Tappura

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Tappura on yksi kuitukasvi pellavan (Linum usitatissimum) jalostuksessa erottuva osa. Tappurat ovat lyhyitä rohtimia, karkeita kuituja, joiden seassa on päistäreitä, kasvin kovaa, puumaista osaa.[1] Perinteisessä pellavan käsittelyssä tappurat erottuvat lihtauksessa[2] ja pehmeät osat, aivinat, häkilöinnissä, puhdistettavaa pellavaa "kammattaessa".[3]

Tappuroista voidaan puhdistettuna kehrätä karkeaa rohdinlankaa.[1] Tappuroita on käytetty lämmöneristeenä ja tiivisteenä eli riveenä (riivinä), kun on tilkitty puulaivojen ja -veneiden saumoja. Perinteisessä puulaivan rakennuksessa eli laivanlyönnissä timpureille kuuluva yksi valmistelutehtävä oli punoa tiivistämiseen tarvittavat riivit. Talonrakennuksessa tappuratiivistettä sanotaan riveeksi (rive). Tappuroitten kehrääminen riivejä varten oli puolestaan nuorten tyttöjen työtä.[4]

Tappura-sanaa käytetään kuvaannollisessa merkityksessä esimerkiksi tarkoittamaan herkästi syttyvää, kiihkeää, kuten sanonnassa "tulta ja tappuraa". Toisaalta merkitys voi viitata myös karkeaan tai takkuiseen.[5]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Pieni Tietosanakirja. Hakusana tappura. Helsinki: Otava, 1927. Teoksen verkkoversio (viitattu 3.12.2014).
  2. Suomen käsityön museo: Pellava craftmuseum.fi. Viitattu 20.8.2015.
  3. Pieni Tietosanakirja. Hakusana pellava. Helsinki: Otava, 1927. Teoksen verkkoversio (viitattu 3.12.2014).
  4. Lyyänkö laiva Kirjastovirma: pohjoispohjalaista kulttuuriperintöä. Viitattu 20.8.2015.
  5. Kotimaisten kielten keskus: Tappuraista soittoa Kieli-ikkunat 2007. Viitattu 3.12.2014.