Siirry sisältöön

Temesa

Wikipediasta
Temesa
Τεμέσα
Sijainti

Temesa
Koordinaatit 39°02′05″N, 16°07′34″E
Valtio Italia
Paikkakunta Piano della Tirena(?), Nocera Terinese, Catanzaro, Calabria
Historia
Tyyppi kaupunki
Kulttuuri antiikki
Alue Suur-Kreikka / Bruttium, Regio III Lucania et Bruttii, Italia
Aiheesta muualla

Temesa Commonsissa

Temesa (m.kreik. Τεμέσα, myös Τεμέσσα, Temessa, Τεμέσεια, Temeseia, Τεμέση, Temesē) eli Tempsa (m.kreik. Τέμψα; lat.) oli antiikin aikainen kaupunki ja kaupunkivaltio (polis) Suur-Kreikassa eli Magna Graeciassa nykyisen Italian alueella.[1][2] Se sijoitetaan lähelle nykyistä Nocera Terinesen kaupunkia.[3][4][5]

Maantiede

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Temesan kaupunki sijaitsi Bruttiumin niemimaalla sen länsirannikolla eli Tyrrhenanmeren rannalla pohjoiseen Hipponioninlahdesta eli Terinanlahdesta (lat. Hipponiates/Terinaeus sinus, nyk. Santa Eufemian lahti, Golfo di S. Eufemio).[2][5] Antiikin lähteistä kaupungin tarkempi paikka käy ilmi vain huonosti. Tabula Peutingeriana sijoittaa sen kymmenen roomalaisen mailin eli noin 15 kilometrin päähän Clampetiasta.[2]

Kaupunki sijoitetaan usein Sabutus (nyk. Savuto) -joen suuhun.[1] Joskus se sijoitetaan nykyiselle Piano della Tirenan kukkulalle, joka sijaitsee Savuto- ja Grande-jokien välissä länteen nykyisestä Nocera Terinesestä,[1][3][6][7] ja joskus hieman pohjoisemmaksi lähelle nykyistä Campora San Giovannia.[1][6][8] On mahdollista, että se on historiansa aikana siirtynyt näiden paikkojen välillä.[6] Perinteisesti Piano della Tirenaan on sijoitettu Terinan kaupunki,[6] joka sijaitsi lähellä Temesaa,[1] mutta joka sijoitetaan nykyisin kuitenkin useammin nykyiseen Santa Eufemia Vetereen Piano della Tirenasta kaakkoon.[6]

Historia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Temesa oli Strabonin mukaan alun perin ausonien asutus, mutta myöhemmin aitolialaiset valloittivat sen; he olivat seuranneet Thoasta Troijan sotaan.[2][9] Monet kirjoittajat näyttävät olettaneen, että kyseessä oli Homeroksen mainitsema Temesa, joka tunnettiin kuparikaivoksistaan,[2][10] ja myös Strabon omaksuu tämän näkemyksen. Todennäköisempää lienee, että Homeroksen tarkoittama paikka oli Kyproksen Temesa, joka tunnettiin myös nimellä Tamassos.[2][9][11] Kysymys on kuitenkin auki.[1]

Temesan lyömä hopeinen stateeri, 400-luku eaa. Kuvituksessa Krotonin tripodi sekä Temesan tunnus korinttilainen kypärä ja kirjoitus ΤΕΜ.[1]

Ei ole tietoa siitä, että Temesaan olisi perustettu kreikkalainen siirtokunta historiallisella ajalla, mutta se näyttää hellenisoituneen suuressa määrin, kuten monet muutkin Italian eteläosan kaupungit.[2] Se saattoi olla alun perin Sybariin alaisuudessa. Krotonin voitettua ja tuhottua Sybariin vuonna 510 eaa. Temesasta saattoi tulla sen alainen.[1] Ainakin Temesa löi yhdessä Krotonin kanssa omaa akhaialaisen standardin mukaista hopearahaa 500-luvun eaa. lopulta lähtien.[1][12] Kaupungin kansalaisesta käytettiin etnonyymiä Temesaios (Τεμεσαῖος), myöhemmin latinaksi Tempsanus.[2]

Temesa joutui jossain vaiheessa, noin 480–460 eaa., lokroilaisten vallan alle, mutta ei ole tiedossa, kuinka kauan tämä herruus kesti.[1][2][9] Pseudo-Skylaks ja Pseudo-Skymnos eivät mainitse Temesaa kreikkalaisena kaupunkina tällä alueella, mutta Livius kertoo sen olleen kreikkalainen kaupunki, ennen kuin se joutui bruttien haltuun.[2][13] Nämä näyttävät vallanneen sen varhaisessa vaiheessa, ja se pysyi heidän hallinnassaan, kunnes koko alue siirtyi Rooman valtaan.[2][9]

Toisen puunilaissodan aikana Temesa kärsi sekä Hannibalin että roomalaisten toimista, mutta muutama vuosi sodan päättymisen jälkeen roomalaiset valitsivat sen yhdeksi uusista siirtokunnista, ja se asutettiin samaan aikaan Krotonin kanssa vuonna 194 eaa.[2][13] Tämä siirtokunta, jonka jäsenillä oli Rooman kansalaisoikeudet, ei kuitenkaan vaikuta olleen kovin suuri, eikä kaupunki koskaan noussut merkittäväksi.[2]

Useat kirjoittajat mainitsevat Temesan kuparikaivokset,[2][14] ja jos ne olivat olemassa, ne olivat ehtyneet Strabonin aikaan tultaessa.[2][9] Ainoa maininta Tempsasta Rooman myöhemmässä historiassa liittyy Spartacuksen orjakapinaan, kun osa kapinallisista näyttää linnoittautuneen sinne ja pitäneen sitä hallussaan jonkin aikaa.[2][15] Kaupungin nimi esiintyy myöhemmillä maantieteilijöillä sekä Tabula Peutingerianassa, mikä osoittaa, että se säilyi asuttuna Rooman valtakunnan ajan.[2][9][16] Pausanias mainitsee sen olleen asuttu vielä hänen aikanaan,[2][17] ja Plinius vanhempi kehuu sen viiniä.[2][18] Kaupungin tuhoutumisajankohta ei ole tiedossa, mutta Rooman valtakunnan tuhon jälkeen sen nimi katoaa kokonaan historiasta.[2]

Rakennukset ja löydökset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kaupungista ei ole löydetty sellaisia jäänteitä, jotka osoittaisivat sen sijaintipaikan varmuudella.[6] Arkaaisen kauden löytöjä on tehty nykyisen Campora San Giovannin seudulta. Esimerkiksi nykyisestä Serra d'Aiellosta Campora San Giovannista itään on löydetty arkaaiselle kaudelle ajoittuva asutus.[6] Nykyisestä Piano della Tirenasta on löydetty ympärysmuurien ja asutuksen jäänteitä, jotka ajoittuvat myöhemmälle ajalle, 300-luvulle eaa.[1]

Antiikin lähteiden perusteella Temesan lähellä oli pyhä lehto ja Politeelle omistettu heroon. Hän oli yksi Odysseuksen seuralaisista, ja kerrottiin, että hänet oli surmattu tällä paikalla hänen raiskattuaan paikallisen neidon. Tämän jälkeen hänen haamunsa vainosi seudun asukkaita, ja sitä piti lepytellä vuotuisella lahjalla, jossa sille annettiin sänky ja neitsyt. Lopulta lokroilainen painija Euthymos kohtasi haamun ja vapautti kaupungin sen piinasta.[1][2][9][17][19]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b c d e f g h i j k l Hansen, Mogens Herman & Nielsen, Thomas Heine: ”72. Temesa”, An Inventory of Archaic and Classical Poleis. (An Investigation Conducted by The Copenhagen Polis Centre for the Danish National Research Foundation) Oxford: Oxford University Press, 2004. ISBN 0-19-814099-1 (englanniksi)
  2. ↑ a b c d e f g h i j k l m n o p q r s t u Smith, William: ”Temesa”, Dictionary of Greek and Roman Geography. Boston: Little, Brown and Company, 1854. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
  3. ↑ a b Temesa/Tempsa Pleiades. Viitattu 24.3.2025. (englanniksi)
  4. ↑ Temesa? (Magna Graecia) 56 Nocera Terinese - Τεμέση ToposText. Viitattu 24.3.2025. (englanniksi)
  5. ↑ a b ”46 D3 Temesa/Tempsa”, Barrington Atlas of the Greek and Roman World. Princeton University Press, 2000. ISBN 978-0691031699 (englanniksi)
  6. ↑ a b c d e f g Orlando, Armando: Il mistero di Terina Il Reventino. 7.11.2017. Viitattu 28.3.2025. (italiaksi)
  7. ↑ Piano della Tirenan arkeologisen kohteen sijainti: 39°02′05.2″N, 16°07′33.6″E.
  8. ↑ Campora San Giovannin sijainti: 39°04′03″N, 16°05′33″E.
  9. ↑ a b c d e f g Strabon: Geografika 6.255–256.
  10. ↑ Homeros: Odysseia 1.184.
  11. ↑ Stefanos Byzantionlainen: Ethnika; Skolia Homeroksen Odysseiaan 1.184.
  12. ↑ Hansen, Mogens Herman: Index of characteristics that indicate polis status of 541 communities not explicitly called polis in Archaic and/or Classical sources Copenhagen Polis Centre. Arkistoitu 24.7.2011. Viitattu 4.10.2021. (englanniksi)
  13. ↑ a b Livius: Rooman synty 34.45.
  14. ↑ Ovidius: Muodonmuutoksia (Metamorphoses) 15.706; Statius: Silvae 1.50.42.
  15. ↑ Cicero: Verrestä vastaan (In Verrem) 5.15–16.
  16. ↑ Plinius vanhempi: Naturalis historia 3.5 s. 10; Klaudios Ptolemaios: Geografia 3.1.9; Tabula Peutingeriana.
  17. ↑ a b Pausanias: Kreikan kuvaus 6.6.7–11.
  18. ↑ Plinius vanhempi: Naturalis historia 14.6 s. 8.
  19. ↑ Suda, Εὔθυμος.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Temesa&oldid=23433014”