Televisiokanava MTV3:n historia

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Televisiokanava MTV3:n historia.

Varhaiset vuodet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

MTV perustettiin 29. huhtikuuta 1957[1], jolloin Ilmoittajien liitossa väläyteltiin ideaa amerikkalaistyylisestä mainonnasta televisio-ohjelmien yhteydessä. TES-TV oli aloittanut jo pari vuotta aiemmin ja Yleisradio oli vasta aloittamassa lähetyksiään Suomen televisio -kanavalla. Hanketta vetämään perustettiin Oy Mainos-TV-Reklam Ab, jonka johtajaksi tuli Ilmoittajien liiton puheenjohtaja Pentti Hanski. Uuden yrityksen omistajiksi tuli liiton lisäksi merkittäviä mainostoimistoja.

Uusi yhtiö vuokrasi ohjelma-aikaa Yleisradion kanavalta, jonka ohjelmien lomassa se toimi. Yleisradio oli vastahakoinen, mutta käytännön syistä se myöntyi vuokraamiseen, koska sillä ei ollut varaa tuottaa tarpeeksi omaa ohjelmaa pystyäkseen kilpailemaan TES-TV:n kanssa. 13. elokuuta 1957 oli ensimmäinen lähetys.[1] Alussa MTV:n viikoittainen ohjelma-aika oli vain kymmenen tuntia ja sekin parhaimman katseluajan ulkopuolella. Sopimuksen mukaan MTV ei saanut kilpailla Yleisradion kanssa uutisissa, eikä puoluepoliittisia mainoksia saanut esittää.

Yhtiö toimi pienessä toimistossa, josta ohjelmat ja mainokset toimitettiin Yleisradiolle lähettien kautta. Tekniikka oli puutteellista. Mainokset esitettiin ainoastaan suorina lähetyksinä.

Koko yhtiön toiminta oli sen alkuvuosina vaakalaudalla. Vasemmistossalähde? vaadittiin, että ainoastaan valtiollinen toimija voisi lähettää ohjelmia. Yleisradiossa taas ehdotettiin, ettei MTV lähettäisi omia ohjelmiaan lainkaan, vaan lähettäisi pelkkiä lyhyitä mainostaukoja Ylen ohjelmien välissä. Tällaisiin vaatimuksiin ei kuitenkaan myönnytty, vaan yhtiö piti lujasti kiinni itsenäisyydestään.

MTV vakiinnuttaa asemansa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

1960-luvun alussa TES-TV ajautui taloudellisiin ongelmiin, sillä se ei pystynyt kilpailemaan mainosrahoista huomattavasti suuremman näkyvyysalueen omanneen MTV:n kanssa, joka Yleisradion vuokralaisena laajeni nopeasti kohti valtakunnallista peittoa. TES-TV (vuodesta 1960 lähtien Tesvisio Oy) toimi vain pääkaupunkiseudulla. Vuonna 1963 toiminta laajeni Turkuun ja Tampereelle missä toimi erillinen Tamvisio Oy. Vuonna 1964 Yleisradio lopulta osti Tesvision ja Tamvision, yhdisti ne ja teki Tampereen kanavasta uuden TV-ohjelma 2:nsa. MTV vaati uutta kanavaa aluksi kokonaan itselleen, jotta se pystyisi toimimaan itsenäisesti. Nämä toiveet torjuttiin kuitenkin täysin Ylen puolella. Lopulta MTV saatiin myöntymään olemiseen kanavien alivuokralaisena tarjoamalla sille lisää lähetysaikaa, joista merkittävä osa oli nyt TV2:n puolella prime timen aikana.

Näinä aikoina MTV:n toiminta lähti nousuun, vaikka sen tulevaisuus ei edelleenkään ollut täysin taattu. Vuonna 1967 rakennettiin uusi toimitalo, niin kutsuttu Pöllölaakso, Helsingin Ilmalaan. Pari vuotta sen jälkeen esitettiin ensimmäinen värilähetys. Näihin aikoihin oli perustettu myös viihdetoimitus, joka alkoi tuottaa talon sisällä draamaohjelmistoa. Ohjelma-aika kasvoi runsaasti ja MTV aloitti mainoskampanjan "Älkää pudottako mainospöllöä", jossa se korosti suomalaisille mainosrahoitteisen ohjelmiston merkitystä suomalaisen viihteen takaamisessa.[2][3] Näin se alkoi hitaasti saada katsojia puolelleen: Ylen asiapitoisen ohjelmiston täydentäjänä MTV suuntautui viihdeohjelmistoon.

1970-luku toi myös muutoksen tuulia. MTV oli mukana perustamassa kaupallisten tv-yhtiöiden yhteistyöjärjestöä EGTA:ta ja se pääsi mukaan myös mukaan Prix Italia -järjestöön. 1970-luvulla alkoi myös kädenvääntö uutislähetyksistä: Yleisradio katsoi, että uutislähetykset olivat 1950-luvulla solmitun sopimuksen nojalla sen yksinoikeus, eikä suostunut perääntymään kiistassa. Kanavan visuaalinen ilme uudistettiin, jolloin käyttöön tuli hyvin monen suomalaisen tuntema sinisen värinen "Mainospöllö".

Ohjelmatarjonta laajenee[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

1980-luvun alussa saatiin vihdoin käynnistettyä omat uutislähetykset pitkien neuvotteluiden jälkeen. Yleisradion kanssa oli saatu sovittua kompromissi, jossa MTV:llä on uutisia vain kerran illassa Ylen uutisten jälkeen. Kompromissin mukaan kyseessä olisi vain 2-vuotinen kokeilu. MTV:llä lähetetyistä Kymmenen uutisista tuli pian hittituote, joka joutui aikataulustaan johtuen käsittelemään asioita erilaiselta kantilta ja paikallisemmasta näkökulmasta kuin Yleisradio.

Nimi Mainostelevisio oli tarkoitettu alun perin vain väliaikaiseksi ja korvaavista nimistä oli järjestetty aikoinaan katsojakilpailukin. Koska varteenotettavia ehdokkaita ei löytynyt ja kansan suussa nimi oli joka tapauksessa vakiintunut MTV:ksi, yhtiön nimi muutettiin lopulta MTV Oy:ksi vuonna 1982.[4]

1970- ja 1980-lukujen vaihteessa MTV oli ehtinyt laajentaa toimintaansa erilaisille aloille, muun muassa perustamalla oman kasettimonistamon, äänilevyprässäämön ja elokuvafilmilaboratorion. Vuonna 1984 koittivat muutoksen tuulet pitkäaikaisen toimitusjohtajan Pentti Hanskin jäädessä eläkkeelle yhtiön palveluksesta. Tilalle tuli Eero Pilkama, joka oli MTV:n näytelmäohjaaja Inkeri Pilkaman puoliso.

Vähitellen omalle kanavalle[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 1985 MTV lähti Yleisradion ja Nokian kanssa Kolmostelevisio-projektiin, jossa oli tarkoituksena tarjota lisää kaupallista ulkomaista ohjelmistoa kahden olemassa olleen julkisen palvelun kanavan linjan rinnalle. Nokian kiinnostus perustui ajatukseen maksutelevisioista, joka tuolloin oli Suomessa aika utopistinen ajatus. Kolmoskanava aloitti joulukuussa 1986. MTV sai uuden kanavan kautta lisää ohjelma-aikaa, mutta taloudellisesti se kävi yritykselle raskaaksi. MTV joutui nyt nimittäin kilpailemaan sekä Yleisradion että oman Kolmoskanava-osastonsa kanssa. Suureksi paisunut ohjelma-ajan tarve yhdistettynä tiukkoihin ohjelma-aikojen vuokraussopimuksiin olivat hankalia sekä MTV:lle että Yleisradiolle, joiden ohjelmat saattoivat joutua vuorottelemaan kanavalta toiselle kesken ohjelmankin.

1980- ja 1990-lukujen vaihteessa alkoivat Seitsemän uutiset, iltapäivän makasiiniohjelma Tänään, tässä ja nyt sekä aamulähetys Huomenta Suomi, kaikki uudella Kolmoskanavalla.

MTV halusi toteuttaa vanhan unelmansa omasta toimiluvasta. Yleisradio alkoi myöntyä ajatukselle ja myikin Nokian kanssa osuutensa Oy Kolmostelevisio Ab:stä MTV:lle 1990-luvun alussa. Lopulta 1. tammikuuta 1993 MTV siirtyi omalle kanavalleen ja alkoi lähettää täyspäiväisesti. Mukaan tuli sekä MTV:n että Kolmoskanavan ohjelmistoa. Vanhoista ohjelmakuuluttajista luovuttiin, eivätkä MTV:tä enää sitoneet Yleisradion säännöt muun muassa puoluepoliittisten ohjelmien suhteen. Uuden kanavan nimeksi tuli MTV3.

MTV3:sta tuli täyden palvelun televisiokanava, jolla oli nyt runsaasti lähetysaikaa käytössään. Siitä tuli Suomen suosituin televisiokanava 43 prosentin katselijaosuudella, eikä Yleisradio kyennyt vastaamaan kilpailuun. Ohjelmisto laajeni kokopäiväiseksi, kun iltapäivälähetykset aloitettiin 14. maaliskuuta 1994. Myös MTV Tekstikanava, Suomen ensimmäinen kaupallinen teksti-tv-palvelu aloitettiin. Toiminta laajeni omaan valtakunnalliseen radiokanavaan Radio Novaan vuonna 1997, joka myytiin Bauer Medialle vuonna 2015.[5]

1990-luvun aikana MTV3 kunnostautui eritoten suorien tapahtumien televisioinnissa. Ohjelmissa palveltiin kaikenlaisia yleisöjä, joten ohjelmia löytyi aina Tangomarkkinoista nuortenohjelma Jyrkiin.

Uudenlaisen median aikakausi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 1997 aloitti toimintansa Suomen toinen valtakunnallinen mainoskanava Nelonen, joka loi aiemmin varmoille mainosmarkkinoille tiukkaa kilpailua. Nelosen takana oli (ja on) Sanoma-konserni. MTV Oy ja Aamulehti yhdistyivät 1998 Alma Mediaksi ja ensimmäinen siirtyi osaksi uutta yhtymää. Uuden omistajan alla alkoivat kuitenkin vähitellen tiukat säästötoimet, sillä muuttuneessa kilpailu- ja mediatilanteessa toiminta alkoi tuottaa tappiota.

MTV3 luopui uutisia lukuun ottamatta omasta ohjelmatuotannostaan ja MTV Viihde myytiin muualle. Myös ajankohtaisten määrää vähennettiin merkittävästi. Ydinliiketoimintaan liittymättömistä aloista luovuttiin ja suuri osa työntekijöistä irtisanottiin seuraavien muutaman vuoden aikana. Kanava alkoi keskittyä aiempaa enemmän urbaanimpien ja uusia tuotteita enemmän seuraavien katsojien palvelemiseen. Vuonna 1999 uudeksi toimitusjohtajaksi tuli Ilkka Kylmälä Eero Pilkaman jäädessä eläkkeelle.

Vuonna 2000 otettiin käyttöön uusi digitaalinen lähetysyksikkö ja TVTV! (nykyinen Sub) aloitti MTV3:n klassista viihdettä tarjoavana rinnakkaiskanavana kaapelitelevisioverkoissa. Samana vuonna alkoivat maanpäällisen digitaalitelevision koelähetykset.

MTV3 uusi kanavailmeensä täydellisesti 6. syyskuuta 2001 kello 19. Aiempi ilme oli ollut erilaisine muutoksineen käytössä vuoden 1993 kanavauudistuksesta lähtien. Pöllön tilalle logoon tuli tyylitelty pöllön silmä. MTV Oy:n toimitusjohtajaksi tuli Pekka Karhuvaara. TVTV! muutti nimensä SubTV:ksi (alkuvuonna 2008 Subiksi). Vuonna 2004 aloitettiin maksutelevisiotoiminta ja markkinoille tuli myös erilaisia uusia internet- ja mobiilipalveluita. MTV Interactive tarjosi vuosituhannen alusta lähtien ilmaisia soittosarjaan perustuvia internet-yhteyksiä, jotka korvattiin myöhemmin maksullisin ADSL-liittymin. MTV luopui hyvin pian laajakaistaliittymien tarjoamisesta ja toiminta siirtyi Spinboxille.[6]

MTV Oy päätyi vuoden 2005 omistusjärjestelyissä ruotsalaisen Bonnierin ja Proventuksen omistukseen.[7] Vuonna 2007 MTV siirtyi kokonaan Bonnierin omistukseen.[8]

MTV3:n Ruotsin sisarkanava on TV4, jonka Bonnier myös omistaa.

Vuonna 2006 MTV Oy toi markkinoille neljä maksutelevisiokanavaa: MTV3 MAX, MTV3 Fakta, MTV3 Leffa ja Subtv Juniori. 2010-luvulla kanavien määrä on noussut ja ne muodostavat kokonaisuudessaan MTV Total -kanavapaketin. Kanavien määrä on sittemmin vaihtunut takaisin neljäksi. MTV Oy:n maksutelevisiokanavilla on asiakkaanaan 400 000 suomalaista kotitaloutta (2009).lähde? MTV Total on Suomen katsotuimpia maksullisia televisiokanavia. Katsotuin yksittäinen kanava on MTV Max, jota katsoo viikoittain noin 600 000 henkeä. MTV perusti Yleisradion, Sanoma Media Finlandin ja Suomen Audiovisuaalisen Alan Tuottajat - Satu ry:n kanssa Televisioakatemia ry:n[9] huhtikuussa 2010 edistääkseen kotimaisten televisio-ohjelmien arvostusta.[10] Yhdistys jakaa vuosittain Kultainen Venla tunnustuspalkinnot kotimaisille televisio-ohjelmille ja tekijöille.[11]

3. marraskuuta 2013 kello 19 MTV3 uusi kanavailmeensä jälleen täysin. Samalla uudistettiin myös koko MTV Media ja nimeksi pelkistettiin MTV. Pöllönsilmälogosta luovuttiin, ja tilalle tuli tyyliteltyjä pöllön sulkia. Edellisen kerran kanavaa oli uudistettu kahdeksan vuotta aiemmin, vaikkakin vuoden 2005 uudistuksessa pöllönsilmälogoa ei poistettu käytöstä. Lisäksi MTV3:n sisarkanavat, Sub ja AVA uusivat kanavailmeensä.

Toukokuussa 2016 MTV ilmoitti uudistavansa ohjelmistonsa. Syksyllä 2016 MTV:n kanavilla tullaan näkemään enemmän kotimaisia televisiosarjoja kuin koskaan ennen. Jokaisen päivän parhaassa katseluajassa kello 19.00–22.30 esitetään ainoastaan kotimaisia ohjelmia. [12]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b MTV Oy:n tarina MTV Media. Arkistoitu 15.10.2013. Viitattu 15.10.2013.
  2. Heikki Hellman: Koko illan ilo? Kolmoskanava ja television kaupallistuminen Suomessa. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura 2012, s. 28-29; ISBN 978-952-222-339-5
  3. Heikki Hellman: Koko illan ilo? Kolmoskanava ja television kaupallistuminen Suomessa. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura 2012, s. 51; ISBN 978-952-222-339-5
  4. Suomen radio- ja TV-toiminnan vaiheita 1900 – 2003 Jarmo Viljakainen. Viitattu 4.1.2017.
  5. Radio Nova siirtyi Bauerille - yt-neuvottelut heti käyntiin Iltalehti. 16.12.2015. Viitattu 14.2.2016.
  6. MTV3 siirtää laajakaistaliiketoimintansa Song Networksille ja Spinboxille (Arkistoitu) 19.1.2005. Almamedia. Viitattu 15.10.2013.
  7. ALMA MEDIA OYJ: BROADCASTING-DIVISIOONAN MYYNTI TOTEUTUI SUUNNITELLUSTI Alma Media. 12.8.2005. Viitattu 14.2.2016.
  8. Bonnier haukkasi MTV:n kokonaan Iltalehti. 22.3.2007. Viitattu 14.2.2016.
  9. Kultainen Venla kertoo tv-sarjojen parhaimmiston mtv.fi. Viitattu 10.9.2015.
  10. Juttuarkisto | YLE TV1 | yle.fi yle.fi. Viitattu 10.9.2015.
  11. Etusivu » Televisioakatemia Ry televisioakatemia.fi. Viitattu 10.9.2015.
  12. MTV laittaa syksyn ohjelmistonsa uusiksi mtv.fi. Viitattu 12.5.2016.
  13. a b c d e MTV:n pöllön tarina, lue ja katso vanhat logot 13.7.2010. MTV3.fi. Viitattu 2.11.2013.