Tiikki
| Tiikki | |
|---|---|
_I_IMG_8133.jpg) |
|
| Uhanalaisuusluokitus | |
|
|
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Kasvit Plantae |
| Alakunta: | Putkilokasvit Tracheobionta |
| Kaari: | Siemenkasvit Spermatophyta |
| Alakaari: | Koppisiemeniset Magnoliophytina |
| Luokka: | Kaksisirkkaiset Magnoliopsida |
| Lahko: | Lamiales |
| Heimo: | Huulikukkaiskasvit Lamiaceae |
| Suku: | Tectona |
| Laji: | grandis |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Tectona grandis |
|
| Katso myös | |
Tiikki (Tectona grandis, engl. teak) on Etelä- ja Kaakkois-Aasian sademetsissä luontaisena kasvava lehtipuulaji. Tiikki on viljellyin tropiikin jalopuu.
Tiikki on perinteisesti luokiteltu verbenakasvien (Verbenaceae) heimoon, mutta Angiosperm Phylogeny Group sijoittaa sen huulikukkaiskasveihin (Lamiaceae).[2]
Puun ominaisuuksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tiikki voi kasvaa 40 metriä korkeaksi ja saavuttaa 90–150 senttimetrin läpimitan. Runko on oksaton suunnilleen 25 metrin korkeuteen saakka. Rungon muoto ei ole täysin säännöllinen. Tiikki on lehtensä pudottava puu.
Puuaines[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tiikin puuaines haisee nahalta ja on puuksi hyvin kovaa ja raskasta. Tiikin manto- ja sydänpuu erottuvat hyvin toisistaan. Mantopuu on kellertävänharmaata. Sydänpuu on tuoreena vaalean kullanruskeaa ja muistuttaa väritykseltään tammea. Sydänpuu tummuu tasaisesti vaalean tai tumman ruskeaksi. Vuosirenkaat erottuvat selvästi.
Esiintyminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tiikin alkuperäinen kasvualue ulottuu Intiasta Bangladeshin, Burman, Kiinan (hyvin pieni alue) ja Thaimaan kautta Indokiinaan (Laos, Vietnam, Kambodža). Jaavalla käytössä olevat tiikkimetsät ovat kaikki istutettuja. Enemmän tiikkiä on istutettu Celebesille ja pienempiä alueita on istutettu myös Filippiineille ja Malesiaan. Afrikassa tiikkiä on istutettu Nigeriassa, Ghanassa, Kamerunissa, Kongon demokraattisessa tasavallassa ja Sudanissa. Vanhimmista istutuksista korjataan jo puuta. Myös Etelä- ja Väli-Amerikkaan on istutettu tiikkiä (Honduras, Trinidad, Kolumbia, Brasilia). Vanhimpia käytetään jo. Tiikki menestyy alueilla, joilla sade- ja kuivakausi vuorottelevat säännöllisesti.
Käsittely[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tiikki on hyvin työstettävissä asianmukaisilla työvälineillä, esimerkiksi höyläyksessä kannattaa käyttää kovametalliteriä. Jyrsimissä, sorveissa ja sirkkeleissä on terissä yleensä kovametallipalat. Tiikki harmaantuu herkästi auringonvalosta.lähde?
Käyttö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tiikki on arvokas ja monipuolinen käyttöpuu, jota käytetään muun muassa huonekaluissa sekä veneiden kansi- ja sisustusmateriaalina.
Kuvia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
-
Tiikin hedelmiä ja lehtiä. -
Tiikin lehtiä. -
Tiikin runkoa. -
Tiikin puuainesta.
_I_IMG_6079.jpg)
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Gua, B., Pedersen, A. & Barstow, M.: Tectona grandis IUCN Red List of Threatened Species. Version 2022-2. 2022. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 3.2.2023. (englanniksi)
- ↑ Stevens, P. F. (2001–): Angiosperm Phylogeny Website (Lamiaceae) mobot.org. Viitattu 1.3.2016. (englanniksi)