Tankkerisota

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tankkerisota
Osa Irakin–Iranin sotaa
Iranin tankkerisodassa käyttämä pikavene
Iranin tankkerisodassa käyttämä pikavene
Päivämäärä:

1. helmikuuta 1984 – 4.elokuuta 1988

Paikka:

Persianlahti, Hormuzinsalmi ja Omaninlahti

Casus belli:

Yhdistyneiden Kansakuntien turvallisuusneuvoston päätöslauselma 598

Lopputulos:
Osapuolet

 Iran
 Pakistan

 Irak
 Saudi-Arabia
 Kuwait
 Yhdysvallat

Tankkerisota oli osa 1980-luvun Irakin–Iranin sotaa, missä maat tekivät hyökkäyksiä toistensa öljykuljetuksia vastaan. Irak aloitti tankkerisodan Persianlahdella. Ulkovallat pelkäsivät kuitenkin enemmän Iranin hyökkäyksiä, jotka kohdistuivat suurten öljynviejien Saudi-Arabian ja Kuwaitin tankkereihin. Iran halusi painostaa nämä maat tukemasta Irakia sodassa. Yhdysvallat tuli mukaan tankkerisotaan suojellakseen Kuwaitin tankkereita.

Tankkerisota[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Molemmat sodan osapuolet pyrkivät häiritsemään vastustajansa öljynvientiä ja asetuontia. Tankkerisota alkoi suppeahkona vuonna 1981[1] ja saavutti huippunsa 1984, jolloin varsinkin Irak alkoi hyökätä öljyä kuljettavia tankkereita vastaan[2]. Iran vastasi samana vuonna omilla iskuillaan muun muassa sotaa käymättömien Kuwaitin ja Saudi-Arabian tankkereita vastaan. Molemmat maat hyökkäsivät myös toistensa muita kauppalaivoja vastaan.

Tankkerisota kesti vuoteen 1987. Se aiheutti muun muassa öljyn valumista mereen ja muiden kansojen merimiesten kuolemia[2], ja vakuutusyhtiöt epäsivät pitkään vakuutukset alueella liikkuvilta kauppalaivoilta. Eräässä vaiheessa merimiehille maksettiin korkeampaa palkkaa, jos nämä kulkivat Persianlahden vaarallisilla vesillä. Irak hyökkäsi Iranin satamiin tulevia tankkereita vastaan Exocet-ohjuksin, Iran taas miinoitti Persianlahtea ja teki hyökkäyksiä pikaveneillä tankkereita vastaan. Iran uhkasi moneen otteeseen sulkea Hormuzinsalmen ja varsinkin Kuwait tunsi öljynvientinsä olevan vaarassa Iranin takia.[2]

Tankkerisodalle oli tyypillistä sen laajeneminen sodan loppua kohti ja länsimaiden, etenkin Yhdysvaltojen, sekaantuminen siihen Irania vastaan toimien. Yhdysvallat hyökkäsi sodan loppupuolella muutaman kerran Iranin öljyterminaaleihin ja muutenkin häiritsi Iranin toimia alueella.

Suurin osa Irakin kauppalaivastosta ja muusta öljynvientikapasiteetista tuhoutui sodassa. Sodan alussa Syyria sulki Välimerelle vievän Banias-öljyputken, joka veti 650 000lähde? barrelia/päivä. Syyria nimittäin oli sodassa Iranin puolella. Irak pystyi viemään 700 000 barrelia/päivä eli alle 30 % öljyntuotannostaan.lähde? Irak pommitti 9 000 kertaa Iranin omistamaa valtavaa Khargin öljyterminaalia pysäyttäen sen toiminnan lopulta käytännössä kokonaan.

Alkuvaihe[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Irak julisti jo 7. lokakuuta 1980 leveyspiirin 29.03 N pohjoispuolisen alueen kielletyksi sotavyöhykkeeksi.[3] Toukokuussa 1981 Irak ilmoitti, että Iranin satamiin ja sieltä ulos purjehtivat kauppalaivat liikkuvat sotatoimialueella omalla vastuullaan.[1] Vuodesta 1981 alkaen Irak hyökkäsi Iranin öljysatamia, öljynjalostamoja ja puolueettomia, Iranin alueelle saapuvia tai sieltä lähteviä tankkereita vastaan.

Iranin satamat Bandar-e Khomeini ja Bandar-e Mahshar olivat päähyökkäyskohteet. Irak hyökkäsi hyvin harvoihin laivoihin kaukana näistä satamista. Irakilaiset laukaisivat hävittäjälentokoneista tai helikoptereista ranskalaisvalmisteisia Exocet-ohjuksia, jotka tunnettiin tehokkaina aseina merimaaleja vastaan. Iran ja Irak olivat menettäneet lukuisia sotalaivojaan vuoteen 1981 mennessä, joten laivastosota hiljeni pian.

Tankkerisotaa käytiin sodan alussa rajoitetusti muun muassa sen takia, ettei Iran tosissaan innostunut siitä 1981–1983.[3] Ensimmäinen tankkeri johon osui oli turkkilainen Atlas I 30. toukokuuta 1982.[3] Alus ei uponnut. Kreikkalainen tankkeri Scapmount sai 18. joulukuuta 1982 niin pahan osumat, ettei sitä voitu enää korjata. Tämä oli ensimmäinen niin vakava vaurio tankkerisodassa.[3]

Vuoden 1984 alkuun mennessä Irak oli hyökännyt vain 23 tankkerin ja Iran viiden tankkerin kimppuun.[4]

Huippuvaiheen alku[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Irak oli joutunut selvästi alakynteen vuoteen 1984 mennessä maasotarintamalla. Vuonna 1984 Iran ja Irak olivat sopineet siitä, etteivät pommita toistensa kaupunkeja. Tällöin Hussein päätti hyökätä Iranin öljyteollisuutta ja öljykuljetuksia vastaan.[5] Saddam pyrki provoisoimaan Iranin mukaan tankkerisotaan niin, että Iran provosoisi siinä lännen rajuilla toimillaan mukaan sotaan[6]. Vuoden 1984 alkupuolella Irakin ohjus muun muassa osui Saudi-Arabian tankkeriin, joka kuljetti öljyä Iranista Ranskaan. Irakilla ei ollut omia tankkereita, vaan muun muassa Kuwaitin ja Saudi-Arabian tankkerit kuljettivat irakilaista öljyä. Niinpä Iran pyrki laajentamaan sotaa Persianlahdella ja iski 13. maaliskuuta Kuwaitin lipun alla purjehtivaan tankkeriin Bahrainin lähellä, sitten Iran iski saudiarabialaisen tankkerin kimppuun Saudi-Arabian aluevesillä 18. maaliskuuta 1984.

Huhtikuussa 1984 Teheran hyökkäsi intialaisen fregatin suojaaman kauppalaivan kimppuun. Huhti-toukokuun tankkeri-iskuilla ei ollut vaikutusta öljyn hintoihin. Ilmaiskut laajenivat taas asutuskeskuksiin.[7]

Hormuzinsalmi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Iran lähetti F-4 Phantom-hävittäjiä hyökkäämään F-15-hävittäjiä avustavia Saudi-Arabian AWACS-tutkakoneita vastaan vuoden 1984 keskivaiheilla. Iran menetti tässä hyökkäyksessä yhden koneen. Kumpikin osapuoli väitti ilmataisteluin tapahtuneen omassa ilmatilassaan. Samantapainen välikohtaus toistui myöhemmin, jolloin Iran menetti myös yhden koneen. Saudi-Arabia ja Iran eivät halunneet tämän takia sotaa keskenään.[5]

Iran uhkasi sulkea Hormuzinsalmen, vain jos sen omat öljykuljetukset estettäisiin.[4] Niinpä Irak pyrki laajentamaan tankkerisotaa niin, että ulkovallat sekaantuisivat siihen Irania vastaan.[4] Mutta Iran vastasi toisaalta, ettei aio sulkea Hormuzinsalmea, koska sillä olisi paha vaikutus maan omaan öljystä ja tankkeriviennistä riippuvaan talouteen.[4]Iranin laivasto ja ilmavoimat olivat pienet eikä niillä kyetty iskemään suurella voimalla monia tankkereita vastaan.[4]

Iranista öljyä vievät tankkerit kävivät Khargin saaren öljyterminaalissa, jonka kautta kulki 85% Iranin viemästä öljystä.[8] Irak alkoi häiritä tätä liikennettä hyökkäämällä ilmasta laukaistavin ohjuksin tankkereita vastaan. Tähän oli syynä irakilaisia painostava sotatilanne maarintamalla. Maaliskuussa 1984 irakilainen Super Étendard -hävittäjäpommittajakone laukaisi Exocet-ohjuksen Khargin saaren eteläpuolella kreikkalaista tankkeria vastaan. Vuoden loppuun mennessä Irak oli hyökännyt 53 siviilialuksen kimppuun. Irak hyökkäsi vuonna 1984 jopa Kyyroksen öljykentille. Samana vuonna Iran hyökkäsi Irakin satamiin tulevia laivoja vastaan 18 kertaa. Irak pyrki laajentamaan tankkerisotaa Persianlahdella sillä näki sen hyödylliseksi toisin kuin Iran. Irakilaiset oppivat ilmatankkauksen ja pystyivät laajentamaan Mirage-hävittäjiensä toiminta-aluetta.

Tämän jälkeen Irak alkoi hyökätä Iranin satamiin saapuviin laivoihin. Irak hyökkäsi vuonna 1984 kaikkiaan 71 laivaa vastaan, kun sitä edeltäneinä kolmena vuotena oli hyökätty vain 48 laivaa vastaan. Iran vastasi tähän samalla mitalla. Tankkerit kestivät melko hyvin hyökkäyksiä, ja osuman saaneista 239 tankkerista vain 55 eli noin neljäsoasa upposi.[3] Iran hyökkäsi monesti tankkerien kimppuun ohjuksilla. Koska Iranilla oli vähän merimaaliohjuksia, se käytti 1984–1986 muun muassa lentokoneisiin yleensä asennettavia panssarivaunuja vastaan suunniteltuja Maverick- ja AS12-ohjuksia, jotka saattoivat joskus vammauttaa tai tappaa tankkereiden miehistöä.[3]

Irakin hyökkäykset Khargin öljyterminaaliin[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Irakin lentokoneilla käymän merisodan aktiivisuustaso vaihteli, mikä johtui voimavarojen puutteesta. Irakilaisten pitkät pommitustauot aiheuttivat sen, että iranilaiset ehtivät korjata edellisten pommitusten aiheuttamat vauriot. Tämän takia Irak menetti hyökkäysvoimansa erityisesti Khargin öljyterminaalin suhteen. Vuoden 1985 puolivälistä saman vuoden loppuun mennessä Irak hyökkäsi Khargin öljyterminaalia vastaan 60 kertaa tavoitteenaan tuhota se. Hyökkäykset pysäyttivät terminaalin toiminnan joksikin aikaa syyskuussa 1985. Irakin oma öljy pääsi hyvin ulkomaille koska se, kulki Jordanian ja Kuwaitin kautta.

Irak hyökkäsi kolme kertaa useammin tankkerien kimppuun kuin Iran. Silti lännessä Iranin hyökkäyksiä pidettiin uhkaavampina, koska länsi tuki Irakia. Iran teki selväksi, ettei mikään Persianlahden valtio ole turvallinen satama tankkerille. Iranin kostohyökkäykset olivat heikkoja, sillä Iranilla ei ollut hyvää laivoja vastaan soveltuvaa ohjusaseistusta. Tankkerisodan hyökkäykset kutistivat Iranin öljynviennin puoleen, vähensivät Persianlahden laivaliikennettä 25 prosenttia ja hidastivat Persianlahden öljyn viemistä muualle maailmaan. Se myös pakotti Lloyd’sin korottamaan Persianlahdella liikkuvien laivojen vakuutusmaksuja.

Irakin ampuma Exocet osui 14. helmikuuta 1985 Liberian lipun alla purjehtineeseen tankkeriin Neptunia, joka upposi kolmen päivän päästä. Neptuniasta tuli ensimmäinen tankkerisodassa uponnut tankkeri.[3] Saudi-arabialaisten ampuessa alas Iranin Phantomin ilmatilassaan, molemmat osapuolet hillitsivät tankkerisodan kansainvälistymistä. Vaikka Yhdistyneet Kansakunnat sai aikaan kiellon (moratorion) tankkerisodalle, tätä ei noudatettu kuin hetken. Irak hyökkäsi 1986 ja 1987 jopa konservatiivisten arabimaiden aluksia vastaan. Tähän Iran vastasi laajentamalla hyökkäyksiään Persianlahdella varsinkin Kuwaitin tankkereita vastaan.

Yhdysvaltain mukaantulo tankkerisotaan[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

USS Stark 17. maaliskuuta 1987. Amerikkalaiseen ohjusfregattiin osui kaksi 30 sekunnin välein ammuttua Exocet-ohjusta
Yhdysvaltain operaatio Earnest Will (24.7.1987 - 26.9.1988) suojasi kuwaitilaisia öljytankkereita Yhdysvaltain laivaston saattamana. Kartassa saattueiden reitit.

Yhdysvallat sijoitti kolme sotalaivaa jo 13. lokakuuta 1983 aikeinaan suojata öljykuljetuksia.[4] Tällöin tankkererisota ei ollut vielä toden teolla alkanut.

Irakilainen Mirage-hävittäjän lentäjä ampui 17. maaliskuuta 1987 vahingossa Exocet-ohjuksen Yhdysvaltain laivaston fregatti USS Starkia surmaten 37 miehistön jäsentä. Bagdadin hallitus pyysi anteeksi vahinkoa, jonka aiheutti irakilainen lentäjä ilmeisesti tyhmyyksissään. Yhdysvallat syytti Irania tankkerisodan laajentamisesta, vaikka Starkia oli ampunut Iranin vihollinen Irak. Yhdysvallat syytti Irania tästä, koska se oli Yhdysvalloille pahempi vihollinen. Tapaus ”Stark” johti Yhdysvaltain puuttumiseen sotaan, ja Länsi-Eurooppakin tuli mukaan. Lisää Yhdysvaltain sotalaivoja lähetettiin Persianlahdelle.

Neuvostoliiton laivaston Marsalkka Tsuikov ajoi miinaan ja fregatti Ivan Karotjev joutui iranilaisten tulen kohteeksi. Kuwaitissa oli shiialaisten tekemiä sabotaaseja ja mielenosoituksia.[9] Kuwait pyysi Moskovalta apua Iranin puolueettomiin laivoihin kohdistuvaa kampanjaa vastaan. Kuwaitin pyytäessä 13. tammikuuta 1987[9] tankkereilleen siirtoa Yhdysvaltain lipun alle. Yhdysvallat suostui siihen. Yhdysvallat järjesti myös näille tankkereille puolustuksen. Iran vastasi luomalla oman sotilaallisen kampanjansa Persianlahdella. Kampanjan nimi oli ”Marttyyriuden etsijät Persianlahdella”. Kampanjassa Iran aikoi hyökätä Yhdysvaltoja ja sen tukijoita vastaan Silkworm-ohjuksin, ilmavoimilla, miinoilla ja räjähteillä varustetuilla pikaveneillä, joita ohjasivat fanaatikot.

Yhdysvalloille liputettu ja raskaasti suojattu tankkeri Bridgeton ajoi miinaan 24. heinäkuuta 1987. Iranilaiset eivät myöntäneet miinan olleen iranilainen, mutta olivat kuitenkin tyytyväisiä sen aiheuttamaan tuhoon. Tämä kiristi lännen ja Iranin välejä entisestään ja Persianlahdella partioi 70 läntistä sotalaivaa syyskuussa 1987. Vaikka laivasto suojasi periaatteessa myös Irakin hyökkäysiä vastaan, käytännössä se oli paikalla iranilaisten takia.

Sillä välin, kun Iran pyrki ajamaan länsimaat Persianlahdelta uhkaavilla puheilla ja miinoilla, Irak pyrki välttämään hyökkäämistä Iranin satamissa käyvien laivojen kimppuun. Kuuden viikon tauon jälkeen Irak hyökkäsi taas tankkerin kimppuun 29. elokuuta 1987. Samoihin aikoihin Irak alkoi iskeä voimakkasti Iranin öljyteollisuutta vastaan. Molemmat osapuolet kiihdyttivät iskuja laivoja vastaan 1. syyskuuta 1987, jolloin taistelut olivat tankkerisodan siihen saakka kiivaimmat[10]. Khargin saarelle tehtiin voimakkaita iskuja. Irak ulotti hyökkäyksensä myös Larakin saarelle eteläiselle Persianlahdele iskien laiturissa olevien laivojen kimppuun 5. lokakuuta 1987.

Heinäkuussa 1987 Saudi-Arabiassa oli teloitettu iranilaisia ”pyhiinvaeltajia”, jotka olivat yrittäneet nostattaa Irania puoltavaa mielenosoitusta. Iran aikoi kostaa tämän asettamalla valmiuteen 30–50 pikavenettä, joiden tarkoituksena oli hyökätä Khafjin öljyterminaaliin. Tästä terminaalista saudit ja Kuwait myivät öljyä Irakin nimiin. Saudit vastasivat sijoittamalla alueelle sotalaivoja ja hävittäjälentokoneita. Iran vetäytyi, mutta kolme päivää myöhemmin saudit upottivat kolme Iranin pikavenettä.

Yhdysvaltain armeija löysi Iran Ajr -nimisen aluksen sen ollessa laskemassa miinoja Persianlahteen 128 kilometriä Bahrainista koilliseen 21. syyskuuta 1987. Helikopteri-isku lamautti laivan ja amerikkalaiset sotilaat laskeutuivat aluksen kannelle. Vaikka iranilaiset väittivät laivan kuljettaneen vain ruokaa eikä miinoja, yhdysvaltalaiset upottivat sen.

Iran jopa iski Kuwaitin vesillä Yhdysvaltain lipun alla purjehtivaan Sea Isle City -tankkeriin Silkworm-ohjuksella. Yhdysvallat vastasi operaatio Nimblellä hyökäten kolmeen öljynjalostamoon. Monet iranilaiset tiesivät, että iskut Yhdysvaltoja vastaan olivat järjettömiä, mutta niistä saatava lyhytaikainen voimantunne voitti järjen.

Irakin lentokoneet iskivät kolmeen Iranin öljyä kuljettavaan tankkeriin 15. tammikuuta 1988, aikana jolloin Irakin öljyä kuljettavat tankkerit olivat Yhdysvaltain laivaston suojissa.

Yhdysvaltain Iranin vastaiset toimet Persianlahdella[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Iranin laivaston fregatti Sahand (74) palaa 19. huhtikuuta 1988 jouduttuaan yhdysvaltalaisten lentokoneiden hyökkäyksen kohteeksi operaatio Praying Mantisissa.
Pääartikkeli: Operaatio Earnest Will

Yhdysvallat lähetti omia sotalaivojaan suojaksi Kuwaitin tankkereille, jotka oli siirretty Yhdysvaltain lipun alle. Tämä johti lopulta suoriin selkkauksiin Yhdysvaltain ja Iranin välillä. Iran vastasi miinoittamalla Persianlahtea ja hyökkäämällä pikaveneillä tankkereita vastaan. Muutaman kerran Iran laukaisi kiinalaisvalmisteisia meritaisteluun tarkoitettuja Silkworm-ohjuksia tankkereita vastaan Faon niemimaalta. Kun Iran hyökkäsi Yhdysvaltain lipun alla purjehtivaa tankkeria vastaan, amerikkalaiset kostivat hyökkäämällä Iranin öljysatamia vastaan muun muassa Yhdysvaltain laivaston erikoisjoukoin.

Kun Yhdysvaltain laivaston fregatti USS Samuel B. Roberts ajoi iranilaiseen miinaan 14. huhtikuuta 1988. Yhdysvallat kosti tämän aloittamalla operaatio Praying Mantisin, jossa hyökättiin kahteen Iranin öljynjalostamoon Sassaniin ja Sirriin. Sassaniin hyökkäsivät Yhdysvaltain merijalkaväki ja Sirri tuhottiin tykkitulella. Iranin partiovene upotettiin ja Yhdysvallat ajoi Iranin F-4 Phantom-hävittäjäpommittajat alustensa kimpusta ilmatorjuntaohjuksin. Tästä seurasi se, että ehkä kolme Iranin tykkivenettä ja kaksi fregattia tuhottiin. Yhdysvaltain laivaston USS Jack Williams torjui viisi Iranin Silkworm-ohjusta.

Yhdysvallat menetti näissä taisteluissa onnettomuuden takia vain yhden Sea Cobra -helikopterin. Irakin asema merellä vahvistui sitä tukevan Yhdysvaltain laivaston ansiosta ja Irakin ilmavoimien toiminta-alue laajeni Larakin saarille asti 14. maaliskuuta 1988. Iran hyökkäsi 3. heinäkuuta merellä veneillä risteilijään USS Vincennesiin, samaan aikaan risteilijää lähestyi Iranilainen matkustajalentokone mikä sai risteilijän luulemaan lentokonetta hyökkäykseen osallistuvaksi F-4 hävittäjäksi. Risteilijä ampui matkustajalentokoneen tappaen kaikki koneessa olleet 290 ihmistä. Tämän jälkeen Yhdistyneet kansakunnat kirjoitti päätöslauselman tankkerisotaa vastaan.

Tankkerisodan tase[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tankkerit kestivät iskuja melko hyvin, vain noin neljäsosa osuman saaneista upposi tai meni korjauskelvottomiksi.[3] Tankkerisota pienensi öljykuljetukset 75 prosenttiin entisestä ja nosti öljyn hintoja nopeasti. Loppujen lopuksi öljyn hinta laski kuitenkin tasaisesti 1980-luvulla ja Persianlahdella liikkuneista tankkereista vaurioitui vain alle kaksi prosenttia.[3] Iran ei myöskään sulkenut Hormuzinsalmea, koska se oli itse riippuvainen öljykuljetuksista salmen kautta.[3] Irak pystyi pommituksillaan vaurioittamaan pahoin Iranin öljynjalostusteollisuutta ja öljynvientiä, muun muassa hyökkäämällä Khargin ja Sirrin öljysatamia sekä sisämaan öljynjalostamoita vastaan.[11]

Laivojen kärsimiä vaurioita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Päivämäärä Alus Mukavuuslippulaiva Rekisteritonni Tekijä Lopputulos Lähde
1984 Charming Ison-Britannian kauppalaivaston lippu Britannia tuntematon  Irak tuntematon [12]
1984 Sema-G  Turkki tuntematon  Irak tuntematon
1984 APJ Ambika Intian kauppalaivaston lippu Intia 16000  Irak tuntematon
1984 Iran Dahr  Iran 12257/71  Irak vaurioitunut [13]
1984 Savoy Dean  Liberia 19291/68  Irak pieniä vaurioita
1984 Büyük Hun  Turkki 80683/77  Irak vakava vaurio
1984 Giant Kirn  Panama 32107/71 tuntematon syttyi tuleen [14]
1984 Dashaki  Liberia 19291/68  Irak vakava vaurio [13]
1984 Kazimah  Kuwait 160010/82 tuntematon a/c vakava vaurio
1984 Alexander the Great  Kreikka 152372/73  Irak vakava vaurio
1984 Tiburón  Liberia 125389/73  Irak vakava vaurio
1984 Al Kabeer  Panama 16575/65  Irak ajoi karille
1984 Sitia Venture  Panama 15991/66  Irak ajoi karille
1984 Alexandra Dyo  Kypros 13316/69  Irak hyökkäsi
1984 Won Jin  Etelä-Korea 6164/74  Irak vakava vaurio
1984 Primrose  Liberia 122203/76 tuntematon lieviä vaurioita
1984 British Renown Ison-Britannian kauppalaivaston lippu Britannia 122203/76  Iran lieviä vaurioita
1984 Endeavour  Panama 47310/76 tuntematon syttyi tuleen [14]
1984 Amethyst  Kypros 31280/63 tuntematon syttyi tuleen
1984 Cleo 1  Panama 20880/59 tuntematon syttyi tuleen
1984 St. Tobias  Liberia 115025/71 tuntematon pieniä vaurioita
1984 Good Wind  Panama 11525/70  Irak syttyi tuleen
1984 Med Heron  Liberia 60655/77 tuntematon tuntematon
1984 Royal Colombo  Etelä-Korea 74474/75 tuntematon tuntematon
1984 World Knight  Liberia 114573/75  Irak vakava vaurio [14]
1984 Jag Pari Intian kauppalaivaston lippu Intia 20991/82  Iran pieniä vaurioita
1984 Gaz Fountain  Panama 23796/69 tuntematon syttyi tuleen
1984 Sivand  Iran 108721/71  Irak syttyi tuleen
1987 SS Bridgeton  Yhdysvallat  Iran vaurioitunut
1987 Sanandaj  Iran 129770/73  Irak vaurioitunut [15]
1987 Astro Pegasus  Etelä-Korea 42510/75  Iran vaurioitunut
1987 Bigorange XIV  Panama 197/56  Irak upposi
1987 Munguia Espanjan kauppalaivaston lippu Espanja 140277/77  Iran syttyi tuleen
1987 Star Ray  Kypros 99011/70  Irak vaurioitunut
1987 Nisshin Maru  Japani 103099/80  Iran vaurioitunut
1987 Dafni  Kreikka 48473/57  Iran syttyi tuleen
1987 Diamond Marine  Liberia 101416/74  Iran osittainen epäonnistuminen
1987 Jolly Rubino Italian kauppalaivaston lippu Italia 19418/78  Iran pieniä vaurioita
1987 Leonidas Glory  Kypros 3717/73  Iran pieniä vaurioita
1987 Haven  Kypros 109700/73  Iran vaurioitunut
1987 Khark 2  Iran 137895/70  Irak vaurioitunut
1987 Petroship B  Saudi-Arabia 25614/75  Iran pieniä vaurioita
1987 Shirvan  Iran 41439/79  Irak vaurioitunut
1987 Gentle Breeze  Brittiläinen Hongkong 57462/70  Iran vakava vaurio
1987 Marissa I  Panama 181/69 miina upposi
1987 Coral Cape  Kypros 112825/74  Irak (2) vaurioitunut
1987 Iran Sepah  Iran 19702/76  Irak vaurioitunut
1987 Merlin  Kypros 110037/71  Irak (2) vaurioitunut
1987 Shirvan  Iran 41439/79  Irak vaurioitunut
1987 Khark  Iran 127453/73  Irak vaurioitunut
1987 Koriana  Kreikka 38629/85  Iran lieviä vaurioita
1987 Western City  Liberia 105803/75  Iran pieniä vaurioita
1987 Nichiharu Maru  Japani 120694/73  Iran pieniä vaurioita
1987 Johar Pakistanin kauppalaivaston lippu Pakistan 49635/76  Iran pieniä vaurioita
1987 Shenton Bluff Australian kauppalaivaston lippu Australia 150/79  Irak vakava vaurio
1987 Felicity  Kypros 53226/68  Irak syttyi tuleen
1987 Spic Emerald Intian kauppalaivaston lippu Intia 11712/83  Iran syttyi tuleen
1987 Brazil Star  Panama 77294/72  Irak pieniä vaurioita
1987 Seawise Giant  Liberia 238558/76  Irak pieniä vaurioita
1987 Shining Star  Kypros 128929/71  Irak vakava vaurio
1987 World Admiral  Liberia 106673/74  Irak pieniä vaurioita
1987 Tomoe 8  Panama 5267/86  Iran syttyi tuleen
1987 Rova  Liberia 105286/75  Irak vakava vaurio
1987 Marianthi M.  Panama 13006/65  Irak vaurioitunut
1987 Atlantic Peace  Liberia 43943/83  Iran pieniä vaurioita
1987 Pegasus I  Liberia 104918/73  Irak vaurioitunut
1987 Sungari  Liberia 124085/75  Iran syttyi tuleen
1987 Sea Isle City  Yhdysvallat 55454/81  Iran kohtalainen vahinko
1987 Prosperventure L.  Panama 27333/87  Iran syttyi tuleen
1987 Taftan  Iran 141883/73  Irak vaurioitunut [16]
1987 Grand Wisdom  Panama 51121/76  Iran pieniä vaurioita
1987 Fortuneship L.  Kreikka 118216/75  Irak vaurioitunut
1987 Liquid Bulk Explorer  Panama 7060/72  Iran lieviä vaurioita
1987 Yousef  Iran 584/84  Irak osui
1987 Salvital Singaporen kauppalaivaston lippu Singapore 742/76  Irak vakava vaurio
1987 Lucy  Liberia 36512/86  Iran vaurioitunut
1987 Esso Freeport Bahaman kauppalaivaston lippu Bahama 122967/74  Iran pieniä vaurioita
1987 Filikon L.  Kreikka 41330/76  Iran kohtalainen vahinko
1987 Salvenus Singaporen kauppalaivaston lippu Singapore 699/78  Irak vakava vaurio
1987 Tabriz  Iran 41440/80  Irak vaurioitunut
1987 Andromeda  Kreikka 38627/84  Iran vaurioitunut
1987 Fundulea  Romania 6253/80  Iran vaurioitunut
1987 Uni-Master  Panama 11648/77  Iran lieviä vaurioita
1987 Umm al Jathathel  Kuwait 47169/83  Iran tuntematon
1987 Khark 4  Iran 127450/73  Irak kohtalainen vahinko
1987 Anax  Kypros 122936/72  Irak lieviä vaurioita
1987 Actinia  Kypros 109567/75  Irak vakava vaurio
1987 Estelle Mærsk  Tanska 28010/87  Iran pieniä vaurioita
1987 Norman Atlantic Singaporen kauppalaivaston lippu Singapore 42093/73  Iran upposi
1987 Alamoot  Iran 163173/77  Irak vakava vaurio
1987 Susangird  Iran 111287/73  Irak vakava vaurio
1987 Tharaleos  Kreikka 51372/69  Iran pieniä vaurioita
1987 Pivot  Kypros 109700/75  Iran vaurioitunut
1987 Mimi M.  Kypros 16246/74  Irak vakava vaurio
1987 Taftan  Iran 141883/73  Irak pieniä vaurioita
1987 World Produce  Kreikka 17277/84  Iran kohtalainen vahinko
1987 Island Transporter  Malediivit 9714/68  Iran vaurioitunut
1987 Free Enterprise Maltan kauppalaivaston lippu Malta 113780/72  Irak ajoi karille
1987 Happy Kari  Norja 140227/74  Iran syttyi tuleen
1987 Saudi Splendour  Liberia 125394/75  Iran kohtalainen vahinko
1987 Karama Mærsk  Tanska 167728/77  Iran lieviä vaurioita
1987 British Respect Gibraltarin kauppalaivaston lippu 136601/74  Irak syttyi tuleen
1987 Burmah Enterprise  Bermuda 231629/78  Irak vakava vaurio
1987 Seawise Giant  Liberia 238558/76  Irak syttyi tuleen
1987 World Petrobras  Liberia 193778/77  Irak vaurioitunut
1987 Stena Concordia  Liberia 122199/73  Iran vaurioitunut
1987 Berge Big  Norja 136364/75  Iran syttyi tuleen
1987 Hyundai No. 7  Etelä-Korea 11686/78  Iran syttyi tuleen
1987 Nejmat el Petrol  Saudi-Arabia 12964/64  Iran syttyi tuleen
1987 Stilikon  Panama 96747/64  Irak syttyi tuleen
1987 Iran Sedaghat  Iran 4474/71  Irak houkutus
1988 Alga Maltan kauppalaivaston lippu Malta 16134/72  Irak lieviä vaurioita [16]
1988 Khark 3  Iran 137895/71  Irak pieniä vaurioita
1988 United Venture  Kypros 13161/69  Iran vakava vaurio
1988 Petrobulk Pioneer  Liberia 20446/80  Iran vaurioitunut
1988 Atlantic Charisma  Liberia 23127/87  Iran vaurioitunut
1988 Igloo Espoo  Norja 10105/85  Iran vaurioitunut
1988 Rainbow  Liberia 7589/82  Iran vakava vaurio
1988 Havpil Singaporen kauppalaivaston lippu Singapore 10977/69  Iran pieniä vaurioita
1988 Topaz  Panama 85690/76  Iran pieniä vaurioita
1988 Torm Rottina  Tanska 20036/76  Iran hyökkäsi [17]
1988 Coral Cape  Kypros 112825/74  Irak vaurioitunut [17]
1988 Khark  Iran 116404/75  Irak pieniä vaurioita
1988 Khark 5  Iran 138394/75  Irak pieniä vaurioita
1988 Mare  Panama 9111/72  Iran upposi
1988 Makran  Iran 16000/74  Irak syttyi tuleen
1988 Petrobulk Ruler  Norja 20505/75  Iran vaurioitunut
1988 Tavistock  Panama 87464/71  Iran vaurioitunut
1988 Khark 5  Iran 138394/75  Irak syttyi tuleen
1988 Diane  Liberia 38241/87  Iran syttyi tuleen
1988 Shir Kooh  Iran 140465/73  Irak vaurioitunut
1988 Veronique  Liberia 38795/76  Iran vaurioitunut
1988 Happy Kari  Norja 38795/76  Iran syttyi tuleen
1988 Kate Mærsk  Tanska 167207/76  Irak syttyi tuleen
1988 Soleiman  Iran 1019/84  Irak vakava vaurio
1988 Tenacity Maltan kauppalaivaston lippu Malta 41195/65  Irak pieniä vaurioita
1988 Trade Fortitude  Liberia 113950/72  Irak vaurioitunut
1988 Berge Lord  Norja 138008/73  Iran pieniä vaurioita
1988 Kyrnicos  Kypros 41922/67  Irak kohtalainen vahinko
1988 Maria 2  Panama 22845/80  Iran syttyi tuleen
1988 Neptune Subaru Singaporen kauppalaivaston lippu Singapore 22845/80  Iran pieniä vaurioita
1988 Avaj  Iran 162028/75  Irak vakava vaurio
1988 Sanandaj  Iran 129770/73  Irak vakava vaurio
1988 Atlantic Peace  Liberia 43943/83  Iran pieniä vaurioita
1988 Fumi  Liberia 36674/84  Iran syttyi tuleen
1988 Iberian Reefer Espanjan kauppalaivaston lippu Espanja 7949/85  Iran pieniä vaurioita
1988 Havglimt Singaporen kauppalaivaston lippu Singapore 28941/78  Iran pieniä vaurioita
1988 Stavros G.L.  Kreikka 163810/76  Iran syttyi tuleen
1988 Odysseas H.  Kypros 18876/72  Iran vakava vaurio
1988 Jainarayan Vyas Intian kauppalaivaston lippu Intia 15035/75  Iran kohtalainen vahinko
1988 Karama Mærsk  Tanska 167728/77  Iran pieniä vaurioita
1988 Golar Kansai  Liberia 98905/72  Iran pieniä vaurioita
1988 Anax  Kypros 122936/72  Irak käyttökelvoton
1988 Haven  Kypros 109700/73  Irak ajoi karille
1988 Sagheera  Saudi-Arabia 20817/81  Iran syttyi tuleen [18]
1988 Omnium Pride  Kypros 13858/71  Iran syttyi tuleen
1988 Willi Tide  Yhdysvallat 283/79  Iran hyökkäsi
1988 York Marine  Brittiläinen Hongkong 60814/75  Iran syttyi tuleen
1988 Fal V  Yhdistyneet arabiemiraatit 7214/72  Iran vaurioitunut
1988 Sea Trader  Liberia 19482/76  Iran pieniä vaurioita
1988 Khark  Iran 116404/75  Irak vaurioitunut
1988 Iran Nahad  Iran 11205/70  Irak vakava vaurio
1988 Sea Sapphire  Panama 11205/70  Irak vakava vaurio
1988 Argosy  Kypros 71080/70  Irak vakava vaurio
1988 Barcelona Espanjan kauppalaivaston lippu Espanja 122770/72  Irak vakava vaurio
1988 Beaufort  Belgia 475/78  Irak vakava vaurio
1988 Safir  Belgia 475/78  Irak vakava vaurio
1988 Scan Partner  Panama 499/79  Irak upposi
1988 Seawise Giant  Liberia 238558/79  Irak vakava vaurio
1988 Burmah Endeavour Bahaman kauppalaivaston lippu Bahama 231269/77  Irak pieniä vaurioita
1988 Bisoton  Iran 112445/72  Irak pieniä vaurioita
1988 Ace Chemi  Panama 112445/72  Iran syttyi tuleen
1988 Barge Strand  Norja 43849/82  Iran pieniä vaurioita
1988 Mundogas Rio  Liberia 12251/67  Iran vaurioitunut
1988 Don Miguel Maltan kauppalaivaston lippu Malta 10526/76  Iran vaurioitunut
1988 Shoush  Iran 113788/72  Irak tuntematon
1988 Salverve Singaporen kauppalaivaston lippu Singapore 742/76  Irak vaurioitunut
1988 Dhaulagiri  Länsi-Saksa 7895/82  Iran pieniä vaurioita
1988 Esso Demetia Ison-Britannian kauppalaivaston lippu Britannia 125293/73  Iran pieniä vaurioita
1988 Iran Fallahi  Iran 17716/72  Irak tuntematon
1988 Neptune Subaru Singaporen kauppalaivaston lippu Singapore 51894/86  Iran kohtalainen vahinko
1988 Khark 4  Iran 127450/73  Irak vaurioitunut
1988 Fortuneship L  Kreikka 118216/75  Irak vaurioitunut
1988 Berge Strand  Norja 43849/82  Iran pieniä vaurioita
1988 Fellowship L  Kreikka 118215/74  Irak syttyi tuleen
1988 Star Ray  Kypros 107432/70  Irak syttyi tuleen
1988 Universal Monarch  Panama 40840/81  Iran vaurioitunut
1988 Sea Victory  Liberia 43456/69  Iran pieniä vaurioita
1988 Berge Lord  Norja 138008/73  Iran pieniä vaurioita

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Vihervuori, Marita & Schreiberhuber, Hermine: Iran, maa mullahin varjossa Allahin nimeen. Helsingissä: Otava, 1989. ISBN 951-1-10387-3.
  • Bob Johnson: The Iran-Iraq war. palgrave Macmillan, 2011. ISBN 978-0-230-57774-9 (nid). (englanniksi)
  • Silverstone, Paul H.: Naval Intelligence. Warship International, 1984, XXI. vsk, nro 2, s. 202. Toledo, Ohio, Yhdysvallat: International Naval Research Organization. ISSN 0043-0374. (englanniksi)
  • Silverstone, Paul H.: Naval Intelligence. Warship International, 1984, XXI. vsk, nro 3, s. 308. Toledo, Ohio, Yhdysvallat: International Naval Research Organization. ISSN 0043-0374. (englanniksi)
  • Silverstone, Paul H.: Naval Intelligence. Warship International, 1984, XXI. vsk, nro 4, s. 396. Toledo, Ohio, Yhdysvallat: International Naval Research Organization. ISSN 0043-0374. (englanniksi)
  • Johnson, Robert: The Iran-Iraq War: Twentieth-century wars. Palgrave Macmillan, 2010. ISBN 9780230577749.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. ↑ a b Iran-Iraq War 1980-1988 s. 3 History of Iran, Iran Chamber Society
  2. ↑ a b c Vihervuori 1989, s. 175.
  3. ↑ a b c d e f g h i j Tanker War (Arkistoitu – Internet Archive) The Robert Strauss Center
  4. ↑ a b c d e f Johnson 2011, s. 145.
  5. ↑ a b Johnson 2011, s. 139.
  6. ↑ Karsh, Efraim The Iran-Iraq War 1980–1988, London: Osprey, 2002 page 50
  7. ↑ Johnson 2011, s. 140.
  8. ↑ Johnson 2011, s. 141.
  9. ↑ a b Johnson 2011, s. 147.
  10. ↑ Kirkkala, Soila: Mitä Missä Milloin 1989, s. 15. Kustannusosakeyhtiö Otava, 1988. ISBN 951-1-10120-X.
  11. ↑ Vihervuori 1989, s. 213–214
  12. ↑ Two cargo ships -- one British and one Turkish... UPI. Viitattu 28.12.2022. (englanniksi)
  13. ↑ a b PAUL H. SILVERSTONE: NAVAL INTELLIGENCE. Warship International, 1984, 21. vsk, nro 4, s. 395–396. ISSN 0043-0374. Artikkelin verkkoversio.
  14. ↑ a b c PAUL H. SILVERSTONE: NAVAL INTELLIGENCE. Warship International, 1985, 22. vsk, nro 2, s. 145–147. ISSN 0043-0374. Artikkelin verkkoversio.
  15. ↑ PAUL H. SILVERSTONE: NAVAL INTELLIGENCE. Warship International, 1988, 25. vsk, nro 1, s. 36–37. ISSN 0043-0374. Artikkelin verkkoversio.
  16. ↑ a b PAUL H. SILVERSTONE: NAVAL INTELLIGENCE. Warship International, 1988, 25. vsk, nro 2, s. 193–195. ISSN 0043-0374. Artikkelin verkkoversio.
  17. ↑ a b PAUL H. SILVERSTONE: NAVAL INTELLIGENCE. Warship International, 1988, 25. vsk, nro 4, s. 400–402. ISSN 0043-0374. Artikkelin verkkoversio.
  18. ↑ PAUL H. SILVERSTONE: NAVAL INTELLIGENCE. Warship International, 1989, 26. vsk, nro 1, s. 81–83. ISSN 0043-0374. Artikkelin verkkoversio.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Tankkerisota&oldid=22069169”