Siirry sisältöön

The Producers – kevät koittaa Hitlerille

Wikipediasta
The Producers – kevät koittaa Hitlerille
The Producers
Ohjaaja Susan Stroman
Käsikirjoittaja
Perustuu
Tuottaja
Säveltäjä
Kuvaaja
Leikkaaja Steven Weisberg
Koreografi Susan Stroman
Pääosat
Valmistustiedot
Valmistusmaa Yhdysvallat
Tuotantoyhtiö
Levittäjä Universal Pictures
Ensi-ilta
Kesto 134 minuuttia
Alkuperäiskieli englanti
Budjetti 45 miljoonaa dollaria[1]
Tuotto 38,1 miljoonaa dollaria[1]
Aiheesta muualla
IMDb
Elonet
AllMovie

The Producers – kevät koittaa Hitlerille (myös Kevät koittaa Hitlerille; engl. The Producers) on vuonna 2005 ensi-iltansa saanut Susan Stromanin ohjaama yhdysvaltalainen musikaalikomediaelokuva, jonka pääosissa ovat Nathan Lane, Matthew Broderick ja Uma Thurman. Elokuva perustuu Mel Brooksin ja Thomas Meehanin Tony-palkittuun Broadway-musikaaliin The Producers (2001), joka on Brooksin käsikirjoittaman ja ohjaaman Oscar-palkitun elokuvan Kevät koittaa Hitlerille (1967) musikaalisovitus. Se on Stromanin ensimmäinen elokuvaohjaus.[2][3]

Elokuva julkaistiin elokuvateattereissa joulukuussa 2005. Elokuva oli ilmestyessään taloudellinen floppi ja sai kriitikoilta vaihtelevan vastaanoton.[1][4] Se oli ehdolla neljän Golden Globen saajaksi vuoden 2006 gaalassa, kuten kategoriassa paras musikaali- tai komediaelokuva.[5]

Juoni

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Elokuva sijoittuu vuoteen 1959. New Yorkissa huono-onnisen Broadway-tuottajan Max Bialystockin (Nathan Lane) näytelmät floppaavat toinen toisensa perään. Hänen kirjanpitäjänsä Leo Bloom (Matthew Broderick) ehdottaa, että Max tuottaa tahallaan surkean musikaalin, jota kukaan ei tule katsomaan. Näin he voisivat rikastua nopeasti laittamalla musikaalin tuottamiseen kerätyt rahat omiin taskuihinsa. He alkavat toteuttaa suunnitelmaa etsimällä kaikkien aikojen surkeimman käsikirjoituksen, hankkimalla joukoittain rahoittajia ja palkkaamalla tyystin lahjattoman ohjaajan ja näyttelijän. Musikaalin ensi-iltana he odottavat murska-arvosteluja ja takuuvarmaa floppia, mutta yleisön mieltymyksiä ei aina voi ennakoida.[2][6][7]

Näyttelijät

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
 Nathan Lane … Maximilian ”Max” Bialystock  
 Matthew Broderick … Leopold ”Leo” Bloom  
 Uma Thurman … Ulla Inga Hansen Benson Yansen Tallen Hallen Svaden Swansson (myöh. Bloom)  
 Will Ferrell … Franz Liebkind  
 Gary Beach … Roger De Bris  
 Roger Bart … Carmen Ghia  
 Jon Lovitz … herra Marks  
 Eileen Essell … Hold Me-Touch Me  
 Debra Monk … Lick Me-Bite Me  
 Andrea Martin … Kiss Me-Feel Me  
 David Huddleston … tuomari  
 Michael McKean … luottovanki  
 Richard Kind … valamiehistön puheenjohtaja  
 John Barrowman … natsisotilas  
 Brent Barrett … Brian  
 Peter Bartlett … Kevin  
 Roland Rusinek … Jack Lapidus  
 Jason Antoon … Jason Green  
 Bryn Dowling … paikannäyttäjä / helmikaulakorutyttö / pieni vanha leidi / baijerilainen talonpoika  
 Meg Gillentine … paikannäyttäjä / helmikaulakorutyttö / pieni vanha leidi / steppaava ruskeapaita  
 Michael Thomas Holmes … natsisotilas Rolf / koe-esiintyjä  
 Jim Borstelmann … Scott / Donald Dinsmore / pieni vanha leidi / baijerilainen talonpoika  
 Kathy Fitzgerald … Shirley Markowitz / pieni vanha leidi  
 Kevin Ligon … työmies / pieni vanha leidi  
 Jimmy Smagula … vanki  
 Ray Wills … Bum  
 Marilyn Sokol … koditon nainen  

Lisäksi käsikirjoittajat Mel Brooks ja Thomas Meehan esiintyvät elokuvassa pikkuosissa.[8][9]

Musiikki

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Elokuvan virallinen soundtrack-albumi The Producers (Original Motion Picture Soundtrack) julkaistiin 22. marraskuuta 2005.[10] Mel Brooks sävelsi ja sanoitti kaikki kappaleet.[2]

Elokuvan musiikkinumerot

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • ”Opening Night” – Bryn Dowling, Meg Gillentine ja ensi-iltayleisö
  • ”We Can Do It” – Nathan Lane ja Matthew Broderick
  • ”I Wanna Be a Producer” – Matthew Broderick, kirjanpitäjät ja tytöt helmikaulakoruissa
  • ”Der Guten Tag Hop Clop” – Nathan Lane, Matthew Broderick ja Will Ferrell
  • ”Keep It Gay” – Gary Beach, Roger Bart, Nathan Lane, Matthew Broderick, Brent Barrett, Peter Bartlett, Jim Borstelmann ja Kathy Fitzgerald
  • ”When You Got It, Flaunt It” – Uma Thurman
  • ”That Face” – Matthew Broderick ja Uma Thurman
  • ”Along Came Bialy” – Nathan Lane ja pienet vanhat leidit
  • ”You Never Say Good Luck on Opening Night” – Gary Beach, Roger Bart, Will Ferrell, Matthew Broderick ja Nathan Lane
  • ”Haben Sie Gehört das Deutsche Band?” – Will Ferrell
  • ”Heil Myself” – Gary Beach, natsisotilaat ja kuoro
  • ”Springtime for Hitler” – John Barrowman, Uma Thurman, Michael Thomas Holmes, Mel Brooks, Gary Beach, baijerilaiset talonpojat, ruskeapaidat, natsisotilaat ja kuoro
  • ”You’ll Find Your Happiness in Rio” – sambayhtye
  • ”Betrayed” – Nathan Lane
  • ”Prisoners of Love” (Sing Sing) – Kevin Ligon, Jimmy Smagula, Will Ferrell, Nathan Lane, Matthew Broderick ja Sing Singin vangit
  • ”Prisoners of Love” (Broadway) – Uma Thurman, Gary Beach ja Broadway-vangit
  • ”Prisoners of Love” (Leo & Max) – Nathan Lane, Matthew Broderick ja kuoro
  • ”’Til Him” – Matthew Broderick, Nathan Lane ja pienet vanhat leidit
  • ”There’s Nothing Like a Show on Broadway” – Nathan Lane ja Matthew Broderick
  • ”The Hop-Clop Goes On” – Will Ferrell
  • ”Goodbye!” – Matthew Broderick, Uma Thurman, Will Ferrell, Gary Beach, Roger Bart, Rogerin tuotantotiimi, Nathan Lane, kirjanpitäjät, sambayhtye, Ray Wills, Marilyn Sokol, Michael McKean, Sing Singin vangit, natsisotilaat, Jon Lovitz, tytöt helmikaulakoruissa ja Mel Brooks

Lähde:[2]

Tuotanto

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Roolitus

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alun perin Nicole Kidmanin oli tarkoitus näytellä Ullaa, mutta hän vetäytyi elokuvahankkeesta aikataulukiireiden vuoksi joulukuussa 2004.[2]

Kuvaukset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Elokuvan, jonka työnimenä oli The Producers: The Movie Musical, 70-päiväisten kuvausten oli alun perin määrä alkaa 21. helmikuuta 2005, mutta kuvausten alkua siirrettiin viikolla eteenpäin. Kuvaukset saatiin aloitettua New Yorkissa 28. helmikuuta 2005. Elokuvan studiokohtaukset kuvattiin Steiner Studios -elokuvastudioilla Brooklynissä ja ulkokohtauksia Central Parkissa ja Plaza Hotelin läheisyydessä Manhattanilla. Elokuvasta tuli ensimmäinen hanke, jota kuvattiin vasta valmistuneessa Steiner Studios -studiokompleksissa. Lisäksi elokuvaa kuvattiin Broadwaylla St. James Theatressa, jossa alkuperäinen musikaali oli saanut ensi-iltansa.[2][3]

Ensi-ilta ja vastaanotto

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

The Producers – kevät koittaa Hitlerille julkaistiin rajoitetusti kuudessa elokuvateatterissa Yhdysvalloissa 16. joulukuuta 2005, ja elokuva pääsi laajempaan teatterilevitykseen 25. joulukuuta 2005. Maailmanlaajuisesti elokuva tuotti 38,1 miljoonan dollarin lipputulot.[1]

Elokuva on saanut kriitikoilta vaihtelevia arvioita, kun taas vastaanotto yleisöltä on ollut myönteisempää. Rotten Tomatoes -sivuston mukaan 51 prosenttia kriitikoista on antanut elokuvalle myönteisen arvosanan. Keräys perustuu 153 arviointiin, joista 78 on ”tuoreita” ja 75 ”mätiä”. Yli 250 000 käyttäjästä 63 prosenttia on antanut elokuvalle myönteisen arvosanan 3,5/5 keskiarvolla.[4] Metacritic-sivuston mukaan 37 arvostelun perusteella elokuva on saanut 52 pistettä sadasta mahdollisesta. Metacriticin 35 käyttäjää on antanut elokuvalle keskiarvon 6,8/10.[11]

Palkintoehdokkuudet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Palkinto Kategoria Ehdokas Tulos Lähde
Golden Globe Paras musikaali- tai komediaelokuva — Ehdokkuus
[5]
Paras kappale Mel Brooks kappaleesta ”There’s Nothing Like a Show on Broadway” Ehdokkuus
Paras miespääosa musikaali- tai komediaelokuvassa Nathan Lane Ehdokkuus
Paras miessivuosa Will Ferrell Ehdokkuus
Critics’ Choice Paras komediaelokuva — Ehdokkuus
[12]
Paras elokuvamusiikki Ehdokkuus
Grammy Paras elokuvaan, televisioon tai muuhun visuaaliseen mediaan tehty laulu Mel Brooks kappaleesta ”There’s Nothing Like a Show on Broadway” Ehdokkuus
[13]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b c d The Producers (2005) Box Office Mojo. IMDb.com, Inc. Viitattu 7.6.2025. (englanniksi)
  2. ↑ a b c d e f The Producers (2005) AFI Catalog. American Film Institute. Viitattu 7.6.2025. (englanniksi)
  3. ↑ a b The Producers Elonet. Kansallinen audiovisuaalinen instituutti. Viitattu 7.6.2025.
  4. ↑ a b The Producers Rotten Tomatoes. Fandango. Viitattu 7.6.2025. (englanniksi)
  5. ↑ a b The Producers Golden Globes. Hollywood Foreign Press Association. Viitattu 7.6.2025. (englanniksi)
  6. ↑ The Producers SF Anytime. SF Anytime AB. Viitattu 7.6.2025.
  7. ↑ The Producers (2005) Leffatykki.com. Pop Media Oy. Viitattu 7.6.2025.
  8. ↑ Rank, Julia: Learn about the production history of ’The Producers’ LondonTheatre.co.uk. 25.5.2025. Viitattu 7.6.2025. (englanniksi)
  9. ↑ Buckley, Michael: STAGE TO SCREENS: ”The Producers” Film — Chatting with Stroman and Beach Playbill. 20.11.2005. Playbill Inc. Viitattu 7.6.2025. (englanniksi)
  10. ↑ The Producers Soundtrack Released on November 22 BroadwayWorld. 3.11.2005. Wisdom Digital Media. Viitattu 7.6.2025. (englanniksi)
  11. ↑ The Producers Metacritic. Fandom, Inc. Viitattu 7.6.2025. (englanniksi)
  12. ↑ THE 11th CRITICS’ CHOICE MOVIE AWARDS WINNERS AND NOMINEES BFCA. 9.1.2006. Broadcast Film Critics Association. Arkistoitu 5.2.2014. Viitattu 7.6.2025. (englanniksi)
  13. ↑ 2006 GRAMMY WINNERS Grammy.com. 11.2.2007. Recording Academy. Viitattu 7.6.2025. (englanniksi)

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=The_Producers_–_kevät_koittaa_Hitlerille&oldid=23346901”