Tenskwatawa

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tenskwatawa
Lalawethika
Tenskwatawa George Catlinin maalauksessa vuodelta 1830.
Tenskwatawa George Catlinin maalauksessa vuodelta 1830.
Henkilötiedot
Syntynyt noin 1775
Old Piqua, Ohio
Kuollut marraskuu 1836
nykyinen Kansas City, Kansas
Ammatti profeetta
Sukulaiset Tecumseh

Tenskwatawa (alkuperäiseltä nimeltään Lalawethika, 1775–1836) oli shawnee-profeetta, joka saatuaan näkyjä vuonna 1805 alkoi saarnata Yhdysvaltojen valkoisia siirtolaisia sekä esimerkiksi kristinuskoa ja alkoholia vastaan. Hänen opetuksillaan oli suuri vaikutus, kun hänen sotapäällikkönä tunnetuksi tullut veljensä Tecumseh keräsi kannattajia suurelle intiaaniliitolle. Profeetankaupunki Indianassa oli tärkeä Tenskwatawan seuraajien keskus. Tecumsehin johtamat intiaanit sotivat brittien puolella Yhdysvaltoja vastaan vuoden 1812 sodan aikana. Tecumseh sai lopulta surmansa ja Tenskwatawa pakeni Kanadaan. Lopulta hän palasi Ohioon, josta shawneet siirrettiin nykyiseen Kansasiin. Tenskwatawa kuoli vuonna 1836.

Elämäkerta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tenskwatawa Charles Bird Kingin maalauksessa vuoden 1820 paikkeilta.

Nuoruus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tenskwatawa syntyi heimoon Old Piquassa Ohiossa todennäköisesti vuonna 1775.[1] Hänen alkuperäinen nimensä oli Lalawethika (suom. Kovan äänen pitäjä)[2]. Hän oli yksi vanhempiensa tuolloin saamista kolmosista, minkä lisäksi hänellä oli ainakin kuusi vanhempaa sisarusta. Yksi hänen veljistään oli sittemmin tunnetuksi tullut sotapäällikkö Tecumseh. Hänen isänsä Puckeshinwa oli kuollut Point Pleasantin taistelussa hieman ennen hänen syntymäänsä. Isänsä puolelta Lalawethika oli shawnee ja äitinsä puolelta creek. Vuonna 1779 perheen äiti jätti Lalawethikan, Tecumsehin ja yhden muista sisaruksista heidän vanhemman siskonsa hoidettavaksi.[1]

Profeettana[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lalawethika tuli šamaaniksi aiemman šamaanin Penagashean kuoltua. Lalawethika oli opiskellut aiemman šamaanin kanssa vuodesta 1795, ja vuonna 1805 hän sai näkyjä, joiden jälkeen hän otti sittemmän nimensä[1] Tenskwatawa (suom. Avoin Ovi)[2]. Näyissä Tenskwatawa kohtasi elämänhaltijan, joka osoitti hänelle taivaan ja helvetin neuvoen samalla, miten niihin päästin tai miten niiltä vältyttiin. Tenskwatawa alkoi saarnata näkyjensä oppeja. Hänen mukaansa intiaanien tuli luopua kristinuskosta ja alkoholista, tuhota rohtokäärönsä sekä kunnioittaa kaikkea elävää. Neuvojen seuraaminen johtaisi Tenskwatawan mukaan kuolleiden paluuseen maan päälle. Amerikkalaisia siirtolaisia Tenskwatawa piti pahan Suuren Käärmeen ja noitien tuotoksena, joiden tarkoituksena oli levittää tuhoa ja kuolemaa.[1] Yhdessä vuosisadan vaihteessa shawneeiden johtajaksi nousseen veljensä Tecumsehin kanssa hän julisti myös, että siirtolaisille ei saanut myydä tai muuten luovuttaa maita, jotka Suuri Henki oli tarkoittanut kaikille.[2] Saamiensa näkyjen jälkeen Tenskwatawa perusti kylän nykyiseen Greenvilleen Ohiossa, jonne hän kehotti kaikkia intiaaneja asettumaan. Monet noudattivat ohjetta ja pian kylä kasvoi liian suureksi. Tällöin kylä siirrettiin vuonna 1808 Tippecanoejoen suulle Indianaan.[1] Paikka sai nimen Profeetankaupunki (Prophet Town).[2]

Tenskwatawan opetukset auttoivat hänen veljeään keräämään kannattajia tämän kootessa eri intiaaniheimojen välistä suurta liittoumaa.[2] Tuolloinen Luoteisterritorion kuvernööri William Henry Harrison alkoi pitää veljesten kasvavaa vaikutusvaltaa uhkana.[1] Tilanne oli poliittisesti monimutkainen. Harrison oli ottanut intiaanien maita haltuunsa, vaikka Yhdysvaltain hallitus olikin menettelyä vastaan. Maansa takaisin halunneet intiaanit tekivät ryöstöretkiä siirtolaisten alueelle, mikä käänsi mielialoja shawneeita vastaan. Toisaalta Harrisonin vastustajat pitivät Profeetankaupungin maataloutta harjoittaneita intiaaneja merkkinä sivistyksen leviämisestä. Lisäksi Profeetankaupunki ja Luoteisterritorion pääkaupunki Vincennes kävivät vilkasta kauppaa keskenään.[2] Vuonna 1811 Harrison johti noin 1 000 miehen joukon Profeetankaupunkia vastaan.[1] Heistä noin 600 oli Harrisonin puolelleen houkuttelemia intiaaneja.[2] Profeetankaupunkia puolustivat Tenskwatawan joukot Tecumsehin matkaillessa luodessaan intiaanien liittoumaa.[1] Tenskwatawan joukot yllättivät Harrisonin joukkojen leirin, mutta näiden onnistui koota rivinsä ja voittaa hyökkääjät. Käydyn taistelun jälkeen Profeetankaupunki poltettiin. Monien Tenskwatawan seuraajien pettymykseksi profeetta ei ollutkaan suojellut heitä siirtolaisten aseilta.[2]

Vuoden 1812 sota[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Profeetankaupunki jälleenrakennettiin, mutta Tenskwatawa ei enää saanut aiemman kaltaista suosiota. Profeetankaupungin tuhoa seuranneena vuonna 1812 syttyi sota Ison-Britannian ja Yhdysvaltojen välille.[1] Britit liittoutuivat Tecumsehin johtamien intiaanien kanssa.[2] Tenskwatawa oli mukana sodan tapahtumissa, mutta ei varsinaisissa taisteluissa. Vuonna 1813 käytiin Thamesin taistelu, jonka aikana brittijoukot pakenivat jättäen Tecumsehin intiaanit taakseen. Tecumseh sai surmansa, mutta Tenskwatawa oli paennut yhdessä brittien kanssa. Taistelun lopputulos tarkoitti käytännössä intiaanien vaikutusvallan loppua tuolloisilla luoteisalueilla. Sodan jälkeen Tenskwatawa asui Ylä-Kanadassa. Hän palasi Ohioon Yhdysvaltoihin vuonna 1824. Vuonna 1826 Tenskwatawa ja muut shawneet karkotettiin Ohiosta Kansasiin, jonne he saapuivat vuonna 1828. Tenskwatawa kuoli marraskuussa 1836 nykyisen Kansas Cityn alueella.[1]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e f g h i j Bruce E. Johansen ja Barry M. Pritzker: Encyclopedia of American Indian History, s. 864–865. ABC-CLIO, 2008. ISBN ISBN 978-1-85109-818-7. (englanniksi)
  2. a b c d e f g h i Rani-Henrik Andersson ja Markku Henriksson: Intiaanit : Pohjois-Amerikan alkuperäiskansojen historia, s. 184–186, 536. Gaudeamus Helsinki University Press, 2010. ISBN 978-952-495-162-3.