Thomas Robertson Sim
| Thomas Robertson Sim | |
|---|---|
 |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 25. kesäkuuta 1858 Scotston, Aberdeenshire, Skotlanti, Ison-Britannian ja Irlannin yhdistynyt kuningaskunta |
| Kuollut | 23. heinäkuuta 1938 (80 vuotta) Durban, Natal, Etelä-Afrikan unioni |
| Koulutus ja ura | |
| Tutkimusalue | kasvitiede |
Thomas Robertson Sim (25. kesäkuuta 1858 – 23. heinäkuuta 1938) oli skotlantilaissyntyinen kasvi- ja metsätieteilijä. Hän tutki paljon erityisesti eteläisen Afrikan kasvillisuutta.[1]
Sim syntyi maanviljelijänä, kasvien kerääjänä sekä sammaltutkijana toimineen John Simin ja hänen vaimonsa Isabella Robertsonin perheeseen. Thomas opiskeli synnyinkaupungissaan Aberdeenissa ja suoritti jonkin verran kasvitieteen opintoja Marischal Collegessa, mutta suurelta osin hän oli itse oppinut.[1]
Vuonna 1874 Sim työskenteli puutarhuriharjoittelijana Royal Horticultural Societyn puutarhalla Chiswickissä ja helmikuussa 1878 Sim aloitti työt Kew Gardensissa. Siellä hän myös harjoitteli hieman kasvitiedettä Jospeh Hookerin oppilaana. Tammikuussa 1879 Sim lähti kuitenkin Yhdysvaltoihin ja työskenteli vuoden Harvardin yliopiston kasvitieteellisellä puutarhalla Massachusettsissa. Siellä Sim osallistui professori Asa Grayn sekä muiden pitämille kasvitieteen luennoille. Hookerin ja Grayn vaikutuksen voikin nähdä Simin myöhemmin julkaisemista teoksista.[1]
Vuonna 1881 Sim palasi Skotlantiin isänsä maatilalle ja 1882 hän avioitui Margaret Wilsonin kanssa. He saivat yhteensä kolme lasta: kaksi poikaa ja yhden tyttären. Vuosina 1884–1888 Sim työskenteli hedelmänviljelijänä Inchmarkissa.[1]
Vuonna 1889 Sim lähti Etelä-Afrikkaan ja otti vastaan viran Qoncen kaupungin kasvitieteellisen puutarhan kuraattorina. Sim oli kiinnostunut erityisesti alueen saniaisista ja jo kaksi vuotta Etelä-Afrikkaan saapumisensa jälkeen (1891) hän julkaisi alueen saniaisia käsittelevän teoksen Handbook of the ferns of Kaffraria. Pian tämän jälkeen (1892) Sim julkaisi kuitenkin laajemman teoksen The ferns of South Africa, jossa hän kuvasi sanallisesti sekä piirroksin Etelä-Afrikan saniaiset ja muut itiökasvit. Kirjan kuvat olivat Simin itse piirtämiä viivapiirroksia. Kaksi vuotta myöhemmin (1894) Sim julkaisi vielä teoksen Sketch and check-list of the flora of Kaffraria.[1]
Syyskuussa 1894 Sim siirtyi töihin Kapmaan metsähallintoon ja pian tämän jälkeen hänet nimitettiin istutusprojektien yli-intendentiksi. Seuraavina vuosina Sim keräsi kasveja ja piti myös luentoja metsänhoidosta, puutarhanhoidosta sekä hedelmien kasvatuksesta. Syyskuussa 1902 Sim siirtyi Itä-Kapista Nataliin. Simin tarkoituksena oli uudistaa Natalin alueen metsähallinto ja hän julkaisikin metsähallintoa koskevan ohjeistuksen sekä istutti noin 400 puuta ja pensasta käsittävän arboretumin Cedaran maataloustieteelliselle tutkimusasemalle lähelle Howickia. Vuonna 1907 Sim julkaisi ensimmäisen laajemman Etelä-Afrikan puita käsittelevän teoksensa The forests and forest flora of the Colony of the Cape of Good Hope. Teos sisälsi Simin itse tekemät viivapiirrokset 312 lajista. Vuonna 1908 Sim keräsi näsiäkasveja sisältävän kasvion Etelä-Afrikan museolle ja teki samana vuonna laajan tutkimusmatkan Portugalin Itä-Afrikan eli nykyisen Mosambikin metsiin julkaisten metsien kasvistosta teoksen Forest flora and forest resources of Portuguese East Africa. Tämäkin teos sisälsi Simin itse piirtämät viivapiirrokset.[1]
Vuonna 1907 Sim jäi eläkkeelle hallintotehtävistä ja toimi sen jälkeen taimitarhan hoitajana sekä metsäistutusten konsulttina Pietermaritzburgissa. Myöhemmin Sim hankki myös sahalaitoksen. Simin neuvot metsänhoidosta ja -kasvatuksesta levisivät ympäri Etelä-Afrikkaa ja hän julkaisi myös vielä useita kirjoituksia. Vuonna 1920 Sim johti Victorian putouksille ja Suur-Zimbabwen raunioille suunnannutta kasvitieteellistä tutkijaryhmää. Zimbabwessa Sim sai aivoinfarktin, joka vaikutti häneen loppuelämänsä ajan, vaikka hän pystyikin jatkamaan kasvitieteellisiä töitään. Elämänsä loppuvuosina Sim kärsi myös reumatismista.[1]
Sim julkaisi uransa aikana useita teoksia ja hänen pääasiallinen tutkimuskohteensa oli metsien kasvillisuus mukaan lukien saniaiset sekä lehti- ja maksasammalet. Lisäksi Sim keräsi sieninäytteitä veljensä James Simin kanssa. Sim kuului myös useisiin tieteellisiin seuroihin, muun muassa Linnean Societyyn.[1]
Simin mukaan on nimetty maksasammalsuku Simia. Lisäksi Simin nimi näkyy Rhus simii, Royena simii, Eugenia simii ja Sapium simii -lajien tieteellisissä nimissä.[1]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Thomas Robertson Sim Wikimedia Commonsissa
- JSTOR Global Plants: Sim, Thomas Robertson (englanniksi)
| ||||||||||||||||||
