Timimoun
| Timimoun تيميمون |
|
|---|---|
 Timimounin kaupunginportti. |
|
  Timimoun |
|
|
Koordinaatit: |
|
| Valtio | Algeria |
| Maakunta | Timimoun |
| Piirikunta | Timimoun |
| Hallinto | |
| – Hallinnon tyyppi | kunta |
| Väkiluku (2008) | 33 100 |
Timimoun (arab. تيميمون) on kunta sekä Timimounin maakunnan ja piirikunnan keskus Algeriassa. Se sijaitsee Gouraran keidasalueella 1 200 kilometriä Algerista etelään. Kunnassa on 33 100 asukasta (vuonna 2008, väestönlaskenta)[1].
Timimoun on Gouraran keidasalueen historiallinen keskus. Sen ensimmäiset asukkaat olivat mustia afrikkalaisia, jotka joutuivat 300–400-luvuilla alueelle asettuneiden zenata-berberien alaisuuteen. Keitailla asui myös juutalaisia ja 1100-luvulta lähtien arabeja. Timimoun oli tärkeä kauppapaikka, joka tuotti taateleita ja puutarhaviljelyn tuotteita. Sen kautta kulkivat myös pohjoiseen matkanneet orjakaravaanit. Ranskan siirtomaa-aikana Timimouniin asettui paimentolaisia, jotka ottivat kaupankäynnin haltuunsa. 1950-luvulla Gouraran asukkaista 28,8 % oli berbereitä, 24,7 % arabeja ja 46,5 % haratineja.[2]
Elämän keitaalla mahdollistaa pohjavesi, jota on hyödynnetty perinteisen foggara-keinokastelujärjestelmän avulla. Timimounin keitaalle on kaivettu 2 329 kaivoa ja noin 50 kilometriä kastelukanavaa. Järjestelmän toiminnasta ja puutarhaviljelystä vastasivat alistetut haratinit, kun taas maanomistajat nauttivat heidän töidensä tuloksista. Berberit ja haratinit asuivat ksar-nimellä kutsutussa linnoituksessa ja arabit sen ulkopuolelle syntyneessä kylässä.[2]
Vuonna 1954 Timimounissa oli 3 000 asukasta. Sen väestö kasvoi 1960–1980-luvuilla nopeasti korkean syntyvyyden, paimentolaisten paikalleen asettumisen ja muualta suuntautuneen muuttoliikkeen seurauksena. Sittemmin kasvu on tasaantunut. Kaksi kolmasosaa kunnan väestöstä asuu keskustaajamassa.[2]
Timimounista tuli vuonna 1974 Adrarin maakuntaan kuuluneen piirikunnan eli daïran[2] ja vuonna 2019 oman maakunnan keskus[3]. Maatalouden merkitys on viime vuosikymmeninä vähentynyt, ja suurin osa työvoimasta saa elantonsa voimakkaasti kasvaneista hallinnosta ja palveluista. Nykyaikainen taajama on laajentunut Adrariin, Béchariin ja El-Goléaan johtavien pääteiden varsille, mutta myös vanha ksar on säilynyt elinvoimaisena.[2]
Timimounin palmutarhat ja puutarhaviljelmät kärsivät pohjaveden pinnan alenemisesta, suolatasangon eli sebkhan laajentumisesta ja huolenpidon puutteesta. Foggara-järjestelmä on vähitellen rappeutunut, ja sitä hoitavat köyhät haratinit siirtyvät mielummin palkkatöihin tai muuttavat muihin kaupunkeihin. Timimounin tulevaisuudelle tärkeää on kulttuuri- ja luontomatkailu, joka auttaa ylläpitämään myös keidasalueen identiteettiä. Toisen kehitysnäkymän avaa 2000-luvun alussa aloitettu öljy- ja kaasuesiintymien hyödyntäminen.[2]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Population résidente des ménages ordinaires et collectifs (MOC) selon la commune de résidence et le sexe et le taux d’accroissement (1998-2008) Office National des Statistiques. Viitattu 26.1.2022.
- ↑ a b c d e f Tayeb Otmane & Yaël Kouzmine: Timimoun, évolution et enjeux actuels d’une oasis saharienne algérienne. Insaniyat, 51–52/2011, s. 165–183. Artikkelin verkkoversio.
- ↑ Conseil des ministres: création de 10 nouvelles wilayas et 44 wilayas déléguées Interlignes. 29.11.2019. Viitattu 26.1.2022.