Tieto- ja viestintätekniikan ammattilaiset TIVIA

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
TIVIA ry
Perustettu 26.11.1953
Kotipaikka Espoo
Jäsenmäärä Noin 7 000 henkilöjäsentä,
ja noin 300 yhteisöjäsentä
Toiminnanjohtaja Juha Lappi (vt.)
Aiheesta muualla
tivia.fi

TIVIA ry on valtakunnallinen, riippumaton tietotekniikka-alalla toimivien yhdistysten yhteistyöjärjestö. Yhdistyksen toimitilat sijaitsevat Espoossa ja sillä on tutkimus-, koulutus- sekä tiedotustoimintaa. Se toimi aiemmin nimellä Tietotekniikan liitto ry, TTL, mutta vaihtoi nimensä muotoon Tieto- ja viestintötekniikan ammattilaiset TIVIA ry vuodesta 2014. Vuoden 2022 lopulla liitto lyhensi nimensä nykyiseen muotoon TIVIA ry:ksi[1]. Vuonna 2022 liitolla oli noin 7 000 henkilöjäsentä ja noin 300 yritys- ja organisaatiojäsentä[1].

TIVIA haluaa tehdä tunnetuksi suomalaista IT-alan osaamista ja tarjota jäsenilleen mahdollisuuden osaamisen kehittämiseen, verkostumiseen, palveluiden esittelyyn, laaja-alaiseen vuorovaikutuksen huippuosaajien kanssa, ja vaihtaa tietoa myös kansainvälisesti. TIVIA edustaa Suomea tietotekniikka-alan kansainvälisissä järjestöissä IFIP:ssä (International Federation for Information Processing]) ja CEPIS:ssä (The Council of European Professional Informatics Societies).

Liitolla on alueellisia jäsenyhdistyksiä, valtakunnallisia teemayhdistyksiä sekä opiskelijayhdistyksiä [2].

Organisaatioon kuuluu TIVIA ry:n lisäksi TIVIA Infuture Oy, jonka kautta TIVIA toteuttaa liiketoimintaansa, johon kuuluvat mm. koulutustapahtumien järjestäminen, IT Insider -nettijulkaisun kustantaminen ja IT2018-sopimusehtojen myynti, ja Tietotekniikan tutkimussäätiö, jonka tarkoituksena on edistää ja tukea Suomea palvelevaa tietotekniikkaa koskevaa ja siihen liittyvää koulutus- ja neuvontatoimintaa, jonka tavoitteena on taloudelliset ja inhimilliset näkökohdat huomioonottava tietotekniikan mahdollisimman tehokas hyväksikäyttö. Säätiö jakaa vuosittain Väitöskirjapalkinnon sekä avustaa suomalaisten alan tutkijoiden osallistumista kansainväliseen yhteistyöhön.

Suomen reikäkorttiyhdistys perustettiin 26. marraskuuta 1953. Se muutti nimensä syksyllä 1960 Tietokoneyhdistykseksi. Vuoden 1971 lopussa Tietokoneyhdistyksen toiminta siirrettiin perustetulle Tietojenkäsittelyliitolle, jonka jäseniä olivat jäsenyhdistykset, joita aluksi oli kuusi. Tietojenkäsittelyliiton rinnalle perustettiin Tietotekniikan liitto 25.5.1983, jolloin Tietojenkäsittelyliitto keskittyi vuodesta 1984 alkaen julkaisu- ja kurssitoimintaan. Liittojen toiminta yhdistettiin vuonna 1986 Tietotekniikan liitoksi, joskin Tietojenkäsittelyliiton varat ja omaisuus vasta 27.9.1990. Tietotekniikan liitto uudisti ilmettään ja nimeään vuoden 2014 alussa jatkaen toimintaansa nimellä Tieto- ja viestintätekniikan ammattilaiset TIVIA ry[3]

Seuraava ilmeeuudistus tapahtui keväällä 2019. Lyhennetty nimi TIVIA ry rekisteröitiin 29.11.2022.

Jäsenyhdistykset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

TIVIAan kuuluu yhteensä 28 jäsenyhdistystä.

Alueelliset yhdistykset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Etelä-Saimaan Tietojenkäsittely-yhdistys ry
  • Imatran Tietojenkäsittely-yhdistys ry
  • Kanta-Hämeen Tietotekniikkayhdistys ry
  • Lahden Tietojenkäsittely-yhdistys ry
  • Mikkelin Tietotekniikkayhdistys ry
  • Pirkanmaan Tietojenkäsittely-yhdistys ry
  • TIVIA Pohjois-Karjala ry
  • Satakunnan Tietojenkäsittely-yhdistys ry
  • TIVIA Savo ry
  • TIVIA Keski-Suomi ry
  • TIVIA Kymenlaakso ry
  • TIVIA Lappi ry
  • TIVIA Pohjanmaa ry
  • TIVIA Oulu ry
  • TIVIA Uusimaa ry (ent. HETKY)
  • Varsinais-Suomen Tietojenkäsittely-yhdistys ry

Opiskelijayhdistykset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Asteriski ry (Turun yliopisto)
  • Blanko ry (Oulun yliopisto)
  • Tietotekniikan opiskelijoiden liitto ry (valtakunnallinen)

TIVIA tekee tutkimuksia sekä yksin että eri yhteistyökumppaneiden kanssa. Säännönmukaisesti toistuvat tutkimukset ovat viime vuosina kohdistuneet tietotekniikka-alan yleisiin näkymiin, tietohallintoon sekä it-ammattilaisten työmarkkinoihin, työtehtäviin ja palkkakehitykseen. Kertaluontoisina katsauksina on selvitetty mm. ohjelmistoalan näkymiä sekä kunnallisvaaliehdokkaiden näkemyksiä kuntien tietotekniikkaan liittyvistä kysymyksistä.

TIVIAn tekemiä tutkimuksia ovat:

  • IT-barometri
  • IT-ura- ja palkkatutkimus
  • Tietohallintojen johtaminen Suomessa
  • ICT-alan myynnin esteet
  • Tietojärjestelmien hankinta Suomessa
  • EU e-Competence

Vuoden tietotekniikkavaikuttaja ja -tuote

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

TIVIA (ent. Tietotekniikan liitto) on jo yli kahdenkymmenen vuoden ajan valinnut vuosittain vuoden tietotekniikkavaikuttajan ja vuoden tietotekniikkatuotteen. Kyseessä on kaksi eri kategoriaa, eikä vaikuttajalla välttämättä ole mitään tekemistä tietotekniikkatuotteen kanssa.[4]

Vuosi Tietotekniikkavaikuttaja Tietotekniikkatuote
1986 ei valittu OVT-projekti
1987 Kalle Isokallio ei valittu
1988 Teuvo Kohonen Suomenkielen käsittely tietokoneella (Fred Karlsson, Harri Jäppinen, Kimmo Koskenniemi)
1989 Petteri Järvinen Survo 84C -ohjelmisto (Seppo Mustonen)
1990 Tuomas Kotovirta Atk-alan sanastotyö (Ilmari Pietarinen)
1991 Kai R. Lehtonen Kirjoitan! -teksturi (Ilkka Nousiainen, Seppo Lahti)
1992 Seppo Uusitupa Control CC -tietojärjestelmätuote (Carelcomp)
1993 Martti Tienari Tiimi (ICL)
1994 Tauno Heikkilä GSM-datakortti (Nokia Matkapuhelimet)
1995 Olli-Pekka Heinonen Nokia OMC -verkonvalvontaohjelmisto (Nokia Telecommunications)
1996 Matti Lehti F-Secure-tietoturvaohjelmisto (Data Fellows)
1997 Ilkka Hakala SecGo (Instrumentointi)
1998 Heikki Sinervo ei valittu
1999 Matti Sihto Nettiparlamentti
2000 Reino Kurki-Suonio HST-kortti (Väestörekisterikeskus)
2001 Pekka Himanen Mediaattoriohjelmisto (Comptel)
2002 Olavi Köngäs Series 60 -ohjelmisto (Nokia)
2003 Hannu Jaakkola Max Payne -pelit (Remedy Entertainment Oy)
2004 Jorma Kylätie S-kanava (S-ryhmä)
2005 Martti Mäntylä Valtakunnallinen reitti- ja aikataulupalvelu Matka.fi (Liikenne- ja viestintäministeriö)
2006 Katrina Harjuhahto-Madetoja Defensics-tuotteet (Codenomicon Oy)
2007 Risto Siilasmaa Invoice Processing -tuote (BasWare Oyj)
2008 Jyrki J. Kasvi SmartUs-ratkaisu (Lappset Group Oy)
2009 Mikko Kosonen Maemo-käyttöjärjestelmä (Nokia)
2010 Taneli Tikka Angry Birds (Rovio)
2011 Antti Rainio Aaltoes-yhteisö
2012 Verohallinto Blindsquare-sovellus
2013 Mikko Hyppönen Linux
2014 Linda Liukas Nordic Business Forum
2015 Ilkka Paananen M-Filesin tiedonhallintaratkaisu
2016 Ei valittu Ei valittu
2017 Joonas Lehtinen Frosmo Oy
  1. a b TIVIA TIVIA. Viitattu 2.1.2023.
  2. TIVIA-yhteisö TIVIA. Viitattu 6.2.2020.
  3. Historia TIVIA. Arkistoitu 22.10.2016. Viitattu 12.12.2016.
  4. Vuoden tietotekniikkavaikuttaja ja -tuote TIVIA. Arkistoitu 19.11.2015. Viitattu 12.12.2016.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]