Thomas Midgley, Jr.
Thomas Midgley, Jr. (18. toukokuuta 1889 – 2. marraskuuta 1944) oli yhdysvaltalainen keksijä ja kemisti. Hänet tunnetaan parhaiten keksinnöistään, jotka hän teki työskennellessään General Motorsilla.
Historioitsija J. R. McNeill on kirjoittanut Midgleyllä olleen "enemmän haitallisia vaikutuksia ilmakehään kuin millään muulla yksittäisellä eliöllä maapallon historiassa"[1]. Bill Brysonin mukaan Midgleyllä oli "kammottava vietti kohti kaduttavia tekoja".[2] Fred Pearce kuvaili Midgleytä New Scientist -lehdessä "yhden miehen ympäristökatastrofiksi".[3]
Joulukuussa 1921 Midgley havaitsi, että tetraetyylilyijyn lisääminen bensiiniin vähensi auton polttomoottorin ”nakutusta”. Tällä oli tuhoisia seurauksia ympäristön kannalta, koska bensiiniin lisätty yhdiste levisi autojen pakoputkista ympäristöön, saastuttaen siten sen lyijyllä, joka on eläimille ja ihmisille vaarallinen raskasmetalli. Myöhemmin uransa aikana Midgley työskenteli kodinkoneiden jäähdytysaineiden parissa. 1900-luvun alussa kylmälaitteissa käytettiin myrkyllisiä ja helposti räjähtäviä ainesosia, jotka Midgley pyrki korvaamaan turvallisemmalla yhdisteellä. Hänen kylmälaitteisiin keksimänsä CFC-yhdisteet osoittautuivat kuitenkin ilmakehän otsonikerrosta tuhoaviksi ja aiheuttivat otsonikatoa.
Midgleyn ura taitavana kemistinä ei jäänyt huomaamatta vaan vuonna 1941 hänelle myönnettiin American Chemical Societyn korkein tunnustus, Priestleyn mitali. Hänen työnsä sai tunnustusta myös monien muiden palkintojen muodossa.[4]
Sekä tetraetyylilyijyn että CFC-yhdisteiden käyttö on suurilta osin kielletty myöhemmin niiden epäsuotuisien ympäristövaikutusten vuoksi.
Midgley sairastui myöhemmin polioon, ja rakensi vuoteeseensa väkipyöräjärjestelmän helpottamaan hänen liikkumistaan. Hän kuristui kuoliaaksi kyseisen järjestelmän köysiin vuonna 1944.[5] Kuolinsyytutkija arvioi Midgleyn kuoleman itsemurhaksi.[6]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ J. R. McNeill kirjassa Something New Under the Sun: An Environmental History of the Twentieth-Century World (2001), New York: Norton, xxvi, 421 pp. Lainaus kirjasta Michael Bessin arvostelussa os. https://web.archive.org/web/20040328013401/http://dizzy.library.arizona.edu/ej/jpe/volume_9/1101bess.html
- ↑ Bryson, Bill: A Short History of Nearly Everything. Broadway Books, 2003.
- ↑ Fred Pearce: Inventor hero was a one-man environmental disaster New Scientist. 7. kesäkuuta 2017. Viitattu 22.3.2024. (englanniksi)
- ↑ Inventors Hall of Fame Profile: Thomas Midgely invent.org. (englanniksi)
- ↑ Tim Harford. Why did we use leaded petrol for so long? BBC. 28.8.2017, viitattu 13.1.2025 (englanniksi)
- ↑ Midgley's Death Termed Suicide. Dayton Herald (Ohio), 10.11.1944. s. 28
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Miltä maailma näyttää vuonna v. 2035? Amerikkalaisen tiedemiehen ennustuksia, Seura, 14.08.1935, nro 33, s. 15, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
- Tom Phillips: Ihmiset, näin munasimme kaiken. 2018. S. 227–239. ISBN 978-952-04-0720-9. (Englanniksi Humans, A brief History of How We F*cked It All Up).
| Kansainväliset | |
|---|---|
| Kansalliset | |
| Muut | |
