auringon suuntaan eli lounaaseen ja länteen.[3] Lisäksi alueen mäntymetsien uskottiin olevan hyväksi tuberkuloosipotilaille.
Toisen maailmansodan aikana sairaala toimi sotasairaalana ja kenttäsairaalana. Tiurun sairaalassa hoidettiin talvisodan aikana noin puolet Suomen haavoittuneista. Sodan jälkeen toiminta tuberkuloosiparantolana jatkui. 1960-luvulta 1990-luvulle sairaalassa toimi keuhko- ja reumasairaala. Vuodesta 1993 vuoteen 2012 kiinteistössä toimi Joutsenon vastaanottokeskus.
Kiinteistö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Sairaalaan kuuluu kaksi rakennusta, itse sairaala (valmistunut 1939) ja henkilökunnan asuinrakennus, "Impilinna" (1949). Molemmat on suunnitellut Jalmari Lankinen. Sairaalarakennus edustaa funktionalistista suuntausta.[2] Rakennukselle tunnusomaisia ovat pitkät, pyöreät parvekkeet sekä tasaiset ikkunarivistöt. Siinä on kahdeksan kerrosta.
Sairaalan lämpökeskus sijaitsi rinteessä sairaalarakennuksen alapuolella vasemmalla. Se suunniteltiin käyttämään polttoaineenaan puuta, mutta 1960-luvulla se modernisoitiin öljylämmitteiseksi. Myöhemmin lämpökeskus siirtyi käyttämään polttoaineenaan haketta ja lopulta maakaasua. Vuonna 1997 lämpökeskuksen huonoon kuntoon päässyt punatiilinen piippu purettiin räjäyttämällä. Vuonna 2023 purettiin loput lämpökeskuksen rakenteista huonokuntoisina ja pitkään ilkivallasta kärsineinä.
Veistosvarkaus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vuonna 2023 sairaalan pihalta varastettiin taiteilija Armas Hutrin tekemä Kurjet-veistos,[4] joka leikattiin paloiksi[5] ja myytiin romuraudaksi[6]. Sairaalan omistaja vaatii patsaasta yli 75 000 euron korvausta[6]. Pirkanmaan käräjäoikeudessa 29. helmikuuta 2024 syyttäjä vaati kahdelle miehelle ehdotonta vankeutta törkeästä varkaudesta ja törkeästä vahingonteosta. Samaan rikoskokonaisuuteen kuuluu myös Tampereella 9. lokakuuta 2023 tapahtuneet Lauri Viidan muistomerkkiin ja Kalapoika-veistokseen kohdistuneet tuhotyöt ja varkaudet. Veistoksen metallista miehet saivat noin 1560 euroa.[7]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b Anne Kotiharju, Leena Sallinen: Kaupunki haluaa lopettaa Tiurun sairaalan suojelun 16.9.2016. Etelä-Saimaa, esaimaa.fi. Viitattu 6.7.2020.
- ↑ a b Mari Lukkari: Suomen suurin tuberkuloosiparantola on tulossa tiensä päähän 29.3.2016. Yleisradio, yle.fi. Viitattu 6.7.2020.
- ↑ a b Ilpo Leskinen: Löytyykö Tiurun sairaalalle rahaa, jos siitä tulee kuuluisa? Tutkija toivoo Jalmari Lankisen taidonnäytteen kiinnostavan maakunnan ulkopuolella, omistajat haaveilevat suojellun rakennuksen purkamisesta Joutsenossa 31.05.2021. Etelä-Saimaa, esaimaa.fi. Viitattu 06.06.2021.
- ↑ Entisen sairaalan toimitusjohtaja tuskailee rötösaallon keskellä – nyt pihasta vietiin kaksimetrinen pronssipatsas: ”Kaikki on varastettu” Yle Uutiset. 16.10.2023. Viitattu 1.3.2024.
- ↑ Arvokkaat patsaat leikattiin pieniksi palasiksi pienen romurahan toivossa – poliisi: ”Tyhmän rikoksen ylistyslaulu” Yle Uutiset. 23.10.2023. Viitattu 1.3.2024.
- ↑ a b Kaksi miestä rälläköi palasiksi korvaamattomia pronssipatsaita – syyttäjä vaatii ehdotonta vankeutta Yle Uutiset. 1.3.2024. Viitattu 1.3.2024.
- ↑ Keto-Tokoi, Jenna: Tampereen patsasvarkaille syytteet. Aamulehti, 1.3.2024, s. A10. Tampere: verkkolehdessä. Viitattu 1.3.2024.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Tiurun entisen sairaalan kohtalon hetket: Puretaan ellei löydy käyttöä (12.9.2016) (yle.fi)
- Tiuruniemi, Tiuruniemen sairaala; keuhkotautiparantola (finna.fi)
- Itä-Suomen suurin sairaala. Rauhan tuberkuloosiparantola valmistuu, Helsingin Sanomat, 28.01.1939, nro 26, s. 8, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
- Itä-Suomen suurin sairaalarakennus valmistumassa Saimaan rannalle Joutsenon Tiuruniemeen. Rauhan tuberkuloosiparantola osaksi jopa 11-kerroksinen. 1/2 km:in ympärysmittainen päärakennus. - 328 potilaspaikkaa. - Rakennukset valmiiksi 1.7. - Laitos toimintaan syyskuussa, Karjala, 28.01.1939, nro 26, s. 3, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot