Siirry sisältöön

Teiniraskaus

Wikipediasta
Teiniraskaus
13-vuotias äiti vuonna 1978.
13-vuotias äiti vuonna 1978.
Huom! Tämä artikkeli tarjoaa vain yleistä tietoa aiheesta. Wikipedia ei anna lääketieteellistä neuvontaa.

Teiniraskaus tarkoittaa alle 20-vuotiaan nuoren raskautta. Maailman terveysjärjestön määritelmän mukaan teiniäiti on iältään 10–19-vuotias nuori. Maailman terveysjärjestö nimeää teiniraskauksien ja raskauteen liittyvän kuolleisuuden ja sairauksien ehkäisemisen välttämättömäksi osaksi sitä, että Yhdistyneiden kansakuntien äitien ja vastasyntyneiden terveyteen liittyvät kestävän kehityksen tavoitteet saavutettaisiin.[1]

Maailman terveysjärjestön mukaan matalan ja keskitulotason maissa teiniraskaudet ovat yleisempiä matalammin koulutettujen ja heikommassa taloudellisessa asemassa olevien keskuudessa. Teiniraskaudelle altistavat esimerkiksi lapsiavioliitot ja lasten seksuaalinen hyväksikäyttö. Toisaalta monissa maissa ei-toivottujen raskauksien ehkäisyä vaikeuttaa se, että teinien on vaikeaa hankkia itselleen ehkäisyvälineitä.

10–19-vuotiaiden tyttöjen hedelmällisyysluku eri maissa. Värit kuvaavat synnytystä 1000 tyttöä kohden.

Vuonna 2019 arvioitiin, että matalan ja keskitulotason maissa tapahtuu 15–19-vuotiaiden nuorten keskuudessa vuosittain noin 21 miljoonaa raskautta, joista 12 miljoonaa johtaa synnytykseen. Noin 50 % näistä raskauksista on ei-toivottuja raskauksia.[1]

Nuorten hedelmällisyysluku on laskenut koko maailmassa. Kun vuonna 2000 15–19-vuotiaiden tyttöjen hedelmällisyysluku oli 64,5 synnytystä 1000 tyttöä kohden, vuonna 2023 luku oli 41,3 synnytystä 1000 tyttöä kohden. Muutoksen nopeus on kuitenkin ollut epätasaista eri maiden välillä, ja maiden välillä ja myös niiden sisällä esiintyy suurta vaihtelua teinityttöjen hedelmällisyysluvun suhteen. Nopein lasku tapahtui Etelä-Aasiassa.[1]

10–14-vuotiaiden tyttöjen hedelmällisyysluku oli vuonna 2023 arviolta 1,5 synnytystä 1000 tyttöä kohden. Eniten synnytyksiä tapahtui Saharan eteläpuoleisessa Afrikassa sekä Latinalaisessa Amerikassa ja Karibialla, joissa tapahtui 2000-luvulla myös hitain lasku 15–19-vuotiaiden tyttöjen hedelmällisyysluvussa.[1]

Maailman terveysjärjestön mukaan matalan ja keskitulotason maissa teiniraskaudet ovat yleisempiä matalammin koulutettujen ja heikommassa taloudellisessa asemassa olevien keskuudessa. Teiniraskaudelle altistavat esimerkiksi lapsiavioliitot ja lasten seksuaalinen hyväksikäyttö. Monissa yhteiskunnissa tyttöihin kohdistuu painetta mennä naimisiin ja synnyttää lapsia. Lapsiavioliitoissa olevat tytöt tulevat muita tyttöjä todennäköisemmin raskaaksi, koska heillä on tavallisesti vain rajatusti itsemääräämisoikeutta oman perhesuunnittelunsa tai raskaudenehkäisynsä suhteen. Toisaalta monissa yhteisöissä teinitytöt haluavat tulla raskaaksi, koska äitiys on yhteisössä arvostettu asia ja koska heillä on rajatusti muita vaihtoehtoja tulevaisuuden varalle.[1]

Teinit lopettavat usein suuremmalla todennäköisyydellä ehkäisyvälineiden käytön sivuvaikutusten tai elämänmuutosten vuoksi. Toisaalta monissa maissa ei-toivottujen raskauksien ehkäisyä vaikeuttaa se, että ehkäisyvälineitä ei ole helposti nuorten saatavilla. Joissain paikoissa niitä luovutetaan vain tietyn ikäisille ihmisille tai siviilisäädyn perusteella. Vaikka ehkäisyvälineitä teoriassa olisi nuoren saatavilla, hänellä ei välttämättä ole varaa hankkia niitä, mahdollisuutta tehdä itsenäistä päätöstä niiden hankkimisesta tai tietoa siitä, mistä hankkia ehkäisyvälineitä tai miten niitä käytetään. Ehkäisyvälineiden hankkiminen voi myös aiheuttaa nuoren sosiaalisen leimautumisen.[1]

Maailman terveysjärjestön mukaan teiniäideillä on 20–24-vuotiaita naisia suurempi riski sairastua raskausmyrkytykseen, endometriittiin ja systeemisiin infektioihin. Teiniäitien vauvoilla on suurempi riski syntyä alipainoisina, ennenaikaisesti tai kärsiä vakavista vastasyntyneen sairauksista.[1]

  1. a b c d e f g Adolescent pregnancy who.int. Maailman terveysjärjestö. Viitattu 17.10.2025. (englanniksi)

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]