The Amity Affliction

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tämän artikkelin tai sen osan kieliasua on pyydetty parannettavaksi.
Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelin kieliasua.
Tarkennus: Huono suomi, kielioppi. Osaa korjattu toukokuussa 2017 (merkitty piilokommentilla artikkeliin).
The Amity Affliction
Yhtye vuonna 2015.
Yhtye vuonna 2015.
Tiedot
Toiminnassa 2003–
Tyylilaji metalcore, post-hardcore, melodinen hardcore
Kotipaikka Australia Gympie, Queensland, Australia
Jäsenet

Joel Birch
Ahren Stringer
Dan Brown
Joe Longobardi
Entiset jäsenet

Garth Buchanan
Grant Canova
Daniel Hagan
Lachlan Faulkner
Troels Thomasson
Christopher Burt
Trad Nathan
Clint Owen Ellis
Imran Siddiqi
Troy Brady
Ryan Burt
Levy-yhtiö

Pure Noise Records, Roadrunner, We Are Unified, Boomtown
Aiheesta muualla
Kotisivut

The Amity Affliction on vuonna 2003 perustettu australialainen metalcore-yhtye. Yhtyeen nykyiset jäsenet ovat Joel Birch, Ahren Stringer, Joe Longobardi, ja Dan Brown.

The Amity Affliction on julkaissut seitsemän studioalbumia: Severed Ties (2008), Youngbloods (2010), Chasing Ghosts (The Amity Affliction) (2012), Let The Ocean Take Me (2014), This Could Be Heartbreak (2016), Misery (2018) ja Everyone Loves You... Once You Leave Them (2020). The Amity Afflictionin teokset käsittelevät usein henkilökohtaisia aiheita, kuten masennusta, ahdistuneisuutta, riippuvuutta ja itsemurhaa. Laulaja Joel Birch on monien yhtyeen sanoitusten takana.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alkuvaiheet (2003–2008)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ahren Stringer ja Troy Brady perustivat The Amity Afflictionin Gympiessä, Queenslandissa viimeisen lukiovuotensa aikana. Yhtye nimettiin auto-onnettomuudessa 17-vuotiaana kuolleen läheisen ystävän mukaan. 'Amity' viittaa ystävyyteen ja 'Affliction' viittaa kamppailuun, jota yhtyeen jäsenet kävivät läpi ystävänsä kuoleman takia. Yhtye esiintyi useita kertoja konserteissa ja muissa koulun tilaisuuksissa. 

Vuonna 2004 yhtye julkaisi kolme samannimistä demoa, joiden tuottajana toimi Scott Mullane Aisle 6 Recording-yhtiöstä. Tuolloin yhtyeessä oli neljä jäsentä: Garth Buchanan soitti bassoa ja Lachlan Faulkner rumpuja. Kummatkin ovat nykyään yhtyeen entisiä jäseniä.

Laulaja Joel Birch liittyi bändiin vuoden 2004 lopulla. Vuoden 2005 puolivälissä The Amity Affliction julkaisi debyyttinsä samannimisellä EP:llä. Julkaisun jälkeen vuonna 2005 yhtye oli kiertueella Australian itärannikolla.

Vuonna 2007 yhtyeen riveihin tuli muutoksia. Rumpali Lachlan Faulkner lopetti ja basisti Garth Buchanan jätti yhtyeen liittyäkseen yhtyeeseen nimeltä Behind Crimson Eyes. Lachlan Faulkner liittyi myöhemmin Saint Luciaan.  The Amity Affliction palkkasi uuden rumpalin, Troels Thomassonin sekä kitaristi Chris Burtin. Ahren Stringeristä tuli basisti ja kosketinsoittaja. Kosketinsoittaja Trad Nathan liittyi yhtyeeseen. The Amity Affliction julkaisi viiden kappaleen EP:n nimeltä High Hopes. Se oli nimi talolle, jossa Amityville Horror tapahtui.  

Severed Ties (2008–2010)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yhtye julkaisi debyytti albuminsa vuonna 2008, jonka otsikkona on Severed Ties. Albumi oli viikon Australian Albums Chart numerona 26.[1]

Se on ensimmäinen albumi jossa esiintyi Chris Burtin veli Ryan Burt rummuissa. Albumilla vierailee laulamassa Michael Crafter ja Matthew Wright sekä JJ Peters ja Lochlan Watt.  Musiikkivideo julkaistiin kappaleelle fruity Lexia. The Amity Affliction esiintyi  lukuisissa konserteissa ympäri Sydneytä, Melbournea, Brisbanea, Adelaidea ja Perthiä.

Toukokuun aikana 2009, he tukivat The Getaway Plania yhdessä Perthiläisen bändi Elora Danan, The Getaway Planin kansallista Finaali Kiertuetta.[2]

The Amity Affliction oli pääesiintyjänä kiertueella ympäri Australiaa vuonna 2009. He soittivat myös vuoden 2009 Stairway to Hell-Kiertueella ympäri Australiaa Iso-Britannialaisen bändin We Are The Ocean  ja Melbournelaisen bändin Hopeless tuella , jossa paikallinen bändi tuki yhtyettä joka kaupungissa. The Amity Affliction lähti Iso-Britanniaan  jossa heitä tuki We Are The Ocean ja he soittivat Flood Of Red ja All Forgotten kanssa. 

Youngbloods ja Glory Days (2010–2011)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Loppuvuodesta 2009 The Amity Afflictionin tiet erosivat kitaristi Christopher Burtin[3] kanssa. päätös oli molemminpuolinen ja oli ollut suunnitteilla jo jonkin aikaa. Hänen viimeinen esiintyminen oli Lontoossa joulukuussa 2009. Vaikka kaikki jäsenet ovat edelleen hyviä ystäviä Chrisin kanssa, päätös tehtiin bändin musiikin edun mukaisesti. Chris soittaa kitaraa ja laulaa Brisbane lähtöisessä bändissä SENSaii. Jälkeenpäin, Clint Ellis otti hänen paikkansa.

Huhtikuussa 2010 yhtye lensi New Yorkiin äänittämään heidän toista kokopitkää levyä, jonka tuottaja on Machine. 10. Toukokuuta, bändi latasi uuden kappaleen "I Hate Harley" uudelta albumiltaan heidän MySpace tililleen ja laulu oli myöhemmin ladattavissa ilmaiseksi.

18. kesäkuuta (alun perin 25. kesäkuuta 2010) yhtye julkaisi toisen albuminsa Youngbloods Boomtown ja Shock Records kanssa. Albumi oli valtava menestys bändille, he saivat kriittistä suosiota ja albumi debytoi numero 6 ARIA charts. The Amity Affliction lähti kiertueelle heinäkuussa julkaiseensa toisen albuminsa. Heidän kanssaan kiertueella olivat Misery Siqnals, australialainen Confesion ja skotlantilainen bändi Flood Of Red. He kiersivät Länsi-Australiassa, ja pari viikkoa myöhemmin kiertueeseen liittyi paikallinen bändi Break Even.

Lokakuussa bändi ilmoitti julkaisevansa kokoelmalevyn Glory Days, joka olisi kokoelma vanhoja demoja ja kaksi ensimmäistä EP:tä sekä kaksi B-puolta albumilta Youngbloods. Glory Days julkaistiin 26.marraskuuta. Yhtye lmoitti pitävänsä Britannian kiertueen Asking Alexandrian kanssa.

Chasing Ghosts (2012–2013)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

17. syyskuuta 2011 konsertissa Townsville, Queensland, Laulaja Joel Birch lmoitti, että he suunnittelivat lähtevänsä Amerikkaan vuoden 2012 alussa nauhoittamaan kolmatta albumia. 

8. helmikuuta 2012 ilmoitettiin, että Amity Affliction oli allekirjoittanut Roadrunner Records heidän seuraavan albuminsa ja tulevaisuuden albumien tuottajaksi.[4]

7. Toukokuuta 2012, bändi suuntasi Orlando Floridaan aloittamaan kolmannen albumin äänityksen tuottaja Michael Reynoldsin kanssa. 

7. kesäkuuta 2012 ilmoitettiin, bändin 3. albumi olisi nimeltään Chasing Ghosts ja se julkaistaan 7. syyskuuta 2012 Australiassa,[5] 17. syyskuuta yhdistyneessä kuningaskunnassa,[6] ja 18. syyskuuta yhdysvalloissa.[7]

Pian sen jälkeen, kun Chasing Ghosts albumi oli ilmoitettu tulevaksi, albumin kansi paljastui. Kansi kuvaa miestä, joka roikkuu puusta, joka on tehnyt itsemurhan. Graafiselta luonteeltaan tämä kuva aiheutti paljon ristiriitoja sosiaalinen median ja fanien keskuudessa.[8] Tilanne oli hyvin ironinen, koska tärkein viesti albumi takana on itsemurhan estäminen ja kehotti faneja, joista tuntuu itsemurhan haluisilta kääntyä heidän läheisten ihmisten puoleen ja hakea apua ennemmin kun ottaen oman elämänsä.[9]

 [10][11][12]

Joel Birch ilmoitti  24. Maaliskuuta 2013, että Dan Brown oli bändin uusi kitaristi,[13] vaikka hän ei näy "Open Letter" musiikki videossa.

Let The Ocean Take Me (2014–2015)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Amity Affliction soittaa Big Ass Kiertueella  Sydneyssä joulukuussa 2015.

Myöhemmin vuonna 2013 bändi lähti soittamaan "Brothers In Arms" -kiertueella Euroopassa ja Australiassa, jossa tukena toimi Landscapes ja In Hearts Wake Euroopan osan ja Chelsea Grin, Stick To Your Guns ja In Hearts Wake Australian osan. Loppuvuodesta 2013 yhtye julkaisi demon kappaleesta "Cave In". Singlen oli arveltu olevan tulevan albumin. Tämä on kuitenkin osoittautunut vääräksi, kun bändi julkaisi kappalelistan heidän tulevalta neljänneltä studioalbumilta. Ensimmäinen single bändin tulevalta albumilta "Pittsburgh" julkaistiin 14. huhtikuuta. Toinen single "Dont Lean On Me" julkaistiin 15. Toukokuuta. Albumi itsessään on otsikoitu "Let The Ocean Take Me " ja se julkaistiin 6. kesäkuuta Australiassa, 9. kesäkuuta yhdistyneessä kuningaskunnassa ja 10. kesäkuuta Yhdysvalloissa.[14] se debytoi Nro 1 Australian ARIA albums chart, ja oli bändin toinen peräkkäinen Nro 1.

11. lokakuuta, kitaristi Troy Brady ilmoitti, että hän oli päättänyt jättää yhtyeen,[15] joten Ahren Stringer ainoa alkuperäinen jäsen bändissä.

This Could Be Heartbreak (2016–hetkellä)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

18. Toukokuuta, The Amity Affliction julkaisi videon heidän Facebook-sivullaan ilmoittaen, että heidän viidennen studioalbuminsa, This Could Be Heartbreak. Bändi oli myös ilmoittanut, että albumi olisi julkaistu 12. elokuuta ja yhtye julkaisi myös musiikkivideon ensimmäisestä singlestä, "I Bring The Weather With Me". Laulussa puhdasta laulua laulaa myös Joel Birch. Yhdessä tämän uuden albumin kanssa, The Amity Affliction ilmoitti myös 1500-henkilö suuruisen (per kaupunki) kiertueen Australiassa nimeltään I Bring The Weather With Me Tour kohteessa Brisbane 19. elokuuta, Metro Theatre Sydney 26. elokuuta ja 170 Russell, Melbourne on 31. elokuuta.Bändiä tukevat tällä kiertueella Trophy Eyes. Heillä oli myös kiertue yhdysvalloissa syys-ja lokakuussa ja sen jälkeen Euroopassa joulukuussa. 10. heinäkuuta yhtye julkaisi toisen singlen, albumin nimikko kappaleen  "This Could Be Heartbreak " sekä kappaleen musiikkivideon. 9. elokuuta-yhtye julkaisi videon kappaleen "All Fucked Up" sanoista Youtubessa.[16]

Diskografia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: The Amity Afflictionin diskografia

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=The_Amity_Affliction&oldid=22116006”