Tasavallan palatsi (Berliini)

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tasavallan palatsi
Palast der Republik
Tasavallan palatsi vuonna 1977
Tasavallan palatsi vuonna 1977
Sijainti Berliini, Saksa
Rakennustyyppi parlamenttitalo
Valmistumisvuosi 1976
Purkuvuosi 2006–2008
Lisää rakennusartikkeleitaArkkitehtuurin teemasivulla

Tasavallan palatsi (saks. Palast der Republik) oli vuosina 1976–2008 olemassaollut rakennus Berliinin keskustassa, Spreejoen varrella Schlossplatzin ja Lustgartenin välissä. Aikanaan Itä-Berliinin puolella sijainnut Tasavallan palatsi toimi pääasiallisesti Saksan demokraattisen tasavallan parlamentin, Volkskammerin, kokoontumispaikkana, mutta siellä oli myös kaksi suurta auditoriota, taidegallerioita, ravintoloita ja keilahalli.

Rakentaminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tasavallan palatsi Marx-Engels-Platzilta 1989

Tasavallan palatsi rakennettiin vuosina 1973–1976 vanhan Hohenzollernien palatsin eli Berliinin kaupunkilinnan paikalle. Linna oli vaurioitunut toisessa maailmansodassa ja Saksan demokraattisen tasavallan viranomaiset olivat purkaneet sen vuonna 1950, koska sitä pidettiin preussilaisen militarismin symbolina. Tasavallan palatsin avajaisseremoniaa vietettiin 23. huhtikuuta 1976 ja rakennus avattiin yleisölle 25. huhtikuuta 1976. Rakennuksen tyyli edusti kansainvälistä modernismia, joka oli vallitseva tyyli tuolloisessa Saksan demokraattisessa tasavallassa. Rakennuksen suunnitteli arkkitehti Heinz Graffunder. Hänen apunaan oli työryhmä, johon kuuluivat Karl-Ernst Swora, Wolf-Rüdiger Eisentraut, Günter Kunert, Manfred Prasser ja Heinz Aust.

Rakennuksen pääaulassa oli 1 001 valaisinta, minkä takia se sai puoluejohtaja Erich Honeckeriin viittaavan lempinimen Erichs Lampenladen (”Erichin lamppukauppa”). Kaikkiaan talossa oli 50 000 hehkulamppua.[1]

Asbestiongelmat ja purkaminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Juuri ennen Saksan jälleenyhdistymistä lokakuussa 1990 rakennus todettiin runsaan asbestin takia terveydelle haitalliseksi ja se suljettiin yleisöltä 19. syyskuuta.lähde? Talon rakenteissa oli kaikkiaan 5 000 tonnia paloeristeeksi tarkoitettua asbestia, joka rakennevirheen seurauksena oli murentunut ja levinnyt asbestipölynä ilmanvaihdon kautta talon sisäilmaan. Vuosia kestänyt asbestin poistaminen Tasavallan palatsin rakenteista aloitettiin vuonna 1997 ja se tuli maksamaan kymmeniä miljoonia.[1] Vuoteen 2003 mennessä kaikki asbesti oli poistettu sisä- ja ulkoverhoilun mukana, ja rakennus oli valmis purettavaksi. Rakennuksen runko avattiin kävijöille kesällä 2003, ja rakennusta käytettiin seuraavana vuonna erilaisten näyttelyiden ja konserttien pitämiseen.

Marraskuussa 2003 Saksan liittopäivät päättivät purkaa rakennuksen ja jättää alueen pysäköintikäyttöön, kunnes kaupunkilinnan jälleenrakentaminen saadaan rahoitettua. Purkaminen aloitettiin 6. helmikuuta 2006 ja se kesti vuoden 2008 lopulle saakka. Kansalaisliike vastusti purkamista. Vuonna 2007 Saksan liittopäivät päättivät, että paikalle rakennetaan kopio vuonna 1950 puretusta linnasta, vuonna 2020 valmistunut Humboldt-Forum.

Purkutöiden yhteydessä vuonna 2008 havaittiin vetiseen suomaahan liittynyt ongelma. Rakennuksen painon poistaminen olisi voinut saada sen pohjana olleen betonialtaan liikkumaan pohjaveden paineesta ja vaikuttaa myös muihin lähellä olleisiin arvorakennuksiin. Tämän välttämiseksi betonialtaaseen rahdattiin painoksi 100 000 tonnia hiekkaa sitä mukaa kun purkutyöt etenivät. Kuninkaanlinnan jälleenrakentamisen yhteydessä hiekka on vastaavasti siirrettävä vähän kerrallaan pois. Berliiniläiset antoivat näille vastoinkäymisille nimityksen ”Erichin viimeinen kosto”.[1]

Kuvagalleria[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Marjaliisa Hentilä ja Seppo Hentilä: Berliiniin: retkiä lähihistoriaan, s. 17–18. 2., uudistettu painos. Kirjapaja, Helsinki 2011.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]