Siirry sisältöön

Tarkoin vartioidut junat

Wikipediasta
Tarkoin vartioidut junat
Ostře sledované vlaky
Tarkoin vartioidut junat (1966), elokuvajuliste.
Tarkoin vartioidut junat (1966), elokuvajuliste.
Ohjaaja Jiří Menzel
Käsikirjoittaja Bohumil Hrabal (tarina)
Jiří Menzel
Tuottaja Zdeněk Oves
Säveltäjä Jiří Šust
Kuvaaja Jaromír Šofr
Leikkaaja Jiřina Lukešová
Tuotantosuunnittelija Oldřich Bosák
Pukusuunnittelija Olga Dimitrovová
Pääosat Václav Neckář
Jitka Bendová
Valmistustiedot
Valmistusmaa Tšekkoslovakia Tsekkoslovakia
Tuotantoyhtiö Barrandovin studiot
Ensi-ilta Tšekkoslovakia 18. marraskuuta 1966
Suomi 15. syyskuuta 1967
Kesto 88 min
Alkuperäiskieli tsekki
Aiheesta muualla
IMDb
Elonet
AllMovie
Národní filmový archiv, Filmový předled: Ostře sledované vlaky (tsekiksi)

Tarkoin vartioidut junat (tsek. Ostře sledované vlaky) on vuonna 1966 valmistunut tšekkoslovakialainen mustan huumorin sävyttämä draamakomedia, jonka ohjasi Jiří Menzel. Sitä pidetään yhtenä tsekkoslovakialaisen elokuvan uuden aallon keskeisistä elokuvista ja itäeurooppalaisen elokuvan suurista klassikoista.[1][2] Elokuvassa seurataan nuoren miehen seksuaalista kasvua ja työskentelyä pienen böömiläisen kylän juna-asemalla kansallissosialistisen Saksan miehittämässä Tsekkoslovakiassa toisen maailmansodan loppuvaiheissa.

Tarkoin vartioidut junat oli ohjaajansa Menzelin esikoiselokuva, joka perustuu Bohumil Hrabalin samannimiseen kirjaan.[3][4] Hrabal on kertonut kirjoittaneensa elokuvan käsikirjoituksen kuuteen kertaan yhdessä Menzelin kanssa. Elokuva on kirjaa pehmeämpi ja humaanimpi. Siitä puuttuu monia alkuperäisteoksen irvokkaita ja absurdeja yksityiskohtia. Hrabal on todennut pitävänsä itse elokuvaa parempana kuin alkuperäistä kirjaa.[3] Elokuva kuvattiin helmikuusta huhtikuuhun 1966 Barrandovin studioilla Prahassa[5] sekä Lodĕnicen aseman ympäristössä Berounin piirikunnassa Keski-Böömissä.[6]

Elokuva sai parhaan ulkomaisen elokuvan Oscar-palkinnon vuonna 1967.[7]

Varoitus: Seuraava kirjoitus paljastaa yksityiskohtia juonesta.

Natsi-Saksa on häviämässä toisen maailmansodan ja vetäytyy Tsekkoslovakiasta. Nuori Miloš aloittaa työn junanlähettäjä harjoittelijana pienen Kostomlatyn kylän rautatieasemalla Böömissä. Hänen isänsä on ollut kuuluisa veturinkuljettaja, joka on jäänyt muiden kadehtimalle täydelle eläkkeelle jo 48-vuotiaana. Isoisä oli hypnotisoija, joka ainoana vastusti rajalla saksalaisten tankkeja. Sotilaana toiminut isoisoisä sai kapinoivan opiskelijan Kaarlensillalla heittämästä kivestä jalkansa poikki ja eläkkeen, jonka vietti ostellen rommia ja tupakkaa sekä irvaillen työtä tekeviä.

Milošia ei kuitenkaan kiinnosta asemaa vääjäämättä lähestyvä sota, vaan naiset. Aseman miehet fantasioivat kreivittärestä, joka käy asemalla ratsain toimittamassa asioitaan. Keski-ikäinen, kaljuuntunut asemapäällikkö Lanka on innokas kyyhkystenkasvattaja, jolla on aviomiehelleen omistautuva vaimo, mutta joka on kateellinen junanlähettäjä Hubičkan menestykselle naisten parissa. Rautatieasemalla vierailee ajoittain natsien yhteistyökumppani, valtuutettu Zedníček, joka suoltaa optimistista propagandaa henkilökunnalle huolimatta siitä että saksalaiset vetäytyvät kaikilla rintamilla sekä pelottelee ankarilla rangaistuksilla mikäli ohjeita esim. Tarkoin vartioiduista junista ei noudateta. Aseman yövuorossa juopotellaan sekä kerrotaan rivoja vitsejä ja Lanka vikittelee turhaan Hubičkan serkkutyttöä, joka vetäytyy serkkunsa kanssa sivuhuoneeseen. Asemalla on myös sairaanhoitajien vaunu, johon saksalaiset sotilaat menevät harrastamaan näitten kanssa seksiä.[5]

Loděnicen rautatieasema, jossa Jiří Menzel kuvasi vuonna 1966 elokuvansa Tarkoin vartioidut junat.

Miloš on ihastunut junassa työskentelevään konduktööri Mášaan, joka kutsuu tämän viettämään kanssaan yön. Mášan härski valokuvaaja-setä Noneman on kuitenkin seinän takana eikä hatara väliovi anna paljon näkösuojaa. Jännittyneenä hän epäonnistuu seksuaalisesti, Máša suuttuu ja lähtee nukkumaan muualle. Aamulla hatara lautarakenteinen valokuvastudio romahtaa pommituksen seurauksena.[5]

Miloš yrittää seuraavana päivänä itsemurhaa tuntihotellin kylpyammeessa. Aseman yövuorossa junanlähettäjä Hubička leimaa leikillisen takaa-ajon jälkeen aseman leimasimilla sähköttäjä Zdeničkan reidet ja takamuksen täyteen mustetta. Tytön äiti huomaa tämän, nostaa asiasta äläkän ja vaatii pöytäkirjan tekemistä. Hän vie tytön piirioikeuden istuntoon, jossa tuomari suhtautuu asiaan leikkisästi ja suosittelee rautateiden kurinpitotoimikuntaa.[5]

Miloš kertoo sairaalassa ettei tunne olevansa mies, eikä halua enää ollakaan. Lääkäri Brabec kertoo Milošille, että nuorten miesten elämässä ennenaikainen siemensyöksy on normaalia ja johtuu hermoista. Hänen tulisi harjoitella kokeneemman naisen kanssa. Hänen on ilmoitettava sairauspoissaolonsa valtuutettu Zedníčekille, joka syyttää tätä siivottomuudesta. Viaton Miloš kyselee turhaan harjoitteluun sopivaa ilotyttöä valtuutetulta, asemapäälliköltä ja junanlähettäjältä sekä jopa papilta.[5]

SS-joukkojen junan kulkua sabotoidaan kun partisaanit irrottavat raiteet. Juna saapuu kuitenkin asemalle ja Miloš kaapataan junaan aseella uhaten, mutta päästetään säälistä pois kyydistä. Junanlähettäjä Hubička kertoo seuraavana päivän aseman ohittavasta tavarajunasta, jossa on 28 vaunullista ammuksia. Se aiotaan räjäyttää ja Hubička pyytää Milošia hidastuttamaan junaa. Leppynyt Máša pyytää Milošia uudelleen luokseen parin päivän päästä. Epätoivoinen Miloš pyytää asemapäällikön vaimolta palvelusta ennenaikaiseen siemensyöksyynsä, mutta tämä ei suostu.

Vastarintaliikkeeseen kuuluva sirkustaiteilija koodinimellä Viktoria Freie tuo myöhään illalla asemalle pommin. Junanlähettäjä Hubička kertoo tälle Milošista. Myös Miloš kertoo ongelmastaan suoraan Viktorialle, jonka kanssa aseman konttorihuoneessa Miloš pääsee poikuudestaan ja on onnellinen. Seuraavana aamuna iloisesti viheltelevä Miloš julistaa katkaisseensa siteet entiseen onnettomaan elämäänsä.

Junanlähettäjä Hubičkaa vastaan nostetussa jutussa asemalle saapuu valtuutettu Zedníčekin johdolla kurinpitotoimikunta, joka löytää asemapäällikön epäsiistinä kyyhkysten tahrimassa virka-asussa. Jutussa syylliseksi todetaan vain sähköttäjä Zdenička, joka on häpäissyt saksan kieltä sallimalla virallisen leiman tulla iholleen. Tällä välin Miloš kävelee häntä odottavan iloisen Mášan ohitse, toimittaa pommin perille opastimen päälle, josta pudottaa sen junan katolle. Miloš saa kuitenkin surmansa pudottuaan opastimelta junan katolle, attentaatti onnistuu ja tavarajuna räjähtää jonkin matkan päässä asemasta.[5]

Juonipaljastukset päättyvät tähän.

Näyttelijät

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
 Václav Neckář  Miloš Hrma, junanlähettäjä harjoittelija  
 Jitka Bendová  Máša, konduktööri  
 Vladimír Valenta  Max Lanka, asemapäällikkö  
 Libuše Havelková  asemapäällikön vaimo  
 Josef Somr  junanlähettäjä Hubička  
 Alois Vachek  Novak, vaihdemies  
 Jitka Zelenohorská  Zdenička, sähköttäjä  
 Vlastimil Brodský  valtuutettu Zedníček  
 Ferdinand Krůta  Noneman-setä, valokuvaaja  
 Květa Fialová  kreivitär  
 Naďa Urbánková  Viktoria Freie, sirkustaiteilija ja vastarintaliikkeen edustaja  
 Jiří Menzel  lääkäri Brabec  
 Milada Ježková  Zdeničkan äiti 

Elokuva voitti parhaan vieraskielisen elokuvan Oscar-palkinnon vuonna 1967. Vastaanottaessaan Oscaria ohjaaja Menzel vaatimattomasti soi suurimman ansion elokuvan onnistumisesta kirjailija Hrabalille.[7]

Se oli myös katsotuin tsekkoslovakialaisen elokuvan uuden aallon elokuva. Neuvostomiehityksen tapahduttua vuonna 1968 Menzel joutui julkisesti tuomitsemaan aiemman elokuvansa pystyäkseen jatkamaan työtään. Hän ei kuitenkaan palauttanut siitä saamaansa Oscaria, vaikka viranomaiset sitä vaativat.[8]

  1. Tarkoin vartioidut junat | Yle Areena areena.yle.fi. Viitattu 14.6.2026.
  2. K5, J3: Jiří Menzel & Tarkoin vartioidut junat | Sodankylän parhaat | Yle Areena areena.yle.fi. Viitattu 14.6.2026.
  3. 1 2 Hames, Peter: Czech and Slovak cinema: Themes and tradition, s. 41. Edinburgh University Press, 2009. ISBN 978 0 7486 2081 4 (englanniksi)
  4. ELOKUVA | Tragikoomista ja eroottista leikkiä tarkoin vartioidulla tshekkiläisellä rautatieasemalla Helsingin Sanomat. 2.8.1991. Viitattu 14.6.2026.
  5. 1 2 3 4 5 6 Closely Watched Trains www.filmovyprehled.cz. Národní filmový archiv. Viitattu 22.10.2020. (englanniksi)
  6. Sabre s.r.o.: Instinkt | Ostře sledované vlaky instinkt.tyden.cz. Arkistoitu 29.3.2012. Viitattu 14.6.2026.
  7. 1 2 TARKOIN VARTIOIDUT JUNAT Kino Regina. Viitattu 14.6.2026.
  8. Pendergast, Tom & Pendergast, Sara: International dictionary of films and filmmakers. Detroit: St. James Press, 2000. ISBN 978-1-55862-451-1 (englanniksi)