Tapani I (Unkari)

Wikipediasta
(Ohjattu sivulta Tapani Pyhä)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tapani I
Tapani I kuvattuna kankaassa vuodelta 1031.
Unkarin ruhtinas
Valtakausi 9971000/1001
Edeltäjä Géza
Unkarin kuningas
Valtakausi 1000/10011038
Seuraaja Peter Orseolon
Syntynyt n. 975
Esztergom
Kuollut 5. elokuuta 1038
Esztergom
Puoliso Gisella
Lapset Otto
Imre
Suku Árpád
Isä Géza
Äiti Sarolt
Uskonto roomalaiskatolilaisuus
Nimikirjoitus

Tapani I eli Pyhä Tapani oli Unkarin kuningas. Unkarin ruhtinaaksi noussut Tapani kruunattiin kuninkaaksi vuonna 1000 tai 1001, ja hänet tunnetaan erityisesti kristinuskon ja katolisen kirkon aseman vakiinnuttamisesta Unkarissa. Pyhänä Tapanina hän on myös katolisen kirkon pyhimys, jonka paavi kanonisoi kuningas László I:n kaudella. Pyhän Tapanin muistopäivää vietetään Unkarissa 20. elokuuta.[1] Tapani toteutti valtakaudellaan myös hallinnollisia uudistuksia, omaksuen länsieurooppalaisen hallintotavan perinteisen heimoihin ja klaaneihin perustuneen järjestelmän sijaan.

Elämäkerta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nuoruus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tapanin syntymä teoksesta Chronicon Pictum 1300-luvulta.

Tapani syntyi vuosien 970 ja 975 välillä Esztergomissa Unkarissa. Tapanin isä Unkarin ruhtinas Géza kuului Árpádista polveutuvaan Árpádien hallitsijasukuun.[2] Géza oli omalla valtakaudellaan lähentänyt vielä pakanallisen Unkarin suhteita kristillisen Länsi-Euroopan kanssa. Katolisen kirkon asema Unkarissa vahvistui, ja esimerkiksi Tapani, alkuperäiseltä nimeltään Vajik, sai kasteen ja kastenimen Stefan eli István. Pitkään jatkunut sota Unkarin ja Baijerin välillä päättyi Stefanin otettua vaimokseen tuolloisen Baijerin herttua Henrik II:n tytär Gisellan. Stefan oli saanut kristillisen kasvatuksen, mutta hänen isänsä ei ollut kovin harras kristitty. Géza jatkoi esimerkiksi pakanallisille jumalille uhraamista. Myöhemmässä Pyhän Tapanin legendassa hänet esitetäänkin julmana ja verisenä hallitsijana.[3]

Valtaannousu ja kuninkuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Gyula vangitaan teoksessa kuvakronikka eli Képes krónika.

Stefan eli hallitsijanimeltään Tapani I nousi Unkarin valtaistuimelle isänsä kuoltua vuonna 997.[2] Uusi kristitty kuningas ei miellyttänyt Unkarin vielä lukuisia pakanoita. Osa unkarilaisista oli tukenut valtaistuimelle Koppánya, joka oli myös Árpádien suvun vanhin jäsen. Tukenaan vaimonsa mukana tulleet saksalaiset ritarit Tapanin onnistui kuitenkin kukistaa Koppány.[3] Tapani voitti Veszprémissä käydyn taistelun vuonna 998 ja Koppány teloitettiin pakanana.[2] Koppányn kukistumisen jälkeen Tapani alisti myös Transsilvanian gyulan ja liitti tähän mennessä käytännössä Unkarista itsenäisen Transsilvanian ruhtinaskunnan ensi kertaa kiinteästi Unkariin. Tapanin alaisuudessa olivat nyt näin esimerkiksi alueen tärkeät suolakaivokset. Tapanin vakiinnutettua asemansa Unkarin valtiaana myös kristinuskon ja länsimaisen kulttuurin asema maassa vakiintui. Legitimiteettinsä tueksi Tapani pyysi vielä paavi Sylvester II:lta kruunua. Tapanin oma asema kuninkaana tekisi hänestä muiden länsimaisten kuninkaiden veroisen hallitsijan ja osoittaisi, ettei Unkari ollut näiden alainen. Kruunua oli tärkeää myös pyytää paavilta keisarin sijaan, jottei Unkarista tulisi keisarin alaista. Tapani kruunattiin todennäköisesti Esztergomissa joko joulupäivänä vuonna 1000 tai uutena vuotena 1001. Hänen virallinen tittelinsä oli nyt rex Ungorum eli unkarilaisten kuningas.[3]

Uudistukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Unkarin kuninkaana Tapani oli myös Unkarin kirkon päämies. Unkariin perustettiin kymmenen uutta hiippakuntaa, minkä lisäksi Esztergomista ja Kalocsasta tehtiin arkkihiippakuntia. Hiippakunnat, tuomiokapitulit ja luostarit saivat suuret maaomistukset lahjoituksina, papit saivat verovapauden ja maanomistajien tuli maksaa kirkolle kymmenykset. Tapani valitsi residenssikseen Székesfehérvárin ja rakennutti paikalle kirkon, josta tuli Unkarin kruunajaiskirkko sekä myöhemmin Tapanin hautapaikka. Tapanin uudistukset eivät rajoittuneet pelkästään kirkon ja uskonnon saralle. Hän teki myös lopun Unkarissa vanhastaan vallinneista heimo- ja klaaniorganisaatioista. Eri heimopäälliköiltä takavarikoidusta suuresta maaomaisuudesta tuli kuninkaan vallan perusta. Uusi maallinen hallintojärjestelmä perustui länsieurooppalaiselle esikuvalle. Kuninkaan uudistuksien jatkuvuus vaarantui kuitenkin, kun Tapanin ainoa poika Imre kuoli tapaturmaisesti. Vallanperimysjärjestelmän mukaisesti kruununperijä oli Imren kuoleman jälkeen Tapanin serkku Vázsloy, joka oli kuitenkin uskonnoltaan pakanallinen. Tapani ratkaisi ongelman antamalla sokaista Vázsloyn, minkä lisäksi hänen korviinsa kaadettiin sulaa lyijyä. Vázsloystä tuli näin kykenemätön ja Tapani nimesi omaksi seuraajakseen Vázsloyn tilalle sisarenpoikansa Peter Orseolonin.[3] Tapani kuoli Esztergomissa 15. elokuuta 1038[2] ja hänet haudattiin poikansa Imren rinnalle Székesfehérváriin.[3]

Kuoleman jälkeen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tapani I:n patsas Budapestissa.

Tapanin kuolemaa ja Peterin valtaannousua seurasi kriisi, jonka taustalla oli useita tekijöitä. Kuninkaan vallan vahvistumista ja katolisen kirkon asemaa vastustettiin. Monet vieroksuivat kirkollisveroja ja uutta pappien luokkaa, jonka jäsenistä monet olivat peräisin Saksasta. Eri heimopäälliköt ja pakanallisuuden kannattajat kapinoivat. Peter pyysi apua keisari Henrik III:lta alistuen tämän vasalliksi. Kun kapina ei tällä loppunut, Unkarin ylimystö valitsi kuninkaaksi Vázsloyn kristinuskoa nyt tunnustavan pojan Andreas I:n. Kapina tukahdutettiin, mutta Árpádien suvun sisäiset kiistat jatkuivat aina kuningas László I:n kaudelle. László sai omalla kaudellaan myös paavin kanonisoimaan Tapanin sekä tämän pojan Imren.[3]

Pyhästä Tapanista tuli Unkarin suojeluspyhimys, jonka muistopäivää vietetään virallisesti 16. elokuuta. Unkarissa juhlistetaan myös päivää 20. elokuuta, jolloin Pyhän Tapanin pyhäinjäännökset siirrettiin Budaan.[2]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Markus Lehtipuu: ”Aika: Kansallisia juhlapäiviä”, Budapest, Suomalainen matkaopas, s. 43. Otavan Kirjapaino, 2014. ISBN 9789529715701.
  2. a b c d e Stephen I Encyclopaedia Britannica. Viitattu 16.9.2018. (englanniksi)
  3. a b c d e f Juhani Huotari ja Olli Vehviläinen: Unkari - Maa, kansa, historia, s. 37–40. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2004. ISBN 951-746-252-2.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Edeltäjä:
Géza (Décse)
Unkarin kuningas
9971038
Seuraaja:
Pietari