Tilly Soldan

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Mathilda ”Tilly” Soldan (1873–1931) oli Juhani Ahon avopuoliso samaan aikaan, kun Aho oli avioliitossa Tillyn sisaren Venny Soldan-Brofeldtin kanssa.

Tilly oli ruotsinkielisen insinöörin ja Suomen Rahapajan johtajan August Fredrik Soldanin ja hänen saksalaissyntyisen vaimonsa Marien kuudesta lapsesta nuorin, kymmenen vuotta siskoaan Vennyä nuorempi. Tässä ruotsinkielisessä perheessä oli viisi tyttöä ja yksi poika Gutten.

Vain Venny ja Gutten avioituivat, Tilly, Alma, Elin ja Helmi jäivät naimattomiksi. Tilly tosin eli kolmiodraamassa Ahon avopuolisona. Asia, joka oli hyvin kipeä Vennylle ja josta ei kerrottu ulkopuolisille ja pysyikin salassa julkisuudelta aina vuoteen 1951 asti, jolloin Juhani Ahon poika Antti Aho kirjoitti kirjailijaisänsä elämäkerran Juhani Aho – Elämä ja teokset I–II, WSOY 1951.[1]

Venny ei ollut kovin innostunut kodinhoidosta ja pyysi sisartaan Tilly Soldania auttamaan, sillä Juhani Ahon taiteellinen ja vilkas tuttavapiiri vieraili usein ja viipyi monesti päiväkausia tai jopa viikkoja Ahojen vieraana kaikkialla, missä he asuivat.[2] Vennyn ollessa stipendimatkalla Berliinissä Tilly jäi hoitamaan Ahojen taloutta ja Juhanin ja Vennyn vuoden ikäistä poikaa Heikkiä. Tuona aikana Juhani Ahon ja Tillyn suhde kehittyi ystävyyttä pitemmälle.[3] Venny ei katkaissut ystävyyttään sisareensa, vaikka tilanne oli vaikea, eikä halunnut erota miehestään. Lopulta Juhani Aho eli kahden naisen kanssa. Toinen oli vihitty vaimo Venny ja toinen avovaimo Tilly.[4]

”Venny oli voimakas, luova nainen, jonka selviytymiskykyä on ihailtu. Tilly taas oli lapsellinen ja alistuva. Hänelle ei ole annettu mitään arvoa, koska hän ei ollut taiteilija”, kertoo Tuula Levo, joka on kirjoittanut kolmiodraamasta kirjan nimeltä Neiti Soldan (Otava).

Kun Tilly alkoi odottaa Juhani Ahon lasta, Venny lähetti hänet Göteborgiin synnyttämään, jottei totuus paljastuisi.[5] Tillyn ja Jussin yhteinen poika Nils Björn eli ”Nisse” syntyi vuonna 1902. Tilly esitteli hänet ottolapsenaan. [1]

Juhani Aho osti Tillylle ja pojalleen maapaikan Ristinummelta läheltä Aholaa ja kävi säännöllisesti viljelemässä sen peltomaita. Tilly perusti sinne lastenhoitokodin nimeltä Kakarasaari taloudellisista syistä.[6] Vuonna 1914 Tilly luopui paikasta ja lähti Tukholmaan opiskelemaan sairaanhoitajaksi. Valmistuttuaan Tilly muutti poikansa kanssa Helsinkiin Töölöön saatuaan viran lastenhoito-opiston johtajattarena.[1]

Tilly kuoli syöpään 58-vuotiaana kymmenen vuotta Juhani Ahon kuoleman jälkeen vuonna 1931.[1]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d Tilly Soldan Ylen sivulla
  2. Kaija Valkonen – Elina Koivunen s. 87
  3. Kaija Valkonen – Elina Koivunen s. 79
  4. Venny Soldan-Brofeldt Yle:n sivuilla
  5. http://www.yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=4&ag=24&t=1076&a=6685 Kansakunnan perillinen Claire Aho Ylen elävä arkisto
  6. Kaija Valkonen – Elina Koivunen s. 80

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Riitta Konttinen: Venny Soldan-Brofeldtin taiteilijantie, Otava 1996
  • Antti J. Aho: Juhani Aho – Elämä ja teokset I-II, WSOY 1951