Timo Airaksinen
| Timo Airaksinen | |
|---|---|
 Timo Airaksinen Turun kirjamessuilla 2015. |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 25. huhtikuuta 1947 Vaasa |
| Kansalaisuus | suomalainen |
| Koulutus ja ura | |
| Tutkinnot | Turun yliopisto |
| Instituutti | Helsingin yliopisto |
| Tutkimusalue | filosofia, etiikka, yhteiskuntafilosofia |
| Aiheesta muualla | |
| www.helsinki.fi/kaytannollinenfilosofia/henkilosto/Airaksinen.htm | |
Timo Olavinpoika Airaksinen[1] (s. 25. huhtikuuta 1947 Vaasa)[2] on filosofian emeritusprofessori Helsingin yliopiston käytännöllisen filosofian laitoksella. Hänen erityisalojaan ovat etiikka ja yhteiskuntafilosofia.[3]
Koulutus ja ura
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Airaksinen oli halunnut tutkijaksi yliopistoon jo lapsena. Koulussa kuitenkin kielten lisäksi matematiikka tuotti vaikeuksia ja älykkyystestien mukaan Airaksinen oli keskiverto. Airaksinen luki kuitenkin itsensä ylioppilaaksi vuonna 1967 ja pääsi opiskelemaan Turun Yliopiston valtiotieteellisen tiedekuntaan.[4]
Aluksi psykologiaan suuntautunut ja havaintopsykologiasta sivugradun tehnyt Airaksinen valmistui valtiotieteiden kandidaatiksi 1971 ja lisensiaatiksi 1972. Käytännöllisen filosofian pro gradu -työ käsitteli G. W. F. Hegelin oikeusfilosofiaa.[5] Hän väitteli filosofian tohtoriksi vuonna 1975 Turun yliopistosta.[6] Airaksisen väitöskirja käsitteli anglohegeliläisyyttä edustaneen John McTaggartin filosofiaa.[7] Vuodet 1972–1983 Airaksinen työskenteli assistenttina Turun yliopistossa, jonka dosentti hän on ollut vuodesta 1976. Vuonna 1983 hänestä tuli Helsingin yliopiston käytännöllisen filosofian professori.[6]
Tietoteoriaa käsittelevä artikkeli ”Contextualism, a New Theory of Epistemic Justification” (1982) on Airaksisen oman arvion mukaan hänen parhaansa Turun aikana julkaistuista.[8] 1980-luvulla Airaksinen tutki vuosien ajan pakottamiseen liittyviä kysymyksiä, osin Robert Nozickin jalanjäljissä, miltä pohjalta syntyi kirja The Ethics of Coercion and Authority (1989).[9] 2000-luvulla Airaksinen on ollut kiinnostunut muun muassa tekniikan filosofiasta.[10]
Airaksinen kirjoittaa tuoneensa soveltavan etiikan Suomeen Pittsburghin yliopistosta 1982. Airaksinen sanoo taustalla tässä olleen hänen tapaamisensa Richard T. De Georgen ja Peter Singerin kanssa. Airaksinen antaa soveltavan etiikan tuomisesta Suomeen tunnustusta myös oppilailleen Matti Häyrylle ja Heta Gyllingille.[11]
Airaksinen omistaa joka kolmannen vuoden ulkomailla tapahtuvaan tutkimustyöhön. Hän suhtautuu epäilevästi mahdollisuuteen kehittää suomalaisia yliopistoja kansainväliselle huipputasolle.[12] Airaksinen on ollut tutkijana Irlannissa (Trinity College, Dublin 1974–1975), Puolassa (Varsovan yliopisto 1979), Kanadassa (Länsi-Ontarion yliopisto 1981), Englannissa (Oxfordin yliopisto 1981 ja Cambridgen yliopisto 1991–1992 sekä 2005–2006), Venäjällä (Moskovan valtionyliopisto 1982),Yhdysvalloissa (Pittsburghin yliopisto Center for Philosophy of Science 1982–1983, Pohjois-Carolinan yliopisto 1987–1988 sekä Texas A&M University 1994–1996), Japanissa (Tokion teknillinen yliopisto 1999–2000) sekä Australiassa (Sunshine Coastin yliopisto 2003–2004).[6]
Filosofian historiasta tärkeitä hahmoja Airaksiselle ovat olleet Thomas Hobbes ja George Berkeley, jonka ajattelun teologista puolta hän on pitänyt merkittävänä tieto-opin lisäksi. Kiinnostustaan teologiaa kohtaan hän selittää sillä, että häntä kiinnostavat perversiot niin seksuaalisuuden kuin tieteenkin kohdalla ja uskontoa hän pitää ajattelun, halun ja tunteen perversiona.[13] Ilkka Niiniluodon luonnehdinnan mukaan muista eetikoista poiketen Airaksinen ”suhtautuu kyynisen huvittuneesti paatokselliseen moraaliseen idealismiin”.[14]
Akateemisten töidensä lisäksi Airaksinen on kirjoittanut suurelle yleisölle suunnattuja ajankohtaisia yhteiskunnan ja elämän ilmiöitä pohdiskelevaa kirjallisuutta. Aiheina ovat olleet tekniikka, minuus, onnellisuus, vanhuus ja rakkaus. Hän on kuitenkin sanonut asenteensa julkiseen filosofiuteensa olevan ironinen ja että hän väittää milloin mitäkin.[12]
Yksityiselämä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Airaksisella on kaksi lasta.[15] Hänen myöhempi vaimonsa (vuonna 2025) on Heta Gylling. [16]
Teoksia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Kasvatustieteen teorian ongelmia. Dialectica, 1978. ISBN 951-853-000-9
- Tieto ja tiedon edellytykset kasvatuksessa. Teoreettinen tarkastelu. Dialectica, 1979. ISBN 951-853-002-5
- Moraalifilosofia. Helsinki: WSOY, 1987. ISBN 951-0-14505-X
- Ethics of Coercion and Authority. A Philosophical Study of Social Life. University of Pittsburgh Press, 1988. ISBN 0-8229-3583-X (englanniksi)
- Of Glamor, Sex and De Sade. Longwood Academic, 1991. ISBN 0-89341-591-X (englanniksi)
- Arvojen yhteiskunta. Erään taistelun kuvaus. Helsinki: WSOY, 1994. ISBN 951-0-19849-8
- Johdatus filosofiseen ajatteluun. Opiskelijan opas. Lahti: Helsingin yliopisto, Lahden tutkimus- ja koulutuskeskus, 1994. ISBN 951-45-6602-5
- Johdatusta filosofiaan. Helsinki: Otava, 1994. ISBN 951-1-13236-9
- Markiisi de Saden filosofia. ((The Philosophy of the Marquis de Sade, 1995.) Kääntänyt Manu J. Vuorio) Helsinki: Gaudeamus, 1995. ISBN 951-662-613-0
- Todellisuuden kosketus. Helsinki: Otava, 1997. ISBN 951-1-14876-1
- Minuuden rakentajat. Filosofinen kirja ihmisestä. Helsinki: Otava, 1999. ISBN 951-1-16048-6
- The philosophy of H. P. Lovecraft. The Route to Horror, 1999. (englanniksi)
- Rakkauden vangit. Filosofisia tunnustuksia. Helsinki: Otava, 2001. ISBN 951-1-17241-7
- Vanhuuden ylistys. Helsinki: Otava, 2002. ISBN 951-1-17746-X
- Tekniikan suuret kertomukset. Filosofinen raportti. Helsinki: Otava, 2003. ISBN 951-1-18025-8
- Ihmiskoneen tulevaisuus. Helsinki: WSOY, 2006. ISBN 951-0-31142-1
- Onnellisuuden opas. Helsinki: Johnny Kniga, 2006. ISBN 951-0-31929-5
- Hulluuden houkutus. Helsinki: Johnny Kniga, 2008. ISBN 978-951-0-34284-8
- Parasta kaikille! Onnen ja hyvinvoinnin ehdot. Helsinki: WSOY, 2009. ISBN 978-951-0-35475-9
- Saasta: Filosofinen johdatus jätteen todellisuuteen. Helsinki: Johnny Kniga, 2010. ISBN 978-951-0-36701-8
- Halun vallassa. Onnellisuutta etsimässä. Helsinki: Arktinen Banaani, 2015. ISBN 978-952-270-224-1
- Jäähyväiset uskonnolle. Henkisyyden puolustus. Helsinki: Bazar, 2020. ISBN 978-952-279-833-6
- 7 tapaa tuhota ihminen. Ohjeita aloittelijoille. Robustos, 2022. ISBN 978-952-5758-87-0
- Lukea, kirjoittaa, ymmärtää. Kirjallisuuden puolesta. Robustos, 2023. ISBN 978-952-5758-92-4
Yhtenä kirjoittajista
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Airaksinen, Timo & Häyry, Heta & Häyry, Matti: Tiedepolitiikan oikeudenmukaisuus ja tutkijan vastuu. Helsinki: Gaudeamus, 1987. ISBN 951-662-414-6
- Airaksinen, Timo ym.: Hyvän opetus. Arvot, arvokeskustelu ja eettinen kasvatus koulussa. Helsinki: Painatuskeskus, 1993. ISBN 951-37-1280-X
- Airaksinen, Timo ym.: Nykytaiteen arvoja etsimässä. Helsinki: Kiasma, Nykytaiteen museo: Edita, 2000. ISBN 951-37-3237-1
- Airaksinen, Timo & Friman, Mervi: Asiantuntija-ammattien etiikka. (HAMKin julkaisuja 10/2008) Hämeenlinna: Hämeen ammattikorkeakoulu: Helsinki: Suomen ympäristökeskus, 2008. ISBN 978-951-784-478-9
Toimittajana
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- (toim.): Ammattien ja ansaitsemisen etiikka. Näkemyksiä ammattien, johtamisen ja liike-elämän arvoista. Helsinki: Yliopistopaino, 1991 (3. painos 2002). ISBN 951-570-086-8
- (toim.): Minä vuonna 2000: Ruoka, henkisyys, sukupuoli, tunteet, järki, tekniikka. Helsinki: Otava, 1999. ISBN 951-1-16047-8
- Airaksinen, Timo & Kaalikoski, Katri (toim.): Opin filosofiaa. Filosofian opit. Helsinki: Yliopistopaino, 1999. ISBN 951-570-430-8
Lukion oppikirjat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Airaksinen, Timo & Kuusela, Anssi: Lukion elämänkatsomustieto: Kurssi 1: Etiikka: Hyvän elämän tiede. Helsinki: Valtion painatuskeskus, 1987. ISBN 951-860-544-0
- Airaksinen, Timo & Kuusela, Anssi: Lukion elämänkatsomustieto: Kurssi 3: Oikeudenmukaisuus: Hyvän yhteiskunnan tavoite. Helsinki: Valtion painatuskeskus, 1990. ISBN 951-861-697-3 (Uudistettu painos julkaistu 1995 nimellä Lukion elämänkatsomustieto: Hyvä yhteiskunta)
- Vihmanen, Liisa & Airaksinen, Timo & Kuusela, Anssi: Lukion elämänkatsomustieto: Hyvä elämä. Helsinki: Painatuskeskus, 1994. ISBN 951-37-1514-0
- Airaksinen, Timo & Kuusela, Anssi: Lukion filosofia: Johdatusta filosofiaan. Helsinki: Otava, 1994. ISBN 951-1-12703-9
- Airaksinen, Timo & Kuusela, Anssi: Lukion filosofia: Filosofisen etiikan perusteet. Helsinki: Otava, 1995. ISBN 951-1-14132-5
- Airaksinen, Timo & Kuusela, Anssi: Lukion filosofia: Tieto ja maailman rajat. Helsinki: Otava, 1995. ISBN 951-1-13428-0
- Airaksinen, Timo: Fi: Lukion filosofia 1. Helsinki: Otava, 2005. ISBN 951-1-19957-9
- Airaksinen, Timo & Lampi, Liisa: Fi: Lukion filosofia 2, Etiikka. Helsinki: Otava, 2006. ISBN 951-1-20872-1
- Airaksinen, Timo & Lampi, Liisa: Fi: Lukion filosofia 3, Tieto, tiede ja todellisuus. Helsinki: Otava, 2006. ISBN 951-1-21389-X
- Airaksinen, Timo & Lampi, Liisa: Fi: Lukion filosofia. 4, Yhteiskuntafilosofia. Helsinki: Otava, 2007. ISBN 978-951-1-21390-1
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Airaksinen, Timo: Millaista Oli? Filosofin oppivuodet, s. 325. Tallinna: Warelia, 2025. ISBN 978-952-387-079-6
- ↑ Pajala, Lasse & Lagerbohm, John (toim.): Kuka kukin on. Henkilötietoja nykypolven suomalaisista 2011, s. 38. Helsinki: Otava, 2011. ISBN 978-951-1-24712-8
- ↑ Timo Airaksinen Helsingin yliopisto, käytännöllinen filosofia. Viitattu 12.8.2015.
- ↑ Airaksinen, Timo: Millaista Oli? Filosofin oppivuodet, s. 26, 31, 41. Tallinna: Warelia, 2025. ISBN 978-952-387-079-6
- ↑ Airaksinen, Timo: Millaista Oli? Filosofin oppivuodet, s. 110, 119-120. Tallinna: Warelia, 2025. ISBN 978-952-387-079-6
- ↑ a b c Kuka kukin on 2011, s. 34. Helsinki: Otava. ISBN 978-951-1-24712-8
- ↑ Professori heristää nyrkkiä bokseille Kaleva.fi. 25.4.2007. Viitattu 12.8.2015.
- ↑ Airaksinen, Timo: Millaista Oli? Filosofin oppivuodet, s. 360. Tallinna: Warelia, 2025. ISBN 978-952-387-079-6
- ↑ Airaksinen, Timo: Millaista Oli? Filosofin oppivuodet, s. 346. Tallinna: Warelia, 2025. ISBN 978-952-387-079-6
- ↑ Ihanus, Maija-Liisa: Professori Timo Airaksinen: Tekniikasta on tullut taustakohinaa. Tietokone, 2002, nro 2.
- ↑ Airaksinen, Timo: Millaista Oli? Filosofin oppivuodet, s. 359-360. Tallinna: Warelia, 2025. ISBN 978-952-387-079-6
- ↑ a b Tyhjä & tyytyväinen. (Timo Airaksisen haastattelu) Gloria, Tammikuu 2010, s. 76–79.
- ↑ Airaksinen, Timo: Millaista Oli? Filosofin oppivuodet, s. 118. Tallinna: Warelia, 2025. ISBN 978-952-387-079-6
- ↑ Ilkka Niiniluodon katsaus filosofiaan Suomessa. Teoksessa Nordin, Svante: Filosofian historia. (Filosofins historia, 1995.) Suomentanut Jukka Heiskanen. Oulu: Pohjoinen, 1999. ISBN 951-749-292-8
- ↑ Airaksinen, Timo: Millaista Oli? Filosofin oppivuodet, s. 337. Tallinna: Warelia, 2025. ISBN 978-952-387-079-6
- ↑ Airaksinen, Timo: Millaista Oli? Filosofin oppivuodet, s. 346. Tallinna: Warelia, 2025. ISBN 978-952-387-079-6
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Timo Airaksinen Wikimedia Commonsissa
- Humanismin illat: Mielenrauha, onnellisuus ja elämänhallinta (Arkistoitu – Internet Archive). Luento, Kantti.net 2010 (äänitallenne).
- Humanismin illat: Tehokkuus - hyvän elämän ehto vai este? (Arkistoitu – Internet Archive). Luento, Kantti.net 2010 (äänitallenne).
- Hyväri, Hanna: Filosofi Timo Airaksinen on ateisti, joka puolustaa henkisyyttä Voi hyvin. 6/2020.
