Theodoros Samoslainen (kuvanveistäjä)
| Theodoros Samoslainen | |
|---|---|
| Θεόδωρος ὁ Σάμιος | |
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 500-luku eaa. Samos |
| Ammatti | arkkitehti, kuvanveistäjä |
| Arkkitehti | |
| Merkittävät työt | Samoksen Heraion, Efesoksen Artemiin temppeli, Skias |
Theodoros Samoslainen (m.kreik. Θεόδωρος ὁ Σάμιος, Theodōros ho Samios, lat. Theodorus Samius; 500-luku eaa.) oli antiikin kreikkalainen arkkitehti ja kuvanveistäjä, joka oli kotoisin Samoksesta. Hän kuului Rhoikoksesta alkuunsa saaneeseen taiteilijasukuun.[1][2]
Elämä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Theodoros vaikutti 500-luvulla eaa. Kroisoksen ja Polykrateen aikaan.[3] Hänet esitetään joskus Rhoikoksen veljen Telekleen pojaksi ja joskus Rhoikoksen itsensä pojaksi.[1] Siksi joskus on erotettu kaksi Theodorosta, Rhoikoksen poika Theodoros vanhempi (n. 600 eaa.)[4] ja Telekleen poika Theodoros nuorempi (n. 560 eaa.).[3] Nykyisen näkemyksen mukaan oli kuitenkin vain yksi Theodoros, joka liittyy niin läheisesti Rhoikokseen, että heidänkin töitään on vaikea erottaa toisistaan.[1]
Työt
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Theodoros toimi arkkitehtina ja kirjoitti teoksen Samoksen Heraionista eli Heran temppelistä, jonka rakentamiseen hän lienee osallistunut Rhoikoksen tavoin. Theodoroksen kerrotaan osallistuneen Rhoiksen ja Smiliksen kanssa myös Lemnoksen labyrintin rakentamiseen sekä johtaneen Efesoksen Artemiin temppelin perustusten rakentamista. Hänen nimiinsä voidaan lukea myös Spartassa sijainnut vanha Skias.[1][4]
Theodoros teki myös veistoksia pronssista ja puusta.[4] Hän saavutti niin suurta mainetta pronssiveistäjänä, että pronssin tai kuparin sulattamisen ja patsasvalun taidon keksiminen (διέχεαν δὲ χαλκὸν πρῶτοι καὶ ἀγάλματα ἐχωνεύσαντο, diekhean de khalkon prōtoi kai agalmata ekhōneusanto) on laitettu hänen ja Rhoikoksen nimiin;[2][5] tämä on tulkittu ontoksi valetun pronssin tekniikaksi.[1][6] Yhdessä Telekleen kanssa hän valmisti samoslaisille puisen Apollon Pythioksen patsaan käyttäen vakiintuneita hieraattisen tyylin sääntöjä.[4]
Theodoros harjoitti myös metallien kaiverrustaidetta (kreik. τορευτική, toreutikē, lat. caelatura) sekä jalokivien kaiverrusta.[3] Herodotos mainitsee Theodoroksen Kroisoksen Delfoihin lähettämän hopeamaljan tekijäksi[2][7] sekä Polykrateen kuuluisan sormuksen valmistajaksi.[2][8] Herodotokselta saamme tietää, että hopeamalja oli jo Delfoissa, kun temppeli paloi 58. olympiadin ensimmäisenä vuonna eli vuonna 548 eaa., ja että Polykrates surmattiin 64. olympiadin kolmantena vuonna eli vuonna 522 eaa., mitkä auttavat Theodoroksen toiminnan ajoittamisessa.[2] Molemmissa kohdissa annetaan ymmärtää, että Theodoros oli korkealle arvostettu taiteilija, ja ensin mainitussa Herodotos nimenomaisesti toteaa uskovansa perimätietoon, jonka mukaan malja oli Theodoroksen tekemä, koska työ ei vaikuttanut tavanomaiselta (συγτυχόν, syntykhon).[2] Myös Pausanias mainitsee Polykrateen sormuksen Theodoroksen työnä.[2][5]
Theodoroksen sanottiin myös keksineen suorakulman, vatupassin, sorvin ja avaimen.[1][9] Ilmeisesti häntä pidettiin antiikin aikana jonkinlaisena yleisnerona, johon liitettiin kaikenlaisia keksintöjä, vaikka kaikki väitteet eivät todennäköisesti pitäneet paikkansa.[1]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d e f g Theodorus [I 1 Of Samos, Greek architect, bronze sculptor and inventor, Archaic period] Brill's New Pauly Online. Brill. Viitattu 12.6.2025. (englanniksi)
- ↑ a b c d e f g Smith, William: ”Theodorus, artists”, Dictionary of Greek and Roman Biography and Mythology. Boston: Little, Brown and Company, 1849–1867. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
- ↑ a b c Smith, William: ”Theodorus (87)”, Dictionary of Greek and Roman Biography and Mythology. Boston: Little, Brown and Company, 1849–1867. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
- ↑ a b c d Smith, William: ”Theodorus (86)”, Dictionary of Greek and Roman Biography and Mythology. Boston: Little, Brown and Company, 1849–1867. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
- ↑ a b Pausanias: Kreikan kuvaus 8.14.5.
- ↑ Pausanias: Kreikan kuvaus 8.14.8, 9.41.1, 10.38.6.
- ↑ Herodotos: Historiateos 1.51.
- ↑ Herodotos: Historiateos 3.41.
- ↑ Plinius vanhempi: Naturalis historia 7.198.