Tanskan kansankäräjävaalit 2026
| |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Tanskan kansankäräjävaalit 2026 järjestettiin 24. maaliskuuta. Niissä valittiin kaikki 179 edustajaa kansankäräjille.[1] Vaalit olivat muutamalla kuukaudella ennenaikaiset, sillä perustuslain mukaan ne on järjestettävä vähintään neljän vuoden välein, ja edelliset olivat marraskuussa 2022.[2]
Vaaleissa sosiaalidemokraatit saivat huonoimman tuloksensa yli sataan vuoteen 21,9 % kannatuksella mutta säilyttivät silti paikkansa maan suurimpana puolueena. Myös sosiaalidemokraattien hallituskumppani, oikeistolainen Venstre sai kaikkien aikojen huonoimman vaalituloksensa 10,1 % kannatuksella. Vasemmistoblokki sai 84 paikkaa ja oikeistoblokki 77 paikkaa, eikä kumpikaan saanut enemmistöä kansankäräjille. Pääministeri Mette Frederiksen ilmoitti olevansa tappiosta huolimatta valmis jatkamaan Tanskan johdossa, mutta Venstren johtaja Troels Lund Poulsen ei ole valmis jatkamaan hallitusyhteistyötä sosiaalidemokraattien kanssa.[3] Vaa’ankieliasemassa on keskustalainen Moderaatit, jota johtaa Lars Løkke Rasmussen.[4]
Vaalikamppailu
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Pääministeri Mette Frederiksenin katsottiin vaalien ajankohdalla pyrkineen hyötymään puolueensa kannatusnoususta, jonka konflikti Yhdysvaltain kanssa Grönlannin asemasta oli aiheuttanut. Gallupeissa oli nousussa myös Tanskan kansanpuolue, joka puolestaan ratsasti maahanmuuttoaiheilla, kuten kauppojen hyllyille ilmestyneillä joulukalentereita muistuttavilla ramadan-kalentereilla.[5]
Vaalitapa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kansankäräjävaaleissa on käytössä suhteellinen vaalitapa, jossa maa on jaettu kahteentoista vaalipiiriin. Niistä kymmenen on varsinaisessa Tanskassa, ja niiden lisäksi Färsaaret ja Grönlanti muodostavat omat vaalipiirinsä. Puolueilla on mahdollisuus päättää, asettavatko ne ehdokkaansa vaalilistalla etukäteen tiettyyn järjestykseen vai antavatko ne henkilökohtaisten äänten ratkaista valituksi tulevat. Vaalipiireiltä valitaan 139 kansanedustajaa (joista kaksi Färsaarilta ja kaksi Grönlannista), loput 40 ovat tasauspaikkoja, jotka jaetaan puolueiden valtakunnallisen ääniosuuden mukaan. Puolue ei kuitenkaan voi menettää vaalipiireistä saamiaan paikkoja, vaikka se saisi niitä enemmän kuin valtakunnallinen äänitulos oikeuttaisi. Esimerkiksi vuoden 2022 vaaleissa sosiaalidemokraatit saivat tämän vuoksi 50 paikkaa, vaikka kannatuksen perusteella heille olisi kuulunut 49. Kyseistä lakia oltiin alkuvuodesta 2026 muuttamassa, mutta lakimuutos ei ehtinyt tulla voimaan ennen vaalien julistamista. Tasauspaikkoihin ovat oikeutettuja puolueet, jotka saavat vähintään kahden prosentin valtakunnallisen kannatuksen tai vähintään yhden paikan jossakin vaalipiirissä. Puolue voi tietyissä tapauksissa olla oikeutettu tasauspaikkoihin myös, vaikka se ei olisi saanut vaalipiiripaikkoja tai kahden prosentin valtakunnallista kannatusta.[6]
Äänioikeus on kaikilla 18 vuotta täyttäneillä kansalaisilla, joilla on maassa vakituinen asuinpaikka. Kaikkiaan äänioikeutettuja on 4 317 926. Heistä 5,2 prosenttia on ensikertalaisia.[6]
Tulokset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]| Puolueet | Äänet | Paikat | ||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Ääniä | % | +/– | Paikat | +/– | ||||
| Sosiaalidemokraatit | 779 524 | 21,9 | -5,7 | 38 | -12 | |||
| Sosialistinen kansanpuolue | 413 465 | 11,6 | +3,3 | 20 | +5 | |||
| Venstre | 361 578 | 10,1 | -3,2 | 18 | -5 | |||
| Liberaali allianssi | 334 435 | 9,4 | +1,5 | 16 | +2 | |||
| Tanskan kansanpuolue | 324 702 | 9,1 | +6,5 | 16 | +11 | |||
| Moderaatit | 274 066 | 7,7 | –1,6 | 14 | –2 | |||
| Konservatiivinen kansanpuolue | 270 751 | 7,6 | +2,1 | 13 | +3 | |||
| Yhtenäisyyslista | 226 113 | 6,4 | +1,2 | 11 | +2 | |||
| Radikaali Venstre | 207 459 | 5,8 | +2 | 10 | +3 | |||
| Tanskademokraatit | 205 216 | 5,8 | -2,3 | 10 | -4 | |||
| Alternativet | 91 879 | 2,6 | +0,3 | 0 | ±0 | |||
| Kansalaispuolue | 75 848 | 2,1 | Uusi | 4 | Uusi | |||
| Itsenäiset | 2 420 | 0,1 | 0 | |||||
| Yhteensä | 3 567 456 | 100 % | 175 | |||||
| Hyväksyttyjä ääniä | 3 567 456 | 98,7 % | ||||||
| Hylättyjä | 8 357 | 0,2 % | ||||||
| Tyhjiä | 38 061 | 1,1 % | ||||||
| Äänestäneitä | 3 110 038 | 72,0 % | ||||||
| Äänioikeutettuja | 4 317 926 | |||||||
| Lähde: DST.dk DR.dk | ||||||||
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Danish Parliament 2026 General Election Guide. International Foundation for Electoral Systems. Viitattu 14.3.2026. (tanskaksi)
- ↑ Heikkilä, Markus: Tanskassa järjestetään parlamenttivaalit maaliskuun lopussa Yle Uutiset. 26.2.2026. Viitattu 14.3.2026.
- ↑ Frederiksen valmis jatkamaan Tanskan pääministerinä historiallisesta vaalitappiosta huolimatta Salon Seudun Sanomat. 25.3.2026. Viitattu 25.3.2026.
- ↑ Kansallismieliset vaalivoittoon Tanskan parlamenttivaaleissa – demareille rökäletappio Suomen Uutiset. 25.3.2026. Viitattu 25.3.2026.
- ↑ Oksanen, Annukka: Vaalit uhkien välissä Suomen Kuvalehti. 11.3.2026. Viitattu 14.3.2026.
- ↑ a b Elklit, Jørgen: Folketingsvalg 2026 Den Store Danske. 9.3.2026. Viitattu 14.3.2026. (tanskaksi)