Siirry sisältöön

Tavastia-klubi

Wikipediasta
(Ohjattu sivulta Tavastia Klubi)
Tavastia-klubi
Tavastian pääsisäänkäynti.
Tavastian pääsisäänkäynti.
Osoite Urho Kekkosen katu 4-6
Sijainti Kamppi
Koordinaatit 60°10′06.9″N, 024°55′58.5″E
Valmistumisvuosi 1931,
Tavastia-klubina 1970-
Rakennuttaja Hämäläis-Osakunta
Lisää rakennusartikkeleitaArkkitehtuurin teemasivulla

Tavastia-klubi on vuonna 1970 perustettu rock-klubi.[1] Urho Kekkosen kadulla Helsingin Kampissa sijaitseva tapahtumapaikka on yksi Suomen tunnetuimpia ja Euroopan vanhimpia elävän musiikin klubeja.[2]

Tavastian yhteydessä toimivat myös pienempi klubi Semifinal sekä ravintola Ilves. Klubin oma jalkapallojoukkue FC Tavastia pelaa Helsingin piirin Vitosessa (2025).

Tavastia-klubin historiasta kertovan dokumentin ”Sitten ajat muuttuivat” ensi-ilta oli 2. helmikuuta 2022.[3]

Historia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Panoraama esiintymistiloista.

Hämäläis-Osakunta rakennutti vuonna 1931 Helsingin keskustaan Kampinkadulle (nyk. Urho Kekkosen katu) Hämäläisten talon. Uuteen kivitaloon tuli myös juhlasali, jossa Osakunta alkoi järjestää ylioppilaille tansseja kerätäkseen varoja toimintaansa. Anniskelua ei juhlasalissa vielä tuolloin saanut olla, mutta samassa talossa sijaitseva, vuonna 1932 perustettu ravintola Ilves oli sodan jälkeen päätynyt Osakunnan omistaman Hämäläisten Ravintola Oy:n haltuun ja myi alkoholia tanssivieraille.[4]

"Hämiksellä" esiintyi suuri määrä silloisia kevyen musiikin tähtiä. Tanssittava iskelmä pysyi kuitenkin selkeässä pääroolissa aina 1960-luvun loppupuolelle saakka, jolloin Helsinkiin alettiin perustaa uudenlaisia klubeja vastaamaan paremmin nuorison mieltymyksiä. Hämiksen tanssit eivät enää vedonneet nuorisoon entiseen malliin ja Osakunnan tanssipäällikkö Kalle Toriseva huomasi, että sekä uudenlaiselle pop-musiikille että anniskelun laajentamiselle myös salin puolelle oli kysyntää ja että tämän olisi oltava mahdollista muillekin kuin ylioppilastutkinnon suorittaneille.[5]

Niinpä Hämäläis-Osakunta perusti Tavastia-klubin vuonna 1970. Avajaisia vietettiin 2. lokakuuta, jolloin juhlasalin lavalla esiintyi Anki & Cumulus.[6] Aluksi "Tavastia-klubi" oli vain maanantai- ja perjantai-iltojen ohjelmiston nimenä, mutta suosion kasvaessa klubi syrjäytti Hämiksen aiemman ohjelmiston laajentaen toimintaansa koko viikolle.[7]

Tavastia-klubin suosion vauhdittamiseksi Jussi & The Boys levytti vuonna 1973 Elton Johnin "Crocodile Rock" -hitin suomeksi nimellä "Tavastia-rock". Single äänitettiin Hämäläisten talon neljännessä kerroksessa.[8] Silloinen Hämäläis-Osakunnan hallituksen puheenjohtaja Juhani Merimaa kiersi singlen julkaisun jälkeen baareja ja kuppiloita ympäri Helsinkiä pistäen jukeboxit soittamaan peräkkäisellä toistolla ”Tavastia-rockia”.[9]

Ravintolatoiminnan pyörittäminen siirtyi asteittain Osakunnalta Hämäläisten Ravintola Oy:n hoidettavaksi. Tavastia-klubin alkuvuosina yhtiötä johtivat Ilkka Merimaa ja Timo Turunen, kunnes vuonna 1980 Juhani Merimaa valittiin Hämäläisten Ravintola Oy:n uudeksi toimitusjohtajaksi.[10]

Tavastialle vakiintui 1970-luvun puolivälissä selkeä viikko-ohjelma. Maanantaisin oli Diggiteekki, jolloin vaihtuvat DJ:t soittivat levyiltä rockin klassikoita. Tiistaisin järjestettiin Hämiksen T-iltoja, jolloin sali oli avoinna vain ylioppilaille ja lipun hintaan kuului teetä ja sämpylä. T-illoissa kuunneltiin ajanmukaista diskomusiikkia ja myös väkeviä juomia oli kaupan. Keskiviikot ja torstait olivat elävän musiikin iltoja, jolloin tarjolla oli usein rockin lisäksi mm. jazzia ja viikonloppuisin Tavastialla järjestettiin diskoja.[11]

Diskojen suosio oli suurta alusta alkaen ja ne laajenivat myös Osakunnan 2. ja 4. kerrokseen. Rakennuksessa saattoi olla viikonloppuisin toistatuhatta nuorta juhlimassa. Juhani Merimaan mukaan meno oli viranomaisten ja raittiusliikkeiden mielestä "liian villiä", minkä vuoksi Tavastia-klubi asetettiin poliisin tehostettuun valvontaan kesällä 1982.[12] Klubille tehtyjen tarkastusten perusteella syyttäjä Ritva Santavuori syytti Tavastiaa anniskelurikkeistä. Merimaan mukaan viranomaiset vainosivat Tavastiaa, koska he olisivat halunneet päästä eroon nuorison suosimasta itsepalveluravintolasta. Tavastialle määrättiin sakkoja, asiakaskapasiteettia rajoitettiin ja klubille määrättiin pakollinen pöytiintarjoilu, mikä laski sekä myynti- että asiakasmääriä tuntuvasti.[13]

Tavastia-klubi kuitenkin selvisi taloushaasteistaan 1980-luvun puoliväliin mennessä, jolloin ravintolakulttuuri alkoi hiljalleen muuttua ja anniskelusäännöt kevenivät. Tuolloin klubilla alkoi uusi nousukausi. Diggiteekit ja T-illat jäivät vähitellen ohjelmistosta pois, sillä suomalainen rock oli noussut valtavirtaan ja kotimaisten yhtyeiden määrä oli moninkertaistunut vain muutamassa vuodessa. Niinpä Tavastiallakin alkoi olla tarjolla enimmäkseen elävää musiikkia.[14]

Vuonna 1985 Tavastian yläkertaan remontoitiin uusi ravintola Backstage Club. Juhani Merimaan mukaan "Bäkkäri" oli "yhden rock-sukupolven olohuone". Backstagelle tehtiin jopa kanta-asiakkaiden kellokortti, johon eräät saivat seitsemän leimaa viikossa.[15] Myös Tavastian sisääntuloaula remontoitiin vuonna 1987, jolloin toisen narikan tilalle rakennettiin ravintola. Beat Bar -nimen saaneesta aularavintolasta tuli nopeasti muusikoiden suosima ajanviettopaikka, jossa istui usein myös toimittajia sekä muuta mediaväkeä.[16]

1980-luvun lopulla Hämäläisten Ravintola Oy:n hallituksessa haluttiin kasvattaa Tavastian tuottoa houkuttelemalla paikalle aikuisempaa ja maksukykyisempää asiakaskuntaa sekä vähentämällä rockin määrää ohjelmistossa. Suurimmaksi esteeksi muutosten tiellä nähtiin toimitusjohtaja Merimaa sekä hänen lähimmät työtoverinsa. Niinpä Merimaa ja ravintolapäällikkö Pekka Görman irtisanottiin tehtävistään alkuvuodesta 1990.[17] Tavastian tyylinmuutos uuden toimitusjohtajan johdolla ei kuitenkaan onnistunut, vaan Hämäläisten Ravintola Oy meni konkurssiin jo reilun vuoden kuluttua ja Tavastia-klubi sulki ovensa 22. maaliskuuta 1991. Uusi suunta oli suututtanut kaikki viiteryhmät: sekä esiintyjät, asiakkaat että henkilökunnan. Suomalaisen rockin historiateoksen "Jee, jee, jee" mukaan "Tavastian asiakaskunta laittoi 'Suomi-rockin Mekan' boikottiin, vaikka mitään virallista yllytystä asiasta ei tehtykään".[18]

Tavastian mentyä konkurssiin Juhani Merimaa, hänen veljensä Ilkka Merimaa, Pekka Görman sekä Hämäläisten Ravintola Oy:n hallituksesta Merimaan potkujen jälkeen eronnut Matti Pellinen perustivat Helsingin Rock and Roll Oy:n, joka osti keväällä 1991 Hämäläisten Ravintola Oy:n konkurssipesän irtaimiston, hankki Tavastia- ja Ilves -nimikkeet itselleen sekä neuvotteli tiloihin uuden vuokrasopimuksen. Tavastia-klubi avattiin uudelleen 9. heinäkuuta 1991. Avajaisissa esiintyi Eppu Normaali kahtena iltana peräkkäin ja klubi oli avajaisista eteenpäin lähes kuukauden putkeen loppuunmyyty.[19] 

”Meitä vielä paremman tarjouksen (Tavastia-klubin tiloista) oli tehnyt eräs uskonnollinen järjestö. Tavastian tilalle olisi tullut rukoushuone. Siihen ei omistajan (Hämäläisten Ylioppilassäätiö) kantti riittänyt.” – Juhani Merimaa[20]

Uudelleen avattu Tavastia-klubi oli 1990-luvun alun lamasta huolimatta menestys. Uusi osakeyhtiö remontoi ensi töikseen ravintola Ilveksen, josta tehtiin viihtyisä ruokaravintola. Myös aiemmin Villen baarina tunnettu, Tavastian alakerrassa oleva tila uusittiin täysin syksyllä 1993. Semifinal -nimen saaneesta ravintolasta kehitettiin aloittelevien ja nousevien bändien esiintymispaikka.[21] Semifinalin ohjelmapäälliköksi tuli Tomi Hämäläinen, Tavastian ja Backstage Clubin pitkäaikainen DJ "Roudi", joka jatkoi tehtävässään aina vuoteen 2023 saakka.[22]

Tavastia muuttui konkurssin jälkeen käytännössä kokonaan elävän musiikin klubiksi ja konsepti on pysynyt samana siitä lähtien.[23] Vuonna 2019 Tavastialla järjestettiin ennätysmäärä loppuunmyytyjä keikkoja ja klubin oli tarkoitus juhlia 50-vuotista taivaltaan pitkin vuotta 2020, mutta koronaviruspandemia sulki klubin useiksi kuukausiksi ja koko vuodelle sovituista keikoista toteutui lopulta vain vajaa neljäsosa.[24] Näihin aikoihin kuvattiin myös Antti Kuivalaisen dokumentti "Sitten ajat muuttuivat", joka kertoo Tavastia-klubin historiasta. Dokumentin ensi-ilta oli 2. helmikuuta 2022.[25]

Juhani Merimaa ja Pekka Görman vetäytyivät eläkkeelle vuonna 2023. Seuraavana vuonna Helsingin Rock and Roll Oy:n toimitusjohtajana aloitti mm. Flow Festivalin, Tiketin ja Lippupisteen johtotehtävissä toiminut Mari Hatakka.[26] Isoisänsä työtä Tavastian parissa jatkaa Juhani Merimaan tyttärenpoika Mikko Merimaa, joka on toiminut Tavastian ohjelmavastaavana vuodesta 2019.[27]

Merkitys

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tavastia-klubi mielletään laajasti Suomen tunnetuimmaksi rock-klubiksi.[28][29][30] Sen on muun muassa luonnehdittu olevan "yksi Helsingin suurista kulttuuri-instituutioista", jonne "jokainen suomalainen aloitteleva yhtye ja artisti haaveilee pääsevänsä esiintymään".[31] Noin viidensadan vuotuisen keikan määrällä mitattuna Tavastia on myös Suomen suosituin keikkapaikka.[32]

Tavastia-klubilla on erityinen merkitys monille suomalaisille artisteille ja yhtyeille. Esimerkiksi yli 60 kertaa Tavastialla esiintynyt J. Karjalainen on kertonut tuntevansa klubin "melkein kuin toiseksi kodikseen".[33] Ismo Alanko on luonnehtinut Tavastia-klubin olleen hänen uransa alussa jopa "pelottava esiintymispaikka" uusille bändeille, koska "se oli Suomen ykkösklubi ja yleisön joukossa oli usein paljon muusikoita".[34]

Tavastia-klubia on tehnyt tunnetuksi maailmalla muun muassa love metal -yhtye HIM, joka soitti ensimmäisen keikkansa Semifinalissa 31. joulukuuta 1994. Ensiesiintyminen toimi "lähtölaukauksena" pitkälle perinteelle, jossa HIM keikkaili uuden vuoden aattona Tavastialla vuosina 1999-2017 pitäen taukoa vain kolmena vuonna; 2010, 2011 ja 2016. HIMin perinteinen uuden vuoden "Helldone"-keikka laajeni festivaaliksi vuonna 2005, jolloin esiintyjien määrä kasvoi ja keikkoja oli uutta vuotta edeltävinä päivinä sekä Tavastian että Semifinalin puolella.

HIM soitti myös viimeisen keikkansa Tavastialla uudenvuodenaattona 2017.[35] Helldone-festivaali teki kuitenkin paluun jälleen vuonna 2023, jolloin Ville Valo esiintyi Tavastialla uudenvuodenaattona VV-artistinimellä.[36]

Tavastialla esiintyneitä ulkomaisia artisteja ja yhtyeitä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

[37]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Tavastia-klubi – Historia tavastiaklubi.fi. Viitattu 28.5.2025.
  2. ↑ STT: Puolta vuosisataa juhliva Tavastia-klubi rikkoi viime vuonna kävijäennätyksensä Ilta-Sanomat. 12.2.2020. Viitattu 28.5.2025.
  3. ↑ Arto Mäenpää: Legendaarisesta Tavastia-klubista kertova dokumentti tulee ensi-iltaan helmikuussa kaaoszine.fi. 20.12.2021. Viitattu 20.12.2021.
  4. ↑ Klaus Lindgren: Kaupunkikulttuurin monet muodot – Tavastia-klubi historia.hel.fi. 5.6.2024. Viitattu 28.5.2025.
  5. ↑ Seppo Tamminen & Jemina Sohlstén-Nederström: Kampinkadun isäntä – Hämäläisten Ylioppilassäätiö 1962-2012 hys.net. 2012. Viitattu 28.5.2025.
  6. ↑ Tavastia-klubi – Historia tavastiaklubi.fi. Viitattu 28.5.2025.
  7. ↑ Klaus Lindgren: Kaupunkikulttuurin monet muodot – Tavastia-klubi historia.hel.fi. 5.6.2024. Viitattu 28.5.2025.
  8. ↑ Klaus Lindgren: Kaupunkikulttuurin monet muodot – Tavastia-klubi historia.hel.fi. 5.6.2024. Viitattu 28.5.2025.
  9. ↑ HLTI: Tavastian historia on täynnä suuria tunteita hlti.fi. 27.3.2020. Viitattu 28.5.2025.
  10. ↑ Seppo Tamminen & Jemina Sohlstén-Nederström: Kampinkadun isäntä – Hämäläisten Ylioppilassäätiö 1962-2012 hys.net. 2012. Viitattu 28.5.2025.
  11. ↑ Klaus Lindgren: Kaupunkikulttuurin monet muodot – Tavastia-klubi historia.hel.fi. 5.6.2024. Viitattu 28.5.2025.
  12. ↑ Seppo Tamminen & Jemina Sohlstén-Nederström: Kampinkadun isäntä – Hämäläisten Ylioppilassäätiö 1962-2012 hys.net. 2012. Viitattu 28.5.2025.
  13. ↑ Klaus Lindgren: Kaupunkikulttuurin monet muodot – Tavastia-klubi historia.hel.fi. 5.6.2024. Viitattu 28.5.2025.
  14. ↑ Klaus Lindgren: Kaupunkikulttuurin monet muodot – Tavastia-klubi historia.hel.fi. 5.6.2024. Viitattu 28.5.2025.
  15. ↑ Seppo Tamminen & Jemina Sohlstén-Nederström: Kampinkadun isäntä – Hämäläisten Ylioppilassäätiö 1962-2012 hys.net. 2012. Viitattu 28.5.2025.
  16. ↑ Klaus Lindgren: Kaupunkikulttuurin monet muodot – Tavastia-klubi historia.hel.fi. 5.6.2024. Viitattu 28.5.2025.
  17. ↑ Seppo Tamminen & Jemina Sohlstén-Nederström: Kampinkadun isäntä – Hämäläisten Ylioppilassäätiö 1962-2012 hys.net. 2012. Viitattu 28.5.2025.
  18. ↑ Klaus Lindgren: Kaupunkikulttuurin monet muodot – Tavastia-klubi historia.hel.fi. 5.6.2024. Viitattu 28.5.2025.
  19. ↑ Antti Kuivalainen: Sitten ajat muuttuivat (dokumentti) areena.yle.fi. 2022. Yle Areena. Viitattu 28.5.2025.
  20. ↑ Ville Hartikainen: Don Juhani gramex.fi. Gramex. Viitattu 28.5.2025.
  21. ↑ Seppo Tamminen & Jemina Sohlstén-Nederström: Kampinkadun isäntä – Hämäläisten Ylioppilassäätiö 1962-2012 hys.net. 2012. Viitattu 28.5.2025.
  22. ↑ Klaus Lindgren: Kaupunkikulttuurin monet muodot – Tavastia-klubi historia.hel.fi. 5.6.2024. Viitattu 28.5.2025.
  23. ↑ Yle: Tavastia-klubi täyttää 40 vuotta yle.fi. 25.8.2010. Viitattu 28.5.2025.
  24. ↑ Antti Kuivalainen: Sitten ajat muuttuivat (dokumentti) areena.yle.fi. 2022. Yle Areena. Viitattu 28.5.2025.
  25. ↑ Arto Mäenpää: Legendaarisesta Tavastia-klubista kertova dokumentti tulee ensi-iltaan helmikuussa kaaoszine.fi. 20.12.2021. Viitattu 20.12.2021.
  26. ↑ Terhi Harper: Tavastia-klubin toimitusjohtaja Mari Hatakka kiersi nuorena Topi Sorsakosken, Agentsin ja Leningrad Cowboysin kanssa: ”Olimme nuoria, terveitä ja huolettomia” 31.1.2024. Seura. Viitattu 28.5.2025.
  27. ↑ Koko vuosi piti juhlia, mutta korona tyhjensi 50-vuotiaan Tavastian – kolmannen polven musiikkimoguli Mikko Merimaa suunnittelee nyt rockklubille trendisynttäreitä ensi vuodeksi Yle Uutiset. Viitattu 29.12.2020.
  28. ↑ Jari Pietiläinen: Suomen kuuluisin rock-temppeli on jo 50 vuotta ollut paikka, jonka lavalle artistit himoitsevat – "Kyllä sillä on edelleenkin merkitystä, ketkä pääsevät Tavastialle" Keski-Uusimaa. 17.9.2020. Viitattu 28.5.2025.
  29. ↑ Joonas Lepistö: Tältä näyttää legendaarisen Tavastian takahuone – Juhani Merimaa kertoo MTV:lle nimmareilla täytetyistä seinistä MTV Uutiset. 4.9.2018. Viitattu 28.5.2025.
  30. ↑ Ilkka Mattila: Tavastian uusi pomo on tohtori ja ekonomi, jolla on itselläänkin takana valtava määrä keikkoja HS. 27.12.2023. Viitattu 28.5.2025.
  31. ↑ Klaus Lindgren: Kaupunkikulttuurin monet muodot – Tavastia-klubi historia.hel.fi. 5.6.2024. Viitattu 28.5.2025.
  32. ↑ Jari Pietiläinen: Suomen kuuluisin rock-temppeli on jo 50 vuotta ollut paikka, jonka lavalle artistit himoitsevat – "Kyllä sillä on edelleenkin merkitystä, ketkä pääsevät Tavastialle" Keski-Uusimaa. 17.9.2020. Viitattu 28.5.2025.
  33. ↑ Antti Kuivalainen: Sitten ajat muuttuivat (dokumentti) areena.yle.fi. 2022. Yle Areena. Viitattu 28.5.2025.
  34. ↑ Yle: Tavastia-klubi täyttää 40 vuotta yle.fi. 25.8.2010. Viitattu 28.5.2025.
  35. ↑ STT: HIM veti viimeisen keikkansa Tavastialla Ilta-Sanomat. 1.1.2018. Viitattu 30.5.2025.
  36. ↑ Saku Schildt: Helldone tulee taas – vuosi 2024 otetaan Helsingin Tavastialla vastaan jälleen Ville Valon tahdissa Soundi. 12.9.2023. Viitattu 30.5.2025.
  37. ↑ https://tavastiaklubi.fi/historia/

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Tavastia-klubi&oldid=23425167”