Tanskalais-ruotsalainen pihakoira

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tanskalais-ruotsalainen pihakoira
Danish Farm Dog1604fxcr wb.jpg
Avaintiedot
Alkuperämaa  Tanska ja  Ruotsi
Määrä Suomessa rekisteröity 1 861[1]
Alkuperäinen käyttö maatilan yleiskoira, rottakoira, karjanajo, metsästys, vahtikoira, seurakoira[2]
Nykyinen käyttö vahti- ja seurakoira
Elinikä 11-13 vuotta[2]
Muita nimityksiä pihakoira, pihis, dansk-svensk gårdshund, dansk-svensk gårdhund, Danish-Swedish Farmdog, chien de ferme dano-suedois, Dänisch-schwedischer Farmhund, Perro de Granja Danés y Sueco, skånsk terrier, skåneterrier, råttehund, kvik-hund
FCI-luokitus ryhmä 2 Pinserit, snautserit, molossityyppiset ja sveitsinpaimenkoirat
alaryhmä 1.1 Pinserit
#356
Ulkonäkö
Paino keskimäärin 8–10 kg
Säkäkorkeus uros 34–37 cm
narttu 32–35 cm
2 cm poikkeama sallitaan
Väritys valkokirjava (valkoinen väri hallitseva)

Tanskalais-ruotsalainen pihakoira (ruotsiksi dansk-svensk gårdshund, tanskaksi dansk-svensk gårdhund) on Etelä-Ruotsissa ja Tanskassa säilynyt vanha pienikokoinen koirarotu. Rotu oli häviämäisillään kaupungistumisen myötä, mutta valppaat koiraharrastajat kiinnostuivat rodusta, ja sen kanta on sittemmin vakiintunut. Ensimmäinen pihakoira tuotiin Suomeen 1989, ja rekisteröityjä koiria oli 31. toukokuuta 2020 yhteensä 1 861 kappaletta[1].

Ulkonäkö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pihakoira on pienikokoinen lyhytkarvainen rotu. Karva on kovaa, lyhyttä ja sileää. Valkoinen väri on vallitseva. Yksi- tai useanvärisiä läiskiä eri yhdistelminä: kellertävänruskea, punaruskea, ruskea tai musta.[3] Koira on pienikokoinen ja tiivis, lähes neliömäinen. Ulkomuodoltaan hitaasti kehittyvä rotu. Pää on kolmiomainen ja kooltaan suhteellisen pieni. Silmät ovat pyöreähköt tai mantelinmuotoiset. Ruusukorvat tai eteenpäin taittuneet siten, että vähintään puolet korvasta on taittunut. Häntä ei saa olla liian korkealle kiinnittynyt. Se voi olla luonnostaan pitkä, lyhyeksi typistetty tai synnynnäinen töpöhäntä. (Huom. Suomessa typistyskielto.) Typistämätön häntä ei ole asennoltaan kiertynyt eikä tiiviisti selän päällä. Säkäkorkeus uroksilla 34–37 cm, nartuilla 32–35 cm. Sallittu poikkeama on +/– 2 cm.

Luonne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rotumääritelmän mukaan pihakoira on valpas vahtikoira, älykäs, eloisa ja seurallinen.

Rotua ei pidetä yhtä taistelunhaluisena ja nopeasti tulistuvana kuin pienpetojahtiin kehitettyjä terrierirotuja, mutta pihakoirallakin voi alkuperäisen käyttötarkoituksensa mukaisesti olla vahva metsästysvietti, joka kohdistuu jyrsijöihin ja muihin maatalon pihapiirin kutsumattomiin vieraisiin. Pihakoira saattaa myös ilmoittaa haukkumalla näkemistään tai kuulemistaan kulkijoista, vaikka kyseessä ei muuten ole kovin äänekäs rotu. Pihakoira on varsin energinen rotu, joten suunnitelmallinen koulutus, aktivointi tai harrastaminen koiran kanssa on suositeltavaa, jotta koiran toiminnantarve saadaan kanavoitua oikein.

Terveys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pihakoira on yleisesti terve rotu. Pohjavillattomana ja ohutkarvaisena koirana pihakoira saattaa tarvita vaatetusta talven pakkasilla.

Pihakoira on yksilöstä riippuen sopiva ensimmäiseksi koiraksi.

Harrastus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pihakoiraa pidetään nykyisin enimmäkseen seurakoirana. Rotu sopii kuitenkin hyvin agilityyn, Suomessa on jo kaksi agilityvalio-pihakoiraamilloin?. Koiranäyttelyissä pihakoira kuuluu roturyhmään 2. Se on tehokas rotan pyytäjä.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tanskalais-ruotsalainen pihakoira on nimensä mukaisesti kotoisin Tanskasta ja Etelä-Ruotsista, missä se polveutunee pinserin ja kettuterrierin välisistä risteytyksistä[2]. Tällä pienellä koiralla oli monia tehtäviä maalaistalon pihapiirissä. Se piti pihapiirin puhtaana rotista ja muista pikkujyrsijöistä sekä ajoi ketut pois kanaloista. Se oli mukana lasten leikeissä ja aina valmis pieniin kepposiin. Pihakoirista kerrotaan tarinoita, kuinka ne ovat saattaneet lapsen kouluun, odotelleet koulun liepeillä ja kulkeneet sitten yhdessä illalla kotiin.

Ruotsin ja Tanskan Kennelliitot aloittivat rodun elvytyksen, ja vuonna 1987 se sai ensimmäisen rotumääritelmän. Virallinen FCI-rotumääritelmä julkaistiin vuonna 2009, ja vuonna 2011 American Kennel Club lisäsi rodun Foundation Stock Service -ohjelmaansa.[2]

Etymologia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rotu on tunnettu myös "tanskanpinserinä" (Danish Pinscher)[2] ja "skoonenterrierinä" (skånsk terrier/skåneterrier).

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b KoiraNet-jalostustietojärjestelmä jalostus.kennelliitto.fi. Viitattu 31.5.2020.
  2. a b c d e Danish-Swedish Farmdog. American Kennel Club. Haettu 31.5.2020.
  3. Tanskalais-ruotsalainen pihakoira. Suomen Kennelliitto. Haettu 31.5.2020.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]