Tania León

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tania León

Tania León (s. 14. toukokuuta 1943 Havanna, Kuuba) on kuubalaissyntyinen, Yhdysvaltoihin asettunut säveltäjä[1] ja kapellimestari.[2]

Leónilla on ranskalaisia, espanjalaisia, nigerialaisia ja kiinalaisia sukujuuria. Hän pääsikin varhaisesta iästä saakka tutustumaan laajaan kulttuuristen perinteiden kirjoon. Hän sai 5-vuotiaana pianon ja valmistui myöhemmin Havannan Carlos Alfredo Peyrellade -konservatoriosta. Vuonna 1967 León pääsi Yhdysvaltain hallinnon järjestämällä lennolla Miamiin osana Yhdysvaltoihin halunneille kuubalaisille suunnattua Freedom Flights -ohjelmaa. León sai stipendillä opiskelupaikan New York College of Musicista. Noina aikoina hän piti roolimallinaan Martha Argerichia, joka oli juhlituin pianisti Latinalaisen Amerikan alueelta. New York City Balletin Arthur Mitchelliin tutustuttuaan León siirtyi perustajakumppaniksi Dance Theatre of Harlemiin, jota Mitchell oli perustamassa. Tämän myötä León myös alkoi siirtyä pianonsoitosta säveltämisen pariin; hän alkoi laatia baletteja, joista ensimmäinen oli Tones.[1]

León opiskeli New Yorkin yliopistossa sävellystä Ursula Mamlokin johdolla. Dance Theatre of Harlemin kiertueella Italiassa järjestetyllä festivaalilla León sai tilaisuuden päästä johtamaan tanssiryhmää säestänyttä Juilliard Schoolin orkesteria. Hän myös opiskeli muodollisesti orkesterinjohtoa ja pääsi sittemmin Berkshiren musiikkikeskuksessa vierailleiden kapellimestareiden, kuten Leonard Bernsteinin ja Seiji Ozawan oppiin. Vuonna 1979 León sai luvan matkustaa takaisin Kuuballe. Matka osoittautui tärkeäksi paluuksi juurille, mikä auttoi häntä syventymään synnyinmaansa musiikkiin ja kehittämään omaa ääntään säveltäjänä. Isänsä kuoltua äkillisesti León sävelsi tälle omistamansa teoksen Four Pieces for Cello. Pian hän sai tilauksia myös suuremman mittakaavan teoksia varten. Näihin kuuluivat Concerto Crillo (1980), Batá (1985) ja Kabiosile (1988). Kuubalaiset ja afrikkalaiset rytmit sekä afrokuubalaiset lyömäsoitinkäytännöt vaikuttivat useisiin teoksiin. León on säveltänyt myös soolopianoteoksia, joita ovat Ritual (1987) ja Mistica (2003). Vuodelta 1994 on Hans Werner Henzen tilaama, Wole Soyinkan näytelmään pohjautuva[2] ooppera The Scourge of the Hyacinths.[1] 13. helmikuuta 2020 New Yorkin filharmonikot kantaesittivät Lincoln Center for the Performing Artsissa Leónin orkesteriteoksen Stride, joka toi säveltäjälleen Pulitzer-palkinnon.[3]

León on saanut tunnustusta myös ansioistaan pedagogina ja työskentelystään neuvonantajana taideorganisaatioille. Hän pääsi Brooklyn Collegen professoriksi vuonna 1985. Vuonna 2006 hänestä tuli New Yorkin kaupunginyliopiston Distinguished Professor. León on myös luennoinut muun muassa Harvardin yliopistossa ja toiminut Yalen yliopistossa vierailevana professorina. Hän perusti New Yorkin Composers Now -festivaalin. León on vieraillut lukuisten orkesterien kapellimestarina eri puolilla maailmaa. Hän on tehnyt yhteistyötä lukuisten kirjailijoiden ja ohjaajien kanssa. Näiden joukossa ovat olleet John Ashbury, Margaret Atwood, Rita Dove, Jamaica Kincaid, Mark Lamos, Julie Taymor ja Derek Walcott.[2]

León on Steinway-taiteilija.[1] Hänet otettiin Yhdysvaltain taide- ja kirjallisuusakatemian jäseneksi vuonna 2010. Hän on saanut lukuisia palkintoja ja tunnustuksia. Vuonna 2012 hän oli sekä Grammy- että Latin Grammy -ehdokkaana.[2]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]