Tero Kilpeläinen

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Tero Kilpeläinen (s. 7. syyskuuta 1960 Helsinki) on suomalainen matemaatikko ja professori.[1] Hän on toiminut matematiikan professorina Jyväskylän yliopistossa vuodesta 2003.[2]

Akateeminen ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tero Kilpeläinen väitteli tohtoriksi 1985 Jyväskylän yliopistossa.[3] Väitöskirjan nimi oli Homogeneous and Conformally Invariant Variational Integrals[3] ja sen ohjaajana toimi professori Olli Martio. Valmistumisen jälkeen Kilpeläinen on työskennellyt erilaisissa tutkimus- ja opetustehtävissä useissa yliopistoissa. Uransa alussa hän toimi tutkimusavustajana Helsingin yliopistossa. Vuodesta 1998 hän on ollut Helsingin yliopiston matematiikan dosentti.[4] Sittemmin Kilpeläinen on toiminut erilaisissa opetus- ja tutkimusviroissa Jyväskylän yliopiston matematiikan ja tilastotieteen laitoksella.[2] Lisäksi hän on työskennellyt Suomen Akatemian tutkijana sekä vierailevana tutkijana Bonnin ja Indianan yliopistoissa sekä Mittag-Leffler -instituutissa.[2]

Jyväskylän yliopistossa toimi 2002–2007 yhteistyössä Helsingin yliopiston kanssa Suomen Akatemian nimeämä Geometrisen analyysin ja matemaattisen fysiikan huippututkimusyksikkö. [5] Yksikön johtajana toimi Helsingin yliopiston matematiikan professori Pertti Mattila.[6] Tero Kilpeläinen johti yksikössä potentiaaliteorian ja osittaisdifferentiaaliyhtälöiden tutkimusryhmää.[2]

Huhtikuussa 2003 Kilpeläinen nimitettiin Jyväskylän yliopistoon matematiikan professoriksi erikoisalanaan analyysi.[2]

Matematiikan ja tilastotieteen laitoksen johtajana[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tutkimus- ja opetustyön ohella Kilpeläinen on ottanut aktiivisesti osaa Jyväskylän yliopiston hallintoon matematiikan laitoksella ja matemaattis-luonnontieteellisessä tiedekunnassa. Laitoksella hän on jäsenenä mm. opetuksen kehittämisryhmässä ja laatutyöryhmässä.[7] Kilpeläinen valittiin Jyväskylän yliopistossa toimikaudeksi 2014–2017 matematiikan ja tilastotieteen laitoksen johtajaksi.[8] Matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan dekaani Mikko Mönkkönen nimitti joulukuussa 2017 hänet laitoksen johtajaksi vielä toiselle toimikaudelle (2018–2021).[9] Laitosjohtajana Kilpeläinen vaikuttaa myös matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan johtoryhmässä[10] ja tiedekuntaneuvostossa[11] vuosina 2018–2021.

Jyväskylän yliopiston matematiikan tutkimuksen taso on Kilpeläisen johtajakaudella ollut huomattava. Tutkimustoiminta on noteerattu kansallisesti ja kansainvälisesti. Varsinkin matemaattisen analyysin tutkimuksessa laitos on huomattava kansainvälisen tason tutkimuskeskittymä.[12] Kansainvälisessä QS World University Rankings by Subject -vertailussa Jyväskylän matematiikan tutkimus oli jaetulla 301. sijalla vuonna 2016.[13] Matematiikan ja tilastotieteen laitoksella on Kilpeläisen johtajakaudella toiminut kaksi Suomen Akatemian nimeämää huippututkimusyksikköä: Analyysin ja dynamiikan huippuyksikkö (2014–2019, yhteistyössä Helsingin ja Oulun yliopistojen kanssa) sekä Inversio-ongelmien huippuyksikkö (2012–2017, yhteistyössä useiden yliopistojen kanssa).[14] Analyysin ja dynamiikan yksikön johtajana on toiminut akatemiaprofessori Antti Kupiainen Helsingin yliopistosta.[15] Jyväskylässä yksiköstä toimi Pekka Koskelan johtama tutkimusryhmä, joka tutki niin kutsuttuja Sobolev-kuvauksia (engl. Sobolev mappings).[15] Inversio-ongelmia tutkinutta yksikköä johti professori Matti Lassas.[16] Jyväskylässä inversio-ongelmien tutkimusta on johtanut professori Mikko Salo.[17]

Tutkijana[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Matemaatikkona Tero Kilpeläisen tutkimus keskittyy pääasiallisesti matemaattiseen analyysiin. Hänen päätutkimusalansa ovat epälineaariset osittaisdifferentiaaliyhtälöt ja potentiaaliteoria.[2] Hän on tutkinut mm. Sobolevin avaruuksia metrisissä mitta-avaruuksissa.[18]

Professori Kilpeläinen on kansainvälisesti arvostettu matematiikan asiantuntija ja hän on tehnyt yhteistyötä useiden kansallisten ja kansainvälisten organisaatioiden kanssa. Hän on toiminut mm. Suomen Akatemian, Yhdysvaltain tiedeakatemian ja Tšekin tiedeakatemian asiantuntijana.[2]

Kirjoittajana[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tero Kilpeläinen on uransa aikana laatinut useita matematiikan alalla tieteellisiä artikkeleita, joita on julkaistu kansainvälisissä julkaisuissa. Hän on kirjoittanut joitakin matematiikkaa käsitteleviä teoksia. Lisäksi hän on laatinut yliopiston opetukseen oppimateriaalia (mm. opintomonisteita).

Tunnustuksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tero Kilpeläinen sai 2002 Suomalaisen tiedeakatemian myöntämän Väisälän palkinnon ansioistaan matemaatikkona.[2] Kesällä 2002 hänet kutsuttiin matematiikan maailmankongressin kutsuluennoitsijaksi Pekingiin.[2]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Ellonen, Leena (toim.): Suomen professorit 1640–2007, s. 293. Helsinki: Professoriliitto, 2008. ISBN 978-952-99281-1-8.
  2. a b c d e f g h i Saloviita ja Kilpeläinen pitivät virkaanastujaisesitelmänsäJyväskylän yliopisto 2003. Viitattu 23.12.2015. (Arkistoitu – Internet Archive)
  3. a b Tero Kilpeläisen väitöskirja[vanhentunut linkki] Kansalliskirjasto Finna. Viitattu 23.5.2019.
  4. HELSINGIN YLIOPISTON OPETTAJA- JA VIRKAMIESLUETTELO 1918–2000 (PDF) 2000. Helsingin yliopisto. Viitattu 23.5.2019.
  5. Jyväskylän yliopiston neljäs huippututkimusyksikkö matematiikan alalleJyväskylän yliopisto 2001. Viitattu 23.12.2015. (Arkistoitu – Internet Archive)
  6. Mattila, Pertti: Geometrinen analyysi ja matemaattinen fysiikka. (Arkistoitu – Internet Archive) Suomen akatemia 20.3.2015. Viitattu 23.12.2015.
  7. Kilpeläinen, Tero, professori, laitoksen johtaja.Matematiikan ja tilastotieteen laitos, Jyväskylän yliopisto. Viitattu 23.12.2015. (Arkistoitu – Internet Archive)
  8. Laitoksen johtajan ja varajohtajan työnjako (PDF) 2014. Jyväskylän yliopiston matematiikan ja tilastotieteen laitos. Viitattu 23.12.2015. [vanhentunut linkki]
  9. Laitoksen johtajan ja varajohtajan työnjako (PDF) 15.12.2017. Jyväskylän yliopiston matematiikan ja tilastotieteen laitos. Viitattu 23.5.2019. [vanhentunut linkki]
  10. Johtoryhmä (Arkistoitu – Internet Archive) Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta, JY. 15.1.2018. Viitattu 23.5.2019.
  11. Tiedekuntaneuvosto (Arkistoitu – Internet Archive) Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta, JY. 24.4.2019. Viitattu 23.5.2019.
  12. Huip­pu­tut­ki­mus­ta ja tohto­ri­kou­lu­tus­ta (Arkistoitu – Internet Archive) Matematiikan ja tilastotieteen laitos, JY. 29.5.2018. Viitattu 23.5.2019.
  13. QS World University Rankings by Subject 2016 - Mathematics Topuniversities.com. Viitattu 23.5.2019. (englanniksi)
  14. Heikkilä, Mari (toim.): Sattumaa, haperotatteja ja keltainen syklotroni. Aikalaistarinoita Jyväskyllän yliopiston matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan 50-vuotiselta taipaleelta., s. 9. Jyväskylä: Jyväskylän yliopistopaino, 2015. ISBN 978-951-39-6303-3.
  15. a b Research groups Centre of Excellence in ANALYSIS AND DYNAMICS RESEARCH (2014-2019). Viitattu 23.5.2019. (englanniksi)
  16. Home COE Inverse - University of Helsinki Confluence. 20.2.2017. Viitattu 23.5.2019.
  17. Inverse problems (Arkistoitu – Internet Archive) Matematiikan ja tilastotieteen laitos, JY. 28.1.2019. Viitattu 23.5.2019.
  18. Kilpeläinen, Tero – Kinnunen, Juha – Martio, Olli: Sobolev Spaces with Zero Boundary Values on Metric Spaces. Potential Analysis, 2000, 12. vsk. Artikkelin verkkoversio (PDF). Viitattu 23.12.2015.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]