Varastin miljoonan
(Ohjattu sivulta The Lavender Hill Mob)
| Varastin miljoonan | |
|---|---|
| Lavender Hill Mob | |
 |
|
| Ohjaaja | Charles Crichton |
| Käsikirjoittaja | T. E. B. Clarke |
| Tuottaja | |
| Säveltäjä | Georges Auric |
| Kuvaaja | Douglas Slocombe |
| Leikkaaja | Seth Holt |
| Lavastaja | William Kellner |
| Pääosat | |
| Valmistustiedot | |
| Valmistusmaa | Iso-Britannia |
| Tuotantoyhtiö | Ealing Studios |
| Levittäjä |
General Film Distributors Netflix |
| Ensi-ilta |
1951 Suomi: 1. toukokuuta 1952 |
| Kesto | 79 min. |
| Alkuperäiskieli |
ranska englanti |
| Aiheesta muualla | |
| IMDb | |
| Elonet | |
| AllMovie | |
Varastin miljoonan (Lavender Hill Mob) on brittiläinen Ealing-studioiden tuottama komediaelokuva vuodelta 1951. Sen käsikirjoitus voitti Oscarin ja elokuva parhaan elokuvan BAFTA-palkinnon.[1] Alec Guinness oli ehdolla Parhaan miespääosan Oscar-palkintoon. Elokuvassa vilahtaa myös Audrey Hepburn, joka ei ollut tuolloin vielä tähti.[2]
Vuonna 1999 British Film Instituten kyselyssä Varastin miljoonan äänestettiin kaikkien aikojen 17. parhaaksi brittielokuvaksi. Vastaajina oli tuhat Ison-Britannian elokuva- ja televisioammattilaista.[3] The New York Timesin kriitikot valitsivat elokuvan vuonna 2004 yhdeksi kaikkien aikojen tuhannesta parhaasta maailmassa.[4]
Pääosissa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
| Alec Guinness | … | Holland, pankkivirkailija |
| Stanley Holloway | … | Pendlebury, matkamuistojen valmistaja |
| Sidney James | … | Lackery, rosvo |
| Alfie Bass | … | Shorty, hulttio |
| Marjorie Fielding | … | Mrs. Chalk |
| Audrey Hepburn | … | Chiquita |
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Year of Presentation 1951 BAFTA. Viitattu 6.6.2021. (englanniksi)
- ↑ The Lavender Hill Mob. Britmovie.co.uk. Arkistoitu 13.4.2009. Viitattu 30.8.2009. (englanniksi)
- ↑ Entertainment Best 100 British films - full list BBC News. 23.9.1999. Viitattu 27.7.2016. (englanniksi)
- ↑ The Best 1,000 Movies Ever Made. (Perustuu teokseen The New York Times Guide to the Best 1,000 Movies Ever Made, St. Martin's Griffin 2004.) The New York Times. Arkistoitu 11.7.2016. Viitattu 5.7.2016. (englanniksi)