Tanskalais-ruotsalainen pihakoira

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tanskalais-ruotsalainen pihakoira
Danish Farm Dog1604fxcr wb.jpg
Avaintiedot
Alkuperämaa  Tanska ja  Ruotsi
Määrä Suomessa rekisteröity 2 184[1]
Alkuperäinen käyttö maatilan yleiskoira, rottakoira, karjanajo, metsästys, vahtikoira, seurakoira[2]
Nykyinen käyttö vahti- ja seurakoira
Elinikä 11–13 vuotta[2]
Muita nimityksiä pihakoira, pihis, tarupi, dansk-svensk gårdshund, dansk-svensk gårdhund, Danish-Swedish Farmdog, chien de ferme dano-suedois, Dänisch-schwedischer Farmhund, Perro de Granja Danés y Sueco, skånsk terrier, skåneterrier, råttehund, kvik-hund
FCI-luokitus ryhmä 2 Pinserit, snautserit, molossityyppiset ja sveitsinpaimenkoirat
alaryhmä 1.1 Pinserit
#356
Ulkonäkö
Paino keskimäärin 8–10 kg
Säkäkorkeus uros 34–37 cm
narttu 32–35 cm
2 cm poikkeama sallitaan
Väritys valkokirjava (valkoinen väri hallitseva)

Tanskalais-ruotsalainen pihakoira (ruotsiksi dansk-svensk gårdshund, tanskaksi dansk-svensk gårdhund) on Etelä-Ruotsissa ja Tanskassa säilynyt vanha pienikokoinen koirarotu. Rotu oli häviämäisillään kaupungistumisen myötä, mutta valppaat koiraharrastajat kiinnostuivat rodusta, ja sen kanta on sittemmin vakiintunut. Ensimmäinen pihakoira tuotiin Suomeen 1989, ja rekisteröityjä koiria oli 7. marraskuuta 2021 yhteensä 2 184 kappaletta[1]. Rodun suosio on koko ajan nousussa.

Kenelle pihakoira sopii[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pihakoira sopii ihmiselle, joka tiedostaa mahdolliset haasteet koulutettavuudessa ja etsii aktiivista harrastus- ja seurakoiraa ulkoiluun ja mieluusti erilaisiin koiraharrastuksiin. Pihakoirien kanssa harrastetaan monipuolisesti muun muassa agilityä, rally-tokoa, tokoa ja noseworkia. Rodunedustajia tavataan myös monissa hyötykoiratehtävissä kuten hypokoira, kuulokoira, pelastuskoira ja kaverikoira.

Ulkonäkö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pihakoira on pienikokoinen lyhytkarvainen rotu. Karva on kovaa, lyhyttä ja sileää. Valkoinen väri on vallitseva. Yksi- tai useanvärisiä läiskiä eri yhdistelminä: kellertävänruskea, punaruskea, ruskea tai musta.[3] Koira on pienikokoinen ja tiivis, lähes neliömäinen. Ulkomuodoltaan hitaasti kehittyvä rotu. Pää on kolmiomainen ja kooltaan suhteellisen pieni. Silmät ovat pyöreähköt tai mantelinmuotoiset. Ruusukorvat tai eteenpäin taittuneet siten, että vähintään puolet korvasta on taittunut. Häntä ei saa olla liian korkealle kiinnittynyt. Se voi olla luonnostaan pitkä, lyhyeksi typistetty tai synnynnäinen töpöhäntä. (Huom. Suomessa typistyskielto.) Typistämätön häntä ei ole asennoltaan kiertynyt eikä tiiviisti selän päällä. Säkäkorkeus uroksilla 34–37 cm, nartuilla 32–35 cm. Sallittu poikkeama on +/– 2 cm.

Luonne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tanskalais-ruotsalainen pihakoira on perusluonteeltaan seurallinen ja aktiivinen rotu, joka osallistuu mielellään aktiivisesti kaikkeen sen ympärillä tapahtuvaan toimintaan. Pihakoira on pohjimmiltaan työkoira, joka nauttii työskentelystä niin fyysisesti kuin psyykkisestikin ja se vaatiikin verrattain paljon aktivointia voidakseen hyvin. Vaikka pihakoira on lempeäkatseinen pikkukoira, on se melko vaativa rotu eikä se välttämättä ole miellyttämishalultaan tai koulutettavuudeltaan helpoimmasta päästä. Pihakoiran on nopea oppimaan niin hyvässä kuin pahassa ja sen vilkas perusluonne edellyttää kouluttamiseen panostamista. Työskentelyn ja aktiivisen elämän vastapainona pihakoira kuitenkin rakastaa olla lähellä perhettään, istua sylissä ja ottaa rennosti.

Rotumääritelmä kuvaa pihakoiraa eloisaksi, valppaaksi ja tarkkaavaiseksi. Nämä luonteenpiirteet mahdollistavat sen toimimisen alkuperäisessä käyttötarkoituksessa pihapiirin vahti- ja rottakoirana ja näitä ominaisuuksia jalostuksessa halutaan edelleen vaalia. Pihakoira on reviirisidonnainen, mutta koiran määrittämän reviirin rajat eivät välttämättä ole samat kuin tontin rajat.

Pihakoira on suhteellisen herkkähaukkuinen, sillä sen työtä on ilmoittaa haukkumalla saapuvista vieraista tai muista sen havaitsemista tapahtumista reviirillä. Pihakoira ei siis hauku turhasta. Vahtitehtävistään ja haukunnasta huolimatta pihakoiran tulee ottaa vieraat lämpimästi vastaan ja toivottaa tervetulleiksi. Herkkähaukkuisuudestaan huolimatta pihakoira soveltuu myös kaupunkiin ja kerrostaloon, kunhan sen edelleen annetaan toimia tehtävässään, mutta koulutuksen kautta osoitetaan rajat haukunnalle.

Terveys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pihakoira on yleisesti terve rotu. Patellaluksaatiota ja silmävaivoja esiintyy jonkin verran.

Harrastus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rotu sopii erittäin hyvin monenlaisiin koiraharrastuksiin, joiden avulla on helppo antaa koiralle virikettä ja täyttää luontainen aktivoinnin tarve. Agility ja rally-toko sekä koiranäyttelyt, on suosituimpia harrastuslajeja mitä pihakoirien kanssa tehdään. Koiranäyttelyissä pihakoira kuuluu roturyhmään 2. Se on tehokas rotan pyytäjä. Pihakoirasta on myös moneen hyötykoiratehtävään, ja rodun yksilöitä työskentelee muun muassa pelastuskoirina, hypokoirina sekä kaverikoirina.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tanskalais-ruotsalainen pihakoira on nimensä mukaisesti kotoisin Tanskasta ja Etelä-Ruotsista, missä se polveutunee pinserin ja kettuterrierin välisistä risteytyksistä[2]. Tällä pienellä koiralla oli monia tehtäviä maalaistalon pihapiirissä. Se piti pihapiirin puhtaana rotista ja muista pikkujyrsijöistä sekä ajoi ketut pois kanaloista. Se oli mukana lasten leikeissä ja aina valmis pieniin kepposiin. Pihakoirista kerrotaan tarinoita, kuinka ne ovat saattaneet lapsen kouluun, odotelleet koulun liepeillä ja kulkeneet sitten yhdessä illalla kotiin.

Ruotsin ja Tanskan Kennelliitot aloittivat rodun elvytyksen, ja vuonna 1987 se sai ensimmäisen rotumääritelmän. Virallinen FCI-rotumääritelmä julkaistiin vuonna 2009, ja vuonna 2011 American Kennel Club lisäsi rodun Foundation Stock Service -ohjelmaansa.[2]

Etymologia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rotu on tunnettu myös "tanskanpinserinä" (Danish Pinscher)[2] ja "skoonenterrierinä" (skånsk terrier/skåneterrier).

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b KoiraNet-jalostustietojärjestelmä jalostus.kennelliitto.fi. Viitattu 31.5.2020.
  2. a b c d e Danish-Swedish Farmdog. American Kennel Club. Haettu 31.5.2020.
  3. Tanskalais-ruotsalainen pihakoira. Suomen Kennelliitto. Haettu 31.5.2020.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]