Theodore Roosevelt Jr.
| Theodore Roosevelt III | |
|---|---|
 |
|
| Henkilötiedot | |
| Muut nimet | Theodore Roosevelt Jr. |
| Syntynyt | 13. syyskuuta, 1887 Oyster Bay, New York, Yhdysvallat |
| Kuollut | 12. heinäkuuta 1944 (56 vuotta) Méautis, Ranska |
| Sotilashenkilö | |
| Palvelusvuodet |
1917–1919 1940–1944 |
| Taistelut ja sodat | Toinen maailmansota |
| Sotilasarvo | Prikaatikenraali |
| Kunniamerkit | Medal of Honor |
| Joukkoyksikkö |
Yhdysvaltain 1. jalkaväkidivisioona Yhdysvaltain 4. jalkaväkidivisioona |
Theodore Roosevelt III (13. syyskuuta 1887 – 12. heinäkuuta 1944) eli Theodore Roosevelt Jr. oli yhdysvaltalainen prikaatikenraali, joka toimi Puerto Ricon kuvernöörinä ja Filippiinien kenraalikuvernöörinä.[1]
Roosevelt oli Yhdysvaltain 26. presidentin Theodore Rooseveltin ja tämän toisen vaimon Edith Rooseveltin vanhin poika. Roosevelt avioitui 1910 Eleanor Butler Alexanderin kanssa. He saivat yhdessä neljä lasta.[1]
Roosevelt palveli ensimmäisessä maailmansodassa 1917–1919. Hänet sijoitettiin ensin Ranskaan, jonne Eleanor seurasi kuukautta myöhemmin. Roosevelt asui Pariisissa Eleanorin, veljiensä Archibaldin ja Quentinin ja siskonsa aviomiehen, Richard Derbyn kanssa. Quentin kuoli taistelussa heinäkuussa 1918. Roosevelt loukkaantui palveluksensa aikana, häntä muun muassa ammuttiin jalkaan. Hänet palkittiin toimistaan useilla mitaleilla.[1]
Palattuaan sodasta Roosevelt seurasi isänsä jalanjälkiä politiikkaan. Hän oli republikaanisen puolueen ehdokas New Yorkin kuvernööriksi 1924, mutta hävisi vaalit Al Smithille.
Vuonna 1929 Roosevelt nimitettiin Puerto Ricon kuvernööriksi. Hän toimi tehtävissä vuoteen 1932 asti. Samana vuonna hänet nimitettiin Filippiinien kenraalikuvernööriksi. Hän toimi asemassa vain hieman yli vuoden.[1]
Toisessa maailmansodassa Roosevelt muistetaan parhaiten Normandian maihinnoususta. Roosevelt oli 56-vuotiaana vanhin ja korkea-arvoisin ensimmäisen aallon joukkojen jäsen.[1] Hän kuoli saatuaan sydänkohtauksen hieman alle viisi viikkoa myöhemmin, 12. heinäkuuta 1944. Hänet palkittiin toimistaan maihinnousun aikana Medal of Honorilla postuumisti 21. syyskuuta 1944. Hänen leskensä Eleanor vastaanotti mitalin.[2]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d e Theodore Roosevelt, Jr. (U.S. National Park Service) www.nps.gov. Viitattu 12.4.2023. (englanniksi)
- ↑ Theodore Roosevelt Jr. | World War II | U.S. Army | Medal of Honor Recipient Congressional Medal of Honor Society. Viitattu 12.4.2023. (englanniksi)
| ||||||||||||||||||
