Tapio Voionmaa

Olavi Tapio Voionmaa (vuoteen 1906 Wallin, 9. kesäkuuta 1896 Helsinki – 6. lokakuuta 1960) oli suomalainen diplomaatti.

Voionmaan vanhemmat olivat professori Kaarle Väinö Voionmaa ja Ilma Maria Alin. Hän pääsi ylioppilaaksi 1914 ja valmistui filosofian kandidaatiksi ja maisteriksi 1918. Voionmaa toimi Suomen Lontoon-lähetystön avustajana 1921–1922, kansainvälisen työtoimiston osaston jäsenenä 1922–1937 ja Kansainliiton sihteeristön finanssi- ja taloudellisen osaston jäsenenä 1929–1937.

Voionmaa oli ulkoministeriön talouspoliittisen osaston päällikkönä 1937–1938 ja ministeriön kansliapäällikkönä 1938–1941 sekä 1946–1950. Hän oli lähettiläänä Sveitsissä 1941–1946 sekä Belgiassa ja Luxemburgissa 1950–1957. Viimeksi Voionmaa oli Suomen Espanjan-suurlähettiläänä 1957–1960 ja samaan aikaan myös Vatikaanin lähettiläänä 1956–1960. Voionmaa oli myös Kansainvälisen alkoholisminvastustamisliiton puheenjohtajana 1946–1960.

Voionmaa kirjoitti teoksen Kansainvälinen sosialipolitiikka (1926) ja hän julkaisi tutkimuksia sarjoissa Studies and Reports of the International Labour Office ja Publications of the Economic Intelligence Service, League of Nations vuosien 1923–1937 välillä.

Tapio Voionmaa oli naimisissa vuodesta 1923 Madeleine Morelin kanssa.

Lähteet

• Wikiaineisto: Kuka kukin oli 1961

Aiheesta muualla

• Tapio Voionmaan elämäkerta Kansallisbiografiassa