Theodor Storm
| Theodor Storm | |
|---|---|
_vermutlich_von_Ferdinand_Tellgmann.jpg) Theodor Storm 1860-luvulla (ferrotypia). |
|
| Henkilötiedot | |
| Koko nimi | Hans Theodor Woldsen Storm |
| Syntynyt | 14. syyskuuta 1817 Husum |
| Kuollut | 4. heinäkuuta 1888 (70 vuotta) Hademarschen |
| Ammatti | kirjailija |
| Kirjailija | |
| Äidinkieli | saksa |
| Tuotannon kieli | saksa |
| Esikoisteos | Liederbuch dreier Freunde |
| Pääteokset | Immenjärvi |
| Aiheesta muualla | |
| Kotisivut | |
 Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta |
|
Theodor Storm (14. syyskuuta 1817 Husum – 4. heinäkuuta 1888 Hademarschen) oli saksalainen realismin kauden kirjailija, jonka novellit ovat realismin kauden merkittävimpiä.[1]
Elämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Storm syntyi lakimiehen poikana Husumissa. Hän opiskeli lakitiedettä Kielissä ja Berliinissä. Hän palasi Husumiin asianajajaksi vuonna 1843. Hän osallistui siellä vuonna 1848 Slesvig-Holsteinin saksalaisten kapinaan Tanskaa vastaan ja alueen liittämiseksi Saksaan. Kapinan kukistuttua hän joutui vuonna 1852 muuttamaan Preussin puolelle, ensin Potsdamiin ja myöhemmin Heiligenstadtiin.[1] Storm palasi Husumiin Tanskan ja Saksan sodan päätyttyä, ensin maavoudiksi(landvogt). Hän erosi palveluksesta 1880 käräjätuomarina.[2]
Kirjallinen ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Storm aloitti kirjailijanuransa lyyrikkona. Esikoisteos oli Liederbuch dreier Freunde (1843), jossa hän ystäviensä Theodor ja Tycho Mommsenin kanssa ilmaisi schleswigholsteinilaisia tunteitaan. Opiskeluajoistaan saakka hän oli julkaissut runoja, jotka ilmestyivät yksissä kansissa vuonna 1852. Ne olivat yksinkertaisen lämpimiä, laulullisia ja välitöntä tunnetta kuvaavia. Vuodesta 1847 Storm kirjoitti novelleja. Aluksi ne kuvasivat lyyrisiä tilanteita. Vuoden 1849 teos Immensee (suom. Immenjärvi) kuuluu Saksan kirjallisuuden luetuimpiin novelleihin. Teoksessa näkyy Stormin tekstien keskeisin motiivi: ihmisonnen ja sen muistojen katoavuus ja ihmisen yksinäisyys. Tätä korosti se, että Storm oli irtisanoutunut uskonnosta ja hylännyt kuolemattomuuden ajatuksen.[1][2]
Storm aloitti lyyrikkona romantiikan aikana, ja vaikutteita hän sai muun muassa Joseph von Eichendorffilta, mutta runoissa on yksilöllinen sävy ja niiden perusajatus muistuttaa kansanlauluja. Novellit ovat sävyttömämpiä eivätkä muodoltaan yhtä tiiviitä kuin runot. Hän ei käsittele poliittisia, yhteiskunnallisia eikä henkisiä kiistoja vaan joko saman ajan tai historiaan naamioituja henkilökohtaisia konflikteja, jotka muodostavat kertomusten ytimen.[2]
Stormin 58 novellista ainakin 35 on tehty vuoden 1864 jälkeen. Tällä kaudella Storm siirtyi tunnelmakuvauksesta todellisiin tapahtumiin ja elämän ongelmiin. Kauden tunnetuimpia novelleja ovat Viola tricolor (1873), Pole Poppernspäler (1874, suom. Nukke-Nikke) ja Hans und Heinz Kirch (1882). Synkänsävyisiä, kronikkatyyppisiä novelleja ovat Aquis submersus (1876, suom. Rakkauden rikos) ja Der Schwimmelreiter (1888, suom. Aaveratsastaja). Monet tämän kauden novellit viittaavat tuleviin uusromantiikan ja impressionismin virtauksiin. Myöhempi kirjailija Thomas Mann on ilmaissut saaneensa runsaasti vaikutteita Stormilta.[1]
Suomennetut teokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Immenjärvi, Helsinki: Holm 1887
- Nukke-Nikke (Pole Poppenspäler), Oulussa: K.F. Kiwekäs, 1903 Teos verkossa
- Rannikon ratsastaja: pohjoisfriisiläinen tarina; suom. Ester Peltonen, Porvoo: WSOY 1903. Sarja: Suurten kertojain teoksia 13
- Rakkauden rikos (Aquis submersus) Helsinki: Kirja 1923. Sarja: Helmi-sikermä n:o 7
- Immensee ja muita novelleja (Immensee, Ein grünes Blatt, Im Schloss), suom. Hannes Korpi-Anttila, Porvoo: WSOY 1945
- Aaveratsastaja: novelli (Der Schimmelreiter); suom. Sirkka Selja, Hämeenlinna: Karisto 1962. Sarja: Helmisarja 23
- Sateenhaltijatar (Die Regentrude ), suom. Marja Lallo, Helsinki: Kansankulttuuri [1976 ISBN 951-615-110-8
- Pieni kyytimies (Der kleine Häwelmann) suom. Leena Krohn, Helsinki: Lasten keskus 1995. ISBN 951-627-636-9
Runoja suomeksi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Kaukana maailmasta, teoksessa: Laulujen virta, suom. Arvi Kivimaa, WSOY, 1936
- Kaupunki, teoksessa: Laulujen virta, suom. Arvi Kivimaa, WSOY, 1936
- Matkalle mukaan poimin tuon lehvän päivän kesäisen, teoksessa: Lounatuulia, Helsinki: Kirjapaja, 1990 ISBN 951-621-977-2
- Merenranta, teoksessa: Laulujen virta, suom. Arvi Kivimaa, WSOY, 1936
- Tarina kissoista (Von Katzen), suom. Anna-Maija Raittila, teoksessa: Kissanystävälle, WSOY 1991 ISBN 951-0-16569-7
- Unettomana, teoksessa: Laulujen virta, suom. Arvi Kivimaa, WSOY, 1936
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d ”Storm, Theodor”, Otavan suuri ensyklopedia, 8. osa (Reykjavik–sukulaisuus), s. 6465. Otava, 1980. ISBN 951-1-05637-9.
- ↑ a b c Storm, Hans Theodor Woldsen Nordisk familjebok 27. 1918 (ruotsiksi)
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Theodor Storm Wikimedia Commonsissa
- Vapaasti ladattavia Theodor Stormin e-kirjoja Project Gutenbergiltä ja Projekti Lönnrotilta
| ||||||||||||||||||||||||||
