Siirry sisältöön

Timothée Chalamet

Wikipediasta
Timothée Chalamet
Timothée Chalamet vuonna 2025.
Timothée Chalamet vuonna 2025.
Henkilötiedot
Koko nimi Timothée Hal Chalamet
Syntynyt27. joulukuuta 1995 (ikä 30)[1]
New York, New York, Yhdysvallat
Ammatti näyttelijä, elokuvatuottaja
Näyttelijä
Aktiivisena 2007–
Merkittävät roolit
Palkinnot
Nimikirjoitus
Nimikirjoitus
Aiheesta muualla
IMDb
Elonet
AllMovie

Timothée Hal Chalamet (s. 27. joulukuuta 1995 New York, New York) on ranskalais-yhdysvaltalainen näyttelijä ja elokuvatuottaja. Hänet tunnetaan muun muassa roolistaan draamaelokuvassa Call Me by Your Name (2017), josta hän sai parhaan miespääosan Oscar- ja Golden Globe -ehdokkuudet.[2] Toisen Oscar-ehdokkuutensa hän sai roolistaan Bob Dylanina elokuvassa A Complete Unknown (2024).[3] Kolmannen Oscar-ehdokkuutensa Chalamet sai roolistaan urheiluelokuvassa Marty Supreme – unelmoi isosti (2025).[4]

Chalamet on näytellyt myös muun muassa televisiosarjassa Isänmaan puolesta (2012) sekä elokuvissa Interstellar (2014), Miss Stevens (2016), Lady Bird (2017) ja Pikku naisia (2019). Vuonna 2018 hän näytteli elokuvassa Beautiful Boy, josta hän sai parhaan miessivuosan Golden Globe -ehdokkuuden.

Vuonna 2021 Chalamet esiintyi muun muassa Wes Andersonin draamakomediassa The French Dispatch, Denis Villeneuven tieteiselokuvassa Dyyni ja Adam McKayn satiirissa Don’t Look Up. Seuraavana vuonna hän esiintyi Luca Guadagninon romanttisessa kauhuelokuvassa Bones and All. Vuonna 2023 hän esitti pääosaa elokuvassa Vonkka (2023). Vuonna 2024 hän uusi Dyyni-roolinsa jatko-osassa Dyyni: Osa kaksi.

Nuoruus

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Timothée Chalamet syntyi New Yorkissa 1995. Hänen isänsä on Ranskassa syntynyt Marc Chalamet, joka on työskennellyt muun muassa Le Parisien -lehden New Yorkin -kirjeenvaihtajana ja Unicefin julkaisuissa. Hänen äitinsä Nicole on puolestaan kiinteistönvälittäjä ja entinen Broadway-tanssija.[5][6] Timothéen siskosta Paulinesta tuli myös näyttelijä. Suvussa on muitakin tunnettuja kulttuurialan edustajia, sillä hänen tätinsä televisiotuottaja ja käsikirjoittaja Amy Lippman ja isoisä käsikirjoittaja Harold Flender.[7]

Chalamet kasvoi Manhattin Manhattan Plazassa, joka oli erityisesti taiteilijoille suunnattu valtion tuella rakennettu rakennus.[6] Kesät hän vietti Lyonin lähistöllä Ranskassa ja oppi siksi puhumaan myös sujuvaa ranskaa.[5]

Ura

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alku

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Chalamet esiintyi jo lapsena mainoksissa ja näytelmissä, ja hän kävi New Yorkissa Fiorello H. LaGuardia High Schoolia, joka on erikoistunut kuvataiteisiin ja esittäviin taiteisiin. Chalamet sai jo opiskeluaikana televisiotöitä ja esiintyi 2011 ensimmäisen kerran Off-Broadwayllä näytelmässä The Talls. Seuraavana vuonna hänellä oli vieraileva rooli sarjoissa Kallista kipua ja Isänmaan puolesta.[5]

Chalamet valmistui 2013 high schoolista ja pääsi sen jälkeen opiskelemaan Columbian yliopistoon. Hän vaihtoi New Yorkin yliopistoon, mutta jätti sen kesken keskittyäkseen näyttelemiseen. Hänellä oli 2014 rooli Christopher Nolanin ohjaamassa Interstellarissa, jossa hän näytteli Casey Affleckin hahmon nuorempaa versiota. Chalamet’n seuraavia elokuvia olivat Adderall Diaries (2015) ja Miss Stevens (2016).[5]

Läpimurto: Call Me by Your Name

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Chalamet’n läpimurto oli André Acimanin romaaniin Kutsu minua nimelläsi perustuva elokuva Call Me by Your Name (2017). Siinä hän näyttelee kosmpoliittista teiniä, joka asuu Italiassa 1980-luvulla. Tämä rakastuu Armie Hammerin näyttelemään isänsä kesäharjoittelijaan. Chalamet sai valtavasti tunnustusta suorituksestaan ja laajan ihailijakunnan.[5] Chalamet vietti ennen kuvauksia puolitoista kuukautta Italiassa opiskellen italiaa sekä pianon ja kitaran soittamista. Chalamet palkittiin roolisuorituksestaan näyttelijäin liiton parhaan miespääosan palkinnolla. Liäsksi hän oli ehdolla Oscariin parhaasta miespääosasta sekä Golden Globeen.[8] Hän oli historian kolmanneksi nuorin parhaasta miespääosan Oscar-ehdokkaana ollut näyttelijä, ja nuorin sitten Mickey Rooneyn vuoden 1940 ehdokkuuden.[9]

Chalamet näytteli seuraavaksi Greta Gerwigin ohjaamassa elokuvassa Lady Bird (2017). Elokuvassa Hostiles (2018) hän oli villin lännen aikaan sijoittuvassa roolissa Ranskasta maahanmuuttanut ratsuväen sotilas. Chalamet joutui laihduttamaan kymmenen kilogrammaa elokuvaa Beautiful Boy (2018) varten, jossa hän näytteli metamfetamiinin koukussa olevaa henkilöä.[8]

Woody Allenin A Rainy Day in New York piti julkaista jo vuonna 2018, mutta se viivästyi Me Too -liikkeen seurauksena, kun Allenin hyväksikäyttösyytökset nousivat uudelleen pinnalle. Elokuva ilmestyi lopulta 2019. Samana vuonna julkaistiin myös Netflixin The King, joka perustuu William Shakespearen Henriad-näytelmiin ja Gerwigin ohjaama Pikku naisia, joka perustuu Louisa May Alcottin samannimiseen romaaniin.[5]

Dyyni ja muut 2020-luvun elokuvat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Chalamet oli vuonna 2021 mukana Wes Andersonin The French Dispatchissa ja Adam McKayn elokuvassa Don’t Look Up. Hänellä oli myös päärooli Paul Atreidesina Denis Villeneuven ohjaamassa Dyynissä, joka perustuu Frank Herbertin samannimiseen romaaniin. Hän palasi rooliin myös jatko-osassa Dyyni: Osa kaksi (2024).[5]

Chalamet ja Luca Guadagnino teki yhteistyötä ensimmäisen kerran Call Me by Your Namen jälkeen kauhuelokuvassa Bones and All (2022). Chalamet oli Villi Vonkka Roald Dahlin lastenhahmoon perustuvassa musikaalissa Vonkka (2023).[5] Chalamet on kertonut, että elokuva oli hänen siihenastiseti uransa fyysisesti haastavin. Hän joutui harjoittelemaan kuukausia tanssikoreografioita sekä äänensä käyttöä. Hän lopulta lauloi elokuvassa kuusi kappaletta, muun muassa version ”Pure Imagination” -kappaleesta, joka oli mukana jo vuoden 1971 elokuvassa Jali ja suklaatehdas. Chalamet sai roolistaan uransa kolmannen Golden Globe -ehdokkuuden.[8]

Chalamet oli Bob Dylan tämän uran alkuvaiheita esittävässä elämäkertaelokuvassa A Complete Unknown (2024). Chalamet oli valittu rooliin jo vuonna 2020, mutta kuvaukset viivästyivät koronapandemian takia. Hän pystyi valmistautumaan rooliin eirtyisen huolella, ja hän soitti kitaraa ja lauloi Dylanin kappaleet aidosti päälleäänityksen sijaan. Chalamet sai suorituksestaan sekä Golden Globe- että Oscar-ehdokkuudet.[5] Hän voitti parhaan miespääosan Screen Actors Guild Awards -palkinnon.[10]

Chalamet sai jälleen tunnustusta elokuvasta Marty Supreme – unelmoi isosti (2025), jossa hän näyttelee pöytätennishuijaria.[5] Elokuva perustuu löyhästi pöytätennispelaaja Marty Reismanin elämään.[8] Chalamet sai roolistaan Golden Globen sekä oli ehdokkaana Oscariin.[5]

Julkisuuskuva

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Chalamet on saanut runsaasti kehuja sielukkaista ja ikäänsä nähden kypsistä näyttelijäsuorituksistaan, ja häntä on verrattu muun muassa James Deaniin sekä nuoreen Marlon Brandoon.[11][12][13][14]

Chalamet’ta pidetään myös yhtenä 2010- ja 2020-luvun seksisymboleista ja tyyli-ikoneista.[15][16][17][18] Hänen tunnusmerkkeinään on pidetty hänen hiuksiaan, leukalinjaansa sekä androgyynistä pukeutumistyyliään.[19][20] Vuonna 2019 Vogue nimesi hänet vuoden vaikutusvaltaisimmaksi mieheksi muodin saralla.[21] Vuonna 2020 GQ nimesi hänet parhaiten pukeutuneeksi mieheksi, ja vuonna 2023 GQ:n lukijat äänestivät hänet vuoden tyylikkäimmäksi mieheksi.[22][23]

Yksityiselämä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suuresta medianäkyvyydestään huolimatta Chalamet puhuu harvoin esimerkiksi romanttisista suhteistaan julkisesti.[24] Elokuusta 2023 lähtien Chalamet on ollut parisuhteessa seurapiirihenkilö Kylie Jennerin kanssa.[25][26]

Chalamet on tunnustautunut hip hop -musiikin kuuntelija ja on nimennyt rap-artisti Kid Cudin hänen suurimmaksi idolikseen yhdessä näyttelijöiden Leonardo DiCaprion ja Joaquin Phoenixin kanssa.[27][28][29]

Chalamet on kaksikielinen; hän puhuu sujuvasti sekä englantia että ranskaa.[30][31]

Filmografia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Elokuvat
Vuosi Suomenkielinen nimi Alkuperäinen nimi Rooli Huomioita
2009YllätysavioliittoLoving Leahnuori Jake Levertelevisioelokuva
2014Men, Women & ChildrenDanny Vance
Interstellarnuori Tom Cooper
Worst Friendsnuori Sam
2015One & TwoZac
The Adderall Diariesteini Stephen Elliott
Love the CoopersCharlie Cooper
2016Miss StevensBilly Mitman
2017Call Me by Your NameElio Perlman
Hot Summer NightsDaniel Middleton
Lady BirdKyle Scheible
HostilesPhilippe DeJardin
2018Beautiful BoyNic Sheff
2019A Rainy Day in New YorkGatsby Welles
The KingKuningas Henry V
Pikku naisiaLittle WomenTheodore ”Laurie” Laurence
2021DyyniDunePaul Atreides
The French DispatchZeffirelli B.
A Man Named Scottoma itsensädokumentti
Don’t Look UpYule
2022Bones and AllLeemyös tuottajana
2023VonkkaWonkaVilli Vonkka
2024Dyyni: Osa kaksiDune: Part TwoPaul Atreides
A Complete UnknownBob Dylanmyös tuottajana
2025Marty Supreme – unelmoi isosti Marty SupremeMarty Mauser
2026Dyyni: Osa kolmeDune: Part ThreePaul Atreidesjälkituotannossa
Televisiosarjat
Vuosi Suomenkielinen nimi Alkuperäinen nimi Rooli Huomioita
2009Kova lakiLaw & OrderEric FoleyJakso: ”Pledge”
2011What Would You Do?kreditoimatonJakso: ”Ginger Abuse”
2012Kallista kipuaRoyal PainsLuke4 jaksoa
Isänmaan puolestaHomelandFinn Walden8 jaksoa
2020Graduate Together: America Honors the High School Class of 2020oma itsensätelevisiospesiaali
2020–2021Saturday Night Live2 jaksoa
2022EntergalacticJimmy (ääni)televisiospesiaali

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Timothee Chalamet - Bio, Facts, Family Famous Birthdays. Viitattu 20.01.2018.
  2. ↑ Timothée Chalamet - 75th Golden Globes Nominee Golden Globe Awards. Arkistoitu 21.1.2018. Viitattu 20.01.2018.
  3. ↑ Moreau, Jordan: Oscar Nominations 2025 (Updating Live) Variety. 23.1.2025. Viitattu 28.1.2025. (englanniksi)
  4. ↑ The 98th Academy Awards (2026) Nominees and Winners Academy of Motion Picture Arts and Sciences. Viitattu 22.1.2026. (englanniksi)
  5. 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 Alicja Zelazko: Timothée Chalamet Encyclopedia Britannica. 5.3.2026. Viitattu 10.3.2026. (englanniksi)
  6. 1 2 Gloria Levitas: The Beautiful Why of Timothée Chalamet 1.3.2025. Moment Magazine. Viitattu 10.3.2026. (englanniksi)
  7. ↑ Kate Kellaway: Call Me By Your Name’s Oscar-tipped double act on their summer of love The Guardian. 15.10.2017. Guardian News & Media Limited. Viitattu 10.3.2026. (englanniksi)
  8. 1 2 3 4 Timothée Chalamet Biography.com. 6.1.2026. Hearst Magazine Media, Inc. Viitattu 10.3.2026. (englanniksi)
  9. ↑ Adam V. Vary: Timothée Chalamet Becomes Youngest Two-Time Best Actor Nominee Since James Dean Variety. 23.1.2025. Variety Media, LLC. Viitattu 10.3.2026. (englanniksi)
  10. ↑ NOMINEES & RECIPIENTS | The 31st Annual Screen Actors Guild Awards sagawards.org. 24.2.2025. SAG-AFTRA. Viitattu 24.2.2025. (englanti)
  11. ↑ Donaldson, Kayleigh: Bright Young Thing: Let's Talk About Timothée Chalamet Pajiba. 10.1.2018. Viitattu 13.12.2019. (englanniksi)
  12. ↑ Richards, Olly: Call Me By Your Name (arvostelu) Empire. 23.10.2017. Viitattu 31.1.2019. (englanniksi)
  13. ↑ Lee, Chris: Timothee Chalamet Is the Perfect Movie Star of 2018 Vulture. 15.10.2018. Viitattu 31.1.2019. (englanniksi)
  14. ↑ Rothkopf, Joshua: Beautiful Boy (arvostelu) Timeout. 14.10.2018. Viitattu 31.1.2019. (englanniksi)
  15. ↑ Ovenden, Olivia: 'Beautiful Boy' Shows 2019 Will Be The Year Of Timothée Chalamet (Again) Esquire. 14.1.2019. Viitattu 21.3.2024. (englanniksi)
  16. ↑ Holt, Brianna: Film showed women that softboys are the emotionally intelligent men they wanted all along Quartz. 19.12.2019. Viitattu 21.3.2024. (englanniksi)
  17. ↑ Jacobs, Matthew: What It Was Like To Meet Timothée Chalamet Before He Was A 'Sex Symbol' HuffPost. 24.7.2018. Viitattu 21.3.2024. (englanniksi)
  18. ↑ Marain, Par Alexandre: 13 times Timothée Chalamet ruled the red carpet Vogue Paris. 3.4.2020. Viitattu 21.3.2024. (englanniksi)
  19. ↑ Messina, Victoria: An Ode to Timothée Chalamet's Chiseled, Sharp, and Sexy Jawline PopSugar. 15.1.2020. Viitattu 21.3.2024. (englanniksi)
  20. ↑ O'Flynn, Brian: Why Timothée Chalamet is the perfect heartthrob for 2018 i-D. 2.11.2018. Arkistoitu 2.5.2021. Viitattu 21.3.2024. (englanniksi)
  21. ↑ Yotka, Steff: Timothée Chalamet Is the Most Influential Man in Fashion Vogue. 18.11.2018. Viitattu 21.3.2024. (englanniksi)
  22. ↑ van den Broeke, Teo; Tong, Alfred: The 50 best-dressed men of 2020 GQ. 4.12.2019. Viitattu 21.3.2024. (englanniksi)
  23. ↑ Timothée Chalamet Is GQ's Most Stylish Man of the Year, as Voted by You GQ. 22.12.2023. Viitattu 21.3.2024. (englanniksi)
  24. ↑ Rothkopf, Joshua: The Chalamet Effect: Timothée Talks Fate, Fashion And Being An Old Soul British Vogue. 15.9.2022. Viitattu 21.3.2024. (englanniksi)
  25. ↑ Lutkin, Aimée; Bailey, Alyssa: Kylie Jenner and Stormi Webster Match in Gold Gowns for the Kardashians' Christmas Eve Party Elle. 25.12.2023. Viitattu 28.1.2025. (englanniksi)
  26. ↑ Rockson, Gabrielle: Kylie Jenner Celebrates 'Cuuutest Night' with Timothée Chalamet at Golden Globes in 'Little 1999 Versace' People. 7.1.2025. Arkistoitu 7.1.2025. Viitattu 28.1.2025. (englanniksi)
  27. ↑ Graham, Adam: 'Beautiful Boy' Timothée Chalamet aims to keep level head The Detroit News. 24.10.2018. Viitattu 21.3.2024. (englanniksi)
  28. ↑ Riley, Danie: The Arrival of Timothée Chalamet GQ. 14.2.2018. Viitattu 21.3.2024. (englanniksi)
  29. ↑ 'Dune: Part Two' Cast Test How Well They Know Each Other - Vanity Fair YouTube. 27.2.2024. Viitattu 21.3.2024. (englanniksi)
  30. ↑ You're Probably Pronouncing Timothée Chalamet's Name Wrong ScreenRant. 6.10.2019. Viitattu 21.3.2024. (englanniksi)
  31. ↑ Boudsocq, Stéphane: "La Ch'tite famille" et "Call Me By Your Name" dans les sorties de la semaine RTL. 28.2.2018. Viitattu 21.3.2024. (ranskaksi)

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Timothée_Chalamet&oldid=23961492”