Tauno Kirves (hiihtäjä)
| Tauno Kirves | |
|---|---|
| Henkilötiedot | |
| Koko nimi | Tauno Immanuel Kirves |
| Syntynyt | 25. maaliskuuta 1918 Rautu |
| Kuollut | 24. joulukuuta 2000 (82 vuotta) Kouvola |
| Kansalaisuus |  Suomi |
| Uran tiedot | |
| Seura | Lappeenrannan Urheilu-Miehet Tainionkosken Urheilijat Mäntän Urheilijat Myllykosken Kilpa-Veikot |
Tauno Immanuel Kirves (25. maaliskuuta 1918 Rautu – 24. joulukuuta 2000 Kouvola) oli suomalainen maastohiihtäjä, jonka parhaat kilpailuvuodet ajoittuivat 1940-luvun lopulle ja 1950-luvun alkuun. Jatkosodan vuosina hän kuului kaukopartiotoimintaa suorittaneeseen Osasto Vehniäiseen.
Sotavuosien kaukopartiomies
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Jatkosodan aikana Tauno Kirves kunnostautui päämajan kaukopartiomiehenä osasto Vehniäisessä. Sotakirjailija Pentti H. Tikkanen kirjoitti todenperäisiä sotakirjoja kaukopartiomiehistä. Muutamissa Tikkasen kirjoittamissa sotakirjoissa on kerrottu juuri Tauno Kirveen osaston toiminnasta, ja Kirves esiintyy niissä omalla nimellään.[1]
Tauno Kirves kuului jatkosodan loppuvaiheessa kesällä 1944 ns. Matti-partioihin, jotka jättäytyivät vihollislinjojen selustaan suomalaisten peräytyessä puna-armeijan vyöryessä eteenpäin Karjalankannaksella.[1]
Kansallinen mestarihiihtäjä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Hiihtomestaruuksia jo sotavuosina
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Puolustuslaitoksen mestaruuden Kirves voitti sotilaspartiohiihdossa, Rajavartiolaitoksen mestaruuden 18 km:llä ja sotilaspartiohiihdossa vuonna 1941. Jatkosodan aikana helmikuussa 1943 Kirves saavutti Syvärillä ns. Tammi-yhtymän hiihtomestaruuden 17 km:n matkalla.[2]
Sotien jälkeisen ajan mestarihiihtäjä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Tauno Kirves oli Holmenkollenin 50 km:llä viides vuonna 1947, ja Ruotsin hiihtokisoissa Östersundissa samalla matkalla kolmas vuonna 1948. Salpausselällä hänen parhaat sijoitukset olivat kolmas sija 18 km:llä v. 1946 ja kuudes sija 50 km:llä vuonna 1948. Hän saavutti SM-kilpailuista pronssia 50 km:llä 1948[3] ja 30 km:llä 1949[4]. Vuosina 1947-1949 hän voitti Puijolla, Jyväskylässä, Kemijärvellä 30 km:n ja 50 km:n kilpailuja yhteensä kuusi kertaa.[1]
Vuonna 1950 Tauno Kirves oli MM-kisaedustajana Yhdysvalloissa. Alunperin häntä ei valittu joukkueeseen, mutta kisaedustajaksi valitun Tauno Honkasen loukkaantuminen nosti Kirveen Suomen MM-edustajaksi.[5] Hän sijoittui 18 km:llä 19:nneksi[6] ja 50 km:llä 16:nneksi[7].
Vuodesta 1950 Kirves edusti Myllykosken Kilpa-Veikkoja ja oli seuran SM-pronssia saavuttaneessa viestijoukkueessa vuosina 1951 ja 1952. Myllykosken Kilpa-Veikkojen 3x10km viestijoukkueessa, jossa hänen lisäkseen hiihtivät mestarihiihtäjät Heikki Hasu ja Arvo Viitanen.[1]
Kirves kilpaili myös suunnistajana ja oli mukana mm. 1950-luvun Myllykosken Kilpa-Veikkojen Jukolan viestijoukkueessa.[1]
Siviiliammatiltaan Tauno Kirves oli kirvesmies.[1]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d e f Myllykosken Kilpa-Veikkojen HIIHTOLEGENDAT suksitalli. 31.10.2019. Viitattu 19.6.2025.
- ↑ Sotilashiihdot Syvärillä - Kirves voitti 17 km. Helsingin Sanomat, 23.2.1943, s. 8. HS Aikakone (vain tilaajille). Viitattu 16.6.2025.
- ↑ Pekka Vanninen jälleen 50 km:n hiihtomestari - Kuvaja toinen ja Kirves kolmas. Helsingin Sanomat, 15.3.1948, s. 3, 4. HS Aikakone (vain tilaajille). Viitattu 19.6.2025.
- ↑ Yllätysten sarja SM-hiihtojen 30 km:llä. Helsingin Sanomat, 18.2.1949, s. 10. HS Aikakone (vain tilaajille). Viitattu 19.6.2025.
- ↑ Honkanen loukkaantunut - Kirves MM-hiihtoihin. Helsingin Sanomat, 3.1.1950, s. 8. HS Aikakone (vain tilaajille). Viitattu 19.6.2025.
- ↑ Kirves nousi tarkistuksessa. Helsingin Sanomat, 5.2.1950, s. 14. HS Aikakone (vain tilaajille). Viitattu 19.6.2025.
- ↑ 50 km:n alku liian kova. Helsingin Sanomat, 8.2.1950, s. 10. HS Aikakone (vain tilaajille). Viitattu 19.6.2025.