Tieto- ja viestintätekniikan ammattilaiset TIVIA

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tieto- ja viestintätekniikan ammattilaiset TIVIA ry
Tivia Logo Blue RGB Safe.png
Perustettu 26.11.1953
Kotipaikka Espoo
Toiminnanjohtaja Jussi Nissilä
Jäsenmäärä Noin 10 000 henkilöjäsentä,
ja noin 300 yhteisöjäsentä
Sivusto tivia.fi

Tieto- ja viestintätekniikan ammattilaiset TIVIA ry (aiemmalta nimeltään Tietotekniikan liitto ry, TTL) on valtakunnallinen, riippumaton tietotekniikka-alalla toimivien yhdistysten yhteistyöjärjestö. Vuodesta 2014 alkaen liitto on toiminut nimellä TIVIA (Tieto- ja viestintätekniikan ammattilaiset ry). Liitolla on tutkimus-, koulutus- ja tiedotustoimintaa. Vuonna 2020 liitolla on henkilöjäseniä noin 10 000 ja yritys- ja organisaatiojäseniä noin 300 [1]. Liiton toimitusjohtajana on Jussi Nissilä [2] ja liitolla on toimitilat Espoossa. TIVIA haluaa tehdä tunnetuksi suomalaista IT-alan osaamista ja tarjota jäsenilleen mahdollisuuden osaamisen kehittämiseen, verkostumiseen, palveluiden esittelyyn, laaja-alaiseen vuorovaikutuksen huippuosaajien kanssa, ja vaihtaa tietoa myös kansainvälisesti. TIVIA edustaa Suomea tietotekniikka-alan kansainvälisissä järjestöissä IFIP:ssä (International Federation for Information Processing]) ja CEPIS:ssä (The Council of European Professional Informatics Societies).

Liitolla on alueellisia jäsenyhdistyksiä, valtakunnallisia teemayhdistyksiä sekä opiskelijayhdistyksiä [3].

Organisaatioon kuuluu TIVIA ry:n lisäksi TIVIA Infuture Oy, jonka kautta TIVIA toteuttaa liiketoimintaansa, johon kuuluvat mm. koulutustapahtumien järjestäminen ja IT2018-sopimusehtojen myynti.

Edellä mainittujen lisäksi organisaatioon kuuluu myös Tietotekniikan tutkimussäätiö, jonka tarkoituksena on edistää ja tukea Suomea palvelevaa tietotekniikkaa koskevaa ja siihen liittyvää koulutus- ja neuvontatoimintaa, jonka tavoitteena on taloudelliset ja inhimilliset näkökohdat huomioonottava tietotekniikan mahdollisimman tehokas hyväksikäyttö. Säätiö jakaa vuosittain Väitöskirjapalkinnon sekä avustaa suomalaisten alan tutkijoiden osallistumista kansainväliseen yhteistyöhön.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomen reikäkorttiyhdistys perustettiin 26. marraskuuta 1953. Se muutti nimensä 1960 Tietokoneyhdistykseksi. Vuoden 1972 alusta Tietokoneyhdistyksen toiminta jatkui Tietojenkäsittelyliittona. Tietotekniikan liitto perustettiin 1984, jolloin Tietojenkäsittelyliitto keskittyi julkaisu- ja kurssitoimintaan. Liitot yhdistettiin vuonna 1986 Tietotekniikan liitoksi. Tietotekniikan liitto uudisti ilmettään ja nimeään vuoden 2014 alussa ja toimii nykyisin nimellä Tieto- ja viestintätekniikan ammattilaiset TIVIA ry[4]

Jäsenyhdistykset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

TIVIAan kuuluu yhteensä 29 jäsenyhdistystä.

Alueelliset yhdistykset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Etelä-Saimaan Tietojenkäsittely-yhdistys ry
  • Imatran Tietojenkäsittely-yhdistys ry
  • Kanta-Hämeen Tietotekniikkayhdistys ry
  • Keski-Pohjanmaan Tietotekniikkayhdistys ry
  • Lahden Tietojenkäsittely-yhdistys ry
  • Mikkelin Tietotekniikkayhdistys ry
  • Pirkanmaan Tietojenkäsittely-yhdistys ry
  • Pohjois-Karjalan Tietotekniikkayhdistys ry
  • Satakunnan Tietojenkäsittely-yhdistys ry
  • Savon Tietojenkäsittely-yhdistys ry
  • TIVIA Keski-Suomi ry
  • TIVIA Kymenlaakso ry
  • TIVIA Lappi ry
  • TIVIA Pohjanmaa ry
  • TIVIA Oulu ry
  • TIVIA Uusimaa ry (ent. HETKY)
  • Varsinais-Suomen Tietojenkäsittely-yhdistys ry

Teemayhdistykset (toimivat valtakunnallisesti)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Opiskelijayhdistykset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Asteriski ry (Turun yliopisto)
  • Blanko ry (Oulun yliopisto)
  • Tietotekniikan opiskelijoiden liitto ry (valtakunnallinen)

Tutkimukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

TIVIA tekee tutkimuksia sekä yksin että eri yhteistyökumppaneiden kanssa. Säännönmukaisesti toistuvat tutkimukset ovat viime vuosina kohdistuneet tietotekniikka-alan yleisiin näkymiin, tietohallintoon sekä it-ammattilaisten työmarkkinoihin, työtehtäviin ja palkkakehitykseen. Kertaluontoisina katsauksina on selvitetty mm. ohjelmistoalan näkymiä sekä kunnallisvaaliehdokkaiden näkemyksiä kuntien tietotekniikkaan liittyvistä kysymyksistä.

TIVIAn tekemiä tutkimuksia ovat:

  • IT-barometri
  • IT-ura- ja palkkatutkimus
  • Tietohallintojen johtaminen Suomessa
  • ICT-alan myynnin esteet
  • Tietojärjestelmien hankinta Suomessa
  • EU e-Competence

Vuoden tietotekniikkavaikuttaja ja -tuote[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

TIVIA (ent. Tietotekniikan liitto) on jo yli kahdenkymmenen vuoden ajan valinnut vuosittain vuoden tietotekniikkavaikuttajan ja vuoden tietotekniikkatuotteen. Kyseessä on kaksi eri kategoriaa, eikä vaikuttajalla välttämättä ole tekemistä tietotekniikkatuotteen kanssa.[5]

Vuosi Tietotekniikkavaikuttaja Tietotekniikkatuote
1986 ei valittu OVT-projekti
1987 Kalle Isokallio ei valittu
1988 Teuvo Kohonen Suomenkielen käsittely tietokoneella (Fred Karlsson, Harri Jäppinen, Kimmo Koskenniemi)
1989 Petteri Järvinen Survo 84C -ohjelmisto (Seppo Mustonen)
1990 Tuomas Kotovirta Atk-alan sanastotyö (Ilmari Pietarinen)
1991 Kai R. Lehtonen Kirjoitan! -teksturi (Ilkka Nousiainen, Seppo Lahti)
1992 Seppo Uusitupa Control CC -tietojärjestelmätuote (Carelcomp)
1993 Martti Tienari Tiimi (ICL)
1994 Tauno Heikkilä GSM-datakortti (Nokia Matkapuhelimet)
1995 Olli-Pekka Heinonen Nokia OMC -verkonvalvontaohjelmisto (Nokia Telecommunications)
1996 Matti Lehti F-Secure-tietoturvaohjelmisto (Data Fellows)
1997 Ilkka Hakala SecGo (Instrumentointi)
1998 Heikki Sinervo ei valittu
1999 Matti Sihto Nettiparlamentti
2000 Reino Kurki-Suonio HST-kortti (Väestörekisterikeskus)
2001 Pekka Himanen Mediaattoriohjelmisto (Comptel)
2002 Olavi Köngäs Series 60 -ohjelmisto (Nokia)
2003 Hannu Jaakkola Max Payne -pelit (Remedy Entertainment Oy)
2004 Jorma Kylätie S-kanava (S-ryhmä)
2005 Martti Mäntylä Valtakunnallinen reitti- ja aikataulupalvelu Matka.fi (Liikenne- ja viestintäministeriö)
2006 Katrina Harjuhahto-Madetoja Defensics-tuotteet (Codenomicon Oy)
2007 Risto Siilasmaa Invoice Processing -tuote (BasWare Oyj)
2008 Jyrki J. Kasvi SmartUs-ratkaisu (Lappset Group Oy)
2009 Mikko Kosonen Maemo-käyttöjärjestelmä (Nokia)
2010 Taneli Tikka Angry Birds (Rovio)
2011 Antti Rainio Aaltoes-yhteisö
2012 Verohallinto Blindsquare-sovellus
2013 Mikko Hyppönen Linux
2014 Linda Liukas Nordic Business Forum
2015 Ilkka Paananen M-Filesin tiedonhallintaratkaisu
2016 Ei valittu Ei valittu
2017 Joonas Lehtinen Frosmo Oy

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. TIVIA TIVIA. Viitattu 6.2.2020.
  2. Jussi Nissilä TIVIAn uudeksi toiminnanjohtajaksi TIVIA. 3.4.2019. Viitattu 6.2.2020.
  3. TIVIA-yhteisö TIVIA. Viitattu 6.2.2020.
  4. Historia TIVIA. Viitattu 12.12.2016.
  5. Vuoden tietotekniikkavaikuttaja ja -tuote TIVIA. Viitattu 12.12.2016.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]