Tämä on lupaava artikkeli.

Tiina Vainionpää

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Tiina Johanna Vainionpää
Henkilötiedot
Syntynyt11. joulukuuta 1987 (ikä 36)
Kurikka
Uran tiedot
Laji Naispaini
Seura Haukiputaan Heitto

Tietolaatikko päivitetty 10.2.2013

Tiina Johanna Vainionpää (s. 11. joulukuuta 1987 Kurikka) on suomalainen naispainija ja painivalmentaja. Hän edustaa Haukiputaan Heittoa edustettuaan aikaisemmin Valkealan Kajoa. Vainionpää kilpailee 55 kilogramman painoluokassa, ja häntä ovat valmentaneet Esko Isokoski ja Petri Isokoski.[1]

Vainionpää oli EM-kilpailuissa vuonna 2004 yhdeksäs ja vuonna 2008 17:s. Opiskelijoiden MM-kilpailuissa Vainionpää oli vuonna 2012 yhdeksäs, ja Saksan Grand Prix -turnauksessa hän on yltänyt parhaimmillaan viidenneksi vuosina 2005 ja 2012. Nuortensarjoissa Vainionpää saavutti kadettien (alle 17-vuotiaiden) EM-hopeaa vuonna 2005, minkä lisäksi hän saavutti juniorien (alle 20-vuotiaiden) ikäluokassa kahdesti PM-hopeaa ja EM-kilpailuissa parhaimmillaan viidennen sijan. Aikuisten Suomen mestaruuden Vainionpää on voittanut viidesti, ja yhteensä hänellä on 11 aikuisten SM-mitalia.

Vuodesta 2014 Vainiopää on ollut kehittämässä tyttö- ja naispainin valmennusta ja on vastannut Painiliiton tyttöjen painileirestä[2][3]. Vuonna 2020 Kuortaneen urheiluopisto aloitti Petra Ollin kanssa tyttöjen painikoulun jossa Vainiopää toimii Petra Junior Teamin vastuuvalmentajana[3]. Vainiopää on vuonna 2021 painiliiton valitsemassa olympiakarsintojen valmentajatiimissä.[4]

Urheilu-ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nuorten ja aikuisten arvoturnauksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vainionpää aloitti painin vuonna 1996 mentyään painisalille pikkuveljensä mukana.[1] Ensimmäisissä kansainvälisissä arvokilpailuissaan, juniorien (alle 20-vuotiaiden) Pohjoismaiden-mestaruuskilpailuissa vuonna 2002, hän sijoittui sarjassa 52 kg hopealle. Samana vuonna Vainionpää oli kadettien (alle 17-vuotiaiden) Euroopan-mestaruuskilpailuissa kahdeksas painoluokassa 49 kg, ja seuraavana vuonna hänen sijoituksensa samojen kilpailujen sarjassa 52 kg oli kymmenes. Vuonna 2004 Vainionpää saavutti toisen kerran juniorien PM-hopeaa, tällä kertaa 56 kilogramman painoluokassa.[5] Huhtikuussa hän kilpaili ensimmäisissä aikuisten arvokisoissaan, Haaparannan EM-kilpailuissa sarjassa 51 kg. Hän hävisi ottelunsa lopulta pronssille ja neljänneksi sijoittuneita valkovenäläistä Alena Kareišaa ja bulgarialaispainijaa vastaan. Lopputuloksissa Vainionpää sijoittui yhdeksän painijan joukossa viimeiseksi.[6][7] Saman vuoden kadettien EM-kilpailuista Albenasta suomalainen saavutti painoluokassa 52 kg hopeamitalin ruotsalaisen Johanna Mattssonin voitettua kultaa.[8]

Vuonna 2005 Vainionpää paini naisten ikäluokassa Saksan Grand Prix'n viidenneksi sarjassa 51 kg. Samassa painoluokassa hän oli juniorien MM-kilpailuissa 17:s ja juniorien EM-kilpailuissa kymmenes. Vuonna 2006 hän paini naisten ikäluokan sarjassa 51 kg Saksan Grand Prix'ssä seitsemänneksi, juniorien EM-kilpailuissa hän oli saman sarjan viides. Vuonna 2007 Vainionpää kilpaili 55 kilogramman painoluokassa sijoittuen Saksan Grand Prix'ssä 20:nneksi. 51 kilogramman painoluokassa hän oli juniorien EM-kilpailujen 13:s.[5]

55-kiloisiin[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2008 naisten ikäluokkaan siirtynyt Vainionpää oli vaihtanut painoluokkansa 55 kilogrammaan olympiakisojen sarjajaon vuoksi.[9] Hän osallistui vuoden 2008 maaliskuussa Klippan Lady Openiin, jossa oli 17:s. Huhtikuussa Tampereen EM-kilpailuissa Vainionpää kohtasi avausottelussaan kreikkalaisen Sofia Pumburidun, joka ensimmäisellä jaksolla yhden pisteen saatuaan alkoi puolustaa kovasti, eikä Vainionpään onnistunut tehdä tarvittuja pisteitä. Toisella jaksolla kreikkalainen hyödynsi Vainionpään aktiivisuuden ja voitti suomalaisen jaksoin 0–2.[10][11] Kreikkalainen saavutti lopulta pronssia, ja Vainionpää sijoittui 17:nneksi.[12] Vuoden 2008 aikana Vainionpää paini vielä Saksan Grand Prix'ssä, jossa sijoittui 13:nneksi ja olympiakarsintaturnauksessa, jonka yhdeksäs sija ei riittänyt paikkaan Pekingin kesäolympialaisiin. Olympiakarsintaturnauksessa Vainionpää voitti ensimmäisen ottelunsa uzbekistanilaisvastustajaansa vastaan, mutta hävisi seuraavan romanialaiselle Ana Maria Pavălille ja keräilyottelun Kreikan Pumburidulle. Valmentaja Petri Isokosken mukaan Vainionpään tappiot johtuivat fyysisesti vahvemmista vastustajista, jotka onnistuivat tekemään pisteitä sidottuaan suomalaisen kädet.[9]

Vuonna 2009 Vainionpää oli Klippan Lady Openin ja Saksan Grand Prix'n 14:s. Vuoden arvoturnaustauon jälkeen hän oli vuonna 2011 Klippan Lady Open -turnauksessa seitsemäs ja Golden Grand Prix'ssä 15:s. Vuonna 2012 hän ylsi Saksan Grand Prix'ssä viidenneksi ja opiskelijoiden MM-kilpailuissa yhdeksänneksi.[5]

Painin lisäksi Vainionpää opiskelee Seinäjoen ammattikorkeakoulussa fysioterapeutiksi. Hänellä on lisäksi liikuntaneuvojan koulutus ja ylioppilastutkinto.[13]

Saavutukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sarja 55 kg, ellei toisin mainittu.

Kansainväliset turnaukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • EM-kilpailut: yhdeksäs 2004 (51 kg) ja 17:s 2008
  • Opiskelijoiden MM-kilpailut: yhdeksäs 2012
  • Saksan Grand Prix -turnaus: parhaimmillaan viides 2005 (51 kg) ja 2012
  • Juniorien (alle 20-vuotiaiden) EM-kilpailut: parhaimmillaan viides 2006 (51 kg)
  • Juniorien PM-kilpailut: hopeaa 2002 (52 kg) ja 2004 (56 kg)
  • Kadettien (alle 17-vuotiaiden) EM-kilpailut: hopeaa 2005 (52 kg)

Aikuisten SM-mitalit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • kultaa 2001 (51 kg), 2002, 2003, 2005, 2008
  • hopeaa 2006, 2007, 2012
  • pronssia 2000 (46 kg), 2010, 2011[14][15][16][17][18]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. ↑ a b Vainionpää Tiina Johanna
  2. ↑ Tiina Vainionpää Kainuun Sanomat. Viitattu 8.3.2021. [vanhentunut linkki]
  3. ↑ a b Tyttöpainijoiden sisäoppilaitos on ainutlaatuinen projekti – tältä solukämpässä näyttää: ”Me ymmärrämme toisiamme” www.iltalehti.fi. Viitattu 8.3.2021.
  4. ↑ Painiliitto valitsi joukkueen olympiakarsintoihin Ilta-Sanomat. 16.2.2021. Viitattu 8.3.2021.
  5. ↑ a b c Vainionpaeae, Tiina (FIN)
  6. ↑ Nurmelalla vahva alku painin EM-kisoissa mtv3.fi. 8.4.2004. Viitattu 7.1.2012.
  7. ↑ European Championship – Female wrestling Seniors – 2004-04-08 Haparanda (SWE) – 51.0 kg iat.uni-leipzig.de. Viitattu 7.1.2012.
  8. ↑ European Championship – Female wrestling Cadets – 2004-07-29 Albena (BUL) – 52.0 kg iat.uni-leipzig.de. Viitattu 7.1.2012.
  9. ↑ a b Vainionpään olympiapaikka jäi haaveeksi kaleva.fi. 2.6.2008. Viitattu 7.1.2012. [vanhentunut linkki]
  10. ↑ Ashtiani jatkoon, Vainionpäälle tappio yle.fi. Viitattu 7.1.2012. [vanhentunut linkki]
  11. ↑ European Championship – Female wrestling Seniors – 2008-04-03 Tampere (FIN) – 55.0 kg – Vainionpaeae, Tiina (FIN) iat.uni-leipzig.de. Viitattu 7.1.2012.
  12. ↑ European Championship – Female wrestling Seniors – 2008-04-03 Tampere (FIN) – 55.0 kg iat.uni-leipzig.de. Viitattu 7.1.2012.
  13. ↑ Tiina Vainionpää opiskelijoiden MM-paineihin (s.10) seinajokinen.fi. Viitattu 10.2.2013. [vanhentunut linkki]
  14. ↑ Naisten ja tyttöjen vapaapainin SM-kilpailut 1999 - 2004 painiliitto.net. Arkistoitu 27.9.2013. Viitattu 7.1.2012.
  15. ↑ Naisten ja tyttöjen vapaapainin SM-kilpailut 2005 - 2009 painiliitto.net. Arkistoitu 27.9.2013. Viitattu 7.1.2012.
  16. ↑ Naisten ja tyttöjen vapaapainin SM-kilpailut 2010 - painiliitto.net. Arkistoitu 27.9.2013. Viitattu 7.1.2012.
  17. ↑ Vapaapainin SM 2011 lappajarvenveikot.fi. Arkistoitu 13.3.2016. Viitattu 7.1.2012.
  18. ↑ SM-kilpailut, vp (miehet ja naiset) Kouvolan Kuusankoski 20.-21.1.2012 TULOKSET (lehdistömuoto) painiliitto.net. Arkistoitu 8.4.2014. Viitattu 23.1.2012.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Tiina_Vainionpää&oldid=21743612”