Tantaalipentafluoridi
| Tantaalipentafluoridi | |
|---|---|
_fluoride.png) |
|
| Tunnisteet | |
| CAS-numero | |
| PubChem CID | |
| Ominaisuudet | |
| Molekyylikaava | TaF5 |
| Moolimassa | 275,94 |
| Ulkomuoto | Valkoinen kiteinen aine |
| Sulamispiste | 96,9 °C[1] |
| Kiehumispiste | 229,5 °C[1] |
| Tiheys | 4,74 g/cm3[1] |
| Liukoisuus veteen | Liukenee veteen |
Tantaalipentafluoridi (TaF5) eli tantaali(V)fluoridi on tantaalin ja fluorin muodostama epäorgaaninen molekyyliyhdiste. Yhdistettä voidaan käyttää katalyyttinä ja erikoislasien valmistukseen.
Ominaisuudet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Huoneenlämpötilassa tantaalipentafluoridi on valkoista kiteistä ainetta. Yhdisteen alkeiskoppi on monokliininen ja muistuttaa niobiumpentafluoridin rakennetta. Aine liukenee veteen ja etanoliin. Tantaalipentafluoridi on Lewis-happo ja reagoi useiden Lewis-emästen kanssa komplekseiksi esimerkiksi fluoridi-ionien kanssa muodostaen heksafluorotantalaatti(V)ionin ([TaF6]-).[1][2][3][4][5][6]
Valmistus ja käyttö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tantaalipentafluoridia voidaan valmistaa usealla tavalla. Käytettyjä ovat esimerkiksi tantaalin ja fluorin reaktio sekä tantaalipentoksidin tai tantaalipentakloridi ja vetyfluoridin väliset reaktiot.[2][3][4][5]
- 2 Ta + 5 F2 → 2 TaF5
- Ta2O5 + 10 HF → 2 TaF5 + 5 H2O
- TaCl5 + 5 HF → TaF5 + 5 HCl
Tantaalipentafluoridin ja vetyfluoridin seosta käytetään katalyyttinä isomeroitaessa öljynjalostuksen tuotteina muodostuvia hiilivetyjä ja fluorauksissa. Sitä käytetään myös fluoridilasien ja optisten kuitujen valmistukseen.[2][3][4][5][7]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d William M. Haynes, David R. Lide, Thomas J. Bruno: CRC Handbook of Chemistry and Physics, s. 4–93. 39th Edition. CRC Press, 2012. ISBN 978-1439880494. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 10.7.2021). (englanniksi)
- ↑ a b c John B. Lambert: Tantalum and Tantalum Compounds, Kirk-Othmer Encyclopedia of Chemical Technology, John Wiley & Sons, New York, 2011.
- ↑ a b c Tariq Mahmood, Charles B. Lindahl: Tantalum and Tantalum Compounds, Kirk-Othmer Encyclopedia of Chemical Technology, John Wiley & Sons, New York, 2000.
- ↑ a b c Sven Albrecht, Christian Cymorek, Klaus Andersson, Karlheinz Reichert & Rüdiger Wolf: Tantalum and Tantalum Compounds, Ullmann's Encyclopedia of Industrial Chemistry, John Wiley & Sons, New York, 2011.
- ↑ a b c Thomas Scott, Mary Eagleson: Concise encyclopedia chemistry, s. 1075. Walter de Gruyter, 1994. ISBN 978-3110114515. (englanniksi)
- ↑ Axel Haupt: Organic and Inorganic Fluorine Chemistry, s. 199. Walter de Gruyter, 2021. ISBN 978-3-11-065929-0. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 10.7.2021). (englanniksi)
- ↑ George A. Olah,G. K. Surya Prakash,Jean Sommer,Arpad Molnar: Superacid Chemistry, s. 60. John Wiley & Sons, 2009. ISBN 978-0-470-42154-3. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 10.7.2021). (englanniksi)