Tehuacánin laakso
Tehuacánin laakso sijaitsee Meksikon keskiylängöllä, Pueblan osavaltion eteläosissa, Oaxacan ja Veracruzin rajoilla. Laaksossa on ollut intiaanien asutusta tuhansien vuosien ajan. Tehuacánin, Aayalpanin ja Venta Saladan kaupungit sijaitsevat laaksossa. Seutu on nykyään kuivaa.
Laaksossa tehdyt arkeologiset löydöt havainnollistavat muinaisten intiaanien elinkeinon muutosta metsästäjä-keräilijöistä maanviljelijöiksi ja tuhansien vuosien kuluessa lopulta kaupunkilaisiksi. Aluetta on tutkinut arkeologi Richard MacNeish 1960-luvulla, jolloin hän julkaisi laaksosta klassikoksi tulleen tutkimuksen.lähde?
Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tehuacánin laakso sijaitsee Etelä-Meksikossa Pueblan osavaltiossa ja yhdistää Oaxacan ja Meksikon keskiylängön laaksoja. Se on luoteis-kaakkoissuuntainen ja ympäröi Tehuacánin kaupunkia. Arkeologien tutkima alue ulottuu Tehuacánista kaakkoon noin 60 km päähän. Laakson pohjalla on alle 1 km levyinen kostea tulva-alue. El Riegon luolan lähellä laakson länsiosassa on lähteitä. Laakson pinta-ala on noin 10 000 km². Vuoden keskilämpötila on nykyään 21 °C ja sademäärä 400 mm. Ilmasto on kuuma ja kuiva, sillä Sierra Madre Orientalin vuoristo estää sateiden tulon laaksoon.[1].
Tehuacánin laakson kehitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tehuacánin laakso on nykyään kuuma ja kuiva, mutta jääkaudella se oli nykyistä viileämpi, vehreä ja kostea[2]. Kun ilmasto lämpeni, maasto kuivui ja suuret eläimet, ensin hevoset ja sitten antiloopit hävisivät[3]. Niinpä Tehuacánin laakson elinkeinojen muuttumista kohti kasteluviljelyä nopeuttivat riistan väheneminen ilmastonmuutoksen ja metsästyksen takia, itse ilmastonmuutokset, väestönkasvu ja muualla tehdyt keksinnöt. Aivan alkuvaiheessa Tehuacánin alueella eli vaeltelevia riistan metsästäjiä, jotka söivät myös villejä, syötäväksi kelpaavia ruokakasveja ja kaktuksia. Alussa noin 9500 eaa. tai sen jälkeen ihmiset asuivat pienissä, liikkuvissa perheryhmissä, jotka etsivät eri vuodenaikoina ravintoa sieltä, mistä sitä helpoiten sai. Leiriydyttiin joko luolaan tai taivasalle. 4-8 hengen perheet elivät hevosten, hanka-antilooppien ja kauriiden metsästyksellä. He keräilivät pähkinöitä, hedelmiä ja siemeniä sekä jättiagaven osia, mesquiten siemeniä ja tammenterhoja[3].
Samoihin aikoihin toisaalla Mesoamerikassa, Oaxacassa keräiltiin maissin edeltäjää teosinttia n 7400-6700 eaa[4].
Noin 7000 eaa. suurriista muun muassa hevonen[5], oli metsästetty sukupuuttoon ja antilooppikanta oli pieni[6]. Tuolloin alettiin siirtyä pienempään riistaan ja kasvien keräilyyn. Ihmiset keräilivät varsinkin eri kurpitsalajeja, papuja ja teosinttia, joka lienee ollut maissin kantamuoto[3]. Ajan mukana alettiin yhä enemmän metsästää kauriita, kaniineja ja rottiakin[3]. Kulttuuri muistutti myöhempiä kuivan alueen intiaanikulttuureja. Ihmiset elivät El Riego- ja Coxcatlan-kausilla 7300-4300 eaa. vuodenaikakierron mukaan asuen sadekautena suurissa leireissä ja hajaantuivat kuivaksi ajaksi pieniin leireihin[7]. Noin 7000-5000 eaa. olleen El Riego-kauden asutus oli puolipysyvää, ja ihmiset liikkuivat pieninä ryhminä vuodenaikakierron mukaan Pohjois-Amerikan aavikkokulttuurin tapaan[8].
Viljely keksittiin 5000 eaa. ja sen merkitys alkoi kasvaa 4500 eaa. Noin 5000 eaa. alkoi pullo- ja muiden kurpitsojen, chilipaprikan, revonhännän ja avokadon viljely pienillä puutarhapalstoilla, jotka alussa tuottivat vain pienen osan ihmisten ravinnosta. Chilipaprika sisältää runsaasti tryptofaani-nimistä aminohappoa, jota ei esimerkiksi maississa juuri ole[3].
Noin 5000 eaa. alkaneella El Riego -kaudella saatettiin viljellä maissia tai ehkä sen edeltäjää teosinttia[4].
Viljely sai ihmiset lopulta asumaan paikoillaan pysyvissä kylissä. Abejas-kaudella noin 3400 eaa-2300 eaa. tehtiin kivestä hiomalla astioita[4]. Nämä olivat kulhoja ja niskattomia ruukkuja. Asutus alkoi kiinteytyä kuoppataloihin. Noin 3400 eaa. Tehuacánin laaksossa viljeltiin maissia[9], jonka tähkä ei vielä ollut nykyisen kokoinen. Noin 2500 eaa. viljely tuotti ihmisten ravinnosta neljäsosan, mutta 1500 eaa. 40%[9].
Noin 3000 eaa. laaksoon syntyivät ensimmäiset pysyvät kylät. Kasteluviljely alkoi saada jalansijaa noin 600 eaa., koska se oli viisi kertaa tuottoisampaa kuin sadeviljely[10]. Äärimmilleen kehitettynä se vaati melko suurta työvoimaa.
Noin 2300-1500 eaa. Purron-vaiheessa asutus lopulta kiinteytyi ympäri vuoden paikallaan asuvaksi. Tätä kautta on tutkittu vain vähän[4].
Tehuacánin laakson vaiheet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
| Vaihe | Milloin oli | Eläinravinnon osuus | Muuta |
|---|---|---|---|
| Ajuereado | 10000-6800 eaa. | 10000: 50-60% | Kauden lopuilla metsästettiin hevonen ja antilooppi sukupuuttoon, ja pian tämän jälkeen jättiläiskaniini.
[11]. |
| El Riego | 6800-5000 eaa. | 7000: 30–40 % | Mikroryhmiä, jotka liikkuivat vuodenaikojen mukaan ravintoa etsien. Puolinomadeja. Muistutti myöhempää Pohjois-Amerikan aavikkokulttuuria[12]. Kauden lopulla mahdollisesti kurpitsan, avokadon, aramauthuksen, cayennepippurin ja chilipippurin viljelyä. Merkkejä ihmisten muutoista kostean ja kuivan ajan leireihin. Joukkohautoja, jotka viittaavat ihmisuhreihin. Verkkoja, koreja, pohjakivirakennelmia, mattoja. |
| Coxcatlan | 5000-3200 eaa. | 4500: 90 % | Muutamia paikkoja, joissa ihmiset näyttävät asuneen pidemmän aikaa kuin aikaisemmin. Tämä viittaa alkavaan asutuksen asettumiseen paikoilleen.
Voimaperäisempi viljely alkoi lisääntyä kauden keskivaiheilla 4500 eaa. Viljeltiin maissia, papua, kurpitsaa, chilipippuria. Korinteko ja verkkojen valmistus kehittynyt. 4000 eaa. viljelystä aiheutuneita muutoksia maissintähkissä, tämän ajan tähkä on kaksi kertaa alkuperäistä paksumpi. Kivityökalukulttuurissa huomattavaa edistystä. |
| Abejas | 3200-2300 eaa. | 20 % | n. 3000 tai 2500 eaa. alkoi pysyvä kyläasutus, mutta se liittyi lähinnä puolinomadisuuteen, jossa kylissä asuttiin vain osa vuodesta. Ihmiset asuivat puoliksi maahan kaivetuissa kuoppataloissa jokiterasseilla. Puuvillan ja papujen viljelyä. 3000 eaa. Maissintähkä oli kaksi kertaa alkuperäistä pidempi. Kivestä tehtyjä astioita. |
| Purron | 2300-1500 eaa. | Maanviljelyn merkitys kasvoi. Kuoppataloja. Alkeellinen keramiikka, jollaista myös Guerreron Puerto Marquésissa hieman aiemmin. | |
| Ajalpan | 1500-850 eaa. | Kyliä, jotka koostuivat vitsaksista punotuista, savella peitetyistä taloista. Täysitehoinen maanviljely, mahdollisesti keinokastelu 1000 eaa. Maissintähkä 3,5 kertaa alkuperäistä pidempi. | |
| Santa Maria | 850-150 eaa. | Kauden alussa noin 800 eaa. ensimmäiset täysin varmasti kiinteät kylät. Täysitehoinen maanviljely, ensimmäiset merkit todellisesta keinokastelusta. | |
| Palo Blanco | 150 eaa.- 700 jaa. | Täysitehoinen kasteluviljely. Maissintähkä 4,3 kertaa alkuperäistä pidempi. Kivipyramideja, hienoa keramiikkaa, pallokenttiä, papin tai kuninkaan valta. | |
| Venta Salada | 700- 1521 jaa. | Linnoitettuja kaupunkivaltioita, kalenteri, jne. sivilisaation piirteet. |
Tehuacánin laakson väestön kehitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Arkeologisiin kaivauksiin ja McNeishin tekemiin arvioihin perustuva taulukko Tehuacánin laakson väestön kehityksestä.
| Vaihe | Milloin oli | Väestö | Väestö kerroin |
Muuta |
|---|---|---|---|---|
| Ajuereado | 11000/10000-7200 eaa. | 12-28 | Mikroryhmiä 3x 4-8). | Vuodenkierron mukaan vaeltelevia metsästäjä-keräilijöitä mikroryhmissä. |
| El Riego, varhainen Coxcatlan | 6800-5000 eaa. | 48 - 96 | 4x alkup | Mikroryhmiä, jotka tiettyyn vuodenaikaan kokoontuivat yhteen. Satunnaista metsästystä. |
| Coxcatlán, varhainen Abejas | 5000-3000 eaa. | 120 - 240 | 10x alkup. | Osan vuodesta paikallaan asuvia pienryhmiä, jotka keräilivät viljaa, maanviljelyn merkitys kasvussa. |
| Myöh Abejas, Purron, ehkä varhaisempi Ajalpan | 3000-1500 eaa. | 480 - 960 | 40x alkup | Puolipysyviä kyliä, joissa joukko pienryhmiä, jatkuvaa maanviljelyä. |
| Ajalpán ja St. María | 1500-200 eaa. | 1800 - 3600 | 150x | Kyläkoko 100-300, seremoniakeskuksia. Useita risteytettyjä viljalajeja, keinokastelu? |
| Palo Blanco | 200 eaa.- 700 jaa. | 12000 - 24000 | 1000x | Pyhiä uhripaikkoja ja seremoniakeskuksia. Kokoaikainen maanviljely, keinokastelu. |
| Venta Salada | 700- 1521 jaa. | 60000 - 120000 | 5000x | Mahdollisimman tehokas kasteluviljely, suuria kaupunkeja. |
Arvio väestötiheyden kehityksestä
| Ajoitus | Väestötiheys |
|---|---|
| 7000-5000 eaa. | 2,2 as/100 km2. |
| 3400-2300 eaa. | 14 as/100 km2 |
| 1000 eaa. | 43 as/100 km2 |
| 500 eaa. | 165 as/100 km2 |
| 100 eaa. - 700 jaa. | 1100 as/100 km2 |
| n. 700 jaa. | 3600 as/100 km2[13] |
Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- MacNeish, Richard S. (1967). "Introduction". in Douglas S. Byers. The Prehistory of the Tehuacan Valley, Vol.1: Environment and Subsistence. Austin: University of Texas Press.
- Burenhult G. (toim) & Anati E.: Ihmisen suku 2: Kivikauden ihmiset. Helsinki: WSOY, 1994. ISBN 951-0-18780-1. (suomeksi)
- Coe M & Snow D & Benson E: Atlas of Ancient America. Facts On File, 1993. ISBN 0-8160-1199-0, ISBN 978-0-81601199-5. (englanniksi)
- Marvin Harris: Kulttuurien synty. ISBN 951-26-2183-5, sid.. Kirjayhtymä, 1982. suomi
- Andrew Sherrat & Candida Hunt (toim.): The Cambridge Encyclopedia of archaeology. Crown Publishers/Cambridge University Press, 1980. ISBN 0 521 22989 8.
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ [1]
- ↑ Ihmisen suku 2 - Kivikauden ihmiset, Göran Burenhult (sarjan päätoimittaja), WSOY 1994, ISBN 951-0-18780-1, s 164
- ↑ a b c d e Burenhult 1994/2, s 164
- ↑ a b c d Coe 1986, s 90
- ↑ The Cambridge Encyclopedia of archaeology, Andrew Sherrat (ed), Candida hunt (executive ed), Cambrigde New York jne 1980, ISBN 0 521 22989 8, s 367
- ↑ Sherrat 1980, s 367
- ↑ Sherrat 1980, s 368
- ↑ Coe 1986, Atlas of ancient America, s 90
- ↑ a b Burenhult 1994/2, s 165
- ↑ Marvin Harris: Kulttuurien synty, s. 36. ISBN 951-26-2183-5, sid.. Kirjayhtymä, 1982. suomi
- ↑ Marvin Harris: Kulttuurien synty, s. 35. ISBN 951-26-2183-5, sid.. Kirjayhtymä, 1982. suomi
- ↑ Coe, Snow & Banson 1985. s 90
- ↑ Robert McCaa: The Peopling of Mexico from Origins to Revolution December 8, 1997. Cambridge University Press.